Viivi-Maria Kettunen: Osallistava pedagogiikka ammatillisissa oppilaitoksissa: Ammatillisten oppilaitosten opettajien käsitys osallistavasta pedagogiikasta ja sen toteuttamisesta. Tämän pro gradu -työn tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä ja kokemuksia ammatillisten oppilaitosten opettajilla on osallistavan pedagogiikan toteuttamisesta.
Inkluusio
Aiemmat inkluusiotutkimukset ovat keskittyneet suurelta osin ala-asteen opettajien inkluusioopetuksen, asenteiden ja osallistavan toiminnan tarkasteluun (Boyle ym., 2013), minkä vuoksi tämä opinnäytetyö keskittyy opettajien inklusiivisten käsitysten ja kokemusten tutkimiseen ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Inkluusio näkyy ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa ohjeena (Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta, jota ammatillisten oppilaitosten opettajat toteuttavat saamansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella (Miesera ja Gebhardt, 2018).
Inklusiivinen pedagogiikka
Kun koulukulttuuri suosii inklusiivisia arvoja ja ohjaa näiden arvojen pohjalta resurssien käyttöä, myös osallistavan pedagogiikan toteuttaminen helpottuu (Florian & Spratt 2015). Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella lähemmin ja tuottaa lisää tietoa näistä inklusiivisen pedagogiikan toteuttamiseen liittyvistä haasteista, löytää tasapaino inklusiivisen pedagogiikan haasteiden ja nykyisten koulukulttuurikäytäntöjen välillä ammattioppilaitosten kouluyhteisöissä.
Lainsäädäntö ja sopimukset
Vammaisten vuosikymmen (1983–1992)
Näihin tarpeisiin perustuen Yhdistyneet Kansakunnat julisti joulukuusta 1982 alkaen YK:n vammaisten vuosikymmenen, jonka toiminta ja arvot pyrkivät tasoittamaan vammaisten asemaa yhteiskunnassa osallisuuden kautta (YK, 2021). Vammaisten vuosikymmenen tavoitteena oli lisätä vammaisten arvostusta ja tietoisuutta vammaisten oikeuksista suuntaamalla yhteiskunnan taloudellisia resursseja vammaisten osallisuuden edistämiseen. tukea vammaisuutta (YK, 2021) ).
Salamancan julistus
Vaikka se on erittäin tärkeä kansainvälinen julistus sorron ja epäoikeudenmukaisuuden välttämiseksi, sen yksityiskohtia pidettiin tarpeellisena täydentää erityisesti vammaisten osalta. Toiminta vammaisten oikeuksien puolesta ei kuitenkaan ollut edennyt odotetusti, mikä osaltaan vahvisti havaintoja vammaisten oikeuksien toteutumisen heikosta tilanteesta.
Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2006 yleissopimus
Tietoisuuden lisääminen vammaisten osallistumisesta ja panoksesta yhteiskuntaan auttaa torjumaan mahdollisia stereotypioita ja ennakkoluuloja viranomaisten, palveluntarjoajien ja vammaisten keskuudessa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2018). Opetushenkilöstön tiedot ja taidot käsitellä vammaisten erityistarpeita eivät vaikuta pelkästään kyseessä oleviin oppijoihin, vaan myös tukevat ja rikastuttavat muiden oppijoiden oppimista ja käsityksiä vammaisista ihmisistä (Ryökynen, 2020).
Ammatillinen oppilaitos
Siksi ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat vuosittain nuoret ja aikuiset, joilla kaikilla on erilainen koulutus ja työkokemus. Ammatilliset oppilaitokset tarjoavat tutkintokoulutuksen lisäksi ammatillista koulutusta perustutkinnon suorittaneille (VALMA) ja mahdollisesti työhön ja itsenäiseen elämään valmistautuvaa koulutusta (TELMA) (Opetushallitus, 2021c).
Index for inclusion
Indeksin mukaan opetus tulee suunnitella ja organisoida siten, että kaikki opiskelijat voivat oppia ja opiskelijoiden monimuotoisuutta hyödynnetään opetuksen ja oppimisen voimavarana. Ammatillinen koulutus pyrkii vastaamaan opiskelijoiden työelämätaitojen vahvistamiseen mahdollisimman tehokkaasti ja opiskelijan yksilölliset ominaisuudet huomioiden (Opetushallitus, 2021b).
