HE 60/2022 vp, Hallituksen esitys Tanskan parlamentille työolodirektiivin ja lainsäädännön toimeenpanosta muuttuvaa työaikaa noudattavien työntekijöiden aseman parantamiseksi. PeVL 15/1997 vp, Perustuslakivaliokunnan lausunto 15/1997 sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä työttömyysvakuutuslain ja työmarkkinatukilain muuttamiseksi.
Tutkielman aihe ja lähtökohdat
Se, onko työn tekijä yrittäjä vai työntekijä, määräytyy työsuhteen perusominaisuuksien perusteella eli periaatteessa työoikeudellisten sääntöjen perusteella. Tavoitteena on tarkastella yrittäjän oikeudellista asemaa sekä sosiaalilainsäädännön että työoikeuden näkökulmasta sekä siihen liittyvän lainsäädännön soveltuvuutta yrittäjien yksittäistapauksiin.
Tutkimusongelma, tavoitteet ja rajaukset
Tutkimuksen metodi ja aineisto
Alustavälitteinen työ
Yhtenä alustatalouden osa-alueena voidaan pitää digitaalisia alustoja, jotka mahdollistavat tilaamisen ja työn tekemisen alustan kautta. Tässä tutkimuksessa alustatalous- ja alustataloustyöllä tarkoitetaan alustayhtiön tarjoaman digitaalisen alustan kautta tehtyä työtä.
Itsensätyöllistäjä
Toisin sanoen jakamistalous on tässä tutkimuksessa kattotermi, joka sisältää myös termit alustatalous ja alustavälitteinen työ. Tutkijoiden termivalinnan perusteena on se, että jälkimmäinen termi olisi luokitellut myös sellaiset työn muodot, jotka sijoittuvat enemmän palkansaajan eli työntekijän ja yrittäjyyden keskialueelle selkeästi vain yrittäjyyden sijaan.
Työntekijä vai yrittäjä
Itsenäisten ammatinharjoittajien osalta direktiivioikeuden toteutumisen arviointia vaikeuttaa myös se, että heillä on usein tietty itsenäisyys organisoida työprosessiaan. Virtuaaliyrittäjyyden tunnusmerkkinä pidetään myös sitä, pitääkö työn tekijä asiakas yrittäjänä.
Kokonaisarviointi
Yrittäjien tapauksessa työntekijän ja yrityksen välinen raja ei ole aina selvä, mikä voi vaikeuttaa yrittäjän asemaa. Suomessa ei vieläkään ole riittävästi oikeuskäytäntöä, jotta voitaisiin arvioida, mihin tulokseen tuomioistuin päätyisi arvioidessaan yrittäjän oikeudellista asemaa. Lausuntoa pyydettiin, koska objektiivisen arvioinnin perusteella ei käynyt selväksi, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai ei, koska työaikalain 1 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan työhön, joka tehdään työsuhteen perusteella. työsopimuslain 1:1 §:ssä mainittu työsopimus.
Lausunnossa esitetään kokonaisarvio, jonka tarkoituksena on antaa ymmärtää, että yksittäisten merkkien arvioinnin jälkeen voi olla tarpeen arvioida kaikki toisiinsa liittyvät. Työneuvoston mukaan yleisarviointia tarvitaan pääasiassa itsenäisen yrittäjän ja työsuhteen rajatapauksissa erottamaan työsuhteesta ne itsenäiseen yrittäjään liittyvät oikeussuhteet, joita ei ole tarkoitettu työlainsäädännön suojaamiseen. 71 Yrittäjän oikeutta työttömyysvakuutusetuuksiin arvioitaessa on välttämätöntä vetää raja työntekijän ja yrittäjän välille, koska esimerkiksi yrittäjän ja työntekijän työtä ei ole mahdollista yhdistää työsuhteen täyttämiseksi. ehto, joka on työttömyysetuuden peruste.
On kuitenkin huomioitava, että yrittäjän käsite on määritelty sosiaalivakuutuslaissa, kun taas työsopimuslaki ei määrittele käsitettä ollenkaan.
