Rantatunnel-allianssin kehitysvaihe päättyi ja toteutusvaihe alkoi marraskuussa 2013, jolloin tätä raporttia kirjoitettaessa Liekki-allianssi oli toteutusvaiheessa pitkällä. 2 Liekki Allianssi on Lielahti-Kokemäki -radan perusparannuksia tekevän allianssiorganisaation nimi. sovitut tavoitteet hankkeen tavoitekustannusten, laajuuden ja laadun osalta.
Aiheenvalinnan tausta
Rakennushankkeissa kestävän kehityksen mittaaminen on erityisen tärkeää, sillä vuonna 2007 rakennusten, rakentamisen ja liikenteen osuus kaikista CO2-ekvivalenttisista kasvihuonepäästöistä oli 57 % (ERA17, 2010). Suuret rakennushankkeet ovat kaikkien kestävän kehityksen mittareiden kannalta erittäin tärkeitä, joten uusien toimintamallien ja uusien mittareiden kehittäminen on välttämätöntä.
Tutkimuksen tavoite
Tämä tutkimus alkoi vuoden 2013 alussa VTT:llä osana Patina-hanketta, jonka koko nimi on Project Alliance tiehankkeiden toteuttamisessa.
Oletukset ja rajaukset
Keskeiset käsitteet
Tutkimusmetodit
Newton, 2009) Rakennusalan johtamistutkimukset olivat myös yleensä kvantitatiivisia, vaikka muualla laadulliset johtamistutkimukset yleistyivät jo 1960- ja 1970-luvuilla (Toor & Ofori, 2008).
Opinnäytetyön rakenne
Asiantuntijahaastatteluihin perustuvat tulokset osoittavat kuitenkin selvästi, että allianssimallilla rakentaminen voidaan aloittaa paljon aikaisemmin kuin ST- ja KU-malleilla. Hyvällä suunnittelulla ja innovaatioilla on kuitenkin mahdollista parantaa laatua kustannuksia lisäämättä tai vähentää kustannuksia laatua heikentämättä (Office of Government Commerce, 2007b).
Allianssimallin historia
Allianssimallissa on täysin mahdollista, että asiakas joutuu kantamaan taloudellisia riskejä epäonnistuneesta hankkeesta, jossa enimmäisostosumma ylitetään poliittisen päätöksen perusteella. Hanke kuitenkin toteutettiin allianssimallilla ja kuuden kuukauden kehitystyön jälkeen allianssi asetti tavoitehinnaksi 373 miljoonaa puntaa ja alensi yhteisesti asetetun tavoitehinnan 320 miljoonaan puntaa kolme kuukautta ennen projektin alkamista.
Allianssin elinkaari
- Tiimiytyminen
- Allianssikilpailu
- Kehitysvaihe
- Toteutusvaihe
Hankintalain mukaan "Hankintaviranomaisten on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankinnat voidaan suorittaa mahdollisimman taloudellisesti..." (Hankintalaki, 2007). Liikennevirasto on soveltanut lakia ja valtion hankintaohjeita poikkeuksellisen rohkeasti hankkiessaan tarjouskilpailulla esimerkiksi Tampereen rantatunnelin lähes 200 miljoonan euron arvosta, jossa palkinnon paino oli "vain" 25.
Sopimus ja kaupallinen malli
Ainakin spekulatiivisesti kehitysvaiheessa olevien palveluntarjoajien tulisi pyrkiä nostamaan tavoitekustannus mahdollisimman korkeaksi, jotta tavoitekustannus on todennäköisemmin alhaisempi ja siten korkeampi palkkioprosentti.
Organisaatio
Kulttuuri ja perusperiaatteet
Kokemuksia allianssimallista
Vaikka puhummekin organisaatioiden välisestä luottamuksesta allianssin yhteydessä, luottamus kehittyy aina hitaasti yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa (Ring & Van de Ven 1994). Tavoitekustannus on myös hieman huono mittari taloudellisen menestyksen mittaamiseen, sillä se ei ole kilpailukykyinen hinta, vaan allianssin itsensä hankkeille asettama tavoitehinta. Walker (2002) käytti tutkimuksessaan kyselylomakkeita ja allianssi oli perinteistä rakentamistapaa parempi kaikilla innostuksen ja sitoutumisen mittareilla.
Walkerin (2002) tutkimus on kuitenkin vain yksi tapaustutkimus, joten allianssimallin ominaisuuksien perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä. Yhden onnistuneen pilotin perusteella ei voida tehdä kauaskantoisia johtopäätöksiä, koska ceteris paribus tekee allianssin tehokkuuden tutkimisen mahdottomaksi rakennusprojektien monimutkaisuuden vuoksi.
