Loppuraportti sisältää yleiskatsauksen MOBILE2-tutkimuskokonaisuuden taustoista, tavoitteista, politiikoista ja menetelmistä sekä lyhyet kuvaukset hankkeista ja niiden päätuloksista. MOBILE2 toimi vuosina 1999-2003 itsenäisenä, koordinoituna tutkimusyksikkönä, jonka toimintaa ohjasi rahoittajista ja asiantuntijoista koostuva johtoryhmä. Akateeminen tutkinto MOBILE2-projektien kautta: kuusi valmistunutta ja viisi keskeneräistä väitöskirjaa, kaksi lisensiaatintutkielmaa ja kuusi valmistunutta ja yksi meneillään oleva diplomityö.
This final report contains a general overview of the background, target group and operational procedures of the MOBILE2 research integration, and brief summaries of each research project, together with their key outcome or results. Update, development and applications of the models and modeling systems created in the former MOBILE phase, including the improvement of the input data. The calculation of emissions and energy consumption of different transport systems has started with the “Unit Emissions” project of VTT/RTE.
Lisäparannuksia hiukkaspäästöjen mittausmenetelmiin ja pakokaasupäästöjen biologisten vaikutusten määrittämiseen biotesteillä. Liikenne- ja liikenneklusterin parempi erottelu ja systemaattisempi lähestymistapa energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyvässä tutkimuksessa, mukaan lukien arvonmäärityksen ja muiden taloudellisen ohjauksen keinojen käytön edistäminen. KTME/e:n käynnistämän, sitten TEKESin johtaman MOBILE-tutkimusohjelman toimintakauden jälkeen muotoutui kaksi erilaista tutkimusyksikköä, joista toinen oli toimialalähtöinen, polttoaineiden, moottoreiden, poltto- ja pakokaasujen puhdistukseen kohdistettu ProMOTOR. TEKES-teknologiaohjelmana lokakuussa 1998 ja toinen oli MOBILE2 - vuonna 1999 käynnistetty tutkimuskompleksi, joka oli lähinnä MOBILE-ohjelman liikennejärjestelmää koskevan "järjestelmä"-lohkon aiheita.
Akateeminen tutkinto MOBILE2-projektien kautta: kuusi valmistunutta ja viisi keskeneräistä väitöskirjaa, kaksi lisensiaatintutkielmaa ja kuusi valmistunutta ja yksi meneillään oleva diplomityö.
TUTKIMUSKOKONAISUUDEN YLEISKUVAUS
TAUSTA JA TAVOITTEET
- Tausta
- Tavoitteenasettelu
TUTKIMUKSEN PAINOPISTEALUEET
- Kohdealueen hahmottaminen ja sen rajaukset
- Lähtökohdat toiminta-alueen valinnalle
- Keskeiset tutkimusaiheet
TUTKIMUSKOKONAISUUDEN RAKENNE JA TOIMINTAMALLI
- Tutkimuskokonaisuuden hallinnointi
- Tutkimuksen suuntaaminen ja rahoitettavien hankkeiden valinta
- Tutkimuksen rahoitus
- Tutkimuksen suorittajat ja muut toimintaan osallistuneet tahot
Käytännön tasolla tutkimusyksikköä johti suunnitelman mukaisesti VTT Energian (nykyisin VTT Prossessit) koordinaatioyksikkö, joka johtoryhmän johdolla valmisteli tutkimussuunnitelman ja teki tarvittavat tutkimukset. sopimukset rahoittajien kanssa, suoritti osan tutkimustyöstä, tilasi osaprojekteja, joita ei toteuteta oman organisaation puitteissa, seurasi hankkeiden etenemistä, hoiti maksutapahtumia ja niihin liittyvää kirjanpitoa sekä valmisteli tarvittavat raportit ja valmisteli kokouksia johtoryhmästä. Seurasimme yksittäisten hankkeiden etenemistä 1-2 kertaa vuodessa kontrolliryhmissä, joissa kaikki projektit osallistuivat. Näihin tilaisuuksiin osallistui eri hankkeiden edustajien lisäksi ohjelmakoordinaattorit, valmennetut johtoryhmän jäsenet ja muut aiheesta kiinnostuneet tutkijat.
