Furthermore, I approach the interconnection of informal care and social policy systems through previous research on care. The social political context for informal care is expanded when the carer and the person requiring care reside in different countries.
Johdanto
Hoivatilanteita, sosiaalipolitiikkaa ja hoivatutkimusta
Kun esittelen alla hoidon yhteiskuntapoliittista kontekstia, lähtökohtani on Suomen sosiaalipolitiikka ja omaishoidon keskeiset järjestelmät. Kolmas tapa, jolla tutkin epävirallisen hoidon sosiopoliittista kontekstia, on järjestelmällinen esittely aiemmasta omaishoidon tutkimuksesta.
Miksi tutkia informaalia hoivaa?
Työn ja vanhustenhuollon yhteensovittaminen koskee erityisesti keski-ikäisiä naisia, jotka ovat Suomen suurin yksittäinen omaishoidon lähde (Kattainen ym. Palkkatyön ja vanhustenhoidon yhteensovittamiseen ei ole niin paljon sosiaalipoliittisia järjestelmiä kuin on olemassa pienten lasten hoitoon.
Tutkimuksen teoreettinen ja käytännöllinen konteksti
Hoivan käsitteitä
Suuri osa skandinaavisista tutkimuksista keskittyi julkiseen kotihoitoon, kun taas omaishoidon tarjontaa oli huomattavasti vähemmän (Szebehely 1996, 25; Kröger 2005, 243). Maahanmuuttajien hoito vanhainkodeissa on nykyään myös olennainen osa omaishoitoa monissa Euroopan maissa (Kofman ym.
Neuvotteluita hoivasta
Hakuprosessit, etuuksien ja palvelujen saamisen kriteerit, palvelujen aukioloajat, sijainti, hinta ja apu palveluiden luomiseen omaishoitajien ja hoitoa tarvitsevien toimintaan. Tietenkin on muistettava, että kaikki omaishoitajat ja hoidon tarpeessa olevat eivät halua tai pysty osallistumaan aktiivisesti näihin neuvotteluihin (vrt. Valokivi 2008).
Sosiaalipoliittisia järjestelmiä
Omaishoitajan ja hoitoa tarvitsevien näkökulmasta tämä tarkoittaa, että omaishoidon toimintaympäristö on muuttumassa ja omaishoidon toimijoiden on kyettävä toimimaan ja neuvottelemaan uudessa toimintaympäristössä. Hoitajien ja hoidon tarpeessa olevien näkökulmasta seurauksena on, että he neuvottelevat eri yhteiskuntapoliittisia järjestelmiä edustavien toimijoiden kanssa.
Informaali hoiva tutkimuskohteena
- Politisoituva informaali hoiva
- Formalisoituva informaali hoiva
- Globalisoituva informaali hoiva
- Informaalin hoivan muuttuva konteksti
Näkymä omaishoidon virallistamisesta on vahva useimmissa epävirallista vanhustenhoitoa koskevissa tutkimuksissa, joita sekä pohjoismaiset että brittiläiset tutkijat ovat tehneet. Omaishoidon ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisen yhteyden voidaan sanoa kansainvälistyneen ja laajentuneen vuosituhannen vaihteen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa.
Tutkimuksen toteutus
Laadullisen tutkimuksen lähestymistapa informaaliin hoivaan
Tutkija on laadullisen tutkimuksen instrumentti, joten hänen on kehitettävä tutkimustaitojaan, sillä mikään kone ei voi korvata tutkijan kykyä analysoida, tulkita ja ymmärtää tutkittavaa ilmiötä. Laadullisen tutkimuksen edellytyksenä on eettinen hyväksyttävyys, koska tutkimuksen kohteena on ihminen ja ihmisen toiminta (Varto.
Haastatteluaineistot
Haastattelut, joita käytin kahdessa erillisessä artikkelissa (Palvelut ja hoito sekä Vanhukset ja hoito) tehtiin kahden Suomen Akatemian rahoittaman ja professori Anneli Anttosen johtaman hankkeen puitteissa. Liite 4 sisältää suomenkieliset haastattelukehykset maahanmuuttajien haastattelussa ja liite 5 kaksisuuntaisen hoidon tarjoajien kanssa (ks. liitteet 4 ja 5).
