Esimerkiksi isyyslakia uudistettaessa tavoitteena oli nimenomaan arvioida lapsen parhaan edun toteutumista isyysasioissa.2 Lapsen etu liittyy hänen oikeuteensa tietää alkuperänsä, yksityisyyteensä ja perhe-elämän suojeluun sekä itsemääräämisoikeuteen. Jos lapsen isä on todettu isyysolettaman perusteella, mutta on syytä epäillä, että äidin aviomies ei ole lapsen isä, on lapsen synnyttäneen äidin, aviomiehen tai isäksi epäillyn aviomiehen nostettava vanhemmuuslain 50.1 §:n mukainen kanne kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Vanhemmuuslain hyväksymisen yhteydessä kahden vuoden määräaikaa jouduttiin muuttamaan muun muassa eduskunnan lainsäädäntöaloitteen seurauksena.
Kahden vuoden määräaika kannustaa ratkaisemaan lapsen syntyperuutta koskevat erimielisyydet pian lapsen syntymän jälkeen.
Tutkimusongelma ja keskeiset käsitteet
Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus molempiin vanhempiin sekä turvata lapsen tasa-arvoinen kohtelu ja etu erilaisissa perherakenteissa. Saman lain 19.3 §:n mukaan viranomaisten tehtävänä on varmistaa lapsen hoidosta vastaavien mahdollisuus varmistaa lapsen yksilöllinen kasvu ja hyvinvointi.14 Lapsen oikeuksien yleissopimus 7. Näiden lapsen etua ja perusoikeuksia koskevien keskeisten säännösten osalta on mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin se on noudattanut voimassa olevaa lainsäädäntöehdotusta.
Väitöskirjani kannalta olennaista on keskittyä toisaalta uudistettuun vanhempainlakiin ja siihen, kuinka hyvin se on onnistunut parantamaan lapsen etua ja miten se ottaa huomioon vanhempien oikeuden vaatia muutosta vanhemmuuteen liittyvissä asioissa.
Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksessa käytettävä aineisto
2 Vanhemmuuden vahvistaminen
- Isä ja äiti käsitteinä
- Isyyden vahvistaminen lainsäädännössä .1 Isyyden määräytyminen
- Isyyden tunnustaminen
- Isyyden selvittäminen
- Isyyden vahvistaminen ja kumoaminen
- Isyys verrokkimaiden lainsäädännössä
- Isyyden määräytyminen Ruotsissa
- Isyyden määräytyminen Norjassa
- Isyyden määräytyminen Englannissa ja Walesissa
- Oikeuskäytännössä ilmeneviä ristiriitatilanteita
- Samaa sukupuolta olevien ja sukupuoltaan korjanneiden henkilöiden vanhem- muus
- Sijaissynnytykset ja uuden äitiyslain tuomat muutokset
Isyyttä ei voida tunnustaa edes tilanteessa, jossa lapsi adoptoidaan ja vanhemmuus todetaan adoption perusteella. Jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta, lapsen tulee itse hyväksyä tunnustus ennen isyyden vahvistamista. Samaa sukupuolta olevien vanhempien vanhemmuuden tunnustamisessa noudatetaan samoja säännöksiä kuin isyyden tunnustamisessa.49 Jos lapsi on täysi-ikäinen, tulee lapsen hyväksyä tunnustaminen kirjallisesti.
Jos lapsi syntyi lapsettomuushoidolla, äidin vastakkaista sukupuolta oleva kumppani voi tunnustaa äitiyden. Jos lapsi on kuitenkin syntynyt hedelmöityshoidon avulla, vanhemmuus määritellään hedelmöitys- ja alkiolaissa. Lapsen isä katsotaan äidin aviomieheksi, jos lapsi on hedelmöitys ja/tai syntynyt avioliitossa.
3 Lapsen etu
Lapsen oikeudesta yleisesti
Lapsiedun toteuttamisen lähtökohtana on, että lapsi on oikeuksiensa kantaja, vaikka hän saattaa tarvita kolmannen osapuolen tukea puolustaessaan oikeuttaan lapsen edun turvaamiseen. Lapsi voi puolustaa oikeuksiaan, jos hän kykenee puolustamaan niitä.88 Tilanteissa, joissa lapsi puolustaa oikeuttaan, on tärkeää ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso. Lapsella on oikeus saada selville, kuka hänen biologinen isänsä on, tiedot on myös vahvistettava laillisesti.
