Loppuraportti antaa yleiskatsauksen MOBILE2-tutkimusyksikön taustasta, tavoitteista, politiikoista ja menetelmistä sekä lyhyet kuvaukset hankkeista ja niiden keskeisistä tuloksista. Akateeminen tutkinto MOBILE2-projektien kautta: kuusi valmistunutta ja viisi meneillään olevaa väitöskirjaa, kaksi lisenssityötä ja kuusi valmistunutta ja yksi diplomityö. Tämä loppuraportti sisältää yleiskatsauksen MOBILE2-integroidun tutkimuksen taustasta, kohdentamisesta ja toimintatavoista sekä lyhyet yhteenvedot jokaisesta tutkimusprojektista sekä niiden päätuloksista tai tuloksista.
Update, development and applications of models and modeling systems that were created in the previous MOBILE phase including improvement of input data. The calculation of emissions and energy use in different transport systems has started with the "Unit Emissions" project - VTT/RTE project. Further improvements in measurement methods for particulate emissions and determination of biological effects of exhaust emissions using bioassays.
Liikenne- ja liikenneklusterin parempi erottelu ja systemaattisempi lähestymistapa energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyvässä tutkimuksessa, mukaan lukien arvonmäärityksen ja muiden taloudellisen ohjauksen keinojen käytön edistäminen. Akateeminen tutkinto MOBILE2-projektien kautta: kuusi valmistunutta ja viisi meneillään olevaa opinnäytetyötä, kaksi lisensiaatintyötä ja kuusi valmistunutta ja yksi meneillään oleva diplomityö.
TUTKIMUSKOKONAISUUDEN YLEISKUVAUS
TAUSTA JA TAVOITTEET
- Tausta
- Tavoitteenasettelu
TUTKIMUKSEN PAINOPISTEALUEET
- Kohdealueen hahmottaminen ja sen rajaukset
- Lähtökohdat toiminta-alueen valinnalle
- Keskeiset tutkimusaiheet
TUTKIMUSKOKONAISUUDEN RAKENNE JA TOIMINTAMALLI
- Tutkimuskokonaisuuden hallinnointi
- Tutkimuksen suuntaaminen ja rahoitettavien hankkeiden valinta
- Tutkimuksen rahoitus
- Tutkimuksen suorittajat ja muut toimintaan osallistuneet tahot
MOBILE2-rahoituksen määrä päätettiin erikseen Rahoittaja joka vuosi, toisin sanoen ei ole ollut ennalta määrättyä yhteistä budjettikehystä. Vuosittaisen MOBILE2-rahoituksen suuruus on riippunut rahoittajien omista budjettikehyksistä ja kiinnostuksen kohteista sekä tarjottujen hanke-ehdotusten aiheista ja laadusta. Seuraavissa taulukoissa MOBILE2-verkoston rahoitus sisältyy myös Tekesin suoraan MOBILE2-hankkeille myöntämään rahoitukseen (mukaan lukien yrityshankkeiden rahoitus).
MOBILE2-verkoston sponsoreina ovat siis olleet Tekes, Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), Ympäristöministeriö (YM), Ajoneuvohallintokeskus (AKE), Tiehallinto, Fortum Oil and Gas Oy, Autotuojat ry. , Ruotsin Öljy- ja Kaasuliitto (ÖKKL) ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), taulukon 1 mukaisilla määrillä. Ensimmäisinä vuosina tuki kasvoi noin 8 % vuodessa, mutta vuonna 2002 MOBILE2 tuki laski edellisvuoteen verrattuna useista syistä: Tekes ei myöntänyt tukea uusille hankkeille vuonna 2002, vaan halusi odottaa arviointiprojektin valmistumista. Yleisen taloustilanteen heikkeneessä myös ÖKKL ja AuT joutuivat luopumaan omasta osuudestaan MOBILE2-rahoitukseen vuonna 2002.
Alhaisesta rahoituksesta huolimatta, koska useat monivuotiset hankkeet päättyivät vuoden 2001 lopussa, oli vielä mahdollista aloittaa uusia projekteja vuonna 2002. Vuodelle 2003 uutta hanke-ehdotusta ei hyväksytty, koska rahoituksen vähentymisen vuoksi etusijalle asetettiin vuonna 2002 aloitettujen hankkeiden loppuun saattaminen laajennuksessa suunnitelmien mukaisesti.