Haastattelut ja tutkimusetiikka
Jossain vaiheessa haastateltava sai tietää mahdollisuudesta, että hänen puheensa joutuisi palveluesimiehen tietoon, joka antoi yhteystietonsa minun kauttani. Erityisesti haastattelumateriaaliin liittyvä tutkimuseettinen kysymys koskee nimettömyyttä, eli tutkimukseen osallistuneiden henkilöllisyyttä ei tutkimusprosessin aikana paljasteta muille kuin hankkeeseen osallistuville tutkijoille. Jälleen arkaluontoiset tiedot ovat erityisesti käyttämissäsi materiaaleissa tietoja terveydestäsi, sairaudesta, vammasta tai hoitomenetelmistäsi ja palvelujen käytöstäsi.
Tutkimuksen ja erityisesti raportoinnin aikana on myös tärkeää muistaa ihmisten oikeus asianmukaiseen ja hyvään kohteluun sekä hyviin tapoihin. Kahden erillisen artikkelin (Palvelut ja hoiva sekä Vanhukset ja hoiva) materiaali sisältää haastatteluja, joissa on haastateltu hoitosuhteen molempia osapuolia. Haastatellessa kumpaakin osapuolta välittävässä suhteessa voi syntyä ongelma, onko mahdollista nostaa keskustelunaihe toisen osapuolen haastattelussa, jonka toinen osapuoli on jo aiemmin maininnut omassa haastattelussaan (Forbat & Henderson.
Vältimme ongelman haastattelemalla molempia osapuolia samanaikaisesti: yksi tutkija haastatteli hoitajaa samaan aikaan, kun toinen tutkija haastatteli hoitoa tarvitsevaa henkilöä. Anonymisointi ja varsinkin sairauksien tai vammojen nimeäminen alkuperäisestä poiketen on tässä tapauksessa erityisen tärkeää, samoin kuin haastateltavien kuvaileminen arvokkaasti ja kunnioittavasti. Tutkimuksen ja erityisesti hoitotyön tutkimuksen tekeminen on siirtymistä toisen henkilön yksityiselle alueelle, ja on merkittävää, miten sinne meneminen neuvotellaan ja toteutetaan (Nikander & Zechner 2006, 521).
Aineistojen analyysit
Edellytyksenä vertailun onnistumiselle oli huolellinen tuntemus Italian hyvinvointivaltiosta, hoitopolitiikasta ja kulttuurisista ymmärryksistä, erityisesti perheestä ja hoidosta (vrt. Mangen 1999, 110). Yhteiskuntapoliittiseen kontekstiin tutustuminen auttaa välttämään toisen kulttuurin "eksotisoitumista", kun esimerkiksi italialaisten hoitotyöntekijöiden käytäntö selittyy yksinomaan perhekeskeisyydellä (vrt. Silverman 1993). Loppujen lopuksi on hyvä muistaa, että kvalitatiivisen tutkimuksen analyysissä menetelmästä riippumatta ei ole yhtä oikeaa tulkintaa, on vain oikeutetuin tulkinta kyseisestä näkökulmasta ja tutkimuskysymyksestä (Downe-Wamboldt 1992, 319). . .
Olen jo jossain määrin sijoittanut omaishoidon yhteiskuntapoliittisten järjestelmien ja hyvinvointivaltion kontekstiin erillisissä artikkeleissa ja erityisesti tässä katsauksessa. Koska minulla itselläni ei ole kokemusta vanhusten omaishoidosta, olen tieteellisten tekstien lisäksi lukenut mahdollisimman paljon hoivakirjallisuutta21. Täysin puhdas datalähtöinen analyysi ei ole koskaan mahdollista, koska tutkijan alkuymmärrys ja ennakkotieto tutkittavasta ilmiöstä on aina osa tutkimusta.
Jos teoriaa ei voida uudistaa, on kriittisesti arvioitava, sopiiko valittu teoria ollenkaan kyseessä olevan ilmiön ja substanssin käsitteellistämiseen. Vaiheet, jotka olen valinnut, ovat menneisyyteen rakentaminen, tarpeen tunnustaminen, siihen ottaminen ja sen läpikäyminen (Matt. 113). Seuraavassa luvussa esittelen yksittäisten artikkeleideni pääsisällön ja tulokset keskittyen erityisesti omaishoidon yhteiskuntapoliittiseen kontekstiin ja työympäristöön.
