Olen saanut Väinö Tanner -rahastolta 900 euron stipendin Kansankulttuurirahaston alaiselta ja 1400 euron palkkion tutkimuskirjastolta tämän pro gradu -tutkielman suorittamisesta. Tavoitteena on myös selvittää, edistääkö tietolukutaidon tuntevan asiantuntijan eli pedagogisen informatiikan asiantuntijan osallistuminen opetukseen opiskelijoiden oppimista.
Informaatiolukutaito, monilukutaito ja peruskoulun viestintä ja mediataito -
Sen sijaan Perusopetussuunnitelman perusteet 2004 (OPS Fundamentals) sisältää seitsemän aineryhmää, joiden tavoitteena on vahvistaa poikkiopetusta ja vastata ajankohtaisiin kasvatushaasteisiin OPS Fundamentals Moni- ja tietolukutaitoon liittyvää sisältöä löytyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusperiaatteet 2004 myös eri oppiaineille.
Lähdekritiikki ja informaation luotettavuuden arviointi
Myöskään se, miten lähdekritiikkiä ja tiedon luotettavuuden arviointia opetetaan, ei ole mitenkään yksinkertainen kysymys. Esimerkiksi tiedon luotettavuuden arviointia on opetettu ohjeistamalla opiskelijoita käyttämään erilaisia tarkistuslistoja sen määrittämiseksi, ovatko tiedot luotettavia vai ei (Rieh & Danielson katso myös Metzger.
Konstruktivistinen oppimiskäsitys
Yhteistä konstruktivismin eri suuntauksille on kuitenkin se, että oppimista kuvataan niissä metaforisesti tiedon rakentamiseksi. Hyvä koulutus tarkoittaa myös sitä, että opettaja tuntee opettamansa aineen sisällön ja on oman aineensa asiantuntija.
Tiedonhankinta ja -käyttö
Tehtäväperustainen tiedonhankinta
Tehtäväpohjaisessa tiedonhankinnan ja -käytön tutkimuksessa otetaan huomioon tehtävä ja sen asettamat vaatimukset sekä tiedonhaun konteksti yhdessä käyttäjän kanssa. Se, että tehtävä perustuu muun kuin Tiedonhakijan omiin tarpeisiin, vaikuttaa tiedonhankintaprosessiin monin tavoin.
Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimalli
Ensimmäinen koskee hakijan omista tiedontarpeista johtuvia tehtäviä ja toinen toisen osapuolen hänelle antamia tehtäviä. Kuhlthau on tutkinut tiedonhankintaa 1980-luvulta lähtien ja kehittänyt empiiriseen tutkimukseensa perustuen Information Search Process -mallin (ISP-malli). Kuhlthau havaitsi opinnoissaan, että opiskelijan opinnäytetyön ja esseen oppimistehtävien tiedonhankintaprosessi on jaettu kuuteen vaiheeseen, jotka ovat: 1) aloitus, 2) aiheen valinta, 3) aiheen tutkimus, 4) aiheen muotoilu. näkökulma. , 5) tiedonkeruu (keräys) ja 6) tulosten esittäminen (Kuhltau.
Opetuksesta
Opetustapahtuman vaiheet
Esiinteraktiivisessa vaiheessa opettaja suunnittelee myös, millä opetusmenetelmillä ja opetusjärjestelyillä tavoitteet voidaan saavuttaa. Esiinteraktiivisessa vaiheessa opiskelijat voivat esimerkiksi perehtyä oppimisaiheisiin etukäteen, ja post-interaktiivisessa vaiheessa opiskelijat voivat arvioida työtään tai saada aiheesta lisätietoa.