Allianssin suhde muihin yhteistoiminnallisiin urakkamuotoihin
Allianssissa riskit ja voitot jaetaan aina, kun taas kumppanuudessa palveluntarjoajilla voi olla omat tavoitteensa. Innovaatiolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kaikkea uutta, joka parantaa (allianssin) toimintaa tuoden etuja allianssille. Tässä tutkimuksessa käytetyn innovaation määritelmän mukaan innovaatio voi olla esimerkiksi uusi kokouskäytäntö, joka hyödyttää allianssia tehokkuuden tai paremman tiedonsiirron ansiosta (nämä todennäköisesti parantavat allianssin taloudellista tulosta ja mahdollisesti johtuen pitkän aikavälin taloudellista tulosta tehokkuuden ja laadun parantamiseksi).
Tässä käytetty määritelmä vastaa esimerkiksi EU:n innovaation määritelmää, koska EU:n näkemyksen mukaan innovaatio voi olla esimerkiksi sosiaalista tai organisatorista (European Commission, 2013). Esimerkiksi uuden tulologiikan kopioiminen toiselta toimialalta voi olla vallankumouksellinen innovaatio toisella toimialalla.
Rakennusalan erityispiirteet
Suomessa Liikennevirasto on kuitenkin edelläkävijä laatutekijöillä painotetuissa kilpailuissa, joten listan kolmas kohta ei päde Suomessa yhtä hyvin kuin Ruotsissa. Kuitenkin Vennströmin ja Erikssonin (2009) tutkimuksessa ruotsalaiset asiakkaat pitivät myös kahta ensimmäistä tekijää tärkeimpinä muutoksen esteinä, joissa asiakkaalla voisi olla enemmän vaikutusvaltaa rakennusalan lopputuotteeseen. Arvoketjun sitominen innovaatioihin on kuitenkin vaikeampaa, koska rakennusalalle on ominaista pitkät toimitusketjut ja useat alihankkijat.
Allianssi innovaatioverkostona
Bossinkin (2002) tunnistama yleinen malli toimii hyvin myös allianssiprojekteissa, koska kaikki mainitut vaiheet tehdään allianssia muodostettaessa. 2007) tunnistivat kirjallisuusanalyysissaan kuusi yhteistyöhön liittyvää ehtoa, jotka on täytettävä, jotta yhteistyö sujuisi hyvin. Pätevyys edellyttää kuitenkin johtajuutta. 2007) totesi, että yrityksen avainhenkilöiden tulee tarjota tarvittava prosessijohtajuus tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi. Dhanaraj ja Parkhe (2006) kehittivät artikkelissaan teoreettisen viitekehyksen fokusyrityksen roolille innovaatioverkostossa. 2009) toisaalta kehittävät Dhanarajin ja Parkhen (2006) tutkimuksen tavoin teoreettisen viitekehyksen innovaatioverkostoa johtavalle rakennusalan järjestelmäintegraattorille.
Yksi tärkeimmistä tekijöistä verkon hallinnassa oli juuri tiedonkulun varmistaminen. 2007) tutki yhteistyötä ja totesi, että ihmiset ovat tärkein tekijä hyvässä yhteistyössä, kun taas liiketoimintaprosessit ja käytetyt teknologiat ovat toissijaisia. 2007) totesi myös, että viestintä, luottamus ja yhteinen visio ovat tärkeimpiä tekijöitä hyvään yhteistyöhön. Innovaatioiden edellyttämä tiedonvaihto on nimenomaan yhteistyötä, joten yhdistämällä Blaysen & Manley (2004), Bossinki (2004a), Dhanaraj & Parkhe (2006) ja Shelbourn et al. 2007) osoittaa, että ihmisten välinen kommunikaatio, luottamus ja yhteinen visio ovat erittäin tärkeitä tekijöitä innovaatioiden saavuttamisessa.
Innovaatioajurit
Yhteisten tilojen suunnittelu on kuitenkin haastavaa, koska on mahdotonta tietää etukäteen, miten tilat vaikuttavat työntekijöiden toimintaan (Bitner, 1992). Elsbach & Pratt, 2007) lisäävät, että fyysistä työympäristöä muutettaessa tai kehitettäessä tulee olla erittäin hyvä käsitys ratkaisujen vaikutuksista organisaation toimintaan.