Oikeus toimeentulonturvaan työttömyyden varalta
Asetuksen 2 artiklan mukaan jokaisella unionissa laillisesti oleskelevalla ja sinne laillisesti muuttavalla on oikeus sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalietuuksiin EU:n lainsäädännön sekä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltion olisi pyrittävä varmistamaan, että sen työttömyysvakuutusjärjestelmä ja erityisesti työttömyysetuuksien myöntämismenetelmät edistävät täystyöllisyyttä ja tuottavaa työtä yksilön vapaan valinnan perusteella eivätkä ole sellaisia, että ne estävät työnantajat tarjoamasta tuottavaa työtä ja työntekijät etsimään tuottavaa työtä. Sopimuksen mukaisesti jäsenmaiden tulee pyrkiä varmistamaan, että työttömyysvakuutusjärjestelmä ja erityisesti työttömyysetuuden myöntämistavat auttavat ja edistävät yksilön vapaaseen valintaan perustuvaa työntekoa sekä työttömyysetuuden myöntämismenetelmiä. ei saa olla este työnhakijalle etsiessään tuottavaa työtä.
79 Direktiivin 1 artiklan 1 momentin mukaisesti 2, direktiivi sisältää kuitenkin vain vähimmäisoikeudet, joita sovelletaan kaikkiin unionin työntekijöihin, joilla on työsopimus tai työsuhde, joka määritellään kussakin jäsenvaltiossa sovellettavissa laeissa, työehtosopimuksissa tai käytännöissä. tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen. Ensinnäkin jokaisella, joka ei pysty saamaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus tarvittavaan hoitoon ja hoitoon. Perustoimeentuloturva on säädetty PL §:ssä 19.2, mikä tarkoittaa, että perustoimeentuloturva on järjestettävä tietyn elämäntilanteen perusteella tai tietyissä elämäntilanteissa.
Kyseessä oleva PL 19.2 pykälä on toisin kuin PL 19.1 pykälä pakollinen säännös, joka edellyttää yleisen lain mukaista vakuuden antamista, eikä PL 19.2 pykälä näin ollen luo yksilölle subjektiivista oikeutta vakuuksiin.
Työttömyysturvajärjestelmän lähtökohdat
Sen mukaan työttömyysvakuutuksen toimeenpanoa johtavat, ohjaavat ja kehittävät toimeentuloturva-asioiden ylimpänä viranomaisena sosiaali- ja terveysministeriö sekä työpoliittisia asioita käsittelevä työ- ja elinkeinoministeriö. Tämän mukaisesti työ- ja elinkeinotoimisto tai TE-viraston asiakaspalvelu antaa sitovan lausunnon työttömyysetuuden saamisen työpoliittisista ehdoista, Norjan eläkelaitoksesta ja työttömyyskassasta 11 luvun 4 §:n mukaisesti. Jotta työn suorittaja olisi oikeutettu päivärahaan, hakijan on täytettävä kaikki laissa säädetyt edellytykset etuuden myöntämiselle.
Bureau TE:n tehtäviin kuuluu työehtojen selvittäminen ja ratkaiseminen 91 ja sen perusteella sitovan työllisyyspoliittisen lausunnon antaminen siitä, onko etuuksien maksamiselle työpoliittisia esteitä. Työpoliittisia edellytyksiä on siis tarkasteltava ja ratkaistava ennen kuin Kela tai työttömyyskassa voi tarkastella sosiaalipoliittisia ehtoja, kuten työssäoloehdon täyttymistä. TE-toimiston työpaikkailmoitus on Kelaa sitova, eikä työttömyyskassalla ja asianomaisilla toimijoilla ole valtuuksia ottaa itsenäistä kantaa työttömyysetuuden myöntämisen työehtoehtoihin.
Kynnysvapaa ilmoitus ei kuitenkaan sinänsä oikeuta työttömyysetuuteen, vaan kynnysvapaa ilmoitus on vain edellytys sille, että etuuden maksaja eli Kela tai työttömyyskassa voi tutkia sosiaaliturvaa. vakuutusehdot etuuden myöntämiselle ja sen täyttämiselle lausunnon jälkeen.
Etuuksien saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset
- Työtön työnhakija
- Yrittäjä ja omassa työssä työllistyminen
- Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä
- Yritystoiminnan aloittaminen ja lopettaminen
Tämä tarkoittaa, että yrittäjää ei siis voida pitää työttömänä, jos hän työskentelee yli kaksi viikkoa työsuhteessa tai päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssään. Käytännössä tämä muutos merkitsi sitä, että TE-toimisto ei enää selvitä alle kaksi viikkoa kestävän yrittäjätyöjakson vaikutusta hakijan työttömyyspäivärahaan ja siten tällaisen lyhytaikaisen yrityksen kokopäiväiseen toimintaan. . työttömyyskorvausta tai yrittäjärahaa. Jos toiminnan edellyttämä työn määrä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle, yrittäjä tai yrittäjä ei ole työttömyysvakuutuslaissa määritelty työtön eikä hänellä siten ole oikeutta . myös työttömyysvakuutusetuuksiin.. toimiston on tutkittava tapaus ja päätettävä työn määrä.