TUTKIMUSKOKONAISUUDEN KESKEISET TULOKSET
TUTKIMUSHANKKEIDEN KOHDISTUVUUS
KESKEISET TULOKSET AIHEALUEITTAIN
- Uusi energiatekniikka (tie)liikenteessä
- Tietopohjan vahvistaminen eräillä osa-alueilla
- Melu; sen mittaaminen ja estäminen
- Energian kulutus ja sen vähentäminen
- Joukkoliikenteen ja liikennejärjestelmien tehostaminen
- Kuljetusten & logistiikan informaatiojärjestelmät
- Arvottaminen & elinkaarianalyysi
- Mallinnus ja sen sovellukset
- Laajat järjestelmätason tarkastelut; visiot, strategiat ja skenaariot
M2T9908, Nestekaasun ympäristökilpailukyky kaupunkibussiliikenteessä, jonka tavoitteena oli arvioida nestekaasun ympäristökilpailukykyä tunnistamalla vältettävissä olevat päästöt, ympäristövaikutukset ja niiden sosioekonomiset kustannukset verrattuna (kaupunki)dieseliin käytössä olevaan nestekaasuun. Molempien jatkuvuutta muodostavien hankkeiden tavoitteena on säilyttää ja lisätä kansallista tietämystä uusista moottori- ja voimansiirtoteknologioista (hybridit, polttokennot) ja niiden kehittämisestä, jotta niiden soveltuvuus ja päästöjen vähentämispotentiaali Suomen oloissa voidaan arvioida. Tietoa tarvitaan arvioitaessa tulevaa kaluston kehitystä ja sen vaikutuksia energiankulutukseen, päästöihin ja polttoaineinfrastruktuuriin.
Mainituissa hankkeissa on selvitetty Suomen henkilöautokannan ominaispäästöjä (erityisesti vanhat autot ilman puhdistuslaitteita) ja syvennetty tietoa kylmäkäynnistyksen vaikutuksista eri autotyyppien päästöihin ja energiankulutukseen (esim. HA ei-kissa, HA cat, HA diesel, pakettiautot). Suomi on tässä hankkeessa mitannut ja mittaamassa tällaisia ominaiskäyriä muutamille raskaiden ajoneuvojen moottoreille ja niitä on saatu muilta COST 346 -projektin osapuolilta ja lisää tulee projektin edetessä. Sen tuottamat tulokset laivojen moottorien päästöistä olivat todella arvokas lisä mallinnettaessa laivaliikenteen ja sen kuljettaman lastin ympäristövaikutuksia.
Tutkimuksista ja niiden tuloksista koottiin suuri määrä kansainvälisissä julkaisusarjoissa julkaistuja artikkeleita, joten ne olivat sisällöltään korkeatasoisia ja tieteellisesti perusteltuja. ZVD-työn tarkin tavoite oli testausmenetelmän kehittäminen bensiini- ja dieselmoottoreiden pakokaasujen ympäristölle ja terveydelle haitallisten yhdisteiden pitoisuuksien arvioimiseksi. Sopiva osuuskunta mekaniikkojen valmistukseen olisi jo olemassa, mutta tällaisten perävaunujen erilainen oikeudellinen ja tekninen asema eri maissa ja siitä johtuvat mahdolliset rekisteröinti- ja tiekäyttöongelmat sekä mittausohjelmistoihin ja niiden päivittämiseen liittyvät ongelmat , ei ole vielä ratkaistu.
Laitteesta tehtiin prototyyppi, jolla oli mahdollista testata pehmeän valon ohjaustoimintoa todellisissa risteyksissä. Vain tämä hanke katetaan ja välillisesti. se liittyy suoremmin arviointiin ja sen sovelluksiin (kohta 2.2.7.), jossa sen tuloksia on kommentoitu. Laskelmissa sähköntuotannon ympäristövaikutuksia arvioitiin Helsingissä tuotetun sähkön (Vuosaaren B-voimalaitos) ja ohjenuorana Suomen keskimääräisen sähköntuotannon ja kivihiilen lauhdetuotannon perusteella (tämä marginaalituotantoanalyysi).
Periaatteessa on kolme mallintamistasoa: kansallinen tai alueellinen (maakunta/kuntataso), alueellinen tai kaupunkiympäristö sekä liikennevirtojen tai yksittäisen ajoneuvon tasolla toimiva mallilaskenta. Nämä hankkeet muodostavat hankekokonaisuuden, jonka pääsisältönä on VTT:llä kehitetyn liikenteen päästöjen inventointiin LIPASTO-mallin ja sen osamallin LIISA vuositulosten mukainen ylläpito, kehittäminen ja laskelmat. Lisäksi joidenkin reaktiivisten orgaanisten yhdisteiden, kuten bentseenin (Bz) pitoisuuksien ja niiden kehityksen tunteminen on olennaista arvioitaessa liikenteen terveys- ja ympäristövaikutuksia. Liikennevirtojen ominaisuuksien mukaiseen mikrotason päästömallinnukseen käytettävissä oleva simulointiympäristö perustuu TKK:n kehittämään HUTSIM-ohjelmistoon ja sen päästölaajennukseen (HUTEMCA).