Opetusmuodoista ja opetusmenetelmistä
Opettajakeskeisyydestä kohden oppilaan suurempaa toimijuutta
Oppimistehtävä informaatiolukutaidon opiskelussa
Kognitiivisesti vaativat oppimistehtävät
Tyypillisiä kirjallisia esityksiä olivat esseet, kirjallisuuskatsaukset ja keskustelut, joissa kirjallinen esitys rakentuu eri tietolähteistä kerätyn tiedon perusteella. On huomionarvoista, että viimeaikaisissa tietolukutaidon oppimista koskevissa tutkimuksissa opiskelijoiden lopputyö oli nimenomaan kirjallinen esitys.
Autenttiset oppimistehtävät
Strukturoidut oppimistehtävät ja ajankäyttö
Oppilaiden tiedonhankinnan ja -käytön ongelmia
- Vaikeudet tiedonlähteiden relevanssin ja informaation
- Tiedonhankinnan ymmärtäminen faktojen etsimisenä
- Motivaation puute
- Leikkaa ja liimaa -tekniikan käyttö ja plagiointi
Tiedon hankinnan ja käytön sekä oppimisen vuorovaikutusta 1990-luvulta lähtien tutkinut Limberg tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan lukiolaisten tiedonhankintaa ja käyttöä kiistanalaista aihetta. Äänestäjien tiedon hankkimisen ja käytön tarkoituksena oli löytää riittävästi tietoa henkilökohtaisen mielipiteen muodostamiseksi.
Opettaja informaatiolukutaidon ohjaajana
- Informaatiolukutaitoihin liittyvät opetuksen sisällöt
- Oppimistehtävien tehtävänannot, oppimistavoitteet ja
- Oppimistehtävien vaiheistaminen ja opettajan ja oppilaan välinen
- Informaatiolukutaitojen opetus opettajankoulutuksessa
Ohjauksen puute näyttää olevan syynä leikkaa ja liitä -tekniikan käyttöön (Alexandersson & Limberg 2003; Kuhlthau ym. 2015, 9). Opiskelijat hyötyvät siitä, että opettaja ohjaa heitä muotoilemaan sopivan kokoisia tutkimuskysymyksiä ja että tähän oppimisprosessin vaiheeseen on riittävästi aikaa (Limberg ym.
Kirjastonhoitaja informaatiolukutaitojen opettajana
Kirjastonhoitajan roolit informaatiolukutaidon opetuksessa
Limbergiläisten lukiolaisten tiedonhankintatutkimus osoitti myös, että opiskelijat pitivät koulun kirjastonhoitajaa pääasiassa tietolähteiden etsijänä ja jossain määrin myös avustajana Internetistä etsiessään. Tutkimus koulujen kirjastonhoitajien roolista Hongkongissa, Japanissa, Shanghaissa, Etelä-Koreassa ja Taipeissa havaitsi, että koulujen rehtorit.
Kirjastonhoitajan ja opettajan yhteistyö
Yhteistyön optimaalinen toimivuus edellyttää: yhteistyötä tukeva koulukulttuuri, opettajan ja kirjastonhoitajan persoonallisuuden yhteensopivuus, laadukas kommunikaatio eri osapuolten välillä, yhteistyön suunnittelu ja motivaatio yhteistyöhön. Yukawa ja Harada (2009) uskovat, että opettajan ja kirjastonhoitajan onnistunut yhteistyö edellyttää molempien osapuolten osallistumista opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä yhteisvastuuta koko oppimisprosessista.
Yhteenveto aikaisemmasta tutkimuksesta
Molemmat ammattiryhmät ovat pysyneet oman alansa tyypillisissä töissä ja kirjastonhoitajan rooli on jäänyt osittain epäselväksi. Lähden ajatuksesta, että opetuksen esivuorovaikutteisessa vaiheessa määritellyistä opetustavoitteista syntyy interaktiivisessa vaiheessa toteutetun oppimisen sisältö, joka edistää tavoitteiden saavuttamista.
