Tämän tutkimuksen keskeinen kysymys on selvittää, voisivatko innovaatioprosessit ja uusiutumiskyky auttaa kunnallissektoria kohtaamaan sen päivittäiset haasteet. Innovaatioiden aktiivisempaa käyttöönottoa ja uudistumiskykyä voidaan pitää kunnan toimintojen kehittämisen kannalta erittäin suotuisana toimenpiteenä.
Tutkimuksen tausta
Kun tarkastellaan yksityisen sektorin uudistumis- ja innovointikyvyn kautta saamia etuja, voitaisiin väittää, että myös kuntasektorin toimijoiden tulisi harkita innovaatioprosessin ja uusiutumiskykyyn liittyvien ominaisuuksien vakiinnuttamista linkkinä. omaa toimintakulttuuriaan. Kuntien toimijoiden pysyvän uudistumis- ja innovaatiokyvyn puute näyttää vaikuttavan selvästi negatiivisesti kuntasektorin kilpailukykyyn ja kehitykseen.
Tutkimustehtävä
Innovaatio- ja uudistumisvalmiuksien kasvun voidaan nähdä edistävän kuntatoimijoiden valmiutta kohdata muuttuvan toimintaympäristön ja kuntien kasvavien ongelmien tuottamat haasteet. Julkisen sektorin ja erityisesti kuntien toimijoiden innovaatio- ja uudistumiskyvyn lisäksi tämä selvitys edellyttää kunnilta edellytyksiä luoda ja ylläpitää innovatiivisia ja uudistuvia kykyjä organisaatioissaan.
Tutkimuksen rakenne
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on etsiä kuntien uudistumista ja uudistumiskykyä sekä tekijöitä, joilla näitä kriittisiä elementtejä voidaan lisätä kunnissa. Tämä tutkimus on osa Tampereen yliopiston aluekehityksen tutkimusyksikön Senten laajempaa innovatiivista tutkimusmatkailuhanketta.
Menetelmät
Aineistosta löytyi viisi perusteemaa ja yksi läpinäkyvä teema, jotka kokosivat yhteen teemoja, jotka valaisevat kuntien uudistumis- ja innovaatiokykyä. Lähestyimme kerättyä aineistoa tavoitteena löytää kuntien innovatiivisuus, uudistumiskyky ja niihin vaikuttavat tekijät, joiden avulla voisimme löytää tutkimuskysymystä valaisevia vastauksia.
Aineisto
Tämän tutkimuksen osalta on korostettava, että tätä tutkimusta ei tehty tarkoituksena selvittää erityisesti Tampereen seudun kuntien innovaatiotasoa tai -tilaa, vaan tavoitteena oli löytää asioita, joilla on laajempi vaikutus innovatiivisuuteen. kunnista. Haastateltavien ikää ei haastatteluvaiheessa kysytty, koska sitä, kuten sukupuolta, ei pidetty missään vaiheessa tärkeänä tiedona tälle tutkimukselle.
Suomalaiset kunnat
Työnjako kuntien ja valtion välillä ei kuitenkaan ole näin selkeä, koska kuntien ja valtion tehtäviä ei voida täysin erottaa toisistaan. Aina kuntien ja valtion yhteistyö ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, sillä valtionhallinnon ja kuntasektorin toimijoiden näkemykset asioiden luonteesta voivat poiketa toisistaan.
Julkinen sektori
Julkishallinnon uudistus toteutettiin pidemmän aikavälin puitteissa ja sen vaikutus hallintoon oli merkittävä. Kuntasektorilla julkishallinnon uudistus on ollut merkittävä, koska se on osittain muuttanut kuntasektorin tehtävien suorittamista.
Kunta organisaationa
Kunta ja kuntalaiset
Kuntien ja kansalaisten välisten muuttuneiden merkityksien lisäksi myös kansalaisten kotikuntaansa kohtaan asettamat odotukset ovat muuttuneet. Kunnan ja kansalaisten välinen suhde on muuttunut kunnan itsehallinnon tulkinnan sekä kansalaisten oikeuksien ja velvollisuuksien muuttuessa.
