Tutkin, kuinka perussuomalaisten äänestäjien moraalihierarkioiden edustaminen, tunnustaminen tai puuttuminen synnyttää oikeanlaisen minimaalisen ja ihmisarvoisen kansalaisuuden. Suomalaisten ruohonjuuritason äänestäjien eri edustustot eivät juurikaan keskustele aineistossa suoraan toistensa kanssa, mutta tulkinnassani ne pääosin politisoituvat yrittämällä määritellä järkeä ja rationaalista toimintaa. Väkivaltaisista pullohyökkäyksistä tai rasistisista herjauksista ei mielestäni ole mitään positiivista sanottavaa, mutta sosiologisesti suomalaisten äänestäjien puhemallit voidaan nähdä laajemmin kuin vain poliittisia tekoja rasismia vastaan, puhumattakaan mielivaltaisista negatiivisista herjauksista: nimittäin suomalaisten äänestäjien näkökulmasta. sosiaalinen luokka.
Kysymyksenasettelu
Skeggs kuvailee luokan luomista taloudellisiksi, symbolisiksi ja moraalisiksi arvon ja vaihtosuhteiden tuotoksiksi, joissa keskiluokka voi määrittää, mikä on hyvää ja arvokasta, ja työväenluokka on asetettu toiseksi tätä vastaan, eli edustettuina mm. . asiat, irrationaalisuus, takapajuus ja tylsyys – toisin sanoen kaikki arvoton. Esitän kaksi kansainvälistä esimerkkiä vaalien jälkeisistä julkisista keskusteluista luokkatekemisen ja häpeän näkökulmasta sekä luokkakehityksen tutkimuksesta suomalaisessa kontekstissa. Seuraavaksi avaan teoreettista viitekehystäni ja pohdin luokkaa ja luokanteon käsitystä tarkemmin, minkä jälkeen kuvailen materiaali- ja kriittistä diskurssianalyysiäni.
Luokan tekeminen aiemmassa tutkimuksessa
6 Opinnäytetyöni tutkimuskysymys on: miten perussuomalaisten äänestäjistä puhuminen synnyttää moraalista arvottomuutta ja luokkaa ja miten nämä puhetavat haastetaan. Toisin kuin Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen tapaukset vuonna 2019, suomalaisten perusäänestäjien puhetavat eivät todennäköisesti sisällä oleellisia sokkireaktion elementtejä. Yhteenvetona voidaan todeta, että aikaisempien tutkimusten perusteella olen kiinnostunut siitä, miten suomalaisten perusäänestäjien puhetavoissa toistetaan luokka- ja moraaliarvottomuuden elementit, jotka toisaalta toistettiin maailmassa tulkinnoin tai järkyttävien vaalien vaalitulosten tulkintaa, toisaalta niitä tuotettiin ja toistettiin eri tavoin luokkaa luovilla tavoilla myös Suomessa.
Häpeä ja tunnustus
Luokan monipaikkaisuus ja prosessualisuus
Therbornin kolmikko saa meidät ajattelemaan, että epätasa-arvo ei ole pelkästään taloudellinen kerrostuminen, vaan laajempi joukko tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön elämänmahdollisuuksiin ja niiden kautta mahdolliseen itsetuntoon. Luokka tuotetaan myös näkökulmien kautta, esim. tapoja tietää ja nähdä ja siten ylläpitää luokkajakoa, ja lopuksi luokka syntyy arvioinnin avulla, kun yksilö tulkitaan esimerkiksi moraalittomaksi. Siksi luokassa on enemmän tekemistä ja elämistä kuin vain olemista, eikä luokassa ole vain ammatti- tai tuloluokkia, vaan pidetty ja täysin koettu mahdollisuus.