Haasteita on erityisesti, jos isä ei halua olla lapsen elämässä tai hänellä on haasteita isyyden vahvistamisessa, jos hän ei ole naimisissa lapsen äidin kanssa.89. Suomessa lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslaki määrää, että vanhemmilla on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen edistämiseksi oikeus päättää yhdessä lapseen liittyvistä asioista, kuten hoidosta, koulutuksesta ja asuinpaikasta.90 Lain 5 §:ssä säädetään, että huoltajat tekevät päätöksen lapsesta perheessä.
Perusoikeudellisia haasteita
Siksi isyyslain mukaan esimerkiksi ulkomailla asuva mies voidaan ratkaista suomalaisessa tuomioistuimessa siten, että päätös on pätevä paitsi Suomessa, myös ulkomailla. Tällöin asian ratkaisemiseksi tarvitaan yleensä erityinen syy, jos miehellä tai lapsella ei ole Suomen kansalaisuutta eikä asiaa voida ratkaista miehen asuinmaassa. Poikkeustapauksissa isyyden vahvistamista koskeva asia voidaan ratkaista Suomessa vanhemmuuslain 56.2 §:n perusteella, jos mies on pakolainen tai turvapaikanhakija Suomessa97.
Vanhempainlakia koskevassa hallituksen esityksessä todettiin, että asetuksella oli tarkoitus suojella niitä tilanteita, joissa miehen on palattava siihen valtioon, jossa lapsella on asuinpaikka.
Lapsen etu kansainvälisissä sopimuksissa
Artiklassa annetaan sopimusvaltioille tehtäväksi näiden oikeuksien toteuttaminen kansallisen lainsäädännön kautta.102 Suomessa vanhemmuuslaki säätelee lapsen edun noudattamista vanhemmuusasioissa103. YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että lapsen etu on periaate, jonka puitteissa sopimuksia tulee aina tulkita. Valiokunta on tulkinnut, että lapsella on subjektiivinen oikeus, mikä tarkoittaa, että sopimusvaltiolla on velvollisuus edustaa lapsen etua.
Kolmas ulottuvuus on menettelyllinen eli lapsen korkein etu tulee toteutua päätöksenteossa, menettelyjen ja perustelujen tulee näkyä päätöksen perusteluissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtion tulee panna nämä velvoitteet täytäntöön ja huolehtia siitä, että lapsen etu ja ihmisoikeudet otetaan huomioon kaikilla yhteiskunnan alueilla. 108 Pykälän voidaan siis katsoa liittyvän olennaisesti isyysasioihin, joissa lapsen etu ja oikeus vanhempaa kohtaan on otettava riittävästi huomioon, jotta lapsen tarvitsema hoito ja suojelu saadaan aikaan hänen tarvitsemallaan tavalla.
Tämä edellyttää lapsen edun periaatteen systemaattista soveltamista koko yhteiskunnassa, kun heidän toimintansa ja päätöksensä vaikuttavat lapsen etuun tai oikeuksiin. Lapsen oikeuksien valiokunta on kuitenkin itse ilmaissut huolensa siitä, että varsinkaan pikkulasten asemaa heidän oikeuksiensa haltijoina ei oteta riittävästi huomioon. Valiokunta vaatii edelleen lapsen etujen kokonaisvaltaista arviointia varhaislapsuudesta lähtien, jotta ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus toteutuisi hänen osaltaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa.
Yleiskommenteissaan valiokunta selvensi, että tämä tarkoittaa myös pienten lasten aktiivista roolia yhteiskunnallisina toimijoina. Vaikka vanhemmilla on suuri vastuu lapsen oikeuksien valvojina, sopimuksessa kiinnitetään huomiota myös vanhempien ensisijaisen aseman kunnioittamiseen.
