Tutkimuksella halusimme selvittää päiväkotityöntekijöiden kokemuksia osallisuuden hyvistä puolista ja sen haasteista tukea tarvitsevan lapsen, muiden ryhmien ja työntekijöiden näkökulmasta. Esiopetuksessa osallistamisen ajatus perustuu arvomaailmaan ja sen tehtävänä on tarjota kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua esiopetukseen. Työntekijöiden näkökulmasta selvitys paljasti työntekijöiden keskuudessa riittämättömyyden tunteen, koska tarvittavaa tukea ei aina pystytä järjestämään, mikä näkyy myös työhyvinvointissa ja työnjohtamisessa.
Inkluusioidean toteuttamiseksi on tutkimustulosten mukaan lisättävä resursseja, jotta koulutukseen on mahdollista osallistua ja että henkilökunnalla on enemmän aikaa tarjota lapsille tarvittavaa tukea. Erityisopettajan tarjoamat palvelut, lapsille annettava tuki ja henkilökunnan ohjaus olivat päiväkodin työntekijöiden mielestä tärkeitä, ja yhteistyötä haluttiin lisää. Viitala (2014) ehdottaa, että kasvattajat ovat yleensä sitä mieltä, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen on täytettävä tietyt kriteerit, jotta lapsi pääsee heidän ryhmään.
Halusin selvittää osallisuuden hyviä puolia ja sen haasteita varhaiskasvatuksessa, ja mielestäni varhaiskasvatuksen työntekijät ovat avainasemassa vastaamaan aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Aiemmista tutkimuksista poiketen halusin saada selville kaikkien lasten kanssa työskentelevien ammattiryhmien kokemuksia inkluusiota koskevista kysymyksistä, enkä rajoittunut tutkimusta lastentarhanopettajien kokemuksiin.
Inkluusion idea
Varhaiskasvatuksessa osallistamisen ajatus näkyy esiopetuksen arvoissa ja niille luodaan valtakunnallisesti ja kunnallisesti perusta Vasun periaatteissa. Kansallisella tasolla varhaiskasvatuksen arvoja Vasun periaatteissa ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, hoitoon ja suojeluun. Vasun periaatteiden mukaan jokainen lapsi on ainutlaatuinen, arvokas ja jokaisella lapsella on oikeus kuulua johonkin ryhmään.
Sekä valtakunnallinen että kuntakohtainen vasus perustuu arvopohjaan, jossa mainitaan ihmisarvon kunnioittaminen ja tasa-arvo. Integraatio viittaa johonkin ulkopuolelta tulevaan, joka on otettava uudelleen mukaan, kun taas inkluusiossa kaikki on alusta (Moberg et al. Inkluusio nähdään yhä enemmän globaalina uudistuksena, joka tukee ja toivottaa tervetulleeksi kaikkien opiskelijoiden monimuotoisuutta (UNESCO, 2009, 4)) .
Inkluusioperiaate on pyrkimys yhteiseen kouluun kaikille, eli oppimiselle, joka tukee oppimista, vastaa monimuotoisuuden tarpeisiin ja johon jokainen kuuluu (Salamanca Declaration, 1994, 3).
Inkluusion toteutuminen päiväkodissa
Kolmas ja vahvin tukimuoto eli erityistuki annetaan silloin, kun lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimistavoitteiden saavuttaminen ei muuten ole mahdollista. On yleisesti hyväksyttyä, että erityistukea tarvitseva lapsi hyötyy integraatiosta, kasvaa itseluottamuksellaan ja oppii muilta. Ajanpuute nähtiin osallistamisen haasteena, ja opettajilla ei katsottu olevan riittävästi aikaa ohjata jokaista lasta.
Yhdysvalloissa, Jordaniassa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa tehty vertaileva tutkimus paljasti myös lastentarhanopettajien yleisen positiivisen asenteen inkluusiota kohtaan (Hamaidi, Homidi ja Reyes. Tutkimuksessa kuvattiin varhaiskasvattajien näkemyksiä akateemisesta, sosiaalisesta ja emotionaalisesta näkökulmasta). näkökulmia osallistaviin käytäntöihin Jordaniassa, Yhdysvalloissa ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat., 2012) vertailevan tutkimuksen tulosten mukaan osallistamisen ajatusta tuettiin kaikissa kolmessa maassa ja sosiaaliseen ja emotionaaliseen negatiivisuuteen ei juurikaan löytynyt osallisuutta. Yhdysvalloissa vanhemmat osallistuivat vahvasti osallisuuden tukemiseen, kun taas Jordaniassa ja YAE:ssä se ei ollut niin paljon.
