Monikanavainen e-kaupankäynti

E-kaupankäynnin historia

E-commerce 2.0

Suomessa lähes 90 % aikuisväestöstä on ostanut jotain verkkokaupasta vähintään kerran [Ylikoski, 2010], ja verkkokaupan kokonaisarvon arvioidaan olevan Suomessa 5-10 miljardia, riippuen siitä, miten se on. tehty. laskettu. Tuotteet ostetaan usein verkosta, toimitetaan kotiin tai noudetaan jakelupisteestä, joka on lähellä kuluttajaa. Tilastokeskuksen mukaan immateriaalioikeuksien osuus kaikista Suomessa myydyistä tuotteista oli jo kolmannes vuonna 2011 [Tilastokeskus, 2011].

E-kaupankäynnin kolmas vaihe (ketterä e-kaupankäynti) . 8

Tästä syystä palvelukeskeinen arkkitehtuuri on nopeasti tulossa välttämättömäksi vähittäiskauppiaalle säilyttääkseen kilpailukykynsä monikanavaisessa ympäristössä [Chiu, 2011]. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi kauppiaiden tulee olla mukana kanavissa, joissa kilpailijat myyvät tuotteitaan ja joissa kuluttajat viettävät aikaa, etsivät tuotteita ja tekevät ostoksia. Siksi on selvää, että verkkokaupan ohjelmistojen räätälöinnillä on tulevaisuudessa tärkeä asema ja monikanavaisuus on otettava huomioon verkkokaupan arkkitehtuurissa.

Älypuhelimet ja tablet-tietokoneet

Tämän tyylisissä verkkokaupoissa tai tuoteluetteloissa tiedot tuotteesta saadaan sovelluksen keskitetyn verkkokauppaalustan ohjelmistoliittymästä ja usein tuote ostetaan verkkokaupasta. Joskus eri sivuelementtien koko muuttuu myös näytön koon mukaan ladattavien CSS (Cascading Style Sheets) -määritelmien avulla. Responsiivinen suunnittelu asettaa haasteita käyttöliittymäsuunnittelulle ja yleiselle suorituskyvylle, koska responsiivisessa suunnittelussa jokaista näytön resoluutiota palvelee sama verkkosivurakenne.

Selaimen tulee aina käydä läpi koko verkkosivun DOM (Document Object Model) -rakenne, ja vasta sitten jotkin sivun elementit piilotetaan CSS-määrittelyillä. Responsiivinen suunnittelu ei aina ole riittävä ratkaisu mobiilioptimointiin, jos verkkokauppa halutaan optimoida avautumaan mahdollisimman nopeasti mobiililaitteilla. Responsiivinen suunnittelu asettaa rajoituksia verkkokaupan ulkoasun ja käyttöliittymien suunnittelulle ja vaikeuttaa niiden koodipohjan ylläpitoa.

Ohjelmointirajapinnan käyttäminen mobiilioptimoidun verkkokaupan rakentamiseen on ratkaisu responsiivisen suunnittelun monimutkaisuuteen, sillä mobiiliverkkokaupasta voidaan kehittää täysin oma versio API:n päälle. Tässä mallissa verkkokaupan ja mobiilioptimoidun verkkokaupan ulkoasu ja käyttöliittymät koostuvat yksinomaan omista XHTML- (eXtensible Hypertext Markup Language)- ja CSS-koodikannoistamme. Mobiilioptimoitu verkkokauppasovellus ei siis aseta rajoituksia normaalilla selaimella käytettävän verkkokaupan ulkoasun ja käyttöliittymän suunnittelulle ja toteutukselle.

E-markkinapaikat

Tavallisille kuluttajille sähköiset kauppapaikat ovat pitkään olleet ns. asiakas-asiakkaalle -markkinapaikkoja (C2C, Customer To Customer), joille käyttäjät itse syöttävät markkinoille myytävät tuotteet. Sähköiset markkinapaikat ja niiden yleistyminen luovat uuden kilpailutilanteen verkkokaupalle, sillä myyjien on saatava tuotteensa myyntiin ja näkyä niillä markkinapaikoilla, joilla myös kilpailijat myyvät tuotteitaan. Useimmat markkinapaikat eivät kuitenkaan vaadi kauppiaalta integraatiota, vaan kauppias voi syöttää verkkokauppapaikalle myytävät tuotteet myös manuaalisesti ns. kauppiasextranetin eli kauppiaille tarkoitetun hallintaliittymän kautta.