4 Nykyisen sääntelyn ongelmakohdat
Määräajan ylittyminen
- Kanteen nostaminen kahden vuoden määräajassa
- Kanteen nostaminen määräajan jälkeen
- Oikeuskäytännöstä ilmenevät perusteet kanteen nostamiselle määräajan päät- tymisen jälkeen
Oikeusministeriö katsoi omassa lainuudistusta koskevassa asiantuntijaneuvottelussaan, että määräaikojen purkaminen ei ole lapsen edun mukaista. Oikeusministeriö arvioi asiassa, että lapsen edun mukaista on selvittää hänen alkuperäänsä koskeva epäilys mahdollisimman pian. Tässä tapauksessa perusteena on oltava oikeudellinen este tai muu erittäin tärkeä syy, jonka vuoksi kannetta ei ole jo nostettu.
Kannetta voidaan tukea, vaikka se olisi aloitettu vasta määräajan umpeutumisen jälkeen niissä tilanteissa, joissa kantajalla oli jokin laillinen este tai muu todistettavasti painava syy, jonka perusteella kannetta ei voitu nostaa aikaisemmin. Lapsen edun mukaisena katsottiin, että vanhemmuus voidaan todeta mahdollisimman nopeasti syntymästä lähtien, koska sen voitiin katsoa aiheuttavan tarpeetonta viivästystä niissä tilanteissa, joissa vanhemmuus oli jo etukäteen tunnistettu.131. Lainsäädäntöaloitteessa määräaikojen poistamista perustellaan sillä, että vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä isyystutkimus osoittaisi miehen olevan 99,9 %:n varmuudella lapsen biologinen isä, kannetta ei tutkita, jos määräaika on ylitetty.132.
Oikeusaloitteen perustelu osoittaa, että DNA-testin tulosta ei voida käyttää kanteen tutkinnan perusteena, jos määräaika on jo umpeutunut. Saman lain 2 momentin mukaan asianosaisella voi olla oikeudellinen este asiassa, jos hän ei ole ajoissa saanut tilalle toista asianajajaa. EIT katsoi omassa päätöksessään, että lapsen edun ja oikeusvarmuuden vuoksi määräajat ovat perusteltuja kanteen nostamiselle isyysasioissa, eikä siksi muuttanut tanskalaisen tuomioistuimen ratkaisua.
Voimme siis ajatella, että kanteen nostamatta jättäminen on sama kuin status quon hyväksyminen, eikä myöhemmin nostetulla kanteella ole samaa painoarvoa. Lisäksi isyyden mitätöiminen olisi vastoin lapsen etua, jos hän menettää toisen elättäjästä.
Kanteennostaja
- Lapsi asianosaisena ja kanteennostajana
- Ulkopuolinen kanteennostaja
- Passiivinen isä
Toinen edellytys on, että asianosainen eli kantaja asui lapsen syntymähetkellä yhdessä lapsen synnyttäneen ja lapsen hoitoon osallistuneen äidin kanssa tai muuten voidaan osoittaa, että kantajan ja lapsen välille on syntynyt perhesuhteeseen rinnastettavissa oleva suhde. Kolmas ehto kanteen nostamiselle on, että tuomioistuin arvioi, että kanteen nostaminen on lapsen edun mukaista. Valitusoikeus voisi pahimmassa tapauksessa rikkoa perhe-elämän ja lapsen ja isän välisen perhesuhteen.150 Valitusoikeuden muuttaminen herätti keskustelua lain valmistelussa.
Hakija asui lapsen synnyttäneen äidin luona ja osallistui lapsen hoitoon tai jos kantajan ja lapsen välille muodostui muuten perhesuhteeseen verrattava suhde. Varsinkin jos avioliiton ulkopuolisella ei ole perhe-elämää lapsen kanssa, on kyseenalaista perusteita isyyden vahvistamiselle. EIT ei kuitenkaan ole omassa oikeuskäytännössään antanut suoraviivaista näkemystä siitä, onko isyysolettaman loukkaaminen täysin perusteltua avioliiton ulkopuolella.