Edellisen toimintavuoden 2003 prioriteetteja ei enää tarvinnut asettaa, koska uusia hankkeita ei aloitettu, vaan painopiste oli käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamisessa. MOBILE2-rahoituksen määrä asetettiin joka vuosi erikseen kullekin rahoittajalle, joten yhteistä budjettikehystä ei ollut ennalta määrätty. MOBILE2:n vuotuisen rahoituksen määrä on riippunut rahoittajien itsensä budjettikehyksistä ja intresseistä sekä tarjottavien hanke-ehdotusten aiheista ja laadusta.
Jotkut hankkeet käynnistetään myös kysyntälähtöisesti, toisin sanoen tietty rahoittaja tai johtajien ryhmä on yhdessä pyytänyt tutkimuselintä tekemään projektin tietystä aiheesta tietyllä budjetilla. Seuraavissa taulukoissa MOBILE2-verkoston rahoitus sisältyy myös Tekesin suoraan MOBILE2-hankkeille myöntämään rahoitukseen (mukaan lukien yrityshankkeiden rahoitus). Tekesin rahoituskäytäntö muuttui MOBILE2-jakson puolivälissä, joten kaikki Tekesin rahoitus on esitetty myös erikseen (MOBILE2-rahoitus ja Tekes-rahoitus yhdessä muodostavat MOBILE2-verkoston rahoituksen).
MOBILE2-verkoston sponsoreina ovat siis olleet Tekes, Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), Ympäristöministeriö (YM), Ajoneuvohallintokeskus (AKE), Tiehallinto, Fortum Oil and Gas Oy, Autotuojat ry. , Ruotsin Öljy- ja Kaasuliitto (ÖKKL) ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), määrät taulukon 1 mukaisesti. Ensimmäisinä vuosina rahoitus kasvoi noin 8 % vuodessa, mutta vuonna 2002 rahoitus i. MOBILE2:ta supistettiin muihin vuosiin verrattuna useista syistä: Tekes ei rahoittanut uusia projekteja lainkaan vuonna 2002, vaan halusi odottaa arviointiprojektin valmistumista. Myös yleisen taloustilanteen heikkeneessä ÖKKL ja AuT joutuivat vuonna 2002 luopumaan osallistumisestaan MOBILE2-rahoitukseen.
Huolimatta niukoista varoista, koska useat monivuotiset hankkeet päättyivät vuoden 2001 lopussa, vuonna 2002 oli vielä mahdollista käynnistää uusia hankkeita. Vuodelle 2003 ei hyväksytty uusia hanke-ehdotuksia, koska rahoituksen vähenemisen vuoksi etusijalle asetettiin vuonna 2002 aloitettujen hankkeiden loppuun saattaminen suunnitelmien puitteissa. Yksi päätavoitteista on ollut MOBILE-ohjelman puitteissa kehitetyn monitieteisen asiantuntijaverkoston hyödyntäminen ja vahvistaminen.