Tutkimustehtävä
Opinnäytetyön tarkoituksena on luokitella opettajan käsityksiä ja tapoja toteuttaa inklusiivista pedagogiaa Boothin ja Ainscowin (2002) inkluusioindekseihin perustuvan teoreettisesti liittyvän sisältöanalyysin avulla, joka mahdollistaa läpinäkyvän ja laadukkaan tarkastelun ja analyysin. materiaalista. . Teoreettisesti suuntautuneen aineiston lähestymisen myötä inklusiivisen pedagogiikan tarkat määritelmät edistävät myös yhtenäistä vastausta tutkimuskysymyksiin, mikä edesauttaa opinnäytetyön kriittistä pohdintaa sen pätevyyden ja luotettavuuden kannalta. Tämän opinnäytetyön avulla inklusiivisen pedagogiikan tutkiminen rajataan ammatillisten oppilaitosten opettajien käsityksiin ja kokemuksiin.
Tutkimuskysymykset
Nämä tutkimuskysymykset ovat jo itsessään laajoja, mutta "Opiskelijan oikeus - opettajan kyky" -projektin saatavilla oleva kyselymateriaali mahdollistaa niihin vastaamisen. Lisäksi tutkimuskysymysten muotoilu tukee aineiston kykyä vastata tutkimuskysymyksiin kattavasti Tony Boothin ja Mel Ainscowin (2002) indeksien ohella. Inkluusioindeksien käyttö tutkimuskysymysten valossa on erittäin keskeistä opinnäytetyössä, sillä ne antavat olennaisia lähtökohtia inkluusio- ja inklusiivisen pedagogiikan käsitteille, joille vastaukset tutkimuskysymyksiin rakentuvat.
Hermeneutiikasta hermeneuttiseen kasvatusfilosofiaan
Hermeneuttinen kasvatusfilosofia tarkastelee samalla tavalla ymmärryksen historiallisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti jäsennellyn luonteen merkitystä kasvatuksessa, opetuksessa ja oppimisessa. Siten jokaiselle yksilölle, ympäristön kielellisten, kulttuuristen ja historiallisten vaikutusten vaikutuksesta, muodostuu yksilöllisiä ymmärrysrakenteita, jotka toimivat oppimisen lähtökohtana. Käsitteiden ja ilmiöiden strukturoituminen on siis hermeneuttisen kasvatusfilosofian silmin yhteydessä yksilön ymmärryksen kielellisiin, kulttuurisiin ja historiallisiin rakenteisiin, jotka ovat muodostuneet hänelle sillä hetkellä tai menneisyydessä.
Opinnäytetyössä käytetään hermeneuttisen kasvatusfilosofian mukaista ajattelua lähtökohtina opettajien yhtenevien ja poikkeavien näkemysten ja kokemusten selvittämisessä.
Aineiston hankinta ja tutkitut henkilöt
Tässä tapauksessa opettajien vastauksia lähestytään ottamalla huomioon yksilöllisen ymmärryksen rakenteiden kielellinen, kulttuurinen ja historiallinen muotoutuminen, mikä heijastuu opettajien näkemysten ja ajattelun rakentumiseen. Aineistoa tarkasteltaessa tämä näkyy luennoitsijoiden näkemysten ja kokemusten taustalla olevien vaikuttavien tekijöiden huomioimisena ja sen käyttämisenä reflektiovälineenä opinnäytetyön tuloksia tarkasteltaessa. Kyselyn avoimilla kysymyksillä pyritään saamaan vastauksia varsinaisiin tutkimuskysymyksiin, joissa tarkastellaan vastaajien muodostamia mielipiderakenteita, joiden avulla vastaajat rakentuvat ja toteuttavat tutkittavaa ilmiötä (Alasuutari, 2019).
Avointen kysymysten kautta vastaajat saivat kirjallisesti esiin henkilökohtaisia havaintojaan ja pohdintojaan, mikä varmisti monipuolisten vastausten saamisen.