Integraatiot sähköisten markkinoiden kanssa ovat kuitenkin yhä arvokkaampia, koska integraation avulla kauppias voi hallita tuotteita ja tilauksia yhden järjestelmän eli verkkokauppaalustansa kautta. B2C-myyntimalliin perustuvat markkinapaikat yleistyvät myös Suomessa, ja esimerkiksi Sanoma Newsin Huuto Outlet -verkkokauppa tarjoaa verkkokauppiaille myyntikanavan myyntituotteiden myyntiin osta nyt- ja osta nyt -menetelmillä. Kuvassa 3.5 on kuvakaappaus Huuto Outlet -palvelun tuotehausta, jossa näkyvät käyttäjän hakua vastaavat tuotteet useilta eri kauppiailta.

Uskon, että sähköiset kauppapaikat ovat tulevaisuudessa tärkeä markkina- ja myyntikanava verkkokauppiaille sekä yritysten välisessä että kuluttajalähtöisessä kaupankäynnissä.

Tuotehaku- ja hintavertailupalvelut

Hintavertailupalvelut keräävät kauppiaiden antamista tuotetiedoista tuoteluettelon siten, että palvelu tunnistaa samat tuotteet ja yhdistää ne yhdeksi tuotteeksi palvelussa esimerkiksi standardoidun EAN-viivakoodin perusteella. Esimerkiksi Kuva 3.6 näyttää tuotetiedot ja niitä myyvät verkkokaupat hintaseuranta.fi-palvelussa [Sanoma News, 2012a]. Tästä syystä uskon, että verkkokaupan heikko mobiilitoiminnallisuus tai epäluotettava yleiskuva vaikeuttaa ostoimpulssia ja kuluttaja jatkaa tuotteen etsimistä seuraavalta jälleenmyyjältä.

Esimerkiksi suomalainen palvelu hintaseuranta.fi kasvaa jatkuvasti, ja palvelun mukaan vuonna 2012 hintaseuranta.fi-palvelussa vieraili viikoittain yli 170 000 eri kävijää [Sanoma News, 2012a]. Myös hakukoneet ovat huomanneet hintavertailun suosion, ja esimerkiksi Google on julkaissut tuotehaku- ja hintavertailupalvelun nimeltä Google Product Search. Tuotetietojen keruu hintavertailupalveluita varten tapahtuu joko siten, että hintavertailupalvelu lukee tietyin väliajoin tuotetiedot palvelun määrittelemänä tuotemerkinnän muodossa kauppiaan verkkosivuilta tai kauppias lähettää tuotetiedot tuoteohjelmointirajapinta tai hintavertailupalvelu.

Esimerkiksi Google-tuotehaku tarjoaa ohjelmistokäyttöliittymän, johon kauppias voi lähettää uusia ja muuttuneita tietoja ja poistaa haluamansa tuotteet lennossa. Mikromuotomallissa tuotehaku- tai hintavertailupalvelun hakukone (englanniksi web spider) voi lukea tuotetiedot suoraan kauppiaan sivuilta mikromuototiedoista. Hintavertailupalvelut ovat myös yhä yleisempiä mobiilisovelluksina, joiden avulla käyttäjä voi skannata tuotteen viivakoodin, ja mobiilisovellus kertoo, mistä verkkokaupoista saa saman tuotteen halvemmalla.

Nykyään asiakkaat menevät usein kivijalkakauppoihin vain kokeilemaan tuotteita, mutta päätyvät ostamaan tuotteita verkkokaupasta halvemmalla.

Sosiaalinen kaupankäynti

Useilla verkkokauppiailla on myös oma Facebook-sivu, jota verkkokauppias käyttää palaute- ja tiedotuskanavana ja jonne kauppias voi postata sivustosta pitävien käyttäjien uutissyötteeseen ilmestyviä tuoteostoja. Vielä harvemmissa verkkokaupoissa on kaupan Facebook-sivuilla toimiva verkkokauppasovellus, jonka avulla käyttäjät voivat ostaa tuotteita suoraan poistumatta Facebookista. Esimerkiksi useat kauppiaat ovat käyttäneet Twitter-palvelua tuotteiden myymiseen, ja esimerkiksi Dell Outlet ilmoitti vuoden 2009 loppuun mennessä myyneensä tuotteita 6,5 ​​miljoonan dollarin arvosta Dell Outletin Twitter-syötteen kautta [Anderson et al., 2011].

Yksi sosiaalisen kaupankäynnin uusista muodoista on myös kollektiivinen ostaminen, joka tunnetaan yleisemmin ryhmäostona. Sosiaalisen median rooli ostamisessa ja ostopäätöksen tekemisessä on yhä tärkeämpi, ja lopullinen ostopäätös tehdään usein ystävien arvostelujen ja suositusten perusteella. Tästä syystä myyjien on esiteltävä tuotteitaan sosiaalisen median palveluissa tavoittaakseen potentiaaliset ostajat.

