Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarjota edellytykset itsejohtamisen syvemmälle ymmärtämiselle ja paljastaa itsejohtamisen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tutkimukseni on kuvaava kirjallisuuskatsaus, joka esittelee itsejohtamiseen liittyviä keskeisiä ja kiinnostavia piirteitä ja pyrkii löytämään yhteyden itsejohtamisen ja hyvinvoinnin välillä. Käsitteen määrittämisen jälkeen jatkan kuvaamaan teorioita, jotka ovat vaikuttaneet itsejohtamisen tutkimukseen, kuten Albert Banduran sosiaalisen oppimisen teoria ja sosiaalinen kognitiivinen teoria.
Itsejohtaminen on oman mielen hallintaa, joten itsehallinnan teoriaa voidaan lähestyä tarkastelemalla persoonallisuuden ja älykkyyden rakenteita. On totta, että itsejohtamisen teoria perustuu aikaisempiin teorioihin, kuten motivaatioteoriaan, mutta ainakin Nek &.
Itsensä johtamisen tutkimukseen vaikuttavat teoriat
- Banduran sosiaalisen oppimisen teoria ja sosiaalikognitiivinen teoria
- Motivaation rakentuminen
- Ulkoinen motivaatio
- Sisäinen motivaatio
- Työmotivaatio
Houghton vastusti kriitikkoja toteamalla, että heidän mielestään kriitikot eivät yksinkertaisesti ymmärrä itsehallinnan käsitteen ja teorian normatiivisen näkökulman ainutlaatuisuutta (Neck & Houghton, 2006, s. 274). Itsehallintastrategiat sisältävät itsehavainnoinnin, joka edistää itsetietoisuutta siitä, miksi tietyt käyttäytymistavat valitaan ja milloin tiettyjä käyttäytymismalleja esiintyy. Itsejohtamisen teoriaan vaikutti myös Banduran (1986 & 1991) sosiaalinen kognitiivinen teoria, jonka mukaan ihmisen käyttäytyminen voidaan selittää kolmen tekijän vuorovaikutuksella.
Nämä kolme vaikuttavaa tekijää yhdistettynä itsesäätelyteoriaan muodostavat perustan itsehallintastrategioille (Neck & Houghton, 2006, s. 279). Stewartin, Courtrightin & Manzin artikkelissa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan itsehallinnolle on tärkeää valita tavoitteet, jotka sopivat motivaation lisäämiseen.
Persoonallisuuden ja älykkyyden rakentuminen
Tieto
Ajatteluun keskittyvät tekijät, kuten ratkaisuorientaatio, liittyvät parempaan luovuuteen ongelmanratkaisussa kuin pessimismiin ja taipuvaisiin yksilöihin. Siksi kognitiivinen kyky on välttämätön, koska mallintamisessa kerätään tietoa ja kokemuksia sekä määritellään oman käyttäytymisensä suunta. Siksi yksilö kerää tietoa ja kokemuksia käyttäytymisensä perustaksi ja ohjaa käyttäytymisensä suuntaa saavuttamaan halutun tulevaisuuden.
Toisaalta kognitiivisesti positiivisia kokemuksia voidaan kokea, jos edellä mainitut asiat ovat kunnossa, jolloin näistä asioista kokeminen on positiivisesti haastavaa ja motivoivaa.
Tahto
Tunne
Persoonallisuus
Persoonallisuus ja itsensä johtaminen,
Itsejohtamisen teoria on saanut kritiikkiä siitä, että itsejohtaminen voidaan nähdä vain osana persoonallisuuden rakennetta. Neck & Houghton (2006) kuitenkin vastaavat, että persoonallisuusteoriat kuvaavat erilaisia persoonallisuuden piirteitä ja itsejohtaminen tähtää normatiiviseen näkökulmaan kuvauksen sijaan eli ottamaan kantaa siihen, miten jotain pitäisi tehdä. Stewart ja hänen kollegansa suorittivat tutkimuksen, jossa koehenkilöt, jotka saivat alhaisia arvosanoja tunnollisuuden piirteestä, saavuttivat suuren edun tällä tunnollisuuden asteikolla harjoittamalla itsehallintaa.
