Sovittelu ei ole neutraalia, vaan ottaa kantaa ja muotoilee myös erilaisia voimapareja ja suhteita: yhdessä yhdistyksen toimipaikassa tehty aktiivinen kesyttämistyö testaa toisessa paikassa luotua viitekehystä. Vastaamme myös ihmisen toimivuuden laajentamisen haasteeseen sisällyttämällä erilaisia työkaluja ja ajattelutyylejä kehystyksen ja kesyttämisen tutkimukseen. Tässä artikkelissa kuvaamme monitahoista tutkimussuunnitelmaa, jolla tutkitaan avoimia ilmiöitä, kuten energiainfrastruktuuria ja HPV-rokotuksia.
Perustuen viimeaikaisten tiede- ja teknologiatutkimusten kiinnostukseen monipaikkaiseen etnografiaan sekä sosiologian käsitteelliseen kehitykseen, kutsumme tutkimussuunnitteluamme monipaikkaiseksi kehystysanalyysiksi (MSAF). Esittelemme edelleen tutkimussuunnitelmaamme sähkövoimainfrastruktuurin ja sen riskienhallinnan ja markkinatoiminnan monipaikkatutkimuksessa kansallisella sääntelytasolla sekä erikoissähkönvalvomoissa että kuluttajakotitalouksissa. Ensinnäkin yhdistämme tieteen ja teknologian tutkimuksen (STT) materiaalit sekä sosiologian käsitteellisen tiedon antropologiasta alkaneen monipisteisen tutkimuslähestymistavan yhteydessä.
Kyse ei ole ajallisesti ja paikallisesti erillään olevien ilmiöiden vertailusta, vaan ilmiöiden rajojen purkamisesta useiden paikkojen tutkimisen perusteella ja niiden rekonstruoimisesta monitahoisiksi (Marcus 1995, 102). Kysymykset vallasta, instituutioista, asiantuntemuksesta, oikeuksista ja moraalista ovat yhdistäneet sosiologista ja tieteellistä ja teknologista tutkimusta (esim. Virtanen 2018). Toiseksi ilmiöiden moniaiheisessa rakenteessa tulisi ottaa vahvemmin huomioon erilaiset työkalut ja laitteet sekä tieteellinen tai vastaava ajattelu- ja päättelytyyli.
Kolmanneksi erotamme monilokaalisuuden TTT:n keskeisestä tutkimuslähestymistavasta, jossa jäljitetään ilmiön rakennetta lokalisoitujen toteutusten verkostona, joka etenee paikkojen kautta (Collier 2011; Ong & Collier 2005).
Kehystyminen ja kesyttäminen
Goffman käyttää kehystyksen käsitettä, joka sisältää kehystyksen ja kehystyksen merkitykset, kuvaamaan sekä tapahtumallisia kehystysprosesseja että aktiivista ja tietoista kehystystä. Päättelytyylikäsitteen avulla keskitämme huomiomme – laajojen tieteellisten ajattelumallien sijaan – paikallisesti ilmentyviin, tutkimukseen perustuviin argumentointi- ja perustelukäytäntöihin, jotka sisältävät hallinnollisen ulottuvuuden (Collier 2011).
Kehystymisen ja kesyttämisen kytkeymät
Callon laajentaa tätä ajatusta kulttuurisesta koherenssista TTT korostaa: kehysten yhdistäminen erilaisiin työkaluihin ja laitteisiin sekä organisaatiojärjestelyihin ja rationalisointityyliin tulee tärkeäksi. Goffmanin tilannekohtaisten, huokoisten ja vuorovaikutteisten viitekehysten sijaan Callon tutkii, kuinka uusia ilmiöitä tuotetaan aktiivisesti taloudellisiksi, esimerkiksi laajentamalla taloudellisen päättelyn tyylejä – kuten mallintamistapoja ja laskentamenetelmiä ja markkinaperiaatteita – uusille aloille. Lisäksi työkalut ja laitteet kantavat ja levittävät myös rationalisointityylejä, kuten yksilöllisen rationaalisuuden taloudellista lähtökohtaa ja markkinoiden perustelumallia.