Kunnat ja valtio
Kuntien ja valtion suhde, erityisesti paikallisen työnjaon ja työnjaon osalta, on jakautunut melko epätasaisesti. Suomen kuntien ja valtion monipuolinen suhde on monitahoisempi kuin yhden tai kahden merkityksen kautta.
Kuntien maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö
Esimerkiksi kuntien ja valtion välistä suhdetta voisi kuvata moniulotteiseksi verkostoksi, jossa päätökset vaikuttavat toisiinsa erilaisten yhteyksien ja yhteyksien kautta ja jossa toimijoiden välinen vuorovaikutus siirtää päätösten ripple-vaikutuksen paitsi lähimmille toimijoille. verkon äärimmilleen. Suurempien järjestäytyneiden alueellisten ja paikallisten toimijoiden tulo kuntatoimijoiden ja valtion väliin on seurausta sekä paikallistasolta nousevista tarpeista hallita muuttunutta toiminta-alaa että hallinnollisten uudistusten toteuttamista valtion tasolla.
Kuntien ja yritysten väliset erot
Joitakin näistä toimintatavoista on voitu käyttää yksityisellä sektorilla, ja niiden siirtäminen kuntasektorille on onnistunut, mutta kaikki uudistukset eivät ole onnistuneet. Suurin merkitys kuntien ja yksityisten toimijoiden toiminnan organisoinnin eroille on kuntien monipuolisilla velvoitteilla eri tehtävissä toimivia kunnan kansalaisia kohtaan.
Kuntien haasteet
Kunnat kunnat ovat erityisen vaikeassa asemassa kaikille julkisen sektorin toimijoille, kunnallissektorin toimijoiden toiminta-alueiden monimuotoisuus ja pyyntöjen suuri määrä sekä jatkuvasti kutistuva resurssipohja. Kaikki Suomen kunnat ovat kuitenkin koosta ja sijainnista riippumatta tietoisia korjausrakentamisen tarpeesta ja kunnallisteknisten toimijoiden eri tavoista.
Uudistumisen kyky
Innovaatiokyky ja innovatiivisuus kulkevat tietyllä tavalla käsi kädessä, organisaation innovatiivisuus kertoo innovatiivisuudesta, ja siten innovaatiokyky myötävaikuttaa organisaation innovaatioiden syntymiseen ja innovatiivisuuteen. Ståhle, Kyläheiko, Sandström & Virkkunen (2002) vertailevat kykyä uudistua eli itsestään uusiutuvaa järjestelmää ja innovatiivista toimintaympäristöä. Ajantasaisuus edellyttää herkkää tilannetietoisuuden lisäksi järjestelmältä myös avointa vuorovaikutusta päätöksentekotiimien puolelta. kirjoita, että tilannetietoisuus ja ajoitus ovat itseuudistuvan järjestelmän vaikeimmat ominaisuudet, koska niiden toteuttamista ei voi ohjata.
Myös kuntien toiminnassa, kuten yrityksissä, jatkuva oppiminen, muutokseen reagointi ja kyky uudistua ovat nousseet tärkeämmiksi toimintaympäristön muuttuessa.
Avoin innovaatio
Avoimen ja suljetun innovaation eroista
Avoimen innovaation paradigmassa ajattelutapa ei ole julkistettu ja perustuu jakamiseen verrattuna suljetun innovaation paradigmaan. Avointa innovaatiomallia puolustavat monet eri tekijät, mutta avoin innovaatiomalli ei tietenkään sovi kaikille sektoreille. Toisaalta ydinvoimaan ja sotateollisuuteen liittyvillä alueilla, joilla tiedon säilyttämisen ja suojelun merkitys on edelleen korkea, avoimella innovaatiomallilla ei todellakaan ole sijaa.
Jopa yrityksissä, joissa erilaisesta tiedosta on tullut koko organisaation merkittävin resurssi, on taipumus siirtyä avoimeen innovaatiomalliin.
Avoimen innovaatiomallin haasteet ja edut
West ja Gallagher korostavat, että avoin innovaatiomalli muodostaa vahvat puitteet yrityksen sisäisen älykkään kapasiteetin kehittämiseen, tavoittamiseen ja hyödyntämiseen, mutta haasteita syntyy myös avoimen innovaatiomallin kautta. Kolmas Westin ja Gallagherin esille tuomista haasteista, ulkopuolisten innovaattoreiden motivaatio, liittyy avoimen innovaation peruskysymykseen kahdella tasolla. Vaikka tämä paradoksi onkin haastava ja perustavanlaatuinen, organisaatioiden on ratkaistava se tavalla tai toisella, jos ne aikovat käyttää avointa innovaatiomallia.