Luokkien nimeäminen
Klassisen luokkajaon yläluokkaan, keskiluokkaan ja työväenluokkaan rinnastuvat akateemisissa keskusteluissa vaihtoehtoiset uudet jaot, kuten eliitti, kerrostunut keski- ja työväenluokka sekä prekariaatti (Savage et al. 2015). Erilaiset "hylätyt" kannat voivat olla risteävästi yhteydessä toisiinsa, mutta ne voivat myös näyttää ristiriitaisilta tai asettaa toisiaan vastaan, joten kategorioiden tutkimisen tulee pysyä avoimena näiden ristiriitojen löytämiselle ja ymmärtämiselle. Olen tutkimuksessani kiinnostunut puhetavoista, jotka tuottavat tunnustusta tai sen puutetta, häpeää ja oikeanlaista minuuttia, mikä organisoi sosiaalisia hierarkioita moraalista arvoa ja arvottomuutta tuottavien kvantorien kautta.
Keskustelufoorumiaineisto
Esimerkiksi poistamissani ketjuissa käsiteltiin yhtä poliittista asiaa, kuten perustuloa, sen sijaan, että olisi tehty esityksiä perussuomalaisten äänestäjistä, ja lisäksi yksi poistamani kommenttiketju koostui pääosin yhdestä toistuvasta postauksesta. Nämä säikeet pohdiskelevat suomalaisten tavanomaisen äänestämisen hyviä ja huonoja puolia ja tuottavat samalla suoraan tai epäsuorasti esityksiä äänestäjistä. Ensimmäinen ketju (A) kertoo syistä äänestää ja toinen ketju (B) puolestaan syistä olla äänestämättä perussuomalaisia, vaikka molemmilla ketjuilla on luonnollisesti paljon kannattajia ja vastustajia.
Päätin ottaa mukaan ne säikeistä poistetut kommentit, joiden analysointi viittauksen vuoksi on mahdollista, ja kommentteja on yhteensä kolme 222 kommentista.
Kriittinen diskurssianalyysi
Neljänneksi, diskurssianalyysissä aineiston moninaisuus on otettava sellaisenaan ja ristiriidat tai merkityksien sekoittuminen ovat olennainen osa maailmaa ja tulkinnanvarainen (Jokinen ym. Siksi analyysin huomio ei ole kohdistettu tekstien tai puheentuottajien tarkoituksista, mutta niiden rakentamista merkityksistä (yllä, 35, 44) Diskurssit ovat yhteiskunnallisia ja historiallisia käytäntöjä, jotka sisältävät ja tuottavat yhteiskuntajärjestystä ja valtasuhteita (Jokinen ym. Eskola & Suoranta Lehtonen.
Foucault'n mukaan yleisesti käytetyillä diskursseilla on institutionaalinen merkitys, eli makrotasolla (Alasuutari) ja siten kaikki teot, myös näennäisesti tavalliset, on tulkittava täysin moraalisiksi (Eskola & Suoranta, 201; Jokinen & Juhila & Suoninen Kriittinen diskurssianalyysi pyrkii tuomaan näkyväksi arkiajattelulle näkymättömät usein piilossa olevat valtasuhteet ja kenties vallan rakentamisen tavat, niiden ideologiset seuraukset ja yhteiskunnalliset toiminnot (Jokinen ym. Valta ei nähdä yksilön ominaisuutena, vaan konstruoidaan yhteiskunnallisissa käytännöissä, ja kriittisen diskurssianalyysin perinne tarjoaa työkaluja diskurssien tutkimiseen.
Samalla on hyvä muistaa, että diskursiivinen kenttä ei aina välttämättä jakaannu puhtaan voiman diskursseihin ja vastadiskursseihin tai vahvoihin ja heikkoihin diskursseihin (yllä, 78-79), vaan niiden rakenne voi olla monitahoinen. , vaihteleva ja monipuolinen. . Toisin sanoen tutkin, kuinka moraalihierarkiat ja luokat tuotetaan aineistossani ja miten niitä toisaalta haastetaan. Poststrukturalistisen diskurssianalyysin perinteessä kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, kuinka diskursiiviset avaukset mahdollistavat kamppailujen muuttumisen poliittisiksi ja määrittelevät ne (Mikola &.
Samalla on hyvä tiedostaa, että poliittisissa kamppailuissa ei vain erottelu ole tärkeää, vaan myös yhteiset maailmankäsitykset ja yhteiset pelisäännöt ovat jossain määrin edellytyksenä keskustelulle (Mikola & Häikiö.