Itsehallinnan teoria rakentuu osittain itsesäätelyteorialle, joten vaikka persoonallisuus ja itsesäätely liittyvät toisiinsa, persoonallisuus ei määrää kaikkia toimintatapoja. Tästä syystä itsejohtamiseen kehitettyjä strategioita harjoittelemalla oppii paremman toimintamallin ja sitä kautta paremman suorituskyvyn. Strategioiden harjoittelu on tärkeässä roolissa, koska muuten toiminta perustuu persoonallisuuden piirteisiin ja tarkoituksena on vähentää ei-toivottuja ja itsenäisiä toimintamalleja itsejohtamisstrategioilla.
Itsesääntely on ihmiselle tyypillistä, mutta yksilöiden välillä on eroja kyvyssä toimia määrätietoisesti ja tavoitteellisesti. Manzin ja Houghtonin artikkelissa todetaan, että jotkut teoreetikot, esimerkiksi Guzzo, 1998; Markham ja Markham, 1998, ovat kyseenalaistaneet persoonallisuuden ja itsensä hallinnan välisten erojen mahdollisuuden. Jotkut persoonallisuuden piirteet, kuten itsehallinta, tunnollisuus ja emotionaalinen vakaus (big five), voivat liittyä hyvin itsehallintakykyyn.
Esimerkiksi autonomian tarve nähdään yksilön persoonallisuuden taipumuksena, joka voi vaikuttaa henkilökohtaiselta tarpeelta tai halulta ilmaista oma-aloitteisuutta esimerkiksi työtehtäviä suoritettaessa. Yun & Sims jatkaa kuitenkin, että persoonallisuuden piirteet ovat piileviä, mutta itsejohtajuus on todellinen käyttäytymisilmiö, jota voidaan vahvistaa. Tällä he tarkoittavat sitä, että persoonallisuuden ominaisuuksista riippumatta itsejohtamisen taito voi muuttaa käsitystä omasta tehokkuudesta ja kykykokemusta, koska itsejohtajat motivoivat itseään, suuntaavat omia ponnistelujaan tavoitteellisesti ja tarvittaessa uudistavat ajattelumallejaan (Yun & Sims, 2006, s. 377).
Arvot, itsensä johtaminen ja hyvinvointi
Arvot edustavat toivottavia tavoitteita ja heijastavat sitä, mikä on tärkeää ja arvokasta ihmiselle (Sagiv, Raccas & Schwartz, 2017, s. 4). Salmiemienin (2008) ja Sydänmaanlakan (2022 s. 85) mukaan arvojen taustalla ovat arvot koko kulttuurissa, yhteiskunnalliset arvot, koulutus, harrastukset ja arvot kotoa. Arvot ovat asioihin ja toimintaan liittyviä merkityksiä, jotka tulevat oman mielen tulkinnasta näitä asioita ja toimintaa kohtaan.
Itseohjautuvuus tarkoittaa tässä teoriassa itsenäistä toimintaa, joka ilmenee päätöksenteon, tutkimuksen ja luovuuden muodossa. Schwartz (1994 s. 20–21) Schwartzin arvoteoria määrittelee arvot halutuiksi siirtymätavoitteiksi, joiden merkitys poikkeaa yksilön elämään vaikuttavista periaatteista (Rocca et al., s. 2002). Ihminen voi yrittää pienentää omien arvojensa ja käyttäytymisensä eroja muuttamalla käyttäytymistään niin, että se on enemmän arvojen mukaista (Rocca ym. Schwartz kuvaa tietoisesti kymmentä arvoa ympyrämallilla, koska kuvan vastakkaiset arvot ovat kauimpana toisistaan, myös rakenteellisesti.
Mitä kauempana kaksi arvoa ovat toisistaan, sitä vastakkaisempia ovat niiden taustalla olevat motiivit (Schwartz, 2010, s. 24). Itsejohtamisen kehittämisen kannalta kannattaa myös pohtia, miten omaa elämää voisi mukauttaa paremmin omien arvojen mukaiseksi (Sydänmaanlakka, 2022 s. 83). Sydänmaanlakka (2022) puhuu myös arvoristiriidoista, mutta jatkaa, että kun omat arvot ovat tiedossa, niistä poikkeaminen on tietoinen valinta, jolloin se voi vähentää toimintaa arvoja vastaan tulevaisuudessa.
Elämän kriisien myötä arvomaailma voi muuttua, joten arvojen ja niiden periaatteiden ajatteleminen auttaa päivittämään arvoja paremmin (Sydänmaanlakka, 2022, s. 84). Ensinnäkin sinun on tiedettävä, mihin aika kuluu, jotta voit poistaa merkityksettömät häiriötekijät ja keskittymistä häiritsevät tekijät. Tärkeitä selviytymiseen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat oikeudenmukainen kohtelu, vaikuttamismahdollisuudet, riittävä palkka ja arvojen yhdenmukaisuus (Vesterinen, 2006, s. 24–25).