Hankintamuodon vaikutukset innovointiin
Allianssin erityispiirteitä
Yhdessä toimien yritysten on mahdollista kehittää arkkitehtonisia innovaatioita, jotka vaikuttavat koko projektin ja lopputuotteen toteutukseen. Allianssimallissa innovaatiot koko projektin aikana kannattavat, koska allianssin toiminnan aikana on mahdollista muuttaa hankkeen laajuutta, tavoitteita, työtapoja tai mitä tahansa muuta.
Ajotunneli Nääshallista
KU- ja ST-sopimuksissa kaupungin viranomaiset eivät olisi keskustelleet ideasta, vaan urakoitsijan olisi laadittava valmis ehdotus. Urakoitsijan ehdotukseen suostuminen ei välttämättä olisi ollut kaupungin edun mukaista, sillä valmis sopimus oli jo olemassa. KU- ja ST-sopimuksissa muutostyöehdotuksen käsittely ja lupaprosessi olisivat olleet päällekkäisiä rakentamisen kanssa, jolloin aikatauluhyöty olisi ollut pienempi.
Neuvottelut mahdollisten taloudellisten hyötyjen jakamisesta olisivat olleet vaikeita, sillä tilaajalla ei olisi aavistustakaan, kuinka paljon urakoitsija säästäisi uudella innovaatiolla. Haastattelujen aikana Liekki-liittouma oli jo pitkällä toteutusvaiheessa, kun taas Rantatunneli-liitto oli juuri edennyt toteutusvaiheeseen.
Tapaustutkimus
Tapaustutkimuksen tarkoituksena ei ole tehdä yleistyksiä koko väestöstä, vaan antaa lisätietoa tutkittavasta aiheesta (Laine ym. 2007, s. 11–12). Tutkijan tulee varmistaa, että tutkimuspaperi on sellainen, että siihen voidaan vastata tapaustutkimuksella (Taylor ym. 2011). Tiedonkeruun tulee olla mahdollisimman avointa, jotta tutkijan subjektiivisuudesta ei jää epäilystäkään (Taylor ym. 2011).
Tapaustutkimus soveltuu rakennusalalle, koska alalle on ominaista suurten yksittäisten projektien toteuttaminen (Taylor ym. 2011). Jos tapaustutkimuksessa tutkitaan kahta tapausta, näiden tapausten tulee olla mahdollisimman samankaltaisia tai edustaa tietyn ilmiön kahta ääripäätä (Laine ym. 2007).
Haastattelut
Yin (2009) kuitenkin huomauttaa, että useiden tapauspaikkojen valinta lisää työtaakkaa huomattavasti, koska jokainen tapauspaikka on tutkimus itsessään. Useiden kohdetapausten valitseminen lisää tämän mahdollisuutta, sillä tapausten väliset erot voivat herättää uusia, arvaamattomia kysymyksiä (Kurunmäki, 2007, s. 74–92). Lyhyt testihaastattelu osoittautui virheeksi, sillä ensimmäisen päivän haastatteluissa kävi ilmi, että ohjelmisto pystyi tekemään vain viiden minuutin nauhoituksia.
Ensimmäisten haastattelujen ongelmien jälkeen ohjelmisto päivitettiin maksulliseen versioon "Voice Recorder", jolla nauhoitettiin loput haastattelut ilman ongelmia. Henkilökohtainen kontakti haastateltavan kanssa voi olla ongelmallinen tutkimusmenetelmä, sillä haastateltavat itse voivat tarjota sosiaalisesti toivottavia vastauksia (Foddy, 1995, Hirsjärvi. et al. 2007 mukaan).
Analysointi
Tilat
Tyynisman (2013) mukaan koko allianssin ydin materialisoituu yhteisissä tiloissa, koska yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen on koko allianssin ydin.
Tilaajan rooli allianssissa
Yhteinen organisaatio ja tavoitteet vähentävät myös riitoja, sillä palveluntarjoajien ja tilaajan ei tarvitse keskustella siitä, mitkä työt kuuluvat sopimuksen piiriin, vaan kaikki työt tehdään projektin kannalta parhaalla tavalla. Kaikki kuitenkin kokivat, että allianssi oli luotu paremmin ja luottamus palveluntarjoajien ja asiakkaan välillä oli kasvanut siinä määrin, että asiakas nähtiin saman organisaation, allianssin, todellisena edustajana. Yrjölä (2013) huomauttaa, että usein unohdetaan, että asiakkaan edustaja on todella asiakas eikä yksi asiantuntija allianssissa.