Callon laajentaa hyödyllisesti Goffmanin tutkimuksen omaan työhönmme herkistämällä meidät pohtimaan kehystyksen ja kesyttämisen monia aiheita koskevia yhteyksiä. Callonin tutkimusohjelmassa tarkastellaan jatkuvaa ekonomistumista, kun taas MKT johtaa havainnoimaan erilaisten puitteiden ja kesyttäytymisen suhdetta eri paikoissa ja paikkojen välillä. Toisaalta uudentyyppisten päättelytyylejä kantavien työkalujen ja laitteiden käyttö testaa ja purkaa paikoissa vakiintuneita puitteita: tilanne alkaa muotoutua uudelleen laitteiston avulla ja laitteisiin liittyvä päättelytyyli juurtuu.
Energiainfrastruktuuri hallinnoinnin, kuluttajuuden ja ylläpitotyön kokoonpanona
Energiainfrastruktuuri hallinta-, kulutus- ja kunnossapitotyön yhdistelmänä... Katsomme näitä tekijöitä 1) sähkönjakelun hallinnan, 2) kotitalouksien ja 3) sähköyhtiön valvomon ja valvomon näkökulmasta. Tämän jälkeen tarkastellaan haastattelujen ja kyselyiden pohjalta kokemuksia kodin epäonnistumisesta ja lopuksi valotetaan valvomoa ja valvomokäytäntöjä etnografisten havaintojen pohjalta. Toisessa vaiheessa peilaamme paikoissa tapahtuneet kehystykset ja kesytykset toisiaan vasten ja analysoimme paikkojen välisiä virtoja ja vastaavia kitkaa ja epäsymmetriaa.
Infrastruktuurin hallinnointi
Infrastruktuuri kodeissa
Tietoisuus keskeytyksen mahdollisuudesta nousi esiin myös varotoimilla: akkuradio, taskulamput ja kynttilät valmiina, takka ja uuni toimivat. Syntipukkien etsintä on lyhytkestoista kesyttämistä: tapausta voidaan käsitellä syyn ja seurauksen pohjalta ja energiainfrastruktuuria aletaan kehystää jälleen tuttuun tapaan.
Infrastruktuuri valvomossa ja ohjaushuoneessa
Näytölle ilmestyvä virheilmoitus häiritsee samanaikaisesti sekä sähköverkon että osan valvomosta vakaata kehystystä ja pakottaa kesyttämään tilanteen. Käytännössä kaupankäynti tapahtuu osto- ja myyntitarjouksilla: energian arvo on euroina megawattitunnilta ja sähkön hinta muuttuu yhteispohjoismaisessa sähköpörssissä kerran tunnissa. Markkinatyötä tehdään rytmikkäästi perustuen kertapäiväiseen osto- ja myyntitarjouksen valmisteluun ja tilauksen toimitukseen.
Kun valvomon ja valvomon kehystys ja kesyttäminen peilataan toisiaan vastaan, syntyy selviä eroja. Kehystyksen ja kesyttämisen rytmit eroavat toisistaan: sähkön kauppa muuttuvahinnalla vaatii harkintaa ja kauppaa käydään ympäri vuorokauden, kun taas verkkohäiriöt ovat äkillisiä ja välittömiä. Toiseksi materiaaliinfrastruktuurin rikkoutumistilanteet ovat yllättäviä, ja niihin liittyvä kesyttämistyö on usein perusteellisempaa kuin energiaosakekauppaan liittyvä kesyttäminen.
Aiemmin sähkömarkkinat suunniteltiin voittoa tavoittelemaan, mutta nyt se pyrkii yhä enemmän vähentämään ennakoimattomien tapahtumien – kuten tuulivoiman vaihteluiden – taloudellisia vaikutuksia reaaliajassa (Nord Pool 2018). Seuraavassa tarkastellaan lähemmin sitä, miten meneillään oleva taloudellisten vaikutusten vähentäminen tuo markkinaajattelua sähkön tuotantoon, kotitalouksiin ja välillisesti myös verkon ylläpitoon.
Infrastruktuuri monipaikkaisesti
Keskustelu
Sähkölaitokset reagoivat infrastruktuurin hallinnassa käytettäviin ohjauksiin, kuten hinta- ja laatumittareihin, tavalla, joka vaatii aktiivista laskennallista kesyttämistä sekä valvomoissa että kotitalouksissa. Siksi näyttelijä-instrumentti-suhdetta on hyvä lähestyä kahdelta puolelta: toisaalta soitin muokkaa toimijaa, toisaalta toimijat määrittelevät, arvostavat ja kokevat instrumentin osana elämäänsä eri paikoissa (Lehtonen 2017, 686). Vaikka kustannuslaskelmat näkyvät sähköverkon kunnossapidon valvomossa ja hintaennusteet liittyvät suoraan sähkömarkkinoihin, infrastruktuurin kehystäminen tekniseksi kunnossapidoksi ei pysähdy puhtaasti standardoituihin ja markkinaehtoisiin riskilaskelmiin.
