Poliisin tulee kehittää toimintaansa poliisitoiminnalle asetettujen tavoitteiden ja odotusten, toimintaympäristön muutosten ja käytettävän rahoituksen mukaisesti. Taloustilanteen kiristymisestä, väestörakenteen muutoksesta ja kansalaisten monipuolisista tarpeista johtuen on etsittävä uusia ratkaisuja julkishallinnon työn tehostamiseen (Sitra 2020a). Julkisen sektorin ja julkisten palveluiden tehokkuus edellyttää onnistuneita innovaatioita, jotta voidaan paremmin vastata tunnistettuihin tarpeisiin ja ongelmiin (Mulgan & Albury 2003, 5).
Tämän tutkimuksen aihe valittiin sen ajatuksen perusteella, että innovaatioista ja niiden merkityksestä puhutaan tällä hetkellä paljon. On selvää, että sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatioiden tulee innovoida ja kehittää toimintaansa menestyäkseen ja yleensä selviytyäkseen.
Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma
Tutkimuskohteen esittely ja rajaus
Laadullinen tutkimus voi tuottaa yksityiskohtaista tietoa tapauksesta tai tapahtuman rakenteista (Aaltola & Valli Syrjälä ym. Koska tutkimuskohteena oli vain yksi tapaus ja haastateltujen määrä oli pieni, ei tutkimuksen perusteella voida tehdä kauaskantoisia yleistyksiä .
Tutkimuksen rakenne
Käsitteet
Innovaatio
Innovaatio voi olla uusi keksijälleen tai organisaatiolle, mutta se ei välttämättä ole uusi kaikille (Rajaniemi 2010, 56). Se voi olla yhdistelmä jo tuttuja asioita niin, että tuote on tekijälleen uusi (Uusi-Rauva 2005, 28). Innovaatio voi olla olemassa olevan tuotteen tai prosessin asteittainen parantaminen, jolloin niissä tai niiden tuotannossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia.
Innovaatio voi olla myös tuotteen tai prosessin luova jäljitelmä, jolla luodaan jotain innovatiivisempaa pelkän kopioimisen sijaan. Innovaatiolla voi olla piilevä vaihe, jolloin sen kehitys on hidasta tai se ei edisty ollenkaan. Jos kilpailua ei ole, ei ole myöskään samanlaisia paineita kehittää toimintaa ja osaamista sekä parantaa prosessien ja resurssien käyttöä.
Innovaatioprosessi
Ideoiden kehittämiseen, muokkaamiseen ja jalostukseen tulee olla systemaattinen prosessi ja menetelmät, jotta ideat voidaan jalostaa innovaatioiksi ja potentiaalisia ideoita voidaan valita jatkokehittämistä varten. Innovaatioprosessi tulee kuvata ja dokumentoida selkeästi organisaatiossa, jotta myös organisaation jäsenet tietävät ja ymmärtävät sen. Organisaatiossa on monia ideoita, ja parhaat menetetään, ellei ideoiden systemaattiseen keräämiseen ja hallintaan tarvittavia työkaluja ja käytäntöjä rakenneta.
Ilman heidän näkemyksiään voidaan kehittää tuote, joka ei vastaa todellisen tilanteen tarpeita (Lampikoski & Lampikoski. Konseptin tulee olla kehitystyöstä vastaavien esimiesten ja toteutusosapuolten tukena, jotta siihen osoitetaan riittävästi resursseja Innovaatioprosessin uutta tuotetta, palvelua tai muuta lopputuotetta tulee markkinoida asiakkaille ja käyttäjille heidän tarpeidensa ja ongelmiensa ymmärtämisestä alkaen.
Innovaatiostrategia
Tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet tulee kartoittaa ja suunnitella, miten niihin varaudutaan innovaatioiden avulla ja miten niitä hyödynnetään. Salkku sisältää tietoa kaikista organisaation innovaatiokokonaisuuksista ja -projekteista, mikä auttaa niiden johtamisessa, johtamisessa ja seurannassa. Sen avulla on mahdollista havaita ideoiden ja projektien yhteensopivuus, mahdollinen päällekkäisyys ja yhteensopivuus innovaatiostrategian kanssa, mikä auttaa innovaatiotoiminnan suuntaamisessa ja johtamisessa tavoitteiden suuntaan.