Käytäntö, jossa asiakas on toteuttajien kengissä, sopii varmasti rakennusalan turvallisuuden parantamiseen sekä harmaan talouden kitkemiseen. Myös urakoitsijoiden ja konsulttien ymmärrys asiakkaan päätöksenteosta ja toiminnasta selkiytyy allianssin myötä, mikä on varmasti etu muissakin projekteissa jatkossa.
Allianssihenki
Yhteistyö
Johtaminen ja kommunikaatio
Avoin ja nopea viestintä sekä asiakkaalta saatujen ehdotusten nopeat hyväksynnät johtivat johtamisen nopeaan toimintaan. Tilaratkaisut helpottivat tätä avointa ja nopeaa tiedonkulkua, kun taas avoimessa tilassa tärkeät asiat oli helppo ja nopea sanoa yhdellä äänellä koko ryhmälle. Esimiehet käyttivät avointa tilaa ja avointa viestintää hyödykseen, sillä he olivat hyvin perillä kunkin asiantuntijan työstä.
Tyynisman (2013) mukaan koko ajan toimistossa olleet ihmiset olivat erittäin hyvin perillä projektin tapahtumista, ts. viestintä toimi hyvin. Johtaminen ja viestintä olivat onnistuneet hyvin ainakin yhdeltä osalta, sillä jokainen haastateltava tunsi allianssin keskeiset suoritusalueet.
Innovaatiojärjestelmät
Ylläpitämällä Alliancen Tampereen toimistossa idea- ja innovaatioesittelypistettä, jonne myös toimistolla vierailevat kolmansien osapuolten edustajat voivat jättää ideansa.
Allianssimallin tavoitteet innovaatioiden suhteen
Yhteistyö allianssissa
Allianssimallia on tutkittu lisäämään työntekijöiden mukavuutta, vähentämään osapuolten välisiä erimielisyyksiä ja johtamaan parhaaseen projektiajatteluun (esim. Walker, 2002). Bossink (2002) väittää, että yhdessä kehitetyt innovaatiot ovat erittäin tärkeitä, koska yritysten oma innovaatiokyky on usein hyvin rajallinen. Läpinäkyvyys ja luottamus kumppaneihin, jotka ovat osa allianssin perusperiaatteita ja näkyvät jokapäiväisessä työssä, ovat erittäin tervetulleita uudistuksia rakennusalalle.
Uudet tilat vaativat aluksi hieman totuttelua asiantuntijoilta, jotka olivat oppineet työskentelemään omissa huoneissaan, mutta kaikki haastateltavat kokivat yhteiset tilat positiivisena ja jopa ehdoksi allianssin toiminnalle.
Allianssimallin erot perinteisiin toteutusmuotoihin innovaatioiden
Kaiken taustatutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin väittää, että tärkeintä ei ole kahden eri osapuolen välinen suhde, vaan kaikkien liitto yhteisen päämäärän puolesta. Klassisissa rakennusprojekteissa ideaa ei välttämättä esitetä, jos sillä ei ole selkeää vaikutusta oman yrityksen tulokseen. Hyvä idea voi käytännössä vanhentua pienen ryhmän mielessä, jos se esitellään projektissa vasta silloin, kun on liian myöhäistä toteuttaa sitä.
Muodollinen tapa kerätä ideoita pankissa ja käsitellä niitä säännöllisesti erilaisissa työpajoissa varmistaa, että jokainen idea otetaan huomioon eikä ideoita jätetä niin sanotusti liian pitkäksi hautaan.
Allianssimallin perusperiaatteet käytännössä
Periaatteessa allianssi on erittäin joustava, kun päätökset voidaan tehdä nopeasti, mutta toisaalta käytäntöjen tulee olla selkeitä, koska allianssissa työskentelevillä ei ole yhteisiä rutiineja ja yhteistyökulttuuria, kun liitto alkaa toimia. yhdessä.
Jatkotutkimusaiheita
Toward the use of project alliance: The joint development of team selection procedures as an example of steps taken. Designing multilateral contractual agreements of project partnership, project integration and integrated project implementation. Meeting the burden of proof with case study research, Journal of Construction Engineering and Management.
Interview med VR-Track og Liekki Alliance projektleder Sari Yrjölä 9. oktober 2013 Interview med VR-Track og Liekki Alliance projektingeniør Maija Pitkänen 9. oktober 2013 VR-Track og Liekki Alliance ekspert Tuomo Takkinen interview 9. oktober 2013 A-ingeniører og Tammerfors kyst tunnel-alliancens brodesigner Mikko Hyyrynens interview den 14. oktober 2013.