Liikennemaksuja ja niiden korvaamista tarkasteltaessa näkökulman tulee olla riittävän laaja, jotta päätöksenteossa voidaan ottaa huomioon kokonaisvaltaisemmat vaikutukset ja kansalliset taloudelliset yhteydet. M2T0137, kasvihuonekaasujen kuljetusvaikutukset ja niiden vähentämismahdollisuudet Suomessa Hankkeen ehkä tärkein lisäarvo oli hiilidioksidipäästöjen jakautuminen toiminta-alueittain ja toimintatyypeittäin, ei vain perinteisin keinoin. kuljetusperusteen tai kuljetustavan perusteella.
MERKITTÄVIMPIÄ AIKAANSAANNOKSIA JA PUUTTEITA
Tätä vaikutusta on pidettävä epäsuorana, koska MOBILE2-projekti ei missään tapauksessa ollut po:n ainoa rahoittaja. opinnoissa). Energiankäyttöön ja ympäristöasioihin liittyvän suomalaisen osaamisen "tuotteistaminen" ja teknologian vienti ei ole vielä alkanut, ei ainakaan kovin laajasti, vaikka sitä on yritetty useiden hankkeiden avulla. Tavoitteisiin kirjoitettu "Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen" pysyi arviointimallien ja tunnuslukujen kehittämisen sekä vaikuttamiskeinomahdollisuuksien määrittämisen tasolla.
PATENTIT JA TUOTTEET
- Patentit
- Tuotteet
TUTKIMUSTULOSTEN JULKAISEMINEN JA MUU TUTKIMUKSESTA
- JULKAISUT
- OPINNÄYTTEET
- SEMINAARIT
- ESITTEET JA VERKKOSIVUT
Pienhiukkasten osalta TTKK:lla on tekeillä "Paltoprosesseissa syntyvien agglomeraattihiukkasten mittaaminen" (A. Virtanen, valmistuuko tämä vuonna 2004?). Lisäksi katupölyprojekteista on valmisteilla kaksi väitöskirjaa (K. Kupiainen ja R. Dilruba), ja hankkeiden tutkimustulokset on julkaistu yhtenä osajulkaisuna Mika Räisäsen jo valmistuneessa väitöskirjassa (artikkelimuodossa) . . Työterveyslaitoksessa ja Kuopion yliopistossa MOBILE2-kompleksiin on tehty kaksi opinnäytetyötä: Työterveyslaitoksessa päästöjen vaikutuksesta (S. Isotalo, 2002: Pakokaasuhiukkasten aiheuttama DNA-vaurio) ) .
TKK:n MOBILE2-projektit liikennevalojen ohjaamisesta ja simuloinnista johtivat yhteen väitöskirjaan (J. Niitymäki, 2002: Sumea liikennemerkkiohjaus, periaatteet ja sovellukset) ja kaksi diplomityötä (Ville Könönen, 1999: Uusia liikennevalojen ohjausmenetelmiä - Sumean ohjaimen kehittäminen ja Mette Granberg, 2002: Liikenteen aiheuttama saastuminen ja kaupunkien ilmanlaadun mallinnus). Lisäksi TKK:ssa valmistui pro gradu -tutkielma nastarengasprojektista (J. Savenius, 2002: Nastarenkaiden käytön vaikutukset) ja Bratislavassa valmistui pro gradu -tutkielma TKK:n melunmittausajoneuvosta eli NOTRA-projektista (P. Pelech, 2000). : Vuonna Tähän liittyen valmistui VTT:n RAKE-projektissa yksi diplomityö aiheesta pakokaasumääräysten seuranta (C. Söderström, 2002: Dynaamisen kuormitussyklin vaikutus raskaan dieselin säänneltyihin pakokaasupäästöihin moottori).
TTKK:lla valmistui MOBILE2-kompleksiin liittyvä diplomityö aiheesta ”Yksilöllisen vaikuttamisen mahdollisuudet CO2-päästöjen ja energiankulutuksen vähentämisessä” (M. Norava, 2001). Tässä yhteydessä seminaareille otettiin käyttöön yhteinen teemaotsikko "Kohti energiatehokasta ja ympäristötietoista tulevaisuutta", jota jalostettiin seminaarien järjestämisen yhteydessä muotoon "Kohti energiatehokasta ja ympäristötietoista liikennettä". vain MOBILE2-tapahtumina. Pääpuhujina olivat kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Hybridi- ja sähköajoneuvot -sopimuksen delegaatit sekä kotimaiset huippuasiantuntijat.