TUTKIMUSKOKONAISUUDEN KESKEISET TULOKSET
TUTKIMUSHANKKEIDEN KOHDISTUVUUS
KESKEISET TULOKSET AIHEALUEITTAIN
- Uusi energiatekniikka (tie)liikenteessä
- Tietopohjan vahvistaminen eräillä osa-alueilla
- Melu; sen mittaaminen ja estäminen
- Energian kulutus ja sen vähentäminen
- Joukkoliikenteen ja liikennejärjestelmien tehostaminen
- Kuljetusten & logistiikan informaatiojärjestelmät
- Arvottaminen & elinkaarianalyysi
- Mallinnus ja sen sovellukset
- Laajat järjestelmätason tarkastelut; visiot, strategiat ja skenaariot
M2T9908, Nestekaasun ympäristökilpailukyky kaupunkibussiliikenteessä, jonka tavoitteena on arvioida nestekaasun ekologista kilpailukykyä selvittämällä vältettävissä olevat päästöt, ympäristövaikutukset ja niiden sosioekonomiset kustannukset verrattuna (kaupunki)dieseliin nestekaasua käytettäessä. Molempien jatkumoa muodostavien hankkeiden tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansallista tietämystä uusista moottori- ja propulsiolaitteistoteknologioista (hybridit, polttokennot) ja niiden kehittämisestä, jotta niiden käytettävyyttä ja päästöjen vähentämispotentiaalia Suomen olosuhteissa voidaan parantaa. arvioitu. Tietoa tarvitaan arvioitaessa tulevaa kaluston kehitystä ja sen vaikutuksia energiankulutukseen, päästöihin ja polttoaineinfrastruktuuriin.
Edellä mainituissa hankkeissa tutkittiin Suomen henkilöautokannan ominaispäästöjä (erityisesti vanhat autot ilman puhdistuslaitteita) ja syvensivät tietoa kylmäkäynnistyksen vaikutuksista erityyppisten autojen päästöihin ja energiankulutukseen (esim. HA ilman kissoja). , HA cat, HA diesel, jakeluautot). Tässä hankkeessa Suomi on mitannut ja mittaamassa tällaisia ominaiskäyriä muutamille raskaille moottoreille ja niitä on saatu muilta COST 346 -projektin osallistujilta ja lisää tulee projektin edetessä. Hänen tuottamat tulokset laivojen moottorien päästöistä olivat todella arvokas lisä merenkulun ja sen kuljettaman lastin aiheuttaman ympäristökuormituksen mallintamiseen.
Tutkimuksesta ja niiden tuloksista syntyi suuri määrä kansainvälisissä julkaisusarjoissa julkaistuja artikkeleita, joten se oli sisällöltään korkeatasoista ja tieteelliseltä pohjalta vankka. Työterveyslaitoksen työn konkreettisin tavoite oli kehittää testimenetelmä bensiini- ja dieselmoottoreiden pakokaasupäästöjen ympäristölle ja terveydelle vaarallisten yhdisteiden pitoisuuksien arvioimiseksi. Sopiva osuuskunta mekaniikkojen valmistukseen olisi jo olemassa, mutta tämän tyyppisen perävaunun erilainen oikeudellinen ja tekninen asema eri maissa sekä mahdolliset siitä johtuvat rekisteröinti- ja käyttöongelmat tieliikenteessä sekä niihin liittyvät ongelmat. mittausohjelmistot ja niiden päivitys, on vielä ratkaisematta.
Laiteprototyyppi luotiin ja sen avulla voitiin testata sumean valon ohjauksen toimintaa todellisissa risteyksissä. Vain tämä hanke katetaan, ja silloinkin vain epäsuorasti; suoremmin se liittyy arvostukseen ja sen sovelluksiin (kohta 2.2.7.), jossa sen tuloksia on kommentoitu. Laskelmissa sähköntuotannon ympäristövaikutuksia on arvioitu Helsingissä tuotetun sähkön (Vuosaaren B-voimalaitos) ja ohjenuorana Suomen keskimääräisen sähköntuotannon ja kivihiilen lauhdetuotannon perusteella (ns. marginaalituotantoanalyysi).