Teorialähtöinen sisällönanalyysi aineiston analyysimenetelmänä
Tässä opinnäytetyössä aineiston analyysi suoritetaan teoreettisesti suuntautuneena sisältöanalyysinä, jossa aineistosta etsitään maininta Boothin ja Ainscowin työn "Index for Inclusion" (2005) kolmen inkluusioindeksin ja niiden soveltuvuuden mukaan. materiaalia testataan. Opinnäytetyön teoreettisessa sisältöanalyysissä käytetään Milesin ja Hubermanin (1994) analyyttistä polkua, joka koostuu kolmesta vaiheesta: 1) materiaalin pelkistäminen, 2) aineiston ryhmittely ryhmiin ja 3) abstraktio eli abstraktio. käsitteitä. Valmiiden teoreettisten käsitteiden käyttö erityisesti opinnäytetyössä antaa luotettavia lähtökohtia uusien ilmiöiden tutkimiseen, koska uutta tietoa on rakennettava vanhaa tietoa kriittisesti arvioimalla (Lilja, 2018).
Näin ollen Boothin ja Ainscowin (2005) inkluusioindeksit toimivat opinnäytetyön teoreettisena perustana, jolle opinnäytetyön teorialähtöinen sisältöanalyysi perustuu.
Aineiston analyysin kulku
Tuomin ja Sarajärven (2018) mukaan analyysiyksiköksi on mahdollista asettaa sana, lause, lausunto tai idearyhmä, jotka tässä opinnäytetyössä valitaan Boothin ja Ainscowin inkluusioindeksien periaatteiden perusteella. Vastaukset, jotka eivät tukeneet asiaankuuluvien sisällyttämisindeksiosien sisältöä, merkittiin mahdolliseksi uudeksi kategoriaksi. Tässä analyysin vaiheessa apuna käytettiin koodien ja symbolien eri värejä indeksien A1 – C2 osien mukaan, jotka symboloivat sisällyttämisindeksien eri osia.
Tässä analyysin vaiheessa yhdistetyt alakategoriat yhdistetään superkategorioiksi (Tuomi & Sarajärvi, 2018), jotka tässä tutkimuksessa muodostetaan Boothin ja Ainscowin (2005) inkluusioindeksien osien superkategorioista, inkluusioindeksit.
Ammatillisten oppilaitosten opettajien käsityksiä inklusiivisen pedagogiikan
Inklusiivinen koulukulttuuri opettajien käsityksissä
Vastauksena opettajat ottavat näkökulmia opettajien ja muiden oppilaiden kunnioittamisen ja arvostamisen tärkeydestä sekä ryhmässä että kouluyhteisössä. Tämä näkyy vastauksissa, joissa tasa-arvoinen osallistuminen ja suorituskyvyn arviointi ovat tärkeitä osallistavan pedagogiikan työkaluja, joihin opettajien mielestä kaikki kouluyhteisön osapuolet voivat toiminnallaan vaikuttaa. Vastauksena opettajat esittävät käsityksensä siitä, kuinka inklusiivinen pedagogiikka perustuu ajatukseen kaikkien opiskelijoiden oikeudesta olla osa yhteisöä henkilökohtaisista heikkouksista tai vahvuuksista riippumatta.
Opettajien mukaan tämä on mahdollista mahdollistamalla opiskelijoiden tasapuolinen osallistuminen ja suorituksesta riippumaton arviointi, johon opetushenkilöstö, opiskelijat ja johtajat voivat osallistua.
Inklusiivisten arvojen vahvistaminen opettajien käsityksissä
Jokaisen tulee olla mahdollista oppia ja saavuttaa samat tavoitteet kuin muut, riippumatta siitä, millaista erityistukea opiskelija tarvitsee, vaikka hän ei pystyisikään opiskelemaan muun ryhmän kanssa, samantasoinen osaaminen ja oppiminen voidaan saavuttaa. teki hänelle mahdolliseksi erityisjärjestelyin" (Opettaja 28). Tasapuolinen osallistuminen yhteisopetukseen yksilöllisesti (tukitoimenpiteet)." (Opettaja 10) Inklusiivisen pedagogiikan periaatteita kuvaavista vastauksista kolme ilmaisee oppilaiden monimuotoisuuden tukemista koulujen toiminnan ja tietopuutteiden kautta. Asiaan liittyvissä vastauksissa opettajat kuvaa osallistavan pedagogiikan periaatteita monimuotoisuuden tukemisen riittämättömyyden kautta ja riittämättömyyttä tuen järjestämiseen vaikuttavan ajan ja asiantuntemuksen puutteen kautta.