Riskien kvantifiointia tehdään päivittäisessä valvomotyössä mm. omaan kokemukseen ja paikallistuntemukseen perustuvien toimien ohella sekä infrastruktuurin kehystys pääasiassa teknisenä kunnossapitona. Reaaliaikainen sähkömittari testaa kotisähkön keskeistä, "irrationaalista" viitekehystä ja tuottaa rationaalista kulutusta (Silvast & Virtanen 2013). Sähkönkulutuksen rationaalisen vähentämisen sijaan odotukset ovat alkaneet keskittyä palveluihin, jotka automatisoivat kodin sähkönsäästöä ja tukevat siten rutiininomaista kulutusta (Silvast ym. 2018).
Automaatio puolestaan antaa infrastruktuuritaustalle mahdollisuuden jatkaa kehystämistä kodeissa – vaikka sähkölaskuissa säästäminen vaatisikin rahallisia laskelmia. Näiden tulevissa tutkimuksissa selvittävien innovaatioiden lisäksi kotitalouksien arkipäiväistä, irrationaalista sähkökehystystä testataan myös toisesta näkökulmasta, kansallisesta varautumisesta. Valmistelu liittyy toiseen lähestymistapamme suunnan ja kehityksen ongelmaan, paikoilla havaittavien kehyksien ja kesytyksen määrään sekä niiden välisiin suhteisiin.
Myös kansallisen varautumisen ja markkinalähtöisen välillä on jännite: energiainfrastruktuurin tehokkuuden lisääminen halkaisemalla ja tehostamalla tekee yhteiskunnan kokonaisvalmistelusta haastavaa. Sähkömarkkinamalli ei siis vakiinnu kehykseksi, kun ihmisen kesyttämistyö tulee rutiinia, vaan pikemminkin piilottamalla aktiivinen markkinatoiminta näkyviltä ja siirtämällä se ohjelmistoihin (katso Tutkimussivustot, joten kehystystä ja kesyttämistä voi syntyä monenlaisia muotoja, joiden välillä jännitteitä voi syntyä.
Kirjallisuus
Give me a laboratory and I will raise a discipline: Past, present, and future politics of laboratory studies in STS. Teoksessa Handbook of Science and Technology Studies, vol. The Emergence of Probability: A Philosophical Survey of Early Ideas About Probability, Induction, and Statistical Inference. Multifaceted ethnography as a middle-scale methodology for contemporary STS. Science, Technology and Human Values.
Matters of Method in the Social Study of Technology: Exploring the Biographies of Artifacts and Practices. Science &. Problems with the application of Peirce in Social Sciences." Teoksessa Ideas in Action: Proceedings of the Applying Peirce Conference, vol. Laboratory Studies: The Cultural Approach to the Study of Science.” Teoksessa Handbook of Science and Technology Studies, vol.
Ethnography in/of the World System: The Emergence of Multi-sited Ethnography." Annual Review of Anthropology 24, 95–117. Craftsmanship in Biomedical Research: iPS Cell Technology and the Future of Stem Cell Science. Software and Organizations: The Biography of the Enterprise system or how SAP conquered the world.
A reliability and risk framework for the assessment and management of system risks in critical infrastructure with central control rooms.” Safety Science 110:C, 80–88. Energy and social practice: from abstractions to dynamic processes." Teoksessa complex systems and social practices in energy transitions, vol. Energy, economy and performativity: review of theoretical advances in social studies of markets and energy. Energy Research & Social Science 34, 4 -12.
The Combination of Supply and Demand: Electricity Management in Two Neighboring Control Rooms.” Teossa Infrastructures in Practice: The Evolution of Demand in Networked Societies, vol. An Assembly of Frameworks and Mitigations – Multi-Site Analysis of Infrastructures as a Methodology.” Journal of Cultural Economy. Promoting innovation, rigor and style in the social science of energy: towards codes of practice for appropriate methods and research design. Energy Research and Social Science 45, 12–42.