Mallinnuksessa on periaatteessa kolme tasoa: kansallinen tai alueellinen (alue/kunnallinen taso), alueellinen tai kaupunkiympäristö sekä liikennevirtojen tai yksittäisen ajoneuvon tasolla toimiva mallilaskenta. Nämä hankkeet muodostavat hankekokonaisuuden, jonka pääasiallisena sisältönä on VTT:ssä liikenteen päästöjen inventointiin kehitetyn LIPASTO-mallin ja sen osamallin LIISA vuosituloksiin perustuva ylläpito, kehittäminen ja laskelmat. Lisäksi joidenkin reaktiivisten orgaanisten yhdisteiden, kuten bentseenin (Bz) pitoisuuksien ja niiden kehittymisen tuntemus on ratkaisevan tärkeää liikenteen terveys- ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Päästöjen mallintamiseen mikrotasolla liikennevirtojen ominaisuuksien mukaan käytettävissä oleva simulointiympäristö perustuu TKK:n kehittämään HUTSIM-ohjelmistoon ja sen päästölaajennukseen (HUTEMCA).
Liikenteen panoksia ja niiden kompensoitavuutta tarkasteltaessa näkökulman tulee olla riittävän laaja, jotta päätöksenteossa voidaan ottaa huomioon entistä kattavammat vaikutukset ja kansantalouden yhteydet. M2T0137, Liikenteen kasvihuonekaasuvaikutukset ja niiden vähentämismahdollisuudet Suomessa Hankkeen ehkä tärkein lisäarvo oli hiilidioksidipäästöjen allokointi toiminta-alueen ja toimintatavan perusteella, ei vain perinteisten kuljetusväline tai kuljetusmuoto.
MERKITTÄVIMPIÄ AIKAANSAANNOKSIA JA PUUTTEITA
Tätä vaikutusta on pidettävä välillisenä, sillä MOBILE2-hanke ei ole missään tapauksessa ollut PO:n ainoa rahoittaja. opinnoissa). Suomalaisen osaamisen "tuotteistaminen" energiankulutuksen, ympäristöasioiden ja teknologiaviennin alueilla ei ole vielä alkanut, ei ainakaan kovin laajasti, vaikka sitä on yritetty erilaisten hankkeiden kautta. Tavoitteisiin kirjoitettu ”Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen” on pysynyt arviointimallien ja indikaattorien kehittämisen sekä vaikuttajien potentiaalin määrittämisen tasolla.
PATENTIT JA TUOTTEET
- Patentit
- Tuotteet
TUTKIMUSTULOSTEN JULKAISEMINEN JA MUU TUTKIMUKSESTA
- JULKAISUT
- OPINNÄYTTEET
- SEMINAARIT
- ESITTEET JA VERKKOSIVUT
Pienhiukkasten osalta TTKK:lla on tekeillä väitöskirja "Paltoprosesseissa syntyvien agglomeraattihiukkasten mittaaminen" (A. Virtanen, valmistuu 2004?). Lisäksi valmistellaan kahta katupölyprojekteihin liittyvää väitöskirjaa (K. Kupiainen ja R. Dilruba), ja hankkeiden tutkimustulokset on julkaistu yhtenä osajulkaisuna Mika Räisäsen jo valmistuneessa väitöskirjassa (artikkelimuodossa). Työterveyslaitoksessa ja Kuopion yliopistossa MOBILE2-kompleksiin valmistui kaksi opinnäytetyötä: Työterveyslaitoksessa päästöjen vaikutuksesta (S. Isotalo, 2002: Pakokaasuhiukkasten aiheuttama DNA-vaurio).
TKK:n liikennevaloohjaukseen ja simulointiin liittyvistä MOBILE2-projekteista syntyi väitöskirja (J. Niitymäki, 2002: Sumea liikennevalojen ohjaus, periaatteet ja sovellukset) ja kaksi diplomityötä (Ville Könönen, 1999: Liikenteenohjauksen uusia menetelmiä - Liikenteenohjaajan kehittäminen ja Mette Granberg, 2002: Liikenteen aiheuttama saastuminen ja kaupunkien ilmanlaadun mallinnus). Lisäksi TKK:ssa valmistui nastarengasprojektiin liittyvä pro gradu (J. Savenius, 2002: Nastarenkaiden käytön vaikutukset) ja Bratislavassa valmistui TKK:n melunmittausvaunuun eli NOTRA-projektiin liittyvä pro gradu (P. Pelech , 2000: VTT:n RAKE-projektin yhteydessä valmistui diplomityö aiheesta pakokaasumääräysten seuranta (C. Söderström, 2002: Dynaamisen kuormitussyklin vaikutus raskaan polttoaineen säänneltyihin pakokaasupäästöihin) -käyttöinen dieselmoottori).