Opettajat kokevat, että opiskelijat saattavat joutua toimimaan ilman erityisiä oppimista edistäviä järjestelyjä, jolloin osallistavan pedagogiikan periaatteet eivät toteudu.
Inklusiiviset käytännöt opettajien käsityksissä
Vastauksissaan opettajat kuvaavat inklusiivista pedagogiikkaa yhteistoiminnallisena oppimis- ja työtapana kouluyhteisössä, jossa jokainen voi kyvyistään ja tavoitteistaan riippumatta osallistua yhteiseen toimintaan. Vastauksissa opettajat kuvailivat osallistavan pedagogiikan periaatteita hyödyntäen koulujen taloudellista tilannetta, käytettävissä olevaa aikaa ja opettajien näkemyksen riittävyyttä. Vastausten mukaan koulujen taloudelliset resurssit eivät riitä palkkaamaan tarvittavaa määrää ohjaajia tai järjestämään opettajien jatkokoulutusta, jonka pitäisi opettajien mielestä olla osa inklusiivisen pedagogiikan periaatteita.
Vastauksena opettajat kuvailivat osallistavan pedagogiikan periaatteita opettajien opetusorganisaatioon ja koulun resursseihin liittyvien puutteiden kautta.
Opettajien kokemukset inklusiivisen pedagogiikan toteuttamisesta ammatillisessa
Inklusiivinen koulukulttuuri opettajien kokemuksissa
Näissä vastauksissa mainitut maininnat koskevat osallistavan pedagogiikan toteuttamista yhteisöä rakentamalla ja osallistavia arvoja vahvistamalla. Näissä vastauksissa opettajat yhdistävät opettaja- ja opiskelijalähtöisiä toimia ja asenteita, jotka mahdollistavat osallistavan koulukulttuurin luomisen ja jatkuvuuden, yhteisörakentamisen ja osallistavien arvojen säilyttämisen. Opettajat korostavat vastauksissaan, että osallistava pedagogiikka perustuu tasavertaista osallistumista ja arviointia ylläpitäviin periaatteisiin, joille kaikki toiminta rakentuu.
Lisäksi opettajat pitävät vastauksissaan tärkeänä, että opettajat ovat tietoisia opiskelijoiden tarpeista, jotta mahdolliset oppimisen ja osallistumisen esteet sekä syrjivät käytännöt poistuvat.
Osallistavan opetuksen periaatteet opettajien kokemuksissa
Vastauksissa opettajat mainitsevat toteuttavansa inklusiivista pedagogiikkaa henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien ja moniammatillisen yhteistyön mahdollistamien opetuksen organisointisuunnitelmien avulla. Kokemuksia osallistavan pedagogiikan toteuttamisesta osallistavan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti epätäydellisyydellä ilmaantui kahdessa kahdeksasta vastauksesta. Asiaankuuluvissa vastauksissa osallistavan pedagogiikan toteuttamista käsiteltiin opiskelijoiden monimuotoisuuden tukemisen haasteiden ja moniammatillisen yhteistyön puutteiden kautta.
Vastauksena opettajat kokivat samalla, että joidenkin opiskelijoiden oppimisen yksilöllistäminen oli haaste, johon opettajat eivät saa tarvittavaa tukea.
Inklusiiviset käytännöt opettajien kokemuksissa
Vastauksissa opettajat yhdistävät osallistavan pedagogiikan toteuttamiseen liittyvät haasteet opetuksen organisointiin sekä resurssien uudelleenarviointiin ja organisointiin. Vastauksissaan opettajat osoittavat, että koulun resurssit eivät riitä inklusiivisen pedagogiikan toteuttamiseen, minkä he uskovat heijastuvan koulutuksen organisoinnin haasteisiin. Opetuksen haasteet näkyvät opettajien lausunnoissa osallistavan pedagogiikan toteuttamisen edellytyksistä, opiskelijakohtaisesta ajasta ja omien ammatillisten taitojen puutteesta.