Vaikka edellä todettiin, että avoin innovaatiomalli on tietyllä tasolla erityisen sopimaton tietyille toimialoille, on silti olemassa toimialoja, joille avoin innovaatiomalli sopii.
Innovaatioiden demokratisointi
Von Hippelin näkemyksen mukaan innovatiivisten tuotosten syntymisen edistämiseen tarkoitettuja resursseja ei pidä suunnata kapealle toimijaryhmälle. Tällöin yksittäisten innovaatioiden kehittämiseen käytettyjen varojen vähentäminen mahdollistaa resurssien entistä laajemman jakautumisen, jolloin resurssien vaikutusarvo kasvaa entisestään. von Hippel. Von Hippelin mukaan innovaatioiden demokratisoitumisesta hyötyvät myös innovaatioiden käyttäjät, jotka voivat avoimen kehitysprosessin ansiosta osallistua käyttämänsä tuotteen tai tiedon kehittämiseen.
Erikoistuneiden tuotteiden käyttäjillä on von Hippelin mukaan yleensä myös poikkitieteellinen näkemys, jolloin asiantuntijoiden eri osa-alueiden osaaminen ilmaistaan avoimessa kehitysprosessissa. emt, 30-31).
Innovaatioiden sosiaalisuus
Sosiaaliset innovaatiot
Joutsenoja ja Lindh (2004) kirjoittavat sosiaalisen innovaation määritelmästä ja viittaavat sosiaalisen innovaation suhteellisen lyhyeen historiaan sekä sosiaalisuuden ja innovaation käsitteiden samanaikaiseen laajaan käyttöön. Heidän mukaansa sosiaalisen innovaation käsite on varsin laajalle levinnyt ja heterogeeninen, sillä ajan myötä ulottuvuuksia ja muuttujia on lisätty yhä enemmän. Sosiaalisen innovaation laajaan ja pitkäaikaiseen käyttöön viittaa myös Mulgan (2007), joka myös kirjoittaa, että sosiaalisen innovaation prosessi vaihteli yksittäisten yksilöiden ja kokonaisten, paljon laajempien liikkeiden, kuten feminismin tai ympäristönsuojelun, välillä.
Siksi Hämäläinen ja Heiskala näkevät sosiaalisen innovaation laajasti, tunnettuja toimintatapoja muuttavina käytäntöinä, joiden kautta saavutetaan uutta.
Sosiaalisten innovaatioiden prosessi
Tästä syystä sosiaalisten innovaatioiden kehittäjät ja luojat ovat useammin organisaation täysjäseniä kuin täysin yhteisön ulkopuolelta tulevat kehittäjät. Mulganiin (2007) viitaten voidaan sanoa, että erilaisten sosiaalisia innovaatioita kehittävien yksilöiden lisäksi monia organisaatioita, liikkeitä ja ideologioita pidetään merkittävinä sosiaalisten innovaatioiden keksijöinä ja kehittäjinä. Sosiaalisia innovaatioita haetaan ja niitä halutaan löytää, ei vain sosiaalisten innovaatioiden laajan vaikutuksen tai mahdollisten taloudellisten hyötyjen vuoksi, vaan myös sosiaalisten innovaatioiden kiinnostuksen vuoksi.
Sosiaalisten innovaatioiden monipuolinen ilmeneminen ja sosiaalisista innovaatioista koituvat hyödyt ovat lisänneet eri toimijoiden kiinnostusta sosiaalisiin innovaatioihin, mutta sosiaalisia innovaatioita luovien innovoijien kyky nähdä mahdollisuudet mahdottomissakin paikoissa herättää kiinnostusta.