Jordaniassa ja YAE:ssä opettajat uskoivat, että erityisopettajat ja tavalliset opettajat eivät tee tarpeeksi yhteistyötä, kun taas Yhdysvalloissa yhteistyö koettiin positiivisemmin ja osoittautui onnistuneeksi, kun johto tuki sitä. Miten inkluusio toteutetaan, mikä siinä on hyvää ja haastavaa tukea tarvitsevalle lapselle ja muille ryhmän lapsille.
Tutkimusmenetelmät
Tutkimuskohde ja tutkittavat
Toinen päivähoitoryhmistä on pieni ryhmä, jossa on vähemmän lapsia aikuista kohden kuin muissa ryhmissä riippuen lasten tarvitsemasta tuen tarpeesta.
Aineiston analyysi
Yhdistin analyysissä kategoriat mahdollisimman pitkälle ja ryhmittelin ne lopuksi kolmeen pääkategoriaan: osallisuuden toteutuminen lapsen näkökulmasta, osallisuuden toteutuminen henkilöstön näkökulmasta ja osallisuutta tukevat tekijät ( Liite 2, Liite 3, Taulukko 2). Seuraavalla tavalla lisäsin materiaalista supistettuja ilmaisuja ylimpään Hyöty- tai Sisällytysluokkaan, jotka muodostivat erojensa vuoksi kaksi eri alaluokkaa. Tiedoista poimimistani pelkistetyistä lausekkeista muodostetut alakategoriat ja niistä muodostetut superluokat, jotka ryhmittelin pääluokkaan Sisällön toteutus lapsen näkökulmasta, on esitetty taulukossa 2.
Inkluusion toteutuminen lapsen kannalta
Tuen keinot
Pyrimme kovasti saamaan pienet ryhmät toimimaan, mutta se ei usein ole mahdollista, mutta ihanne on, että pyrimme siihen." (H3 Riina). Jokainen ryhmä uskoi, että yhteistyö erityisopettajan kanssa oli tärkeää ja fyysinen läsnäolo. Myös päiväkodin erityisopettaja nähtiin hyvänä asiana. Ja tietysti on todella iso juttu, että meillä on täällä talossa erikoisopettaja" (H1 Mirja).
Ja me pidämme sellaisia yhteisiä kokouksia koko tiimille [...] näinä päivinä niitä ei pidetä ja se menee aina opettajan kautta" (H4 Kerttu). Kyllä, ja jos meillä on myös tehtäviä piirissä, niin jokaisella on vähän erilainen tehtävä, ei voi haastaa itseään vähän kaikkien puolesta" (H2 Olivia). Aivan oikein, käytämme kuvia selventääksemme lasten toimintaa ja päivittäistä rutiinia" (R1 Sini).
Se on huomattu, eikä sinun tarvitse olla sellainen erityinen lapsi, se osoittaa, kuinka häiritsevää on, kun joku on paikalla. Meillä on sellainen porukka, että jos päivittäisessä rytmissä ei tapahdu todellista muutosta, on koko päivä pilalla" (H2 Olivia).
Inkluusion hyödyt ja haasteet tukea tarvitsevan lapsen näkökulmasta
Ryhmän muut lapset inkluusion näkökulmasta
Inkluusion toteutuminen henkilökunnan näkökulmasta
Tämä luku vastaa tutkimuskysymykseen: Mitä päiväkodin henkilökunta näkee osallistavan päivähoidon hyvinä ja huonoina puolina henkilöstön näkökulmasta. Ja kuitenkin, näillä tuetuilla lapsilla on kaikilla tietyt tavoitteet, joihin pyrkiä, ja ne voivat olla hyvin, hyvin samanlaisia kuin muilla samanikäisillä lapsilla, joten kyllä joskus, ei, aika riittää aina kaikelle" (H1 Mirja Ja sitten se lapsi vei sen ajan, että tämä aika on mielestäni kaikki" (H3 Alina).