Sosiaalisen median palvelut toimivat myös tehokkaana markkinointikanavana kauppiaille esitellä tuotteita ja jakaa verkkokauppaan liittyvää tietoa. Booz & Companyn vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan 27 prosenttia kyselyyn vastanneista käyttäjistä olisi valmis ostamaan tuotteita sosiaalipalvelujen kautta. Suurin osa kyselyyn vastanneista käyttäjistä oli kuitenkin huolissaan sosiaalipalvelujen turvallisuudesta ja yksityisyyteen liittyvistä ongelmista [Anderson et al., 2011].

Kolmannen osapuolen sovelluskehitys

Palvelukeskeinen arkkitehtuuri

SOAP

SOAP on viestipohjainen viestintäprotokollastandardi, jonka alun perin on kehittänyt Microsoft ja jota tällä hetkellä ylläpitää World Wide Web Consortium (W3C). SOAP itsessään on neutraali sen suhteen, miten viestit kulkevat verkon yli, mutta SOAP-viestit kuljetetaan yleensä HTTP-protokollaa käyttäen [Järvinen, 2002].

REST ja RESTful

Näitä neljää HTTP-menetelmää voidaan pitää perinteisinä tietojenkäsittelyn CRUD-toimintoina Create, Read, Update ja Delete, joiden tarkoitukset on kuvattu taulukossa 3.2. Tämä ei välttämättä tarkoita, että resurssi poistetaan palvelimelta, vaan pikemminkin sitä, että resurssin tunnistama URI ei ole enää toiminnassa ja resurssin kutsuminen palauttaa HTTP-tilakoodin 404 (ei löydy). Usein tämä kuvaus on XML- tai JSON-muodossa (JavaScript Object Notation), mutta kuvaus voi olla myös mikä tahansa muu Internetissä käytetty mediatyyppi, joka on kelvollinen hypertekstistandardi.

Suurin ongelma RESTful-palveluiden toteutuksessa on, että RESTful-palveluille ei ole selkeää standardia tai kirjallisuutta siitä, miten RESTful-palveluita tulisi rakentaa [Selonen, 2010]. Monet ohjelmistoarkkitehdit tai suunnittelijat luulevat ymmärtävänsä kuinka RESTful WWW -sovelluspalvelut toteutetaan, mutta todellisuudessa he toteuttavat vain REST-palveluita, jotka eivät toteuta RESTful-palveluiden periaatteita.

Välimiesohjelmistot

Monikanavaisen verkkokaupan alustan vaatimuksissa tulee ottaa huomioon monikanavaisen verkkokaupan myyntikanavat, markkinakanavat ja kontaktipinnat. Verkkokauppaalustan arkkitehtuurin tulee olla helposti ja ketterästi laajennettavissa, jotta verkkokauppias pystyy toteuttamaan uusia kanavia ketterästi ja kustannustehokkaasti. Keskitetystä monikanavaisesta verkkokaupan alustasta on voitava hakea ja kanavoida tietoa kosketuspintoihin, myyntikanaviin ja markkinakanaviin.

Tuote- ja tilausvälimiesohjelmisto

• Tuotteen tietojen lähettäminen ja päivittäminen
• Tuotteen poistaminen myyntikanavasta
• Tilausten hakeminen myyntikanavasta
• Virheiden käsittely
• Tapahtumien valvonta

Kanavakohtaisten tilausten lukeminen keskitetylle verkkokauppa-alustalle tulisi helposti laajentaa tukemaan kanavakohtaisia ​​käyttöliittymätoteutuksia.

Ohjelmointirajapinta

• Tuoterajapinta
• Tuotehaku-rajapinta
• Tuotekategoriarajapinta
• Tuotemerkkirajapinta
• Asiakasrajapinta
• Ostoskorirajapinta
• Tilausrajapinta
• Rajapinnan autentikointi
• Virheiden käsittely ja samanaikaisuuden hallinta 43

Tuoterajapinnasta on voitava hakea lista kaikista myynnissä olevista tuotteista ja tietoa tietystä yksittäisestä tuotteesta. Tuotelistaa tulisi myös olla mahdollista järjestää eri kriteerien mukaan, kuten laskevassa ja nousevassa järjestyksessä tuotteen nimen tai hinnan mukaan. Lisäksi luokkatiedoissa tulee olla tiedot kategorian kokonaisluokasta, luokan sarjanumerosta ja tiedot kategorian tasosta luokkapuussa, jotta luokka voidaan esittää oikeassa hierarkkisessa muodossa asiakassovelluksessa.

Tuoteryhmärajapinnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon verkkokaupan mahdolliset kieliversiot ja tästä syystä tuoteryhmätiedot on erotettava kieliversioittain. Brändirajapintaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon verkkokaupan mahdolliset kieliversiot ja tästä syystä bränditiedot on eriteltävä kieliversioittain. Ostoskorin käyttöliittymään on voitava lähettää tiedot tilattavista tuotteista, niiden kappalemäärästä ja ostossa käytetyistä kampanjakoodeista tai lahjakorteista.

Tilausrajapinnan tulee tukea tilaukseen sisältyvien tilattavien tuotteiden tilausmäärien muuttamista sekä tilattavien tuotteiden lisäämistä ja poistamista. Tietojen verkkokaupassa käytettävien toimitustapojen yksilöllisistä tunnisteista ja nimistä, postin tarjoajan tunnisteista ja nimistä sekä toimitustavan hinnasta on oltava saatavilla toimitusrajapinnassa, jotta tuetut toimitustavat näytettäväksi. esitetty asiakashakemuksessa. Tietojen verkkokaupassa käytettävien maksuvälineiden yksilöllisistä tunnisteista, nimistä ja kuvakkeista tulee olla saatavilla maksuvälineliittymässä, jotta tuetut maksutavat voidaan esittää käyttäjäsovelluksessa.

Virheet on erotettava HTTP-vastaustekstissä, jotta asiakassovellus voi tunnistaa virheen ja näyttää asianmukaisen virheilmoituksen käyttäjälle.

Tehdasmetodi-suunnittelumalli

Tässä luvussa suunnittelen monikanavaisen verkkokaupan korkeatasoista arkkitehtuuria tilaus- ja välitysohjelmiston sekä ohjelmointirajapinnan osalta. Toteutustarpeesta riippuen tehdasmetodi voi palauttaa myös viittauksen jo luodun objektin esiintymään (Singleton-instanssi).

Atom Publishing Protocol

AtomPub-protokolla koostuu muokattavien resurssien kokoelmista, jotka koostuvat Atom-syötteistä ja Atom-syöttöasiakirjoista [Snell, 2006]. Kokoelman URI:n kutsuminen HTTP GET -menetelmällä palauttaa Atom-syötteen, jossa luetellaan sen sisältämien tuloasiakirjojen eli resurssien metatiedot ja osoitteet. Luodakseen uuden resurssin kokoelmaan asiakasohjelmisto lähettää HTTP POST -kutsun tuloasiakirjaan kokoelman yksilölliseen osoitteeseen.

Resurssin vaihtamiseksi asiakasohjelmisto lähettää muutetun syöttöasiakirjan takaisin resurssiosoitteeseen HTTP PUT -menetelmällä. AtomPub-protokollan XML-skeema määrittelee resurssin vaadittavat kentät, ja lisäksi AtomPub-protokollan resursseja voidaan laajentaa sovelluskohtaisilla XML-skeemoilla.

Tuote- ja tilausvälimiesohjelmiston suunnittelu

Määritelty arkkitehtuuri tukee myös uuden kanavan lisäämistä verkkokauppaalustalle ilman, että muuhun järjestelmän logiikkaan tehdään muutoksia.

RESTful-ohjelmointirajapinnan suunnittelu

Taulukoissa 5.1 ja 5.2 on kuvattu RESTful-rajapinnan kokoelmien ja resurssien osoitteet ja kuvaukset. Jatkossa verkkokauppiaiden tulee panostaa entistä enemmän verkkokaupan ohjelmointirajapintaan ja varmistaa, että käytettävä verkkokauppaalusta tukee myynti- ja markkinakanavien ketterää ja kustannustehokasta käynnistämistä. Tässä opinnäytetyössä esittelin monikanavaista verkkokauppaa, määritin tarkemmin ulkoiset myyntikanavat myynti- ja markkinakanavissa ja rajapinnoissa sekä määritin monikanavaisen verkkokaupan alustan vaatimukset.

Opinnäytetyössä tehtyjen havaintojen perusteella verkkokaupan tulee jatkossa toimia myös välittäjäohjelmistona tuotteiden ja tilausten välittämisessä verkkokaupan ja myynti- ja markkinakanavien välillä. Berjon et al., 2012] Robin Berjon, Travis Leithead, Erika Doyle Navara, Edward O'Connor ja Silvia Pfeiffer. Box et al., 2000] Don Box, David Ehnebuske, Gopal Kakivaya, Andrew Layman, Noah Mendelsohn, Henrik Frystyk Nielsen, Satish Thatte ja Dave Winer.

Luovia suunnittelumalleja laskennallisessa lingvistiikassa: Factory Method, Prototype, Singleton, kybernetiikka ja järjestelmäanalyysi. Suomen virallinen tilasto (SVT): Tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu] http://www.stat.fi/til/sutivi/.