TTKK:lla valmistui MOBILE2-kompleksiin liittyvä diplomityö aiheesta ”Yksilöllisen vaikuttamisen mahdollisuudet CO2-päästöjen ja energiankulutuksen vähentämisessä” (M. Norava, 2001). Tässä yhteydessä seminaareille otettiin käyttöön yhteinen teemaotsikko "Kohti energiatehokasta ja ympäristötietoista tulevaisuutta", jota jalostettiin seminaarien järjestämisen yhteydessä muotoon "Kohti energiatehokasta ja ympäristötietoista liikennettä". vain MOBILE2-tapahtumina. Pääpuhujina olivat kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Hybridi- ja sähköajoneuvot -sopimuksen delegaatit sekä kotimaiset huippuasiantuntijat.
VTT:n auditoriossa pidetyn syksyn 2000 vuosiseminaarin teemana oli pienet hiukkaset liikenteessä, ja nimensä mukaisesti se keskittyi liikenteen hiukkasasioihin, jolloin mukana oli jopa viisi samanaikaisesti käynnissä olevaa MOBILE2-projektia. . Vuonna 2001 järjestettiin vain yksi seminaaritapahtuma, jonka teemana oli CO2-päästöjen vähentäminen ja otsikkona "Johtaako tieto parempaan liikenteeseen". Ohjelmaan sisältyi viimeisimpien meneillään olevien hankkeiden tulosarviointia sekä koko tutkimuselintä ja tulevaa työympäristöä ja tutkimusmetodia luovia keskusteluja.
Loppuseminaari pidettiin Valkoisessa talossa, joka oli aiemmin tarjonnut loistavat puitteet monille MOBILE2-seminaareille. Tärkeä tiedonvälitys- ja viestintäkanava on myös verkkosivu (esim. Http://www.mobile.vtt.fi), jonka haluamme pitää toiminnassa vielä jonkin aikaa tutkimuksen päättymisen jälkeen.
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Näyttelyt ja messut
Tutkijavaihdot ja vierailut
Kansainväliset verkostot
TUTKIMUSKOKONAISUUDEN ARVIOINTI
ULKOPUOLINEN ARVIOINTI
JOHTORYHMÄN SUORITTAMA ARVIOINTI
Kaikki johtoryhmän jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että yksi parhaista tuloksista (joidenkin mielestä jopa paras) on ollut MOBILE2:n luoma liikennealan ympäristö- ja energiakysymyksiin keskittynyt pitkäaikainen ja monialainen tutkimusverkosto. Tältä osin katsottiin, että ensimmäisen MOBILE-tutkimusohjelman aikana luotu verkosto oli myös ratkaisevasti parantanut liikennealan ympäristöasioiden keskustelun ilmapiiriä eri osapuolten välisen luottamuksen kasvun ja ' yhteinen kieli'. "Tarpeettoman väittelyn sijaan voitaisiin käyttää enemmän energiaa havaittujen ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Johtoryhmä oli tehokas tiedonvaihdon foorumi, joka mahdollisti alan kehittämistarpeiden tarkastelun laajasti, pitkäjänteisesti ja haastavasti. tapa .
Rahoituksen painopistealueiden määrittely johtoryhmässä oli hyödyllistä; mutta siitä huolimatta kokonaisuus jäi hieman hajanaiseksi.