VTT:n auditoriossa pidetyn syksyn 2000 vuosiseminaarin teemana oli pienet hiukkaset liikenteessä, ja nimensä mukaisesti se keskittyi liikenteen hiukkasasioihin, joita tuolloin oli viisi MOBILE2-projektia samaan aikaan. . Vuonna 2001 järjestettiin vain yksi seminaaritilaisuus, jonka teemana oli hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja otsikko "Tietoa parempaan liikenteeseen". Hänen ohjelmassaan oli katsauksia viimeisten käynnissä olevien hankkeiden tuloksista sekä keskusteluosioita, jotka loivat tutkimuksen kokonaisuuden ja tulevan toimintaympäristön ja tutkimusmenetelmän.
Viimeinen seminaari pidettiin Valkoisessa talossa, joka oli muodostanut upeat puitteet monille MOBILE2-seminaareille jo ennen sitä. Tärkeä tiedonvälitys- ja viestintäkanava on ollut myös nettisivu (esim. Http://www.mobile.vtt.fi), jonka pyrimme pitämään toiminnassa vielä jonkin aikaa tutkinnan päätyttyäkin.
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Näyttelyt ja messut
Tutkijavaihdot ja vierailut
Kansainväliset verkostot
TUTKIMUSKOKONAISUUDEN ARVIOINTI
ULKOPUOLINEN ARVIOINTI
JOHTORYHMÄN SUORITTAMA ARVIOINTI
Helsingin HKL:n eri liikennemuotojen vertailu (Electrowatt-Ekono Oy) [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] seppo. vepsalainen @hkl.hel.fi M2T9911 X Tavaraliikenteen elinkaaritutkimus TTKK / LIKU [email protected] M2T9912 X Kaupunkisuunnittelutarpeisiin soveltuvat. Ilmatieteen laitos [email protected] [email protected] M2T9913 X Liikenneperusteisten ilmansaastealtistumisen arviointimenetelmien kehittäminen kaupunkisuunnittelun tarpeisiin. LTKK [email protected] .. [email protected] M2T9915 X Kuljetusmaksut ja niiden korvaukset ja.
TTKK / LIKU [email protected] [email protected] M2T9916 LIPASTO päivitys VTT Rakennus- kyllä. M2T9918 X Nykyaikaisen ajoneuvon moottorin pakokaasu. hiukkasten mittaus: hiukkaskoko ja hiilen laatu VTT Energia Moottoritekniikka .. ja liikenteen energiankulutus [email protected] M2Y9919* X Toimenpiteet ympäristövahinkojen vähentämiseksi. Suunnittelukymppi Oy [email protected] M2Y9920* X Sähköajoneuvojen ympäristöedut Helsingissä HKL [email protected] . [email protected] [email protected] M2K9921 X Raportti mikrosimulaatiomallien ja moottorin yhdistelmästä .. kartta TKK Liikennelaboratorio [email protected] [email protected] *) Suora Tekes-rahoitus.
TTKK / LIKU [email protected] [email protected] [email protected] M2T0023 X Uudet ajoneuvoteknologiat ja niiden potentiaali. M2Y0025 * X Tiepölytutkimusprojekti Nordic Envicon Oy [email protected] [email protected] M2T0026 ** X Liikenteen pakokaasujen ominaispäästöt. VTT Energia Moottoritekniikka ja liikenteen energiankäyttö. [email protected] [email protected] [email protected].
M2K0030 esitutkimus TKK Liikennelaboratorio [email protected]. [email protected] *) Suora Tekes-rahoitus **) Suora LM-rahoitus (X) Ensimmäinen vaihe valmis. Ilmatieteen laitos [email protected] [email protected] M2T0245 Ilmatieteen laitos [email protected] [email protected] M2T0246
2 MOBILE2 RAPORTTILUETTELO 12/2003 Raportteja voi tilata maksutta osoitteesta [email protected] Hankkeen nimi Vastuuyksikkö/Tekijä Raportin nimi Julkaisupäivä Raportin tilauskoodi Koordinointi VTT Energia, Moottoritekniikka ja liikenteen energiankulutus. Loppuraportti: http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaasto/ Lokakuu 2002 lipasto.vtt.fi/yksikk opaasto Hengitettävien hiukkasten kokojakauma, koostumus ja lähteet pääkaupunkiseudulla - lisäanalyysit. MOTIVA www.mobile.vtt.fi www.mobile.vtt.fi Nykyaikaisten ajoneuvojen pakokaasujen hiukkasmittaus: hiukkaskoko ja hiilen laatu VTT Energia, Moottoritekniikka ja liikenteen energiankulutus.
