Tarkastelen vapaaehtoisuuden ja haluttomuuden eli motiivin ja epävarmuuden kokemusten yleisyyttä ja niiden yhteyksiä vuokratyöntekijöiden työtyytyväisyyteen ja organisaation sitoutumiseen. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella määräaikaisen työn motiivi ja työpaikan epävarmuuden kokemukset ovat keskeisiä selityksiä työtyytyväisyydelle ja organisaation sitoutumiselle.
Vuokratyö
- Mitä vuokratyö on - ja mitä se ei ole
- Epätyypillisen prekaarinen vuokratyö
- Reppufirmalaisista postmoderneiksi seikkailijoiksi
- Syitä vuokratyön yleistymiselle
- Vuokratyö ja sen tekijät tilastoissa
Jos työtä kuitenkin ohjaa työnantajan kanssa sopimuksen tehnyt kolmas osapuoli (käyttäjäyritys), kyseessä on työvoimavuokraus. Vuokratyön tutkimuksen työryhmä, 2007, 9) Lyhyesti sanottuna alihankinnassa ja alihankinnassa tavaran suorituksesta sovitaan, kun taas työntekijän työtä palkattaessa. Toimialaa alettiin säännellä myös lainsäädäntötoimilla, kun vuoden 1986 alusta työvoiman palkkaaminen oli luvanvaraista.
Kaikenkarvaiset vuokratyöntekijät
Erilainen hajanainen vuokratyö
Työelämän muutos ja elämäntavan pirstoutuminen johtavat erilaisiin työoloihin ja elämäntilanteisiin, eikä syntyviä ryhmiä ole välttämättä mielekästä käsitellä yhtenä ryhmänä (ks. Silla, Gracia & Peiró, 2005).
Vapaasta tahdosta vai pakon edessä?
Kyse on enemmänkin työntekijän mieltymyksistä kuin todellisesta haluttomuudesta: kenenkään ei tarvitse tehdä vakituista tai tilapäistä työtä vastoin tahtoaan, mutta työnteosta kieltäytyminen voi johtaa haitallisiin seurauksiin. McLean Parksin, Kidderin ja Gallagherin (1998) mukaan kyse on siitä, missä määrin työntekijä uskoo olevansa valinnanvapaus työsuhteen luonteen suhteen.
Motiivi vuokratyössä
Motiivin ja epävarmuuden yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu. 2005) jakoi vuokratyöntekijät neljään ryhmään työsopimusmieltymysten ja työllistettävyyden mukaan. Kuten työturvallisuutta ja asenteita työhön ja elämään ylipäätään koskevassa tutkimuksessa, tuloksissa painotetaan yksilöllistä tilanteen tulkintaa, ei niinkään objektiivisia olosuhteita ja työtilanteita.
Epävarmuus työssä ja vuokratyössä
Epävarmuuden ulottuvuuksia
Työn epävarmuus on sisäinen, sosiaalisesti näkymätön ilmiö tai tunne, toisin kuin sitä seuraava työpaikan menetys. Greenhalghin ja Rosenblattin (1984) tunnetuimman määritelmän mukaan työpaikan epävarmuus. havaittu kyvyttömyys ylläpitää haluttua jatkuvuutta uhanalaisessa työtilanteessa".