3 Hyvinvointi
Hyvinvoinnin osa-alueet
- Psyykkinen hyvinvointi
- Henkinen hyvinvointi
- Fyysinen hyvinvointi
- Ammatillinen hyvinvointi
- Uudistumiskunto
- Sosiaalinen hyvinvointi
Kognitiivisen kyvyn heikkeneminen johtaa ajattelu-, ongelmanratkaisu-, suunnittelu- ja päätöksentekokyvyn heikkenemiseen ja tehottomuuteen, joten juuri johtamistyössä stressin välttäminen ja riittävä lepo ovat olennaisia (Sydänmaanlakka, 2022 s. 45). Työhyvinvoinnin käsitettä kutsutaan joskus myös työn imeytymiseksi, joka on positiivinen ja suhteellisen pysyvä tunnetila ja motivoitunut tila, joka sisältää sitoutumisen, työhön uppoamisen ja energian (Hakanen, 2004 s. 28). Siksi stressi on vakava tila, kun se jatkuu pitkään ja aiheuttaa peräkkäisiä ongelmia yksilölle itselleen, organisaatiolle taloudellisena tappiona ja yhteiskunnalle terveydenhuollon taakkana (Manka & Manka, 2016 s. 30–34).
Sydänmaanlakakin mukaan arvoista puhuttaessa voi myös miettiä, mistä arvot ovat peräisin ja milloin ne on opittu. Tavoitteella on yksi pääominaisuus, joka on tyydytyksen tunteen viivyttäminen, eli välittömän tyydytyksen tunteen voittaminen saavuttaakseen jotain suurempaa. Tavoitteena on lupaus myöhemmästä palkinnosta, joka on suurempi kuin kyseisen hetken hyöty tai nautinto.
Hän uskoo, että oman kehon kuunteleminen ja siitä huolehtiminen johtaa positiiviseen kiertokulkuun, sillä lisääntynyt liikunta ja terveellinen ruokavalio lisäävät hyvinvointia ja positiivisten kokemusten kautta kehonhoito tulee lopulta itsestään selväksi (Sydänmaanlakka, 2006 s. 100). Fyysisen kunnon tärkeys tulee ymmärtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentajana ja sitä kautta toteuttaa tarvittavat elämäntapamuutokset (Sydänmaanlakka, 2022 s. 37). Eli joskus voi myös poiketa terveellisistä valinnoista, kunhan syömiseen liittyvät tavat ja tavat ovat yleensä säännöllisiä, niin se on hyvinvoinnin kannalta tärkeää (Sydänmaanlakka, 2022 s. 39).
Liian korkeat itselle asettamat standardit voivat aiheuttaa vaikeuksissa liiallista pettymyksen tunnetta ja niistä aiheutuvia negatiivisia tunteita voi olla vaikeampi käsitellä (Vesterinen, 2006 s. 81). Erityisesti negatiivisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen koetaan vaikeaksi, joten palautteen merkitys suhteessa omaan kehitykseen tulee ymmärtää (Sydänmaanlakka, 2012 s. 67–70). Kyky reflektoida on tärkeää johtajille ja johtajille itselleen, jotta he voivat arvioida ja tarkastella itseään ja suhteitaan objektiivisesti (Sydänmaanlakka, 2006 s. 33–34).
4 Itsensä johtamisen strategiat
- Rakentavien ajattelumallien strategia
- Palkkiostrategia
- Käyttäytymismalli strategia
- Jaetun johtajuuden strategia
Se korostaa tietoisuutta ja itsesääntelyä, jotka ovat avaintekijöitä itsetehokkuuteen liittyvissä uskomuksissa ja kehityksessä (Houghton ym. 2012). Itsejohtamisstrategioihin koulutetut voivat paremmin hallita käyttäytymistään ja poistaa ei-toivottuja toimintatapoja ja korvata ne paremmilla ja tarkoituksenmukaisemmilla tavoilla. Mullerin artikkelin mukaan aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että itsejohtamisstrategioilla on positiivinen vaikutus itsetehokkuuteen, työsuoritukseen ja työn tehokkuuteen sekä vähentää negatiivista työperäistä stressiä.