Jos TE-toimisto arvioi, että työssä tai yrittäjänä työskentely ei ole este kokoaikatyölle, työnhakijalla voi olla oikeus sovitettuun työttömyyspäivärahaan. Työ- ja elinkeinoministeriön TE-toimiston asiakaspalvelukeskukselle antaman ohjeen mukaan yrityksen tai yrittäjyyden perustaminen työttömyyden aikana tarkoittaa sitä, että TE-toimisto ei määritä aloitetun yrityksen tai itsenäisen työn vaikutusta. työllisyyttä. työsuhteessa oikeus rahakorvaukseen ja että pää- tai sivutoiminta ei ole esteenä työttömyyskorvauksen saamiselle neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Säännöksen tarkoituksena on, että TE-toimisto voi neljän ensimmäisen kuukauden aikana saatujen tietojen perusteella arvioida elinkeinoelämän tai yrittäjyyden vaatiman työn määrän.
Yrittäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että jos yrittäjä on työtön tai aloittanut yrityksen, hänellä on oikeus työttömyysetuuteen ensimmäiset neljä kuukautta, jonka jälkeen TE-toimisto arvioi, onko yrittäjä henkilöä pidetään osa- tai kokopäiväisenä yrittäjänä.
Soviteltu työttömyysetuus
Työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki
Työttömyyspäivärahan saamisedellytykset
Työaikavaatimus täyttyy, kun henkilön työaika yhdessä tai useammassa työssä on yhteensä vähintään 18 tuntia tai kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika kausityössä on ollut keskimäärin vähintään 18 tuntia vuorokaudessa. viikolla tasoitusjakson aikana. Yrittäjän työehdot täyttyvät, kun hän on työskennellyt yrittäjänä vähintään 15 kuukautta, pääosin viimeiset 48 kuukautta (ilmoitusaika). Työehtoihin sisältyvät kuukaudet, joina asianomaisen yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen ansiotulo tai työntekijän eläkelain mukainen ansiotulo on ollut vähintään 1 000 euroa kuukaudessa. .
Jos yrittäjä on TE-toimiston laatiman työvoimapolitiikkaselvityksen mukaan työttömyysvakuutusjärjestelmässä yrittäjänä, työttömyyskassan on ansiopäivärahaa hakiessaan selvitettävä, onko yrittäjä vakuutettu yrittäjän luona. TTL § 5.6 mukaista rahastoa vähintään 15 kuukautta ja on täyttänyt yrittäjän palveluehdon. Jos yrittäjäkassasta palkansaajan kassalle siirtynyt henkilö jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon, hän on oikeutettu siihen työttömyyspäivärahaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi edelleen ollut yhdistyksen jäsenenä. yrittäjän rahasto. . Yrittäjälle tämä tarkoittaa, että jos palkansaajan kassaan kuulunut yrittäjä siirtyy yrittäjän työttömyyskassaan ennen kuin yrittäjän työssäoloehto täyttyy, on yrittäjällä oikeus samalle tasolle. työttömyyspäivärahasta, joka hänelle olisi maksettu ansiokassan jäsenenä.
On kuitenkin huomioitava, että yrittäjä voi saada jatkosuojaa vain, jos hän on liittynyt toiseen rahastoon kuukauden kuluessa kassosta eroamisesta.
Työmarkkinatuen saamisedellytykset
Harkintavalta työttömyysturvaetuuksissa
TE-toimiston harkintavalta ja työvoimapoliittinen lausunto
166 TE-toimiston on ensin arvioitava, onko yrittäjä työttömyysvakuutuksesta työtön työnhakija ja täyttääkö yrittäjä siten työttömän työttömän ehdot. TE-toimisto päättää oman harkintansa mukaan, katsotaanko työttömyysetuutta hakenut yrittäjä yrittäjäksi, yrittäjäksi vai palkansaajaan rinnastettavaksi yrittäjäksi. TE-toimiston tulee myös arvioida TTL §:n 2:5.2 mukaista yrittäjyyttä tai yrittäjyyttä ja sitä, onko se pää- vai sivutoimintona.