Informaali hoiva sosiaalipoliittisessa kontekstissa
- Hoivan muutoskohdat
- Hoivaa palveluista
- Hoivaa rajojen yli
- Itse neuvoteltua hoivaa
Omaishoidon ja julkisten etujen ja palvelujen yhteensovittamiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten vanhusten, omaishoitajien ja heidän omaistensa neuvottelutaidot, palveluiden tuntemus ja oikeudet niihin sekä palvelujen aikaisempi käyttö. Etu- ja palveluhakemuksissa omaishoidon toimijat ja yhteiskuntapoliittiset järjestelmät ovat vuorovaikutuksessa, ja kahden eri toiminnan logiikka kohtaa. Kahden eri toimintatavan ja logiikan kohtaaminen vaatii neuvottelua, koska etuuksien ja palveluiden toimeenpanossa toisaalta vanhusten omaishoidon ja tarpeiden moninaisuus ja niiden muutokset sekä toisaalta ennalta määrätyt ja tuotettu muodollinen hoitomuoto.
Omaishoidon ja yhteiskuntapoliittisten järjestelmien kohtaamisessa menettelyllinen oikeudenmukaisuus voi tarkoittaa sitä, että asiakas pitää hyväksyttävinä säännöt, joiden perusteella hänen tilannettaan arvioidaan. Tässä tapauksessa omaishoitajat ja hoidon tarpeessa olevat neuvottelevat yrityksissä työskentelevien ammattilaisten kanssa muun muassa hoidon järjestämisestä. Artikkelissa Palvelut ja hoiva haastatellut omaishoitajat ja hoidon tarpeessa olevat osallistuivat aktiivisesti hoitoa määritteleviin neuvotteluihin sosiaalipoliittisissa järjestelmissä työskentelevien kanssa.
Rajat ylittävä hoito on globalisoitunutta hoitoa, koska se tapahtuu yli kansallisten rajojen ja sen sosiopoliittinen konteksti on jakautunut: hoitajan asuinmaan yhteiskuntapoliittisiin järjestelmiin ja hoidon tarpeessa olevan henkilön vastaaviin järjestelmiin. Rajat ylittävää hoitoa ei ole virallistettu samalla tavalla kuin valtioiden sisäistä omaishoitoa, koska sosiaalipoliittiset järjestelmät, jotka on suunniteltu tukemaan epävirallista hoitoa ja vanhustenhoitoa, eivät yleensä tunnista epävirallista rajatylittävää hoitoa. Neuvotteluja omaishoidon toimijoiden ja yhteiskuntapoliittisten järjestelmien välillä käydään, kun erilaiset toimintalogiikat kohtaavat ja koska hoidon tarve on usein ulkopuolisen vaikea määrittää ja tarpeet voivat muuttua hetkessä.
Lopuksi
Politisoitunut, formalisoitunut ja globalisoitunut informaali
Sen sijaan omaishoitajien toiminta voi perustua esimerkiksi yhteiseen historiaan, tunnettuihin tapoihin, velvollisuuteen, läheisyyteen tai voiton tavoitteluun. Omaishoidon toimijat joutuvat usein tekemisiin monien muiden julkisten järjestelmien kanssa kuin hoidon kannalta keskeisimmät sosiaali- ja terveyspalvelut. Omaishoidon politisoituminen tekee hoidosta sosiaalipolitiikan keskeisten toimijoiden, kuten poliitikkojen ja median, keskustelun kohteena eli osana hoitopolitiikkaa.
Hoitopolitiikka ei tietenkään yksin määrittele omaishoidon vastuun rajoja ja käytäntöjä, mutta siihen vaikuttavat myös monet muut politiikat, kuten työvoimapolitiikka ja edellä mainitut maahanmuuttopolitiikka. Hoidon politisoituminen voi johtaa omaishoidon formalisoitumiseen, sillä sen tukemiseksi ja lisäämiseksi järjestetään erilaisia julkisia palveluita ja etuja. Samoin palvelujen toimittamisessa on monia samanlaisia tekijöitä, jotka luovat käytännön mahdollisuuksia ja rajoituksia epävirallisille omaishoitajille.