Alankomaissa pohdittiin, onko YVA:n 8 artiklan mukaista perhe-elämän suojelua loukattu, kun biologinen isä ei sovellettavien sääntöjen mukaan voinut tunnustaa isyyttään, vaikka lapsen synnyttäneen äidin aviomies ei olisi osallistunut lapsen elämään. Asiassa on huomionarvoista, että perhe-elämän suojelemisen kannalta biologinen ja sosiaalinen todellisuus oli tärkeämpää kuin aviomiehen oikeudellinen asema, koska kukaan perheessä ei hyötynyt vallitsevasta tilanteesta.154. Jos lapsi kuolee oikeudenkäynnin aikana, hänen oikeuksiensa haltijoilla ei ole oikeutta jatkaa oikeudenkäyntiä ja se jää silloin tutkimatta.
Pääsyynä tähän on se, että tämä ei ole enää lapsen edun mukaista, vaan se voi tietyissä tilanteissa palvella vain muiden etua, esimerkiksi perinnön osalta157. KKO-päätöksessä vuoden ikäiselle lapselle ei, toisin kuin käräjäoikeuden ja hovioikeuden aikaisemmissa päätöksissä, annettu asiassa holhoojaa, koska sen arvioitiin saattavan olla lapsen edun vastaista160 161.
5 Sääntelyn kehittäminen tulevaisuudessa
Nykytilanne
Peruuttamisen ja isyyden vahvistamisen määräaikoihin tehdyt muutokset niiden joustavuuden lisäämiseksi ovat saaneet matkan varrella tukea useilta asiantuntijoilta.
Sääntelyssä ilmeneviä kehittämistarpeita tulevaisuudessa
On totta, että laissa kirjoitettuja oikeussuojakeinoja on sovellettava kirjoitetun lain säännösten perusteella, jotta kenenkään oikeussuojaa ei loukata169. Esimerkiksi lapsen etujen turvaamisen kannalta on haitallista, jos isyys evätään ja lapsen toinen vanhempi, joka häntä elättää, otetaan pois170. On myös huomattava, että kanneoikeuden aikarajojen poistaminen lisäisi epävarmuutta perhesuhteiden kestävyydestä, mikä heijastuisi kielteisesti lapsen etuun171.
Asiaa harkittaessa on otettava huomioon lapsen etu, erityisesti lapsen ja hänen perheensä suojelu, mikä tarkoittaa myös sitä, että hänen laillisen isänsä on katsottava kuuluvan perheeseen. Haasteellista on se, että tutkimusten mukaan lapsen edun käsite sisältyy usein lainsäädäntöehdotuksiin ja esityksiin, mutta sen määritelmää tai sisältöä ei paljasteta riittävästi. Lapsen oikeuksien edistämiseksi on huolehdittava siitä, että lapsen edun käsite selitetään ja avautuu paremmin lainsäädäntöä uudistettaessa.
Lapsen oikeus tietää oma syntyperä ymmärretään usein siten, että lapsella on oltava oikeus tuntea todelliset, biologiset vanhempansa, vaikka hänen lailliset vanhempansa olisivat muita ihmisiä kuin biologisia. Tässä tapauksessa vanhempien suhteiden purkamisen ja vahvistamisen tulee olla oikeudellisesti riittävän helppoa, jotta lapsen etuja ei loukata. Lapsen edun huomioon ottaminen edellyttää jatkossakin, että lapsen oma näkökulma otetaan huomioon, mikäli se on mahdollista.
Kun asia on lapsen kannalta tärkeä, lapsen näkökulma tulee selvittää ja ottaa se huomioon asiaa ratkaistaessa.183 Oletuksena tulee olla se, että lapsi voi ilmaista mielipiteensä, jolloin ne tulee ottaa huomioon lasta koskevissa asioissa. Asiantuntijoiden lausunnoissa valiokuntien edessä korostetaan yhteistä huolenaihetta, että on olemassa vaara, että lapsen etu jää asian muiden alojen jalkoihin juuri sen puutteellisen käsittelyn vuoksi.
6 Lopuksi
Lähteet
The right to respect for private and family life: A guide to implementing Article 8 of the European Convention on Human Rights.