Tutkimuskohde
Taustatietoja ajankohtaiskatsausprojektista
Työni painopiste on yläkoulun yhdeksännellä luokalla yhteiskuntaoppiaineessa keväällä 2016 toteutettu ajankohtaisiin uutisaiheisiin liittyvä projektityö, johon lisättiin tietolukutaito. Toimittajana työskentelevä pedagoginen tietojenkäsittelytieteilijä yleisessä kirjastossa interventioon. Tietokoneita ja muita kommunikaatiotekniikoita oli kuitenkin oppilasmäärään nähden hyvin vähän, joten sisäilmaongelmia sisältävää tietokoneluokkaa käytettiin pedagogisten tunneiden aikana tietokonetiedon hankkimiseen ja yleiseen varsinaiseen käytännön työhön, jolloin kaikkien opiskelijoiden oli käytettävä tietokone.
Ajankohtaiskatsausprojektin kulku ja aineistonkeruun eteneminen 42
Heti pedagogisen informatiikan toisen tunnin jälkeen eli yhteiskuntaopin tuplatunnin viimeisellä tunnilla opiskelijat aloittivat meneillään olevien katselmusten harjoitukset. Se oli ensimmäinen projektin johtaminen tiedonhankinnassa, ja pedagogisen informatiikan apulaisjohtaja tuli johtamaan sitä hyvin lyhyessä ajassa.
Tapaustutkimus
Saarela-Kinnusen ja Eskolan mukaan tapauksen ymmärtämiseksi on tärkeää ottaa huomioon myös tapaukseen liittyvät kontekstuaaliset tekijät: ajalliset, paikalliset, historialliset, poliittiset, taloudelliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja henkilökohtaiset kontekstitekijät. Tapaustutkimus ei välttämättä tavoittele yleistettävää tietoa, mutta yleistettävyyden idea on Saarela-Kinnusen ja Eskolan mukaan jossain määrin yksittäisen tapauksen tutkimuksen takana.
Tutkimusaineisto ja tiedonkeruumenetelmät
Teemahaastattelu
Havainnointi
Pedagogisen informatiikan opettajan johtaman kahden tunnin tiedonkeruun aikana keräsimme kolme ja puoli sivua yksivälisiä havaintomuistiinpanoja. Pedagogisen informatiikan laitoksen opiskelijoille antamista tiedonhankintaohjeista luotiin yhteensä kymmenen sivua havainnointimuistiinpanoja ja kaksitoista sivua opiskelijoiden temaattisia esityksiä.
Aineiston analysointi
Ensin puhun yhteiskuntaopin opettajan ja pedagogisen informatiikan asiantuntijan alkuhaastatteluista ja ajankohtaiskatsauksen teemoista sekä ajankohtaiskatsauksen kirjallisista tehtävistä. Luvussa 5.3, joka käsittelee kolmatta tutkimuskysymystä eli tavoitteiden ja oppimistulosten saavuttamista, kerron yhteiskuntaopin opettajan loppuhaastattelussa löydetyistä teemoista, jotka liittyvät tavoitteiden saavuttamiseen.
Tutkimuksen luotettavuus
Ajankohtaiskatsausprojektin tavoitteet
- Ajankohtaiskatsausprojektin tavoitteet yhteiskuntaopin opettajan
- Ajankohtaiskatsausprojektin tavoitteet pedagogisen informaatikon
- Tavoitteet ajankohtaiskatsauksen harjoitustyön kirjallisessa
- Tavoitteet ajankohtaiskatsauksen kirjallisessa tehtävänannossa
- Ajankohtaiskatsauksen suoritusvaatimukset ja arviointikriteerit
- Ajankohtaiskatsausprojektin tavoitteiden vertailua
Yhteiskuntaopin opettaja tarkoitti muun muassa sitä, että opiskelija otti arvostelun vakavasti ja ponnisteli sen eteen. Ensimmäisissä keskusteluissa sekä yhteiskuntaopin opettajan että kasvatustietotekniikan tutkijan kanssa käsiteltiin tiedonhakua ja lähdekritiikkiä, mutta ei tämän katsauksen kirjallisessa tehtävässä.