Rajat ylittävän hoidon toimijat voivat kohdata eri maiden yhteiskuntapoliittisten järjestelmien yhtäläisyyksiä ja eroja ja siten tutustua hoidon eri politisoitumisen ja formalisoitumisen tapoihin ja asteisiin. Nämä kohtaamiset ovat merkki hoidon globalisoitumisesta ja sen heijastumisesta omaishoidon toimijoiden ja yhteiskuntapoliittisten järjestelmien välisiin neuvotteluihin. Erilaisten hoitopalveluja tuottavien yritysten lisääntyminen, valtion tuki palvelujen ostoon yrityksiltä ja julkisten palvelujen ostaminen yrityksiltä palveluseteleillä edesauttavat markkinalähtöisten palvelujen ja omaishoidon kohtaamista.
Markkinaistuva informaali hoiva
Hoitotyö katsotaan sopivaksi äskettäin maahanmuuttajille, olivatpa he saapuneet Suomeen hoitotyötä tai muista syistä. Laurén & Wrede Epäviralliset omaishoitajat kohtaavat useammin maahanmuuttajia sekä palvelualalla että muilla elämänalueilla. Järjestelmien muutokset edellyttävät iäkkäiltä ihmisiltä ja heidän hoitajilta monenlaisia taitoja neuvotella tarvitsemistaan palveluista ja etuuksista. Marta Szebehely (2003a) mukaan Ruotsissa matalasti koulutetut vanhukset ovat useammin riippuvaisia omaishoidosta kuin korkeasti koulutetut.
Monille maahanmuuttajavanhuksille ja vanhuksille, joilla on muistihäiriöitä, päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, kehitysvammaisia tai alhainen koulutus- tai tulotaso, palvelujen monikäyttö ja niiden neuvotteleminen voivat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi. Samanaikaiset perhemuotojen muutokset, väestön ikääntyminen ja tavoitteet lykätä eläkeikää vaikuttavat siihen, että omaishoidon reservi pienenee samalla kun julkisten muodollisten hoitopalvelujen saatavuus vaikeutuu. Tämä luo vanhustenhuollon sosiaalisen paradoksin, jossa vanhusten on oltava yhä hauraampia saadakseen julkisia palveluita.
Samalla hänen on oltava yhä taitavampi ja vahvempi, jotta hän voi saada sen itselleen ja neuvotella. Omaishoidon markkinointi merkitsee sitä, että yrityksissä työskentelee yhä enemmän julkisten sosiaalipoliittisten järjestelmien toimijoita ja omaishoidon toimijoiden yhteydet näihin yrityksiin ja niissä työskenteleviin ovat lisääntymässä. Näihin ryhmiin kuulumattomien ikäihmisten on tulevaisuudessa yhä enemmän ostettava markkinaehtoisia palveluita tai turvattava omaishoitoon.
Tutkimaton informaali hoiva
Finch, Janet (1986) 'It's great to talk to someone': The ethics and politics of interviewing women. Forbat, Liz & Henderson, Jeanette (2003) "Stuck in the middle with you" : the ethics and process of qualitative research involving two people in an intimate relationship. Teoksessa Marjorie Griffin Cohen & Janine Brodie (toim.) Re-mapping gender in the new world order.
Teoksessa Ian Sinclair, Roy Parker, Diana Leaf & Jenny Williams (toim.) The kaleidoscope of care : an overview of research on aged care services. Yeandle, Sue & Stiell, Bernadette (2007) Difficulties in developing the direct payments scheme for the elderly in England. For example, negotiations on aged care often involve social workers, home care executives, and service providers.
However, older adults in the sample usually bonded with the new family member, and sometimes they helped care for the child. In the stories of the Finnish participants, social services have a much more visible role. It can always be argued that differences in family roles stem from cultural and normative diversity.
This research was supported by two Academy of Finland projects: Social Capital, Trust and Care—The Formation and Distribution of Formal and Formal Care Capital in Welfare Societies (207359) and Squaring the Care Circle. Citizenship, migration and the evaluation of care in the European Union. Journal of Ethnic and Migration Studies. 2000b).Scale and Dynamics of International Migration and Transnational Social Spaces.Oxford Oxford University Press.
The care crisis in the Philippines: Children and transnational families in the new global economy.
