1 Tarkastelen kieli- ja käännöstieteen laitoksen perusvaiheita vuosina 1998-2009, joka on tässä opinnäytetyössä laitoksen "nykytilan" aikaa. Perustuiko muutos kieli- ja käännöstieteen laitoksen omaan toiveeseen vai oliko se ylimmän johdon strateginen päätös?
3 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS
Yliopisto organisaationa
Alempi johto koostuu yleensä dekaanien johtamista tiedekunnista, osastopäällikön johtamista laitoksista, aineista, tutkimusryhmistä ja viime kädessä yksittäisistä opettajista ja tutkijoista. mainittu 29.). Yliopisto voidaan nähdä divisioonien tai tulosyksiköiden rakenteena sekä "Clarkian" matriisirakenteena, joka yhdistää funktion ja divisioonan rakenteen (esim. 36).
Johtaminen yliopistossa
- Strateginen johtaminen
- Tulosjohtaminen
- Johtamisen haasteet yliopistossa
Brysonin (esim. 7) mukaan strategisen suunnittelun ABC on kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraava: Ensin organisaation tulee tutkia missä se on nyt (A), sitten sopia missä organisaatio haluaa olla tulevaisuudessa (B ) ). Ylimmän johdon tulee siis varmistaa, että organisaation eri tasoilla tehtävät operatiiviset päätökset johdetaan strategisista valinnoista (mainittu edellä 260).
Organisaatiomuutos yliopistossa
- Muutosjohtaminen
- Henkilöstö muutoksessa
- Yhteenveto
He ovat määrittäneet kolme keskeistä muutosjohtamiseen liittyvää perusideaa, joista ensimmäinen on seuraava: "Onnistunut muutosprosessin toteuttaminen perustuu aina kriittiseen reflektointiin" (esim. 12). Avoin kommunikointi ja luottamus ovat työhyvinvoinnin edellytyksiä, ja työhyvinvoinnin näkökulma on yksi tärkeimmistä organisaatiomuutoksissa. viite 13. Lewinin 1900-luvun alussa kehittämä malli on ollut suosittu lähtökohta suunnitellun muutoksen toteuttamiselle, ja sen voidaan nähdä vaikuttavan muun muassa John Kotterin näyttämön taustaan (ks. liite 132).
-johtaja puolestaan korostaa rakenteita ja oikeanlaista toteutusta, välttää riskejä, tasapainottaa, pitää etäisyyttä ihmisiin ja vaikuttaa persoonattomalta toimiessaan johtajana. huomautus 123.). Muutosjohtajan tulee olla myös läsnä oleva johtaja, joka on kiinnostunut tavoitteista ja niiden toteutumisesta ja joka on käytettävissä keskusteluihin. mainittu 105.). Soila Keskinen (ks. liite 107) käyttää käsitettä henkilöstön kompetenssit 'alataidot', jolla hän tarkoittaa työntekijän halua ja kykyä työskennellä rakentavasti omassa työyhteisössään esimiehensä ja työtovereidensa tukena ja perustehtävän mukaisesti.
Strategisia rooleja voidaan tarkastella tässä tapauksessa yksilöllisen toiminnan kannalta. haluaa aktiivisesti vaikuttaa strategian sisältöön, jolloin aktivisti on valmis tutustumaan ja ottamaan kantaa strategian sisältöön ja toteutusprosessiin. 87 mainittu.
4 KOHDEORGANISAATION ESITTELY
Kieli- ja käännöstieteiden laitos
Kuvauksessa käytettiin ryhmätyötä, joka on osa korkeakouluhallinnon ja johtamisen opintoyksikköä, jonka aiheena oli myös suuren oppilaitoksen yhdistäminen ja sen vaikutukset (Aallos ym. 2007). Sitten keväällä rehtori nimitti 2 000 tiedekuntaan katsastajat, joiden yhteinen lähtökohta oli "kartoittaa rakenteellisia ja toiminnallisia tekijöitä, joiden muutoksilla voidaan parantaa Tampereen yliopiston toiminta- ja uudistumiskykyä opetus-, tutkimus- ja palvelutoiminnassa". Toukokuussa 2000 Lindgren antoi rehtoriraportin, jossa hän ehdotti kaikkien vieraiden kielten, käännösopintojen, suomen, yleisen kielitieteen ja fonetiikan sisällyttämistä samaan laitokseen eli samaan tulosyksikköön (Lindgren 2000).