Tutkimuksen haasteista ja etiikasta
Toisin sanoen ymmärrän representaatiot ja diskurssit todellisuutta tuottavina tilannetoimintoina ja samalla yritän kytkeä ne laajempaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin - eli teen kriittistä diskurssianalyysiä. Työni taustana olen kiinnostunut poliittisesta kulttuurista ja sen muutoksista, poliittisesta keskustelusta ja merkityksen tuottamisesta sekä laajemmin eriarvoisuudesta ja luokan luomisesta. Yritin työssäni toisaalta olla tietoinen siitä, etten toista opiskeluani puhetta haitallisilla tavoilla, ja toisaalta en myöskään halunnut esittää perussuomalaisten puolustajia uhreiksi.
Keräsin materiaalin bavva.fi keskustelupalstalle, koska olen kiinnostunut yleisestä julkisesta keskustelusta ja niissä esiintyvistä puhemalleista, kuten edellä esitin. Koska olen kiinnostunut yleisestä julkisesta puhumisesta, aineistoni auttaa minua ehdottomasti ymmärtämään niitä, ja foorumilla on ilmeisesti sekä perussuomalaisia vastaan että niitä kannattavia kirjoittajia. Toisaalta en ole analyysissäni kiinnostunut yksittäisten tekijöiden aikomuksista ja aikomuksista, vaan pikemminkin niistä julkisista esityksistä, joita kommentit luovat yhdessä ja suhteessa toisiinsa.
Karkeasti voidaan kuitenkin sanoa, että ensimmäinen kategoria (1) sisältää lähinnä perussuomalaisia vastaan suunnattuja kommentteja, kun taas kategoriat (2) – (4) sisältävät suomalaismielisiä kommentteja. 18 ensimmäinen kategoria on suurin, suomenmieliset tai niitä tukevat kirjoittajat näyttävät olevan keskustelupalstalla erittäin aktiivisia ja esittävät erilaisia perussuomalaisten ääntä. Toisin sanoen aineisto käsittelee äänestämistä, puoluetta ja ehdokkaita enemmän kuin äänestäjiä, jolloin sen esitykset rakentuvat pääosin vihjeille, päätelmille ja olettamuksille, jotka vetää esiin muun sanoman.
Esimerkiksi kun puhutaan vain perussuomalaisista, ei ole varmaa, onko kommentti tarkoitettu tai voidaanko sen tulkita puhuvan puolueesta, ehdokkaista, äänestäjistä tai jokaisesta perussuomalaispolitiikkaa kannattavasta.
Työväenluokkaiset representaatiot ja moraalinen arvottomuus
Toinen alakategoria (b), johon edellä oleva esimerkki B115 myös viittaa, tuottaa esityksen perussuomalaisista ja heidän äänestäjistään takapajuisina "junteina", jotka vastustavat modernia kehitystä tai ovat jääneet jälkeen. Tässä kategoriassa perussuomalaiset edustavat toisaalta menneisyyden kaipuuta, toisaalta menneisyyden elämistä, kuten esimerkeistä B16 ja A24 voidaan lukea. 21 väkivaltaan ja rikollisuuteen, varsinkin kommenteissa, joissa perussuomalaiset yhdistetään äärioikeistoon, ja lopuksi osa kommenteista luo kuvan, jossa muukalaisvihan sumentuneet äänestäjät äänestävät omia etujaan vastaan.
Neljänneksi valtavirran suomalaiset ja heidän äänestäjiensä esitetään (d) väkivaltaisina ja rikollisina, kuten A45 ja B107, ja sopimattomina häiritsijöinä, kuten B19. Viidenneksi olen jakanut omaan alaluokkaansa (e) kommentit, joissa perussuomalaisten kannattajia esitetään "petetyksi hölmöksi" ja äänestäjiksi, jotka eivät ymmärrä omia etujaan. Tämä alakategoria voitaisiin luokitella myös matalan älykkyyden edustuksiksi, mutta minusta on mielenkiintoista ja erityistä tässä edustuksessa harhaan johtaneiden äänestäjien suhteen, kuinka suomalaista peruspuoluetta esitetään oikeistona ja siten oletettuna työväenluokan äänestäjänä. äänestää omia etujaan tai implisiittisesti luokkaetujaan vastaan.