Opetuksen sisällöt
Tiedonhankinnan oppitunnit
Pedagoginen tietojenkäsittelytieteilijä kertoi Wikipedialle, että se on periaatteessa hyvä lähde, mutta siihen on syytä suhtautua kriittisesti, koska sillä ei ole toimittajia. Toisen oppituntinsa lopussa pedagoginen informaatikko oppi resurssien tarkastelun perusteet ja antoi käytännön neuvoja, miten opiskelijat voivat merkitä teemaesityksessään käyttämänsä resurssit.
Ajankohtaiskatsauksen harjoitustyö
Yhteiskuntaopin opettaja rajoitti uutisaiheita siten, että rikosuutiset eivät sopineet esitykseen, elleivät kyseessä ollut vakava rikos. He keskustelivat myös plagioinnista oppilaiden kanssa, ja yhteiskuntaopin opettaja neuvoi joitain opiskelijoita lainaamaan suoraan.
Tiedonhankinnan ohjaus oppilaspareille
Opetusinformatiko selitti yksityiskohtaisesti Internetistä löydettyjen kuvien käyttöoikeudet ja selitti, miten kuvien kaupallinen käyttö eroaa koulukäytöstä. Uutisaiheita etsiessään opetusinformatiikka neuvoi opiskelijoita käyttämään Ampparit.com-sivustoa, sillä sieltä löytyvät kaikki uudet uutiset.
Pedagogisen informaatikon antaman opetuksen sisältöjen vertailua
Yleistä oppilaiden ajankohtaiskatsauksista
Opiskelijoiden Powerpoint-diaesityksiä ei ollut mahdollista nähdä opetustilanteen jälkeen, joten esitysten tutkimus perustuu niistä tekemiini muistiinpanoihin. Vain yksi opiskelijapareista ei saanut esitystä ajoissa valmiiksi eikä esittänyt ajantasaista katsausta ennalta sovitun aikataulun mukaisesti.
Merkittävien, keskeisten ja ajankohtaisten uutisaiheiden
Rikollisuus ja urheilu voitaisiin sisällyttää ohjelmaan, jos se olisi todella tärkeä uutinen. Toisaalta opiskelijan esittämä uutinen Tampereen Tesomassa muutama vuosi aiemmin tapahtuneesta murhasta sai opettajan hyväksynnän, koska kyseessä oli tapaus, joka jäi ratkaisematta mediassa ja ihmisten mielissä.
Uutisten taustoitus
YHO: […] ja sitten taustatarinat, useammat ihmiset olisivat ymmärtäneet, mistä taustatarinassa oli kyse, eikä sitä, että samat uutiset olisivat juuri jatkuneet. Kahdella opiskelijaparilla oli tausta kahdessa uutisessa ja yhdellä opiskelijoista ei ollut taustaa missään uutisessa.
Uutisaiheiden havainnollistaminen
Joissakin töissä oli käynyt niin, että samaa asiaa vain kerrottiin enemmän ja se kohta jäi jotenkin valitsematta ja avautui vielä enemmän (lopullinen haastattelu) Joissakin töissä ei ollut taustauutisia ollenkaan. Mutta ehkä nyt, kun he näkivät ensimmäiset esitykset, jotka olivat itsessään varsin hyviä, monet olivat alkaneet kopioida samaa kaavaa, joka oli ensimmäisessä (viimeisessä haastattelussa).
Suhtautuminen työskentelyyn
Ja joillekin voi olla ongelmana myös se, että työ jätettiin viime hetkellä. Mutta ehkä ohjeiden kuunteleminen, seuraaminen ja lukeminen auttaa myös joitain oppilaita tekemään kaiken työn niin, että se olisi sama, vaikka olisin paikalla neuvomassa, en välttämättä haluaisi, halunnut, pystynyt. t tee sitä perusteellisemmin (lopullinen haastattelu).