Epävarmuus vuokratyössä
Määrällinen työn epävarmuus tarkoittaa uhkaa työn jatkuvuudelle kokonaisuutena, laadullisella epävarmuudella työn kannalta tärkeiden ominaisuuksien huononemista tai menettämistä. Työn epävarmuuden kokemuksilla on havaittu olevan lukuisia kielteisiä vaikutuksia yksilön terveyteen ja hyvinvointiin: heikentää organisaation omistautumista, työtyytyväisyyttä, psyykkistä ja fyysistä terveyttä, työn suorituskykyä, luottamusta ja osallistumista työhön sekä lisää työntekijöiden puutetta ja aikomuksia vaihtaa työpaikkaa (Lau & Knardahl, 2005;
Työtyytyväisyys
Tyytyväisyys ja tyytymättömyys
Vuokratyötyytyväisyys
Organisaatiositoutuminen
Työntekijän sitoutuminen organisaatioon
Sitä on esimerkiksi luonnehdittu sosiaalis-psykologiseksi ilmiöksi, joka kuvaa yksilön ja organisaation välistä sidettä (Jokivuori) ja voimaksi, joka saa yksilön toimimaan kohteen kannalta mielekkäällä tavalla (Meyer ja Herscovitch, 2001). identifiointi ja Koska sopeutuminen on vain sitoutumista, jota tarkastellaan työstä saatavien etujen ja haittojen perusteella, sitä kutsutaan myös laskennalliseksi sitoutumiseksi.
O'Reillyn ja Chatmanin (1986) mukaan ulottuvuuksien tunnistaminen ja sisäistäminen vähensi työntekijöiden aikomuksia vaihtaa työpaikkaa ja lisäsi myönteistä käyttäytymistä organisaatiota kohtaan. Sopeutuminen voi toisaalta olla enemmän epäsuhta tai "asuminen", kuten O'Reilly ja Chatman sen sanoivat. Sitoutunut työntekijä hyväksyy organisaation tavoitteet ja arvot omikseen ja toimii epäitsekkäästi tavalla, jonka hän uskoo hyödyttävän sitoutumista.
Sitoutuminen vuokratyössä
Toisaalta työsopimus solmitaan vuokralaisen kanssa ja maksetaan palkkaa, joten myös vuokralaiseen tulee sitoutuminen. Toisaalta vuokratyö nähtiin myös keinona parantaa työmarkkinatilannetta, eräänlaisena tienä vakituiseen työsuhteeseen toisessa organisaatiossa. Mt. 194-196.). Toisaalta Van Breugel et al., 2005 mukaan heikko jatkuvuuteen liittyvä (tai laskennallinen) sitoutuminen vuokrausyritykseen osoittaisi, että palkkaavilla yrityksillä on vähän mahdollisuuksia palkata työntekijöitään.
Van Breugel ym. mukaan vain julkisesti tehty ja tutuille kerrottu päätös työskennellä tietyssä vuokrayhtiössä näyttää lisäävän henkistä sitoutumista. Siksi tutkimustulokset näyttävät viittaavan siihen, että sekä tehtävien määrä että työntekijärekisterissä tai -listoilla oloaika lisäävät työntekijän sitoutumista työllistävään yritykseen (Gallagher & Futagami, 1998; McClurg, 1996, Gallagher & McClean Parksin mukaan. McKeown (2003) myös korostaa.
Tutkimuskysymykset ja hypoteesit
Aineisto
Lisäksi totesin, että määräaikainen työhistoria vaikuttaa vuokratyöntekijöiden sitoutumiseen siten, että hyväksyn (hypoteesi 1), että toimistoalan työntekijät ovat tyytyväisempiä työhönsä ja. Mahdollisista vääristymistä voidaan kuitenkin saada vertaamalla tähän kyselyyn vastanneiden jakaumaa muissa yhteyksissä esitettyihin lukuihin vuokratyöntekijöiden jakautumisesta. Vuotta myöhemmin vastaajat ikääntyivät niin paljon, että 35 vuotta täyttäneiden osuus putosi 82 prosenttiin ja keski-ikä nousi 29 vuoteen.
HPL:n tutkimuksen (2009) mukaan 9 % vuokratyöntekijöistä oli käynyt vain peruskoulun, 58 %:lla oli keskiasteen koulutus ja 27:llä korkeakoulututkinto. Tämän kyselyn vastaajat olivat siis kaiken kaikkiaan hieman vähemmän koulutettuja kuin HPL:n kyselyyn vastanneet vuokratyöntekijät, mutta myös hieman nuorempia. Toimistossa työskentelevistä vastaajista kaksi kolmasosaa on naisia, kun taas logistiikassa vastanneista vuokratyöntekijöistä suurin osa on miehiä (58.