Tutkimusmenetelmät
Tutkimalla poliisin ja poliisihallinnon valvonta-asiakirjoja selvitettiin, miten innovaatiostrategia ja -prosessit sekä innovaation ja innovaation tuki näkyvät niissä. Haastattelut antoivat tietoa tutkittavasta aiheesta haastateltavien subjektiivisten kokemusten ja niiden tuloksena hankkimiensa tietojen sekä heidän aiheesta muodostamiensa tulkintojen perusteella (Hirsjärvi & Hurme. Haastattelukysymykset oli suunnattu alla olevaan ilmiöön tutkimusta ja niiden kautta selostettiin ohjeasiakirjojen sisältöä (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Kananen 2013, 80).
Lisäksi haastateltavaksi pyydetään henkilöitä, jotka ovat olleet mukana tapaustutkimuksen kohteena olevassa innovaatioprosessissa tai muuten tietävät tapauksesta oleellisia asioita, eli joilla on kokemusta tai tietoa tutkittavasta aiheesta. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena ei ole tilastollinen yleistäminen, vaan tapahtuman syvällinen ymmärtäminen tai tiedon saaminen paikallisesta ilmiöstä tai uuden teoreettisen näkökulman löytäminen tapahtumiin ja ilmiöihin. Haastattelun etuna on, että haastateltaviin voidaan ottaa yhteyttä myöhemmin, jos tutkimuksen edetessä on tarvetta lisäkysymyksille tai selvennyksille (Hirsjärvi, Remes &.
Tutkimusaineiston analyysi
Ensinnäkin kunkin teeman aineistosta koottiin kaikkien haastateltujen vastaukset ja kommentit aiheeseen liittyen (Tuomi & Sarajärvi 2009, 93; Metsämuuronen 2000, 41). Aineisto yhdistettiin aikaisempien tutkimusten ja teorioiden kanssa, koska temaattisen haastattelukehyksen tekemisessä käytettiin aikaisempiin tutkimuksiin perustuvia teoreettisia näkemyksiä, joista nyt teeman mukaan sanottu poimittiin materiaalin sisällöstä (Eskola & Suoranta Siksi, Luokittelua jatkettiin alkuperäisen ryhmittelyn jälkeen etsimällä yhteisiä teemoja eri haastatteluissa tai samojen piirteitä sisältävien haastatteluosien eri kohdissa.
Parhaan mahdollisen tulkinnan varmistamiseksi aineisto on käsitelty siten, että ensin aiheeseen liittyvät alkuperäiset tekstiosat siirrettiin teemojen alle sellaisenaan. Ne valitaan sen perusteella, että ne perustelevat tehtyä tulkintaa tai ovat kuvaava esimerkki aineistosta (Savolainen Eskola & Suoranta. Myös tässä tapauksessa materiaali ohjaa analyysiä, mutta toisin kuin aikaisemmissa analyysimenetelmissä, siinä hyödynnetään teoriaa -ohjattu analyysi jo olemassa olevista teoreettisista käsitteistä.
Kirjallisuuskatsaus
Usein sen sisältämät vaiheet esitetään seuraavina lineaarisesti, mutta todellisuudessa vaiheiden järjestys voi muuttua ja mennä päällekkäin. Organisaatiolla tulee olla prosessi, jolla se etsii systemaattisesti uusia ideoita ja arvioi ja kehittää niitä. Lampikoski ja Korpelainen (1997) huomauttavat, että innovaatiot ovat tärkeitä myös julkisyhteisöille, joiden päätehtävänä on tuottaa arvoa asiakkaille.
Innovoinnin tavoitteena on lisätä organisaation tuottavuutta ja kannattavuutta uusilla ja parannetuilla tuotteilla, palveluilla, menetelmillä ja prosesseilla. Organisaation arvokkain pääoma on yksilön ja organisaation innovaatio, jota tulee käyttää ja osata käyttää. Esimiesten tulee tukea työntekijöiden menestystä, jotta heidän aivokapasiteettinsa valjastetaan ja organisaatio synnyttää lisää uusia ideoita.
Joidenkin tutkimusten mukaan ryhmä selviää yleensä yksilöä paremmin luovuutta vaativista tehtävistä ja jakaa ideoita paremmin kuin yksilö. Organisaation ja yksilön tulee löytää tasapaino luovan ja loogisen ajattelun, uusien ideoiden ja rutiinien sekä uusien ja olemassa olevien tuotteiden välillä.