Kommentti B2 on esimerkki nimenomaisesta väitteestä tässä alakategoriassa, jossa tavallinen kansalainen ja äänestäjä ei ymmärrä äänestävänsä etujaan vastaan. 23 Lopuksi aineistosta löytyi kommentteja, jotka yksinkertaisesti viittaavat ydinsuomalaisten ehdokkaaseen pohdittaessa syitä olla äänestämättä ydinsuomalaisia. Yleisesti ottaen siis tulkitsen, että ensimmäisen pääkategorian kommentit tuottavat ja toistavat perinteisiä esityksiä moraalittomasta työväenluokasta puhuttaessa perussuomalaisista ja heidän äänestäjistään.
Osa kommenteista puhuttelee suoraan äänestäjiä ja osa ei, mutta vastauksena kysymykseen, millainen ihminen äänestää perussuomalaisia, tämän kategorian piirtämä tai houkutteleva kuva on yksinkertainen ja heikosti älykäs, huonosti menestynyt, takapajuinen tai epämuodikkaita, rasistisia, väkivaltaisia rikollisia, jotka käyttäytyvät huonosti tai eivät ymmärrä omia etujaan.
Äänestäjäkuvan laajennukset
Minä tulkitsen nämä kommentit, kuten esimerkit B22 ja B96, viittaavan joihinkin tai kaikkiin edellä luetelluista moraalittomista työväenluokan esityksistä (a) (e), mutta niiden merkityksestä on vaikea antaa tarkempaa tulkintaa, joten Lajittelin sen omaan pieneen alaluokkaansa (f). Vastauksena kysymykseen, miksi Perussuomalaiset olivat suosittuja rikkaassa Eirassa.] Eikä se ole koskaan ollut vähäosaisten juhla. Tällä tavalla rakentuu itse laajempi äänestäjäkuva muista älykkäistä tai korkeasti koulutetuista äänestäjistä, mikä vastustaa ennen kaikkea edellisessä pääkategoriassa tuotettuja matalaälykkään, epäonnistuneiden ja takapajuisten perussuomalaisten työväenesittelyjä. (1).
Näissä kommenteissa tyypillisesti ehdotetaan, että kaikki järkevät ihmiset äänestävät perussuomalaisia taustasta riippumatta, tai vähän konkreettisemmin, että perussuomalaiset ylittävät perinteisen vasemmisto-oikeisto-jaon. Toiseksi vasemmiston ja oikeiston välinen suhde on tässä mielenkiintoinen siinä mielessä, kuinka vasemmisto esiintyy läpi aineiston suhteessa työväenluokkaan ja työväenluokkaan. Vaikka olen ehdottanut, että ensimmäisen pääluokan (1) kommentit heijastavat perinteisiä esityksiä työväenluokan moraalittomuudesta, ne eivät viittaa lainkaan vasemmistoon tai vasemmiston ja työväenluokan väliseen suhteeseen, vaikka vasemmisto voi tietysti jossain mielessä pidetty työväenluokan poliittisena edustajana - ainakin perinteisesti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että toinen pääkategoria (2) tuottaa esitykset rikkaista ja korkeasti koulutetuista perussuomalaisista äänestäjistä ja laajentaa perussuomalaisten äänestäjäkuvaa yleisemmin viittaamalla esimerkiksi vasen-oikea-akselin leikkauspisteeseen. Näistä edellinen pyrkii haastamaan ensimmäisen pääluokan (1) perussuomalaisten äänestäjien työväenluokan ja moraalisesti arvottomat edustukset yleisellä tasolla, ja jälkimmäinen puolestaan nimenomaan esitykset. petoksesta äänestäjästä, joka ei ymmärrä luokkaetujaan.