Käytettävät muuttujat
Jäljelle jääneistä väitteistä muodostui pääkomponenttianalyysillä (PCA) kaksi ulottuvuutta, jotka liittyivät selvästi työpaikan epävarmuuteen ja uratoiveeseen nykyisellä työpaikalla (ks. taulukko 1). Muodostin lausunnon "Olen varma, että työni jatkuu vielä pitkään". käännetty), "Olen huolissani siitä, että minut saatetaan irtisanoa" ja "Voin luottaa, että nykyinen työni jatkuu vielä ensi kuussa" (käännetty) summamuuttujasta "Epävarmuus". Vammoista tehdyssä pääkomponenttianalyysissä saatiin kolme mainittua ulottuvuutta: työn sisältö, työstä saatu korvaus ja työn jatkuvuus (ks. taulukko 2).
Se sisältää siis Herzbergin termein hygienia- ja motivaatiotekijät (katso luku 2.4.1), jotka skaalataan jatkumossa tyytyväisyydestä tyytymättömyyteen. Tavoitteena oli yrittää välttää Gallagherin ja McLean Parksin (2001) mainitsemaa ongelmaa, joka koski vuokratyöntekijöiden organisaation sitoutumisen päällekkäisyyttä (ks. luku 2). Koska aihetta on toistaiseksi tutkittu vähän, sisällytän jatkoanalyyseihin myös yksipuolista sitoutumista kuvaavan muuttujan.
Menetelmät
PCA tuotti erillisen, yksipuolisen sitoutumisulottuvuuden näille väitteille, mutta sen luotettavuus pysyi heikkona luotettavuusanalyysillä tarkasteltuna (α =.54). Muut neljä vuokrayhtiön sitoutumista koskevaa väitettä muodostavat PCA:n kanssa ulottuvuuden, josta voidaan muodostaa melko luotettava (α=.76) vuokrayhtiösitoutumista kuvaava kokonaismuuttuja.
Taustatekijöiden ja vuokratyöhistorian yhteydet vuokratyön motiiviin ja työn
Työn epävarmuutta kokeneet työskentelivät nykyisellä työpaikallaan keskimäärin kolme kuukautta vähemmän (8 kuukautta) kuin ne, joilla ei ollut työturvallisuutta (11 kuukautta). Vuokratyöntekijöillä, jotka kokevat epävarmuutta, on todennäköisemmin keskiasteen koulutus (71 %) kuin työntekijöillä, joilla ei ole epävarmuutta työssään (58). Sen lisäksi, että matriisi antaa viitteitä motiivin ja epävarmuuden kokemusten ja seurausmuuttujien välisistä todellisista suhteista, matriisi helpottaa niiden taustamuuttujien tunnistamista, joilla on tilastollisesti merkitsevä suhde luokitusmuuttujiin, ja siksi ne tulisi sisällyttää kovariaatteina varianssianalyysiin tulosten korjaamiseksi ja tarkentamiseksi.
Oletin, että toimistotyöntekijät olisivat tyytyväisempiä työhönsä ja sitoutuneempia työhönsä kuin logistiikka-alan työntekijät, joiden koettiin olevan sitoutuneempia rekrytoivan yrityksen suuntaan (hypoteesi 1). Toimialalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä mihinkään työhistoriaa kuvaaviin muuttujiin, joten oletus hyvinvoinnin ja asenteiden eroista toimialojen välillä ei pidä paikkaansa ainakaan työhistorian osalta. Motiivin ja työn epävarmuuden mahdolliset yhteisvaikutukset voivat vääristää itsetehokkuusanalyysien tulosten tulkintaa, joten tutkin myös yhteisvaikutusten olemassaoloa molempien riippuvaisten muuttujien yhteydessä.