Sosiaalisen innovaatiomallin mahdollisuudet
Sosiaaliset innovaatiot ovat mahdollistaneet toimijoiden ja organisaatioiden hyvin erilaisista lähtökohdista hyödyntäen sosiaalisia innovaatioita heidän avullaan sekä parantamaan ja rikastuttamaan liiketoimintaansa. Julkisen sektorin toimintakenttää tarkasteltaessa voidaan kuitenkin katsoa erityisesti erilaisilla sosiaalisilla innovaatioilla olevan merkittävä rooli. Yhteiskunnallisten innovaatioiden merkitys näyttää olevan jo nyt kuntien keskiössä, mikä johtuu lähinnä kuntien toimintaympäristön luonteesta.
Kunnat voisivat toteuttaa sosiaalisia innovaatioita esimerkiksi avoimen innovaatioprosessin kautta, jolloin kaivattujen sosiaalisten innovaatioiden kasvua voitaisiin helpottaa ja nopeuttaa yhteistyön ja jakamisen naturalisoinnilla.
Innovatiivisuuden olemus
Perustehtävä
Vastaajien mielipiteet kuntasektorista ja sen tilasta olivat varsin samankaltaisia: suurin osa vastaajista näki kuntasektorin sekä jakautuneena että tietyssä muutostilassa. Innovaatioiden yhteydessä haastateltavat puhuivat talouden tuomista haasteista, toiminnan määrätietoisesta johtamisesta sekä erilaisista kuntasektorin perustehtävien johtamiseen liittyvistä asioista. Haastateltujen vastauksissa kuntasektorin innovaatioihin liittyvät kysymykset yhdistettiin kuntien toimintaympäristöön ja perustehtäviin liittyviin kysymyksiin.
Haastateltavat puhuivat talouden haasteista, toiminnan määrätietoisesta johtamisesta ja erilaisista kuntasektorin perustehtävien johtamiseen liittyvistä asioista.
Yksilöt
Innovatiivisuuden ja perustehtävän positiivisen yhteyden muodostaa kunnan avoin ja muuttuva suhde omaan olemukseensa. Toimihenkilöt, toisin kuin luottamusmiehet, korostivat kunnan henkilöstön roolia kuntien innovatiivisuuden edistämisessä. Vaikka painotuserot vastaajien puheissa olivat selvästi erilaisia, molemmat vastaajaryhmät mainitsivat puheissaan sekä ruohonjuuritason että johtamistason, jotka ovat olennaisia kuntien innovatiivisuuden ja uudistumiskyvyn kannalta.
Painotuseroista huolimatta haastateltujen näkemys eri yksilöiden roolista innovaatioiden luojina ja ylläpitäjinä kunnissa näyttää olevan merkittävä sekä virkamiesten että luottamushenkilöiden mielestä.
Yhteisöt
Vastaajat uskovat, että kuntien innovaation ja uudistumisen lähteenä ovat pääosin yhteisön sisäiset toimijat, organisaation itsensä toimijat. Haastatteluissa vastaajilta saatujen mielipiteiden mukaan eri yksilöiden tai yhteisöinä toimivien toimijoiden merkitystä voidaan pitää keskeisenä tekijänä kuntien innovaatio- ja uudistumiskyvyn luomisessa ja ylläpitämisessä. Yhteisöjen kautta muodostuu innovaatiota ympäröivä toiminnallinen konteksti, joka lopulta määrittelee innovaation muodot ja innovaatiokyvyn edellytykset.
Vastaajien näkemyksen mukaan eri yhteisöjen merkitys kuntien innovatiivisuus- ja uudistumiskyvyn luomisessa ja ylläpitämisessä lähtee pohjimmiltaan joko kunnasta itsestään tai jostain kunnan ulkopuolisesta yhteisöstä.
Luottamus
Haastateltujen vastauksissa luottamus jakautui karkeasti kahdelle eri tasolle tietyn julkisen ja yksityisen luottamuksen kautta. Vastaajat näkivät yleisön luottamuksen ilmentyvän ensisijaisesti toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä, mutta yleisön luottamusta pidettiin luonnostaan vähemmän aidona kuin yksilöiden välisten suhteiden kautta muotoutuvaa luottamusta. Konkreettinen julkisen luottamuksen puute sen sijaan tuntui pääosin huipentuvan ihmisten välisiin suhteisiin ja henkilökohtaiseen kemiaan, mikä esti uuden ajattelun kunnissa.