Järjen ääni politiikassa
Toisaalta joissakin kommenteissa kuvataan (b) ennen kaikkea muita puolueita tai niiden politiikkaa epävakaaksi, ja siten perussuomalaiset näkyvät suositeltavimpana vaihtoehdona tai vähiten pahana, kuten esimerkeissä B118, C26 ja A40. Tämän pääkategorian (3) kommenteissa on yhteistä, että ne keskittyvät poliittisiin syihin äänestää perussuomalaisten puolesta, joko nimenomaan heidän puolesta tai muita vastaan, ja korostavat kohtuullisuuden ja joustavuuden käsitteitä. Tämän pääkategorian kommentit eivät suoraan haasta ensimmäisen kategorian (1) työväenluokan edustajia niihin selkeän kannan ottamisessa, mutta tarjoavat kilpailevan ajattelutavan perussuomalaisten äänestäjille.
Yhdessä ne rakentavat, vaikkakin hienovaraisesti ja hiljaisesti, vaikutelmaa, että perussuomalaisten kannattajilla on jonkinlaista "salaista tietoa", jota muut puolueet ja heidän kannattajansa eivät yksinkertaisesti ymmärrä.
Haukutut ja sensuroidut
Samalla he asettuvat suhteeseen ensimmäisen pääluokan (1) moraalista mitätöintiä tuottavien perussuomalaisten äänestäjien edustajien kanssa, kun he kommentoivat, arvostelevat ja tuovat näkyväksi sitä poliittista julkisuutta, jossa nämä moraalista mitätöintiä tuottavat esitykset. jäljentää. Vaikka moraalista invaliditeettia edustavat kommentit kategoriassa (1) korostavat järjen puutetta sen eri muodoissa, niitä vastaan vastustavat diskurssit (2) ja (3) selittävät johdonmukaisesti järkeä. Joten toisaalta järki saa merkityksensä suomalaismielisissä kommenteissa niin kutsutun maalaisjärjen esityksissä, ja toisaalta työväenluokan ja moraalisesti arvottomien esityksissä modernin "sivistyneen järjen" ihanne on. tuotettu. kieltämisen kautta, eli syyn puutteen kautta.
Mielenkiintoista on se, kuinka työväenluokan vaikutuksen ja moraalisesti arvottomien edustustojen (1) suhde äänestäjäkuvan laajenemiseen (2) sekä haukkuisten ja sensuroitujen suomalaisten esitykseen (4) on tietojeni perusteella yksisuuntainen. Toisin sanoen moraalisen arvottomuuden esitykset artikuloidaan kategorioissa (2) ja (4), mutta näiden kategorioiden olemassaoloa ei vastaavasti artikuloidu kategoriassa (1). Kuten edellisessä luvussa esitellyistä aineellisista esimerkeistä voidaan nähdä, luokan luominen ja moraalisen arvottomuuden tuottaminen sekä sen haastaminen ovat pitkälti implisiittisiä materiaalissani.
Olen käyttänyt työssäni skeggiläistä luokkateoriaa noudattaen työväenluokan käsitettä, joka on historiallisesti liitetty moraalista arvottomuutta tuottaviin adjektiiveihin sekä materiaalissani toistuviin adjektiiveihin. Luokkakäsitteitä käyttäen moraalisen arvottomuuden tuottaminen voidaan ymmärtää myös luokkavirheeksi (Kauranen & Lahikainen Skeggs 2014). Aineistossani perussuomalaisten ainesosat ovat moraalista arvottomuutta tuottavien adjektiivien kohteena, mutta muualla juuri perussuomalaisia tukevat kirjoitukset voidaan nähdä tuottavan moraalista arvottomuutta ja "alaluokkaa" (Mäkinen 2016; Virkki 2019). ).
Anttila, Anu-Hanna & Bergroth, Harley & Kauranen, Ralf & Lahikainen, Lauri & Lamberg, Emma. Teoksessa Anu-Hanna Anttila, Ralf Kauranen, Kati Launis & Jussi Ojajärvi (toim.) Luokkahuoneen ääni ja hiljaisuus. Teoksessa David Howarth, Aletta Norval & Yannis Stavrakakis (toim.) Diskurssiteoria ja poliittinen analyysi: identiteetit, hegemoniat ja sosiaalinen muutos.