Motiivin ja koetun epävarmuuden yhteys työtyytyväisyyteen
Kun analyysissä otettiin huomioon koulutustaso, taloudellinen tilanne ja työskentelyn kesto nykyisessä vuokrayhtiössä, motiivi liittyi selvästi työtyytyväisyyteen (F p<.001; . η2=.183). Kun otetaan huomioon koulutustaso, taloudellinen tilanne ja työskentelyn kesto rekrytoinnissa, työssään paljon epävarmuutta kokeneet vuokratyöntekijät olivat huomattavasti tyytymättömimpiä työhönsä kuin ne, jotka eivät kokeneet vastaavaa epävarmuutta (taulukko 8).
Motiivin ja koetun epävarmuuden yhteys organisaatiositoutumiseen
Kaksoissitoutuminen vuokratyössä
Tähän yritykseen/organisaatioon kuuluminen merkitsee minulle henkilökohtaisesti paljon .880 .002 Työssäni haluan tuntea, että teen työtä paitsi itseni, myös organisaation hyväksi .713 .155 Haluaisin työskennellä tässä yrityksessä/organisaatiossa Olisin erittäin iloinen, jos voisin työskennellä tässä organisaatiossa eläkkeelle asti töissä toisessa nykyisessä yrityksessä .80 Haluaisin. 13 Olen valmis asettamaan itseni riskille vuokrayhtiöni puolesta. Summamuuttujien muodostamiseen käytetyillä lausunnoilla tehty pääkomponenttianalyysi tuotti kaksi pääkomponenttia, joista ensimmäiseen ladattiin kaikki työpaikkaan sitoutumista kuvaavat lausunnot (selvitysosuus 50,5 %) ja toiseen vuokrayhtiöön sitoutumista kuvaavat lausunnot (13,1 %) (taulukko 9).
Sitoutuminen työpaikkaan
Seuraavaksi tarkastelen erikseen vuokratyöntekijöiden sitoutumista näihin kahteen vuokratyön kannalta keskeisiin organisaatioihin sekä motivaation ja koetun työn epävarmuuden välistä suhdetta. Toisaalta kyseinen väite eroaa muista väitteistä yleisyydessään siinä, että se ei kysy suoraan sitoutumisesta, vaan onnellisuuden asteesta. Kun nämä taustatekijät huomioidaan, tilapäisellä työmotiivilla ja työpaikan epävarmuuden kokemuksilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteisvaikutusta työelämän sitoutumiseen (F p>,05; ηp2=.003), joten tarkastelin assosiaatioita uudelleen erillisillä malleilla.
Koetun työturvattomuuden ja työhön sitoutumisen välinen yhteys on hieman heikompi kuin motiivin ja työhön sitoutumisen välinen yhteys, mutta silti tilastollisesti lähes merkitsevä myös taustamuuttujiin oikaistuna (F p<.05; η2=.094).
Sitoutuminen vuokrausyritykseen
Ne, jotka kokivat paljon epävarmuutta työssään, olivat vähemmän sitoutuneita työpaikkaansa kuin ne, jotka olivat vähemmän epävarmoja. Taustaa ja työhistoriaa, koulutustasoa, alle 18-vuotiaiden lukumäärää taloudessa, taloudellista tilannetta ja työskentelyn kestoa nykyisellä työpaikalla kuvaavista muuttujista liittyivät vuokrausyrityksen toimintaan. Vastahakoiset vuokratyöntekijät, jotka kokivat työssään paljon epävarmuutta, olivat vähemmän tekemisissä vuokrausyrityksen kanssa kuin vastahakoiset vuokratyöntekijät, jotka eivät kokeneet epävarmuutta.