Rehtori lähetti johtokunnan iltakoulussa käydyn keskustelun pohjalta kielten osastoille periaatemuistion Tampereen yliopiston organisaatiorakenteen uudistamisesta. seuraava ehdotus: "Osaisille laitoksille toimitetaan lausuntoa varten, että nykyiset filologian I ja II laitokset, käännöstieteen laitos ja suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos sulautuvat kielten laitokseksi, joka muodostaa ylimääräinen yksikkö." Yhteistyömenettelyn mukaiset ja hallintoelimissä käsitellyt ilmoitukset pyydettiin toimittamaan viimeistään 2.1.2001, ts. puolitoista kuukautta annettiin valmistaa niitä (mainittu). Siksi hallituksen kokouksessa 9.2.2001 päätettiin perustaa uusi kieliosasto 1.8.2001 alkaen (hallituksen pöytäkirja. Myöhemmin laitoksen nimi vahvistettiin kielitieteen ja käännöstieteen laitokseksi). Tieteet.
Katsastajalla oli vain hieman yli kuukausi aikaa laatia raportti, ja myös toimielinten oli vastattava asiakkaan muistioon vajaassa kahdessa kuukaudessa.
Yhdistämisen vaikutukset organisaatiorakenteeseen ja hallintoon
Kielten ja käännösten laitoksen perustamisen vaiheet on esitetty kuvassa 2. Katsastajalla oli vain hieman yli kuukausi aikaa laatia raportti ja laitosten oli vastattava rehtorin lähettämään muistioon alle kahdessa. kuukaudet. Toisaalta yliopiston neuvosto saattoi päättää uuden laitoksen perustamisesta jo helmikuussa 2001, jolloin "vanhoilla" laitoksilla oli lähes koko kevätlukukausi valmistautua syksyllä alkavaan uuteen organisaatioon. Syksyllä 2001 laitoksen valtuusto päätti myös uudesta laitoksen rahojen jakamismallista, jonka mukaan palkkakulut, sisäpalvelut, työterveyskulut, tietokoneiden perushankinnat jne. Rahoitetaan laitoksen yhteisestä alueesta ja loput vuosittaisesta määrärahasta kohdistetaan aihealueille.
Esimerkiksi kielitieteen ja käännöstieteen laitos pystyi vuonna 2004 osoittamaan eri vastuualueille budjetistaan 3,5 %, kun vuonna 2006 se oli vain 2,35 %. Siihen asti vieraiden kielten ja käännöstieteen oppiaineiden tilat sijaitsivat Pyynikintien kiinteistössä ja suomen kieli, yleinen kielitiede ja fonetiikka yliopiston päärakennuksessa Kalevantiellä. Uudessa rakennuksessa laitoksen ainehenkilökunnan työhuoneet sijaitsevat kahdessa kerroksessa siten, että yhdessä kerroksessa (4. krs) ovat käännösopintojen aineet ja erikseen suomen kieli, yleinen kielitiede ja fonetiikka.
Laitoksen nykytilanne ja tulevaisuudennäkymät
Jyväskylän yliopisto on Tampereen yliopiston kaltainen monitieteinen yliopisto, jossa myös kieliaineet käännösopintoja lukuun ottamatta ovat edustettuina. Kielitieteen ja käännöstieteen laitoksen allianssityöryhmän raportti käsiteltiin laitoksen neuvostossa toukokuussa 2009 ja raportin mukaan kielitieteen ja käännöstieteen laitoksen kolme tutkimuksen ja opetuksen painopistealuetta ovat 1) kielentutkimus, erityisesti kieli ja yhteiskunta sekä kielten rakenteet ja kielellinen vaihtelu, 2 ) historiallinen ja yhteiskuntalähtöinen kirjallisuuden tutkimus ja kulttuurin tutkimus sekä 3) käännös- ja tulkkaussosiologia ammatillisena yrityksenä (Kielitieteen ja käännöstieteen laitoksen valtuuston pöytäkirja 5/2009 ). Tampereen yliopiston laatusivuston mukaan Tampereen yliopisto on monitieteinen yliopisto, jolla on laaja ja poikkitieteellinen tutkimusprofiili.
Kielitieteen ja käännöstieteen laitosten määrittelemät painopistealueet eivät ole täysin yhteneväisiä yliopiston määrittelemien "vahvimpien tutkimusalueiden" kanssa. Keväällä 2009 Kielitieteen ja käännöstieteen laitos keräsi tilastoaineistoa viiden suomalaisen moniyliopistollisen yliopiston kielten osastoilta ja vertaili opiskelijoiden määrää - opettajien määrää - kielilaitosten suhdetta ja suoritettujen tutkintojen suhdetta. - opettajien määrä tietyissä maissa. Vaikka tilastollisissa menetelmissä saattaa olla eroja yliopistoittain, vertailu osoitti selvästi, että Tampereen ja Jyväskylän yliopiston kielten laitokset saavuttavat parempia kvantitatiivisia tuloksia, vaikka niiden opetusresurssit ovat pienemmät kuin muilla vastaavilla laitoksilla.