Tällä konkreettisella julkisen luottamuksen puutteella ja sen tiukasti henkilökohtaiseen kemiaan liittyvällä luonteella näyttää olevan vahva vaikutus innovaatioon, ja edellä esitettyjä julkisen luottamuksen teemoja on vaikeinta purkaa.
Suunnitelmallisuus
Eri yhteisöjen ja tiimien välisen luottamuksen lisäksi luottamus lisää innovaatioita myös kunnissa työskentelevien ihmisten luottamuksen kautta. Luottamusta tai siitä saatavien hyötyjen määrää ei voida tarkasti mitata, mutta luottamuksen puute heijastaa vahvasti yksilöiden ja eri yhteisöjen toimintaa. Vastaajien kokemusten mukaan yhteinen suunnittelu vakauttaa sekä organisaation sisäistä tilannetta että yksilöiden ja eri yhteisöjen välistä suhdetta siten, että innovaatiot lisääntyvät.
Vastaajien puheissa sekä yksilöt että erilaiset yhteisöt liittyvät suunnitteluaiheeseen, jonka kautta kuntien innovatiivisuutta voidaan vastaajien mukaan edistää voimakkaasti.
Keskusteleva kriittinen konsensus kuntien innovatiivisuuden avaimena
Luottamuksen, suunnittelun ja yksilöiden ja yhteisöjen teemoihin liittyvien tekijöiden tuoma innovatiivisuus korostaa kuntasektorin sisäisten ominaisuuksien merkitystä kuntien innovatiivisuuden tunnistamisessa ja kehittämisessä. Kuntien innovaatiokyvyn suurimmat haasteet liittyvät pääosin kuntasektorin toimijoiden yhteiskunnalliseen ainutlaatuisuuteen sekä kuntien toimintaympäristön laajaan ulottuvuuteen. Löydetyt teemat eivät ainoastaan valaise haastateltujen kuntasektorin virkamiesten ja kuraattorien näkemyksiä kuntien innovatiivisuudesta, vaan myös avaavat oven laajempaan tutkimukseen kuntien innovatiivisuudesta.
Aineistosta löytyvien teemojen kautta kuntasektorin innovatiivisuutta ja uusiutuvuutta voitiin kuvailla laajaksi ja poikkitieteelliseksi.
Avoimien ja sosiaalisten innovaatioiden merkitys kunnille
Kuntasektorin tutkimus- ja kehitystoiminnan täydellinen puute ja innovaatioita kehittävien toimijoiden puute kunnissa vaikeuttavat kuntien innovaatioiden kehittymistä ja juurtumista. Avoimen innovaatiomallin mukaan organisaation oma tieto ja osaamisresurssit ovat rajalliset, jolloin organisaatio tekee laajasti yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa parhaan hyödyn saavuttamiseksi. Lisäksi avoimen innovaatiomallin avulla on mahdollista liittää ulkopuolelta tulevaa tietoa entistä tehokkaammin organisaation omaan toimintaympäristöön ja kehittää yhteyksiä organisaation ulkopuolelle.
Avoimen innovaation mallilla kunnat voisivat hyödyntää tehokkaammin ja monitieteisemmin erilaisia olemassa olevia innovaatioita ja ideoita.
Tulevaisuus
Haastateltavat puhuivat perustehtävästä kuntasektorin toiminta-alaan kuuluvien tehtävien kautta, ja innovaatio- ja innovaatiokyky nähtiin kiinteistöresursseina kuntatehtävien tehokkaampaan suorittamiseen. Kuntasektorin erilaiset yhteiskunnalliset innovaatiot ovat nyt ja tulevaisuudessa kunnan toiminnan keskiössä, mutta uudenlaisen innovaatioprosessin kautta. Avoimen innovaatiomallin kautta voitaisiin tuoda elementtejä kuntasektorille, jotta innovaatioprosessi vastaa paremmin kuntasektorin toimijoiden luonnetta.
Innovaatioiden sosiaalinen luonne ja avoimempi innovaatioprosessi sopivat varsin hyvin kuntasektorin innovaatio- ja uudistumiskykyyn.
Teemahaastattelukysymykset
Haastatellut henkilöt