Aikaisemmat tutkimukset
Idean onnistumisen ehtona on sen esittämisen oikea-aikaisuus ja tarvittavien ihmisten tuen saaminen sen taakse. Tutkimus perustuu siihen, että Britannian hallituksen viime vuosina käyttöön ottamat säästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet merkittävästi poliisivoimiin. Auktoriteetti vaarantui, kun joidenkin poliisivoimien virkamiehet saivat esittää ideoitaan ja ehdotuksiaan komentoketjun ulkopuolella.
Innovatiivisuutta edistävä kulttuuri on sellainen, jossa työntekijät voivat esittää ideoitaan tasapuolisesti asemastaan riippumatta. Ruohonjuuritason innovaatiot ja organisaation joustavuus lisääntyvät huomattavasti, kun virkamiehille jää toisinaan aikaa poissa päivittäisistä tehtävistään pohtia, miten työ voitaisiin tehdä paremmin. Poliisivirastoilla on kiireisen työn keskellä ollut tarve löytää aikaa strategiselle ajattelulle sekä tarve oppia ottamaan riskejä innovaatioiden saavuttamiseksi.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa innovaatioiden ja kokeilujen leviämisestä kuntasektorilla sekä kannustaa julkista sektoria uudistumaan innovaatioiden avulla. Kansallisen selvityksen lisäksi tavoitteena oli tuottaa vertailevaa pohjoismaista tietoa julkisen sektorin innovaatiotoiminnasta ja julkaista kaikkien vuoden 2019 pohjoismaisten maakohtaisten tutkimusten tulokset yhteisjulkaisussa. Tutkimus vastaa muun muassa kuinka yleisiä innovaatiot ja kokeilut ovat kuntasektorilla, millaisia innovaatioita otetaan käyttöön ja mitkä ovat innovaatioita edistävät ja estävät tekijät.
Vastauksia haettiin esimerkiksi siihen, mitä julkisen sektorin innovaatiot ovat, miten innovaatiotoiminta ja sen hallinta tulisi järjestää julkisella sektorilla ja miten innovaatioita voidaan edistää. Tutkimuksen taustalla on se, että innovaatioita odotetaan myös julkiselta sektorilta, minkä vuoksi halusimme selvittää, miten valtion- ja kuntasektorin innovaatioita voidaan edistää. Innovaationäkökulman katsottiin tuovan konsepteja, malleja ja käytäntöjä eri toimialojen kehitystoimintaan mahdollistaen järjestelmällisemmän ja tehokkaamman kehittämistoiminnan.
Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan tuloksia ja seurauksia on seurattava ja arvioitava kansallisella tasolla yli hallinnollisten ja toimialarajojen.
Tutkimustulokset poliisilaitoksen innovaatiotoiminnasta
Eräs haastateltava sanoi, että uusia työntekijöitä tulisi rohkaista puhumaan, jos he ovat yllättyneitä nykyisestä työskentelytavasta. Haastattelujen perusteella poliisihallinto halusi pitää idean esittelyn epävirallisena, ilman byrokratiaa ja hierarkiaa, eikä sille ollut asetettua muotoa. Eräs haastateltava sanoi, että esimiehet ja ylin johto ovat näkyvissä arjessa ja helposti tavoitettavissa olevia ihmisiä.
Haastattelujen perusteella poliisilaitos on pyrkinyt motivoimaan ideoiden esittämistä palkitsemalla sähköiseen aloitelaatikkoon lähetetyn hyvän kehitysidean esittäjän julkisella tunnustuksella. Eräs haastateltava sanoi, että yksiköiden kokouskäytäntöjen tulisi olla sellaisia, että ryhmän jäsenet ovat läsnä ja ryhmänä arvioivat kehittämisehdotuksia ja vievät niitä eteenpäin. Eräs haastateltava sanoi, että jos uudistuksen nähdään edistävän työtä, helpottavan tai helpottavan työtä, sitä viedään eteenpäin.
Haastattelujen perusteella se, missä määrin ja missä vaiheessa ehdotettu idea välitetään muille, vaihtelee kehitettävän tapauksen mukaan. Haastattelujen perusteella poliisilaitoksella ei ole sellaista rakennetta tai järjestelmää, jossa koko henkilökunnalle voitaisiin jakaa tietoa vaihtoehtoisista ideoista. Yksi haastatelluista pohti, että protokolla ei välttämättä kuvaa prosessin kulkua ja taustaa yksityiskohtaisesti, mikä lisäisi läpinäkyvyyttä ja rohkaisisi näkemään, että ryhmässä syntynyt idea toteutui.