Tulosten tarkastelu
Opettajien käsityksiä inklusiivisesta pedagogiikasta
Inklusiivista pedagogiikkaa ei siis ymmärretä oppilaiden jakamisena ryhmiin oppimisominaisuuksien perusteella, vaan oppilaiden monimuotoisuuden käyttämisenä opetusta rikastavana tekijänä. Kokonaispedagogiikan periaatteet varaavat siis moniammatillisen yhteistyön tehokkuuden, riittävien tukitoimien arvioinnin ja kokonaisvaltaisen toteutumisen ammattioppilaitosten opettajien käsityksissä. Opettajat tuntevat epävarmuutta osallistavan pedagogiikan tietämyksensä riittävyydestä, minkä he yhdistävät pelkoon yksilöllisen opetuksen heikkenemisestä.
Opettajien epävarmuutta inklusiivisen pedagogiikan periaatteiden hallinnasta tukee puuttuvien osallistavien arvojen ja yhteisön rakentamisen kuvausten huomioiminen vastauksissa.
Inklusiivisen pedagogiikan toteuttaminen opettajien silmin
Aiemmin esitellyt tavat ja lähtökohdat osallistavan pedagogiikan toteuttamiselle yhdistävät opettajat tehokkaan kouluyhteisön rakentamiseen ja osallistavien arvojen säilyttämiseen. Käsiteltävän tutkimuksen tulokset tukevat opinnäytetyön havaintoja ammatillisten oppilaitosten opettajien tarpeista osallistavan pedagogiikan kehittämisen ja toteuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Kun koulun johto kuuntelee opettajien toiveita helpottaa inklusiivisen pedagogiikan toteuttamista, on mahdollista kehittää koulurakenteita, jotka vastaavat paremmin osallistamisen tarpeita (Woodcock & Woolfson, 2019).
Tutkimustulosten ja niiden tarkastelun puitteissa voidaan todeta, kuinka kaikki opettajien mainitsemat inklusiivisen pedagogiikan toteutustavat ja keinot tukevat ja täydentävät toisiaan.
Johtopäätökset
Tässä tapauksessa opettajat ajattelevat, että osallistava pedagogiikka perustuu heidän pedagogiseen osaamiseensa, mikä luo tarpeettoman suuren paineen opettajille opetuksen toteuttamiseen. Opettajien työn vaikeutuessa osallistavan pedagogiikan näkökulmasta Woodcock ja Woolfson (2019) ovat havainneet, että opettajat toivovat ratkaisuja tilanteisiin koulujohtamisen mittakaavasta. Näin ollen opettajien esittämiin inklusiivisen pedagogiikan toteuttamisen vaikeuksiin on vastattava rakenteellisilla ja arvopohjaisilla muutoksilla kouluissa.
Suomalaisen yhteiskunnan päätöksenteossa on havaittavissa inkluusioperiaatteiden mukaista ajattelua, mutta opettajien alhainen tieto osallistavasta pedagogiikasta viittaa yhteiskunnan inkluusiotavoitteiden epätäydellisyyteen.
Tutkielman eettisyys ja luotettavuus
Kun samanlaisia näkemyksiä toistetaan eri kouluissa maakunnassa, voidaan siis todeta, että opinnäytetyö tuo uutta, merkittävää ja ajatuksia herättävää tietoa myös kansallisesta näkökulmasta. Tutkimusta valmisteltaessa on siis havaittu, että sillä ei pyritä antamaan kokonaiskuvaa tutkitusta ilmiöstä, vaan sen avulla pyritään luomaan sopivia lähtökohtia tutkitun ilmiön jatkotutkimuksille ja osoittamaan tutkimuksen tarpeellisuutta. sosiaalinen herääminen ilmiön mukaan. Siksi kokemuksia tutkimalla ei ole mahdollista saavuttaa täydellistä ymmärrystä toisen ihmisen tietoisuuden tapahtumista ja siten ymmärtää kokemuksen täyttä merkitystä.
Käsiteltävänä olevien asioiden lisäksi Boothin ja Ainscowin (2005) "Inkluusioindeksin" kulttuurinen relevanssi asettaa haasteen opinnäytetyön luotettavuudelle.
Jatkotutkimusehdotukset
Inclusive education in Spain: How do skills, resources and support influence teachers' perceptions of inclusion in mainstream education. International Disability Law: A Practical Approach to the United Nations Convention on the Rights of Persons with Disabilities. The application of moral authority: the shift to the human rights perspective on disability by the United Nations 'soft'.
Quinlivan (ed.), Human rights and disability: Current use and future potential of United Nations human rights instruments in the context of disability (pp. 29–46).