Näin ollen on TE-toimiston harkinnanvarainen arvioida, kuinka paljon yrittäjällä tai yrittäjällä on työtä ja onko se niin raskas työmäärä, että se on este kokoaikatyölle. Vararehtorin mukaan mainittu lausunto ei ole päätös, joten TE-toimiston työpolitiikkaa koskevaan lausuntoon ei sovelleta hallintolain säännöksiä päätöksessä olevien virheiden korjaamisesta. Apulaisoikeuskansleri huomautti TE:n työttömyysturvaasiantuntijan velvollisuudesta tutkia käsiteltävänä oleva asia asianmukaisesti ja perustella työpolitiikkaa koskeva lausunto hallintolain edellyttämällä tavalla.
Kyseisessä tapauksessa varaoikeuskansleri totesi päätöksessään, että kysymystä kantelijan työsuhteen päättämisestä TE-toimistoon saapuneen ilmoituksen perusteella ei ollut kunnolla ja riittävästi selvitetty ennen työvoimapolitiikan toimittamista. lausunto. .
Kelan tai työttömyyskassan käyttämä harkintavalta
Yrittäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että jos TE-toimisto arvioi yrittäjää työllisyyspoliittisessa lausunnossaan, Kelan tai WW-kassan on arvioitava, täyttääkö yrittäjä palkansaajan oikeutta työttömyyspäiväraha TTL § 5.2-3 ja palkansaajan työehdot. Jos TE-toimisto arvioi yrittäjän työllisyyspoliittisessa lausunnossaan yrittäjäksi, Kelan tai WW-kassan on arvioitava, täyttääkö yrittäjäksi nimetty yrittäjä yrittäjän työttömyyspäivärahaoikeuden ja yrittäjän kuvauksen mukaisen työssäoloehdon. TTL § 5.6-7. Aina ei ole selvää, katsotaanko joku toimihenkilöksi tai yrittäjäksi vai tekeekö joku omaa työtään yritystoiminnan kaltaisella tavalla.
Epäselvissä tilanteissa työvoimapoliittista lausuntoa voidaan pyytää TE-palveluista sen päättämiseksi, onko henkilö kokoaikatyössä tai yrittäjänä (Y2 tai Y3 lausunto) vai osa-aikainen (Y4 lausunto). Kelan sisäisistä ohjeista käy selvästi ilmi, että Kelan tulee pyytää TE-toimistolta lausunto työoikeuspolitiikasta tilanteissa, joissa ei ole selvää, onko henkilö eli myös yrittäjä pää- vai osa-aikayrittäjänä, itsenäisenä yrittäjänä. työllistetty. - työntekijä tai työntekijä. Pohjimmiltaan TE-toimisto määrittelee ja päättää, katsotaanko yrittäjä yrittäjäksi, työntekijäksi, yrittäjäksi vai jopa työntekijään rinnastettavaksi yrittäjäksi.
189 Yrittäjällä ei näin ollen ole mahdollisuutta tietää, katsotaanko hänet työttömyysvakuutuksen kannalta yrittäjäksi, työntekijäksi, yrittäjäksi tai vaihtoehtoisesti palkansaajana rinnastettavaksi yrittäjäksi. . järjestelmä.
Itsensätyöllistäjän oikeusturva työttömyysturvajärjestelmässä
TE-toimisto ei ole valituksen käsittelyssä päätöksen tehneen viranomaisen asemassa, vaikka päätöksen työpoliittiset perustelut perustuvat TE-toimiston harkintaan. Tällöin voit hakea muutosta TE-toimiston antamaan työvoimapoliittinen lausuntoon samalla, kun haet päätöstä FPA:lta tai työttömyyskassalta. Käytännössä yrittäjän on haettava muutosta saamaansa etuuspäätökseen, jos hän haluaa TE-toimiston työvoimapoliittisen selonteon valituslautakunnan tai vakuutustuomioistuimen arvioitavan.
Työttömyysvakuutusjärjestelmässä lähtökohtana on TE-toimiston laatima työpolitiikkaselvitys, jossa TE-toimisto tutkii erityisesti, täyttääkö yrittäjä TTL:n luvussa 2 määritellyt työttömyysturvan edellytykset. . Tämän tutkimuksen perusteella vain TE-toimiston arvioinnilla on merkitystä arvioitaessa esimerkiksi työntekijän ja yrittäjän välistä rajaa. TE-toimiston laatima työvoimapoliittinen selvitys on Kelan ja työttömyyskassan pakollinen selvitys, johon yrittäjä ei voi erikseen hakea muutosta.
212 Jos yrittäjä ei TE-toimiston arvion mukaan ole työsuhteessa tai muussa julkisoikeudellisessa suhteessa, hän on työttömyysvakuutusjärjestelmän kannalta yrittäjä.