Kieli- ja käännöstieteiden laitos oli ensimmäisen yhteisen kantastrategiansa mukaisesti poistanut seitsemän virkaa vuoteen 2007 mennessä, joista kaksi oli hallintovirkoja, yksi assistentti, kolme lehtoria ja yksi professori.
5 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT
Siksi on tärkeää, että henkilöt, joilta tietoa kerätään, tietävät mahdollisimman paljon tutkittavasta ilmiöstä tai heillä on siitä kokemusta (esim. 85). Kyngäs ja Vanhanen (ks. liite 103) luovat kuvan sisällönanalyysistä menettelynä, jonka avulla voidaan analysoida asiakirjoja systemaattisesti ja objektiivisesti useisiin lähteisiin viitaten. Asiakirja ymmärretään tässä yhteydessä hyvin laajasti, ja esimerkiksi kirja, artikkeli, kirje, haastattelu, puhe, raportti tai melkein mikä tahansa kirjalliseen muotoon kirjoitettu materiaali voi olla asiakirja (mainittu 103).
Aineiston analyysi koskee myös keksinnön logiikkaa, jolle ei ole opittavia sääntöjä (viitattu 100). Triangulaatio tutkimusaineiston eli tiedon kohteen suhteen, mikä tarkoittaa, että aineisto on kerätty useilta eri informanttiryhmiltä. Tutkijakohtainen triangulaatio, joka tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni toimii tutkijoina tai että aineistoa analysoivat useat tutkijat.
Triangulaatiossa on kyse teoriasta, mikä tarkoittaa, että tutkimuksessa tulee ottaa huomioon monia teoreettisia näkökulmia tutkimuksen näkökulman laajentamiseksi.
6 AINEISTON ANALYYSI
Dokumenttien analyysi
Strategian toimivuutta ei arvioitu Kieli- ja käännöstieteen laitoksen yhdistämisprosessille sen jälkeenkään, vaikka strategiaprosessia olisi pitänyt arvioida erikseen sen jokaisessa vaiheessa (Bryson 2004, 34). Muistiossa esitettiin neljän kielen laitoksen yhdistämistä ja niiden muodostamista Kieli- ja käännöstieteen laitokseksi. Kieli- ja käännöstieteen laitoksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen perusteella on melko vaikea päätellä, kuka tai mikä kokoamisprosessia johti.
Kuten asiakirjoista näkyy, tätä asiaa pohdittiin kielitieteen ja käännöstieteen laitoksen perustamisvaiheessa paljon, vaikka kyse ei varsinaisesti ollutkaan opettajien ja tutkijoiden tehtävien systematisoinnin muuttamisesta. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella oli vähintään kolme eri tieteenaloja edustavaa yksikköä, joilla kaikilla oli oma käsitys alansa keskeisistä taidoista. Kieli- ja käännöstieteen laitokselle on siirtynyt suuri joukko erilaisia ja yksilöllisiä työtovereita, ja laitos on myös monikulttuurinen toimintaympäristö, jossa ihmiset ovat eri taustoja ja oppivat heiltä toimintamalleja.
Kieli- ja käännöstieteen laitoksen yhdistämiseen liittyvistä asiakirjoista yhteenvetona voidaan todeta, että yliopiston ylin johto oli päättänyt vastata ympäristön asettamiin haasteisiin, joita mm. koko toimintaympäristön muutos ja rahoituksen niukkuus strategisen suunnittelun ja johtamisen kautta. heikkojen signaalien tunnistaminen on juuri ylimmän johdon tehtävä.
Haastattelujen analyysi
Menneisyyden ja tulevaisuuden ihmetteleminen sitoo ihmisten huomion ja samalla resurssit, jotta he eivät itse pysty riittävästi valmistautumaan muutokseen (site 15). Kun muutoksen tarvetta ei ymmärretä, ihmiset voivat helposti tuntea, että muutos on turha eikä siitä ole hänelle hyötyä. Yliopiston silloinen rehtori sanoi myös, että kielten laitos on äärimmäisen vaikea yhteisö, koska sisäinen kulttuuri on niin jakautunut: "Kun ihmiset opettavat yhtä kieltä, he eivät opeta toista kieltä, eivätkä he voi opettaa opettajia. tai opettajista ei tule tuon toisen kielen asiantuntijoita." Rehtorin mukaan yhdistymisen yhtenä tavoitteena oli, että instituutio pystyy käsittelemään tehokkaammin kulttuurienvälisyyden ja kääntämisen ongelmia.