Inkluusiota tukevat tekijät
Löytöjen yhteenveto
Aiemmissa tutkimuksissa on myös osoitettu, että opettajien mukaan ryhmien kokoja ei aina pienennetty, vaikka se olisi ollut välttämätöntä (Pihlaja. Muut ryhmän lapset näyttivät hyötyvän osallisuudesta, koska he oppivat suvaitsevaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä, avoimuutta , arvostaa ja opettaa lapsia käsittelemään eroja ja erilaisia kulttuureja.Osallistumisen haaste ryhmän muiden lasten näkökulmasta tuli tutkimuksesta, jonka mukaan lapsi saa vähemmän huomiota ryhmässä, jossa on tukea tarvitsevia lapsia.
Henkilökunnan aika ei riitä muille ryhmän lapsille, koska kaikki aika kuluu tukea tarvitsevan lapsen kanssa. Henkilöstön puolelta tutkimuksesta nousseet haasteet, jotka liittyivät osallisuuden toteutumiseen, olivat resurssien puute ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen. Tämän tutkimuksen henkilökunta uskoi, että heillä ei ollut tarpeeksi tietoa, aikaa ja resursseja tarvittavien tukitoimenpiteiden toteuttamiseen, mikä johtaa henkilöstön riittämättömyyden tunteeseen.
Päiväkotityöntekijät olivat sitä mieltä, että sijaisia ei oteta sairauslomalle ja kodin muiden ryhmien henkilöstöpula vaikuttaa heidän ryhmän henkilöstöön, mikä puolestaan vaikuttaa toiminnan järjestämiseen. Yhteistyö erityisopettajan kanssa nousi esiin myös Hamaidin et al. 2012), ja niissä oli myös vähän vaihtelua maiden välillä. , erityisopettajien ja vakituisten opettajien välinen yhteistyö koettiin positiiviseksi ja onnistuneeksi, kun taas Jordaniassa henkilöstön mielestä erityisopettajien ja tavallisten opettajien välinen yhteistyö oli hyvin vähäistä.
Lisäksi koettiin, että työntekijöiden tulisi selittää esimiehelle esimerkiksi henkilöstömäärän tarvetta, koska ryhmässä on tukea tarvitsevia lapsia. Samat ryhmät korostivat myös sen tärkeyttä, että kaikki ryhmän aikuiset eli koko tiimi saivat saman koulutuksen, eikä vain esimerkiksi Jordaniassa lastentarhanopettajat kokivat, että heillä ei ollut tarpeeksi koulutusta pystyäkseen vastata erityislasten opettamisen haasteisiin (Hamaidi ym. 2012, 99).
Viitalan (2014) tutkimuksessa lastentarharyhmässä sosioemotionaalista tukea saavista lapsista kasvattajat olivat sitä mieltä, että ryhmän koko vaikuttaa siihen, että heillä on enemmän aikaa tukea tarvitseville lapsille. Tutkimuksessa ryhmien vastauksissa ei ollut paljon eroja, mutta joitain eroja päivähoitoa tarjoavien ryhmien ja päivähoitoa tarjoavien ryhmien välillä oli kuitenkin näkyvissä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että päiväkodin työntekijät kokivat, että kun henkilökuntaa ja tietoa on riittävästi, on aikaa myös osallistavamman varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.
Tutkimuksen luotettavuus ja jatkotutkimukset
Aiheiden on ehkä ollut helpompi avautua minulle, tai kriittisten asioiden esille ottaminen on voinut olla vaikeampaa. Mistä johtuu, että pienryhmät voidaan toteuttaa hyvin päivähoitoa tarjoavissa ryhmissä, mutta päivähoitoa tarjoavissa ryhmissä se koetaan haasteena. Vammaisten lasten osallisuus: Opettajien asenteet ja vaatimukset ympäristöasennusta kohtaan, International Journal of Special Education, v25 n2 s.89-99.
Perceptions in Jordan, United Arab Emirates and the United States of America, International Journal of Special Education, v27 n2 p94-101. The Salamanca Declaration and Framework for Action Education for Special Needs, Adopted by the World Conference on Special Needs Education: Access and Quality, Salamanca, Spain, 7-10 June 1994.
Teemahaastattelu runko
Analyysi taulukko 3
Analyysi taulukko 4
Tiedote tutkittaville