Yksi haastateltu viittasi usein prosessiuudistuksiin sellaisiksi, joissa asia on mahdollisimman hyvin harkittu ja havainnollistettu esimerkiksi piirustuksen tai prosessikaavion avulla. Tehtyjen haastattelujen perusteella poliisilaitoksen henkilökunta arvioi, että testaus ja pilotointi ovat normaali osa kehitystyötä. Yksi haastatelluista antoi esimerkin siitä, kuinka osallistujilta välittömästi ja viiveellä kerättyä palautetta käytettiin arvioimaan koulutuksen tehokkuutta, jonka avulla toimintaa kehitetään ja sitä kautta myös jollain tavalla vakiinnutetaan. käytettäväksi.
Yksi haastatelluista sanoi, että prosessia arvioidaan ja analysoidaan, jos toteutus ei toimi ja sitä on muutettava. Eräs haastateltava sanoi, että poliisilaitoksen johto on hoivaanut puheissaan ja hänen tehtävänsä on edelleen välittää henkilökunnalle viestiä, että virheet ovat mahdollisia ja niistä tulee avoimesti keskustella ja niistä oppia. Yksi keskustelukumppaneista korosti, että erityisesti säänneltyjen instrumenttien kohdalla on tärkeää, että käyttöönotto tapahtuu menettelyn mukaisesti ja että hyväksyntä saadaan.
Tapaustutkimuksen tulokset
Erään haastateltavan mukaan kehitystyössä mukana olleet kokivat palkitsevana, että he saivat tehdä alaa palvelevaa kehitystyötä loppukäyttäjien ideoilla. Erään haastateltavan mukaan oli havaittavissa, että käyttäjät hyötyivät, jos he käyttivät aikaa ongelmien kehittämiseen ja ratkaisujen etsimiseen. Erään haastateltavan mukaan perustelut olivat positiivisia alusta alkaen, mutta tietysti oli myös niitä, jotka eivät nähneet mahdollisia hyötyjä.
Eräs haastateltava sanoi, että innovaatioita vastustetaan usein aluksi, mutta sitten kun joku huomaa innovaation olevan hyvä, niin muutkin lähtevät mukaan. Eräs haastateltava sanoi, että henkilön asenne ja ymmärrys asiasta on erilainen, kun se on hänelle esitelty ja hän on nähnyt asian käytännössä. Yhden haastateltavan mukaan tavoitteena on, että kaikki saavat tiedon kun uusi päivitys on tulossa, ja hänen mukaansa tämä on tehty hyvin.
Erään haastateltavan mukaan kurssin aikana opittiin myös, että eritaustaiset ihmiset ajattelevat asioita eri tavalla ja näkevät asioita eri näkökulmista, mikä rikastaa ideaa ja sitä kautta voidaan löytää uusia ratkaisumuotoja. Haastateltavan mukaan voi kestää kauan ennen kuin osataan muuttaa toimintaa ja tehdä asioita uudella tavalla. Todettiin, että kaikki osallistujat ovat alusta alkaen sitoutuneita ja että he osallistuvat toimintaan yhteistyön etenemisen edellytyksenä.
Erään haastateltavan mukaan yhteistyössä sekä sisäisten että ulkoisten toimijoiden kanssa oli haasteita, kunnes itse innovaation hyöty ymmärrettiin. Eräs haastateltava huomautti, että hallinnollista yhteistyötä, avointa vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä tulee olla koko ajan. Eräs haastateltu kertoo, että poliisiasemille on tiedotettu etukäteen laitteiden käyttöönotosta, mutta hän ei tiedä, kuinka hyvin henkilökunnalle tiedotettiin asiasta.
Eräs haastateltava uskoi, että jotkut saattavat olla huolissaan mahdollisesta ylimääräisestä työstä ja jotkut työpaikkansa menettämisestä, jos joku muu tekee työnsä järjestelmän avulla. Yksi tapaustutkimuksen kohteena olevan innovaation menestystekijöistä oli se, että ideat olivat vapaita ja ideoita saa esittää. Yksi innovaatioprosessin menestystekijöistä tapauksessa oli se, että käyttäjille annettiin mahdollisuus osallistua ja he osallistuivat aktiivisesti kehitystyöhön.
Teemahaastattelurunko