Lähdekritiikki ja tiedotusvälineiden arvottaminen
Mutta olisin olettanut, että jotain tällaista olisi jossain sanottu, en muista kuka, mutta joku teoksen esittelyn yhteydessä oli puhetta, että jos tämä uutinen olisi luettu toisesta lehdestä, niin ennen sitä olisiko toinen uutinen, että olisi ollut yksi asia, jonka olisin toivonut heidän voineen ottaa huomioon suullisten ohjeidensa perusteella. Eri lähteistä saatavan tiedon vertailun lisäksi yhteiskuntaopin opettaja olisi toivonut, että opiskelijat olisivat oppineet arvioimaan erilaisia medioita ja käyttämään tietolähteinä vähemmän miellyttäviä sanomalehtiä, kuten Iltalehteä ja Iltasanomit.
Lähteiden merkitseminen ja luvallisen materiaalin käyttö
Opetus- ja oppimislähdekritiikki oli yksi nykyisen katsauksen ongelma-alueista, ja hankkeen aikana yhteiskuntaopin opettaja ja äidinkielen opettaja ilmaisivat jonkin verran hämmennystä pedagogisen informatiikan lähdekritiikin opetuksen sisällöstä. Powerpoint-esityksissä opiskelijat käyttivät vain ns. vapaasti saatavilla olevia kuvia, jolloin opiskelijat kertoivat lähteen, josta kuva on otettu.
Yhteenveto oppilaiden oppimistuloksista
Kahdessa esitelmässä lehden nimi mainittiin jo uutisen diassa uutisaiheen alla, mikä oli myös pedagogisen informatiikan opetusta. Koulutuksessa opetettiin kuvitusta opetusinformatiikan tiedonhankinnasta, mutta käsiteltiin vain kuvien hakua ja käyttöä.
Tavoitteista
Oppimistavoitteista ongelmalliseksi osoittautui lähdekritiikki, jonka oppiminen kuuluu sekä tietolukutaidon keskeisiin oppimistavoitteisiin että historian ja yhteiskuntaopin oppimistavoitteisiin (ks. ACRL 2000; OPS basics 2004). Tämä ilmeni tutkimuksessani mm. tavasta, jolla yhteiskuntatieteiden opettaja pedagogisen informatiikan antaman lähdekritiikin opetuksen jälkeen esitti omia näkemyksiään lähdekritiikasta, jotka poikkeavat pedagogisen informatiikan käsityksistä ( katso luku 5.2.4).
Opetuksen sisällöistä
Oppimistuloksista ja tavoitteiden saavuttamisesta
Opiskelijat eivät oppineet kritisoimaan lähteitä ja arvioimaan eri medioita niin paljon kuin yhteiskuntaopin opettaja olisi odottanut. Pedagogisen informatiikan ja yhteiskuntaopin opettajan erilaiset näkemykset lähteen kriittisyydestä ja tiedon luotettavuudesta vaikuttivat selvimmin oppimistuloksiin, sillä yhtenäinen näkemys opetettavasta puuttui.
Pedagogisen informaatikon osuudesta opetuksessa
Edellä mainittu nähtiin muun muassa siinä, että pedagogisella informatiikalla ei ollut tarkkaa tietoa opetustehtävän tavoitteista. Ensinnäkin on mahdollista, että hänellä ei ollut tällaista tietoa oppimiseen ja opettamiseen liittyvistä opetusteorioista ja -menetelmistä (vrt.
Tutkimusprosessin pohdintaa ja ehdotuksia jatkotutkimuksille
Using collaborative teaching and inquiry project-based learning to help elementary school students develop information literacy and information skills. Špiranec (ed.) Worldwide commonalities and challenges in information literacy research and practice: European Conference on Information Literacy, ECIL 2013, Istanbul, Turkey, October 2013.