Lisäksi havaittiin positiivinen suhde itsehallinnan ja terveyden välillä, mukaan lukien työtyytyväisyys ja stressin vähentäminen. Ajatukset ja uskomukset tulee olla autenttisia itsejohtamisen kehittymiselle, jotta osaamista toisten johtamisessa voidaan hyödyntää (Manz, 2015 s. 145). Saavutamattomista tavoitteista luopuminen kannattaa, mutta itsehallintastrategioilla pyritään muokkaamaan tarpeettomia vääristyneitä ajattelumalleja, jotta tavoitteet eivät aiheuta liian alhaisia odotuksia tai heikentynyttä itseluottamusta (Neck & Houghton, 2006, s. 276).
Käyttäytymisstrategiat ovat itsejohtamisstrategioiden varhaisin vaihe, jossa tavoitteena on lisätä kurinalaisuutta ja vähentää ei-toivottua käyttäytymistä ja lisätä haluttua käyttäytymistä. Manz (2015) korostaa, että yhteistyötä voidaan käyttää sopivalla tavalla itsejohtamisstrategiana, joka voi viime kädessä parantaa myös henkilökohtaista tehokkuutta. Itsejohtamisen kannalta johtajan omien tunteiden ja asenteiden tunnistaminen auttaa tunnistamaan muiden tunteita ja asenteita.
Käyttäytymisen itsejohtamisstrategioilla voi viime kädessä olla myönteisiä signaaleja muille ryhmän jäsenille, mikä lisää luottamusta ryhmän toimintaan. Optimaalinen tilanne tiimityössä olisi, että jokaisella tiimin jäsenellä on hyvät itsejohtamistaidot, jolloin se osoittautuu kiinnostukseksi ryhmän tehtävää kohtaan ja ongelmatilanteissa luo luottamusta toistensa kykyihin. Ryhmätyö tai jaettu johtaminen on dynaamista ja monisuuntaista kollektiivista toimintaa, ja kyky hallita itseään johtaa korkeampaan kollektiiviseen luottamukseen, tehokkuuteen ja sitoutumiseen ryhmätoimintaan.
5 Johtopäätökset
Itsejohtaminen on keino huolehtia omasta hyvinvoinnista, joten itsejohtamisen ja oman hyvinvoinnin konkreettinen linkki olen minä toimijana. Itsejohtamisstrategiat ovat työkaluja oman toiminnan kehittämiseen joko suoraan hyvinvointiin tai hyvinvoinnin lisääntymiseen samalla, koska pyrkimyksenä on toimia paremman minän tai esimerkiksi oman paremman johtamisen suuntaan, mikä oletettavasti lisää hyvinvoinnin kokemusta. Nimestään huolimatta itsejohtamisen tarkoitus ei ole keskittyä pelkästään itseensä, vaan ottaa huomioon sosiaalinen ympäristö.
Ajattelun ja itsensä muokkaaminen rakentavalla tavalla edistää oppimista ja kykyä sekä lisää autonomian tunnetta, jolla on yhteys hyvinvoinnin rakentamiseen joko suoraan hyvinvoinnin lisäämiseen keskittyen tai lisääntyneen itsekyvyn tunteen sivutuotteena. Itsejohtamisen tutkimuksen jälkeen tuntuisi luonnolliselta valita jatkotutkimusaiheeni siitä, kuinka johtaja itse voi motivoida alaisiaan aktiivisesti kehittämään itsejohtamista ja miten tukea heitä tavoitteidensa saavuttamisessa. Kyse on kuitenkin itsejohtamisesta ja sen kehittämisestä, joten näen näiden välisen yhteyden olennaisena muiden hyvän johtamisen kannalta.
Lopulta kyse on yksilön tietoisuudesta elämässään siitä, mitä hän tekee, miksi hän tekee sen ja miten hän tekee sen.
Lähteet
Effective Stress Management: A Model of Emotional Intelligence, Self-Leadership, and Student Stress Coping Julkaisussa Journal of Management Education 2012, Vol.36 (2), p.220-238 Julia L. Leading from the inside out: a meta-analise of how, when, and why self-leading affects individual outcomes. Briarcliff Manor Vol. 2015) Julkaisussa: Neem die selfleierskap-hoogpad: Gladde oppervlak of slaggate vorentoe.
Employee adaptive performance and job satisfaction during organizational crisis: the role of self-leadership.doi-org.proxy.uwasa.fi X. 1996) Mental self-leadership: The impact of mental strategies training on employee cognition, behavior