The experts highlighted the factors that influence the success of multicultural family exercise and made suggestions for its further development. However, more information is needed on multicultural family training, for example from the perspective of families.
Monikulttuurisuus
Monikulttuurisuus viittaa tässä tutkimuksessa aiempien määritelmien tapaan (Koskinen 2010, Purnell & Paulanka 2003) erilaisten ulkomaalaistaustaisten ihmisten (THL 2015) edustamaan etniseen monimuotoisuuteen ja kulttuureihin Suomessa. Toisen sukupolven maahanmuuttajat, ts. Henkilöitä, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat maahanmuuttajataustaisia, ei nähdä tässä tutkimuksessa monikulttuurisen perhekoulutuksen kohderyhmänä (THL 2015).
Perhevalmennus
Klemetin ja Hakulinen-Viitasen (2013) mukaan perhekoulutuksen tarkoituksena on: "valmistaa perhe synnytykseen, imetykseen, hoitoon ja kasvatukseen sekä lasten vanhemmuuteen, vahvistaa tietoa ja taitoja lastenhoidosta, vanhemmuudesta, terveydestä ja terveydestä. tottumukset. , edistää sikiön ja raskaana olevan naisen ja hänen perheensä terveyttä, edistää parisuhdetta ja vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman välillä sekä mahdollistaa perheiden vertaistuen ja edistää keskinäistä vuorovaikutusta." Klemet ja Hakulinen-Viitanen (2013) , perhevalmennuksen synnytysosuuden tavoitteena on: "Kattava ja positiivinen synnytyskokemus, ajantasainen ja näyttöön perustuva tieto synnytyksen kulusta ja hoitokäytännöistä, jotka vastaavat perheiden tarpeita ja vahvistavat perheiden resursseja. syntymääiti".
Monikulttuurinen perhevalmennus
Koulutus antaa perustietoa raskaudesta, synnytyksestä ja synnytyksen jälkeisestä ajasta ja sillä voi olla positiivinen vaikutus raskauteen, synnytykseen, imetykseen, äitiyteen ja vastasyntyneen hoitoon (Serçekuş & Mete 2010a). Tutkimuksessa somalinaiset (n=8) halusivat perhevalmennuksen järjestettävän pienissä ryhmissä, kun taas terveydenhoitajat ja kätilöt pyysivät yksilöllistä ohjausta perhevalmennuksen sisällön käsittelyssä.
Monikulttuurinen perhevalmennus aiemman tutkimuksen valossa
Suosituimmat ohjausmenetelmät tässä tutkimuksessa olivat videot, tallenteet, kirjallinen materiaali ja perehdytyskäynnit synnytyssairaalaan (Herrel ym. 2004). Terveyserot ja etninen eriarvoisuus tulivat esille Alderliestenin ym. 2008 tutkimuksessa, jossa mitattiin perinataalista kuolleisuutta (aika ennen syntymää ja pian syntymän jälkeen) etnisissä ryhmissä Hollannissa.
Osallistujien rekrytointi ja kuvaus
Haastatteluihin osallistui yhteensä 11 henkilöä, joista seitsemän julkisen sektorin, kaksi kolmannen sektorin ja kaksi yksityisen sektorin edustajaa.
Haastattelujen toteuttaminen
Kahdessa ryhmässä oli vain julkisen sektorin toimijoita ja yhdessä ryhmässä sekä yksityisen että kolmannen sektorin toimijoita. Haastattelut nauhoitettiin nauhurilla ja matkapuhelimella, koska halusimme varmistaa materiaalin luotettavan tallennuksen (Hirsjärvi & Hurme 2009).
Aineiston analyysi
Asiantuntijoiden kokemus monikulttuurisen perhevalmennuksen toteuttamisesta osoitti erilaisia tapoja toteuttaa monikulttuurista perhevalmennusta yksittäisille perheille, ja monikulttuurisilla perheillä oli yksilöllisiä erityistarpeita perhevalmennuksessa. Asiantuntijoilla oli ehdotuksia monikulttuurisen perhevalmennuksen kehittämiseksi, mutta he näkivät, että myös monikulttuurisessa perhevalmennuksessa on haasteita ja ongelmia.
Ammattilaisten kokemuksia monikulttuurisen perhevalmennuksen toteuttamisesta
Monipuolisia toteuttamistapoja yksilöllisille monikulttuurisille perheille
- Kirjava monikulttuurinen asiakaskunta
- Erilaisia järjestämistapoja
- Monipuolisia ohjausmenetelmiä
- Erikielisiä perhevalmennusmateriaaleja
- Tulkkauksen hyödyntäminen perhevalmennuksessa
Asiakasperheiden taustat näkyivät eri Afrikan maista Afrikan sarvesta Pohjois- ja Keski-Afrikan maihin, ja asiakkaina oli paljon afrikkalaissyntyisiä aviomiehiä. Asiakkaina olivat myös perheet, joissa kumpikaan puolisoista ei ollut Suomesta ja puolisot olivat eri maista. On havaittu, että yksityisen sektorin asiakasperheillä on usein varaa ja että monilla monikulttuurisilla perheillä ei välttämättä ole taloudellisia mahdollisuuksia käyttää näitä palveluja.
Yksityisellä sektorilla oli myös vähemmän varakkaita monikulttuurisia asiakkaita, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden perheitä, vaikka pakolaisstatuksen saaneet perheet olivat harvinaisia. Perhevalmennuksessa pidettiin luentoja synnytyksestä ja äitiyskaudesta, niin pitkälle kuin mahdollista monikulttuurisen perheen äidinkielellä. Myös eri kulttuureista peräisin olevat parhaat työvälineet yhdistettiin tai synnytykseen luotiin erityinen minimilista, joka sisältää kaiken, mitä synnyttäneet asiakasperheet halusivat tietää.
Netistä löytyi paljon erilaisia perhekoulutusmateriaaleja ja niitä käytettiin paljon ohjeiden tukena, esimerkiksi kuvilla havainnollistamaan asioita, kun kääntäjää ei ollut. Aineisto osoittautui sopivaksi perhevalmennukseksi ja sisältää hyviä diaesityksiä, tietoa ja kuvia esimerkiksi neuvonnasta, synnytyksestä ja vauvan nukkumaan menosta.
Monikulttuurisilla perheillä yksilöllisiä erityistarpeita perhevalmennuksessa
- Suurten koulutustasoerojen myötä perheillä eriarvoinen asema
- Vaikeuksia ymmärtää suomalaista terveyspalvelujärjestelmää
- Tuttuja ja erityisiä perhevalmennusteemoja
- Perheiden arjessa kulttuurin erilaisia ilmenemistapoja
- Maahanmuuttajanaisilla erityisiä tarpeita synnytyksessä
- Maahanmuuttajanaisilla erityinen syrjäytymisriski
Saman maan perheillä oli erilaiset perustiedot, eikä maantieteellinen sijainti välttämättä kertonut perheen tiedosta mitään. Yksityisen sektorin palveluita käyttäneet perheet olivat usein korkeasti koulutettuja ja nähtiin, että koulutus saattoi lisätä tietoisuutta perhevalmennuksen tarpeesta perheissä. Joten siinä vaiheessa, kun emme tee mitään, he ovat vähän sellaisia, koska he eivät kuuntele sydäntään ja niin edelleen.
Ei silloin, kun sanon, emme kun seuraamme ja puhumme siitä kehityksestä, ja täällä jo puhuessamme. Perheillä ei ollut kokemusta siitä, mitä Suomessa oli tapana syödä, eikä esimerkiksi aamupuuron syöminen kuulunut tapaan. Ja se on oikein, no, myös syömisen suhteen, koska siellä on niin monia erilaisia tapoja −− meillä ei ole jokaista kulttuuria tai sitä, mitä siellä on tapana syödä, joten niille ei ole ketään.
Jos raskaana oleva nainen tuli maasta, jossa ei ollut kivunlievitysmenetelmiä, synnytykseen saattoi liittyä suurta pelkoa, vaikka taustalla olisi ollut jo useita synnytyksiä. Oli tilanteita, joissa mies ei ollut edes halunnut naisen oppivan kieltä, koska hän halusi säilyttää valtansa perheessä.
Monikulttuurisen perhevalmennuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä
- Perheiden yksilöllisyys monikulttuurisen perhevalmennuksen perustana
- Molemminpuolinen myönteinen vuorovaikutus
- Ammattilaisen hyödyllisiä valmiuksia monikulttuuristen perheiden kohtaamisessa 55
Ammattilaisen oli tärkeää pohtia omaa suhdettaan perheen toimintatapoihin voidakseen ohjata perheitä paremmin heidän tarpeidensa mukaan. Tärkeää oli pohtia, voidaanko Suomen ja perheen kulttuuriset tavat sovittaa yhteen ja kuinka paljon joustavuutta voitaisiin tarjota maailman ja perheen välille. Aina ei ollut mahdollista ottaa huomioon perhekulttuurin tapoja ja joissain tapauksissa asiakkaiden monikulttuuriset perheet joutuivat sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin.
Monikulttuurisissa perheissä oli usein enemmän sukulaisia elämässään ja esimerkiksi somalikulttuurissa lapsia voitiin hoitaa yhdessä isommassa ryhmässä. Monikulttuuriset perheet kohtasivat samoja ongelmia ja huolenaiheita kuin hallitsevaa kulttuuria edustavat perheet. Vuoropuhelussa monikulttuuriset perheet toivat esiin oman kulttuurinsa ja terveydenhoitaja kertoi, miten Suomessa asiat toimivat ja millaiset olosuhteet ovat.
Työskentely monikulttuuristen perheiden kanssa oli ilahduttavaa, upeaa ja jopa parasta, mitä ammattilainen oli urallaan tehnyt. Ammattilaiset korostivat, että oli tärkeää olla avoin ja suvaitsevainen ja hyväksyä kulttuurit sellaisina kuin ne ovat.
Ammattilaisten näkemyksiä monikulttuurisen perhevalmennuksen kehittämistarpeista
Ammattilaisilla ehdotuksia monikulttuurisen perhevalmennuksen kehittämiseksi
- Tarve perhevalmennuksen kehittämiselle
- Konkreettiset kehittämisehdotukset perhevalmennukseen
- Tarve ammattilaisten koulutukselle monikulttuurisista perheistä
He olivat tottuneet työskentelemään Suomessa, mikä teki heistä arvokkaan tiedonlähteen, kun he suodattivat tietoa oman kulttuurinsa läpi. Neuvoloille ehdotettiin pienten monikulttuuristen tiimitapaamisten järjestämistä, joissa nähtäisiin yhteisiä kokemuksia, jotka voisivat auttaa sairaanhoitajia perhetyössä. Ohjaajat voivat olla ei-hoitajia, mutta ainakin yhden sairaanhoitajan läsnäolo koettiin tärkeäksi, jotta ohjaajat tietävät, mitä monikulttuurinen perhementorointi sisältää.
Sen sijaan, että kaikki monikulttuurisen perhevalmennuksen roolipelaajat kehittäisivät omaa materiaaliaan itsenäisesti, katsottiin kannattavana kehittää monikulttuurisen perhevalmennuksen materiaaleja yhteistyössä. Monikulttuurisiin perheisiin liittyvää lisäkoulutusta tarvittiin, mutta täydennyskoulutuksen asianmukainen sisältö pohdittiin, koska toisinaan täydennyskoulutuksesta ei ollut juurikaan hyötyä työn kannalta. Väistämättä ei ole saatu lisäkoulutusta monikulttuuristen perheiden kohtaamiseen tai monikulttuurisuuteen liittyviä näkemyksiä ei ole viime aikoina esitelty koulutuksessa tai puheessa työpaikalla.
Ammattilaisten mielestä peruskoulutuksen tulee tarjota pohja työskentelylle monikulttuuristen perheiden kanssa, jotta voidaan edistää hyvien käytäntöjen juurruttamista. Opinnoissa ei ollut tarjottu koulutusta tulkin kanssa työskentelyyn, mikä nähtiin olennaisena osana neuvontakeskuksen terveydenhoitajan työtä.
Monikulttuurisen perhevalmennuksen haasteet ja ongelmat
- Käytettävissä olevat resurssit
- Puuttuva yhteinen kieli
- Tulkkauksen luotettavuusongelmat
Monikulttuuriset perheet asuivat usein hajallaan eri puolilla maata, joten perhekoulutukseen osallistuminen ja ajoittaminen nähtiin haasteena. Mietimme myös, kuinka saada monikulttuuriset perheet osallistumaan ryhmäperhekoulutukseen ja markkinoimaan sen etuja tiedon ja perheiden vertaistuen muodossa. Se ei ole tapa, jolla saat sitä, mitä markkinoidaan, että tämä on sinulle todella hyvä, ja saat täältä paljon hyvää tietoa ja saat myös tukea.
Monikulttuurisen perhevalmennuksen järjestäminen ja kehittäminen ryhmämuodossa koettiin myös todella vaikeaksi, koska jopa saman maan sisällä perheiden tarpeet voivat olla hyvin erilaisia. Olisi ollut haastavaa tehdä asioita tarkastuksen yhteydessä tai tulkita asiakkaan ajatuksia, jos yhteistä kieltä asiakkaan kanssa ei olisi ollut. Oli myös tilanteita, joissa esimerkiksi suomea osaava mies ei päässyt paikalle tai kieltä osaamaton isovanhempi toi lapsen neuvolaan englantia osaavan äidin sijaan.
Nainen ei välttämättä saanut omaa mielipidettä tulkin tilaamisesta, koska hän ei puhunut mitään yhteistä kieltä. Oli myös asioita, joista naiset eivät halunneet puhua miehensä yleisössä, ja esimerkiksi perheväkivaltaa ei saanut kysyä puolison ollessa vastaanotolla.
Tutkimuksen eettisyys
Tutkimuksen luotettavuus
Tutkimuksen tekijä pyrki myös tiedostamaan omat oletuksensa, jotta ne eivät vääristä tiedonkeruuta tai -analyysiä (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998). Tutkimuksen tekijä teki muistiinpanoja haastattelun kontekstista ennen haastattelua ja heti sen jälkeen (Holloway & Wheeler 2013), jotta tiedonkeruu voidaan kuvata raportoinnissa mahdollisimman tarkasti. Tähän tutkimukseen valittiin rajallinen määrä monikulttuurisessa perhevalmennuksessa työskenteleviä ammattilaisia ja tulokset perustuvat heidän kokemusten ja näkemysten tulkintaan.
Monikulttuurinen perhekoulutus ei ole täysin vertailukelpoinen eri sektoreiden välillä esimerkiksi erilaisten organisointitapojen ja asiakaskunnan vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut vertailla toimialoja keskenään, vaan saada mahdollisimman paljon erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä monikulttuurisen perhekoulutuksen alueelta. Eri aloilla työskentelevien haastateltujen mukaan ottaminen nähdään tässä lisäävän uskottavuutta alitutkitun ja monipuolisen ilmiön suhteen.
Tässä tutkimuksessa julkinen sektori rajoittui neuvontahenkilökuntaan, vaikka erikoissairaanhoitajan kätilöt tarjoavat äitiyskoulutusta monikulttuurisille asiakkaille. Tämän tutkimuksen tulosten siirrettävyyttä suhteessa kansainvälisten tutkimusten tuloksiin rajoittavat erot monikulttuurisen perhevalmennuksen kontekstissa eri maissa.
Tutkimustulosten tarkastelua
Tässä tutkimuksessa asiantuntijat korostivat, että maahanmuuttajanaisten aikaisempiin synnytyksiin ja mahdolliseen synnytysahdistukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tässä tutkimuksessa pidettiin tärkeänä henkilökohtaisessa perhevalmennuksessa kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajanaisen vieraantumisriskiin, jos hän oli kotona lasten kanssa ilman kielitaitoa, ilman vertaistukea tai lähipiiriä. 2012) tutkimuksen mukaan monikulttuurisemmilla äideillä ei ollut ympärillään tukiverkostoa. Tässä tutkimuksessa korostettiin Suomessa synnyttäneiden monikulttuuristen äitien tukemista ja muuta kotoutumista edistävää toimintaa kielitaitoisten maahanmuuttajanaisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Toisaalta ammattilaisen mahdolliset ennakkoluulot osoittautuivat haasteeksi tässä tutkimuksessa. 2012) tutkimuksessa monikulttuuristen naisten kokemukset stereotyyppisestä kohtelusta äitiyshuollossa vaikuttivat siihen, että osa ei kokenut palveluita hyviksi. Tässä tutkimuksessa ammattilaiset pitivät tärkeänä, että ammattilainen pohtii huolellisesti omaa suhtautumistaan monikulttuuriseen perheeseen ja perheen kulttuuritottumuksiin. Vastaavasti tässä tutkimuksessa haastateltavat nostivat esille oman ja perheensä myönteisiä kohtaamiskokemuksia sekä omia pyrkimyksiään kunnioittaa eri kulttuurien tapoja mahdollisimman paljon.
Erilaiset tiedonvaihdon kanavat ja materiaalit sekä niiden sisällön kääntäminen eri kielille, kuten Kamppilan ja Kvistin (2016) tutkimuksessa, esiintyivät tässä tutkimuksessa kehittämisen menetelminä ja tavoitteina. Äitiyskäynti oli yksi halutuimmista ohjausmenetelmistä tutkimuksessa Herrel et al. 2004, sekä Klemetin ja Hakulinen-Viitasen (2013) ja Haapion (2017) suositus.
Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet
Maahanmuuttostrategian periaatepäätöksen (SM 2013) hengen mukaisesti on tarkoituksenmukaista ottaa monikulttuuriset perheet mukaan heidän perhevalmennuksen kehittämiseen. Uudistusta toteutettaessa on perusteltua kiinnittää erityistä huomiota monikulttuuristen perheiden asemaan ja kykyihin terveyspalvelujen käyttäjinä, myös perhevalmennuksen näkökulmasta, jotta hyvinvointi- ja terveyserot voivat lisääntyä heidän kohdallaan mm. tai palveluiden saavutettavuus voi huonontua. . Lisätutkimusta voitaisiin tehdä esimerkiksi tilastotutkimuksilla, jotta saataisiin tietoa monikulttuurisen perhevalmennuksen käytännöistä ja kehittämisalueista kansallisella tasolla.
Myös monikulttuuristen perheiden omia kokemuksia ja näkemyksiä monikulttuuristen perheiden valmennus- ja kehittämistarpeista tulisi tutkia heille suunnattujen palvelujen kehittämiseksi. 2013) Tekijät, jotka vaikuttavat ei-länsimaisten naisten synnytyshoidon käyttöön teollistuneissa länsimaissa: Systemaattinen katsaus. 2012) Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläistä, somali- ja kurditaustaisista ihmisistä Suomessa. 2012) Kokemuksia ja uskomuksia Somalian maahanmuuttajien terveydenhuollosta raskauteen ja synnytykseen liittyen Yhdysvalloissa.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata monikulttuurisen perhevalmennuksen toteuttamiseen liittyviä kokemuksia terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta ja kuinka monikulttuurinen. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata monikulttuurisen perhevalmennuksen toteuttamiseen liittyviä kokemuksia terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta ja kuinka monikulttuurista perhevalmennusta heidän mielestään tulisi kehittää.