Haastateltava kertoi tuossa tapahtumassa ymmärtäneensä, että jatkossa osastokokoukset eivät enää toimi kuten ennen: "Jos sata ihmistä kokoontuu jonnekin, se ei ole mitään. Rehtorin mukaan on yliopiston johtajien etujen mukaista, että yksiköitä on mahdollisimman vähän, jolloin johtajia olisi vähemmän. Johtajan mukaan epävirallista seurantaa oli heti sulautumisen jälkeen paljon, mutta hänen mielestään seurantaa olisi myös pitänyt olla enemmän.
Rehtorin mukaan strategiset päätökset tulee toteuttaa pitkällä aikavälillä, jotta ihmisillä on aikaa mukauttaa oma elämänsä niihin.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimuksen tulokset
- Yhdistämisen syyt ja vaiheet
- Saavutetut tavoitteet ja toiminnan seuranta
- Tulosten tarkastelu
Tämä suuntaus selittää myös sen, miksi haluttua ja kohdennettua kieliaineiden välistä yhteistyötä ei ole vielä saavutettu etenkään koulutuksen alalla. Kieli- ja käännöstieteen laitoksen toimintaa ja sen tuloksia ei ole sen perustamisen jälkeen seurattu systemaattisesti, mikä ei nykyisen hallinnollisen ajattelun mukaan olisi enää mahdollista. Jos onnistumisen mittana on kielitieteen ja käännöstieteen laitoksen menestyminen työympäristössään, niin laitoksen nykytilanne näyttää hyvältä.
Vaikka kieli- ja käännöstieteiden osaston toimintaa ei ole systemaattisesti seurattu ja arvioitu tietyin kriteerein mitattuna, sen toiminta on aiempaa tehokkaampaa. Yhdistyksen tavoitteiden toteutumista ei seurattu systemaattisesti, eikä suuren oppilaitoksen toimintaa ja sen tuloksia arvioitu muuten kuin yliopiston normaaliin hallintoon kuuluvilla toimenpiteillä, kuten vuosittaisiin tulosneuvotteluihin liittyvillä itsearvioinneilla. Tällainen menettely saa aikaan sen tunteen, että muutos ei ehkä ollut tarpeen, koska sitä ei seurattu millään tavalla.
On jo yleisesti tiedossa, että ei ole olemassa yhtä tehokasta tapaa hallita tai organisoida asioita, ja tämä voidaan todeta myös tämän tutkimuksen tuloksista.
Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti
Kun tarkastellaan muutoksen vaikutuksia esimerkiksi yksittäisen opettajan näkökulmasta, voidaan olettaa, että hänen toimenkuvassaan ja tehtävissään ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, koska hänen kotioppilaitoksensa vaihtui toiseen. Kun aloitin opinnäytetyöni, minulla ei ollut aavistustakaan, että uusi rehtorin virka tulee uudistamaan voimakkaasti Tampereen yliopiston hallintomallia ja että suunnitelmissa se nimenomaan sisältyy. Jälkikäteen ajatellen suunnitelmissa on monia yhden haastateltavani mainitsemia elementtejä, esimerkiksi suurempien yksiköiden muodostaminen ja tiedekuntien poistaminen.
Kirkin ja Millerin (ks. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006) mukaan kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon seuraavat kolme asiaa: menetelmän luotettavuuden arviointi, tutkimuksen ajallinen luotettavuus ja johdonmukaisuus. tuloksista. Tässä tutkimuksessa erityisesti ajallinen luotettavuus on mielenkiintoinen kysymys, koska organisaatiomuutosprosessin alkamisesta on kulunut useita vuosia ja vastaajien käsitykset siitä ovat saattaneet muuttua ajan myötä ja muuttuvat todennäköisesti jatkossakin. Vaikka olen opiskellut ja työskennellyt kieli- ja käännöstieteiden laitoksella, olen pyrkinyt katsomaan aineistoani objektiivisesti ja aktiivisesti, olen yrittänyt olla tietoinen asenteistani ja uskomuksistani ja pyrkinyt toimimaan niin, että ne ovat vaikuttaneet minuun. . tutkimusta mahdollisimman vähän, kuten Saaranen-Kauppinen & Puusniekka (2006) kehottavat.
On myös tärkeää, että muutokseen osallistuvat ymmärtävät muutoksen tarpeellisuuden siitä huolimatta, että vanha ja tuttu toimintaympäristö ei pysy ennallaan ja yksilön asema työyhteisössä saattaa muuttua.
LÄHTEET
Esimerkki organisaation osasysteemeistä
Haastattelukysymykset