Tulosten yhteenveto ja tulkinta
Voidaan kuitenkin väittää, että kokemukset motivaatiosta ja työn epävarmuudesta muodostavat heikon perustan vuokratyöntekijöiden luokittelulle, jos heidän yhteyksiään työntekijöiden kokemuksiin ja tuntemuksiin ei tunneta. Viimeiset kolme tutkimuskysymystä koskivat epävarmuuden motiivia ja suhdetta kahteen yleisesti tutkittuun ilmiöön epätyypillisen työn tutkimuskentällä: Teollisuuden sijaan tarkastelimme työhistorian muuttujia, jotka osoittivat odotetusti, että yhden käyttäjän yrityksessä työskentelemiseen liittyi vähemmän epävarmuuden kokemuksia ja heikentynyttä sitoutumista vuokrayritykseen.
Vaikka hypoteesi teollisuuden suhteesta epävarmuuden ja sitoutumisen kokemuksiin ei saanut suoraa tukea aineistosta, niin taustalla olevat periaatteet työhistorian vaikutuksesta saivat ainakin osittaista tukea. Tilastollisen merkitsevyyden lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös siihen, miten eri vastaajaryhmät erosivat toisistaan motiiveiltaan ja epävarmuuskokemukseltaan. Tämän tutkimuksen valossa määräaikaisen työn lisääntyminen johtaa laajempiin kokemuksiin työpaikan epävarmuudesta ja erityisesti vastahakoisen tilapäisen työn osalta myös työtyytyväisyyden ja sitoutumisen vähenemiseen.
Aineiston ja tulosten luotettavuuden arviointia
Voidaan kuitenkin todeta, että luokittelu vapaaehtoisuuteen ja haluttomuuteen on yhtä hyvä mittari motiivin vaikutusten tutkimiselle kuin tarkemmat luokittelutkin. Tässä opinnäytetyössä halusimme selvittää vapaaehtoisten ja ei-vapaaehtoisten eroja yleisellä tasolla, ja tulokset ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Epävarmuuden asteen muodosti kolme väitettä, jotka kuvailivat yleistä uskoa työn jatkamiseen tulevaisuudessa, huolta mahdollisista irtisanomisista ja luottamusta työn jatkamiseen lyhyellä aikavälillä.
Luottamus työn jatkamiseen, myös lyhyellä aikavälillä, voi olla pitkäaikaista luottamusta tärkeämpi ulottuvuus vuokratyötä tarkasteltaessa: esimerkiksi tilapäisessä työssä, joka ei vastaa omaa koulutusta. Väite syntyi yhdessä työtyytyväisyysmittarin "Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työhön?" - kysymys yhdellä summamuuttujalla. Lausunnot kuvaavat pääasiassa työntekijöiden emotionaalista osallistumista työpaikalla, joten työpaikkaosallistumisen osalta tässä väitöskirjassa tarkasteltiin erityisesti osallistumisen affektiivista ulottuvuutta.
Ehdotukset jatkotutkimukselle
Hellgren, Johnny & Sverke, Magnus & Isaksson, Kerstin (1999) A Two-dimensional Approach to Job Insecurity: Consequences for Employee Attitudes and Well-being. Jacobson, Dan & Klandermans, Bert & van Vuuren, Tinka (toim.) Jobusikkerhed Coping With Jobs at Risk. Teoksessa Hartley, Jean & Jacobson, Dan & Klandermans, Bert & van Vuuren, Tinka (toim.) Jobusikkerhed Coping With Jobs at Risk.
Mauno, Saija & Kinnunen, Ulla & Mäkikangas, Anne & Nätti, Jouko (2005) Psychological consequences of fixed-term employment and perceived job insecurity among healthcare personnel. Silla, Inmaculada & Gracia, Francisco & Peiró, José María (2005) Job insecurity and health-related outcomes among different types of temporary workers. Sverke, Magnus & Hellgren, Johnny & Näswall Katharina (2002) No Security: A Meta-Analysis and Review of Job Insecurity and Its Consequences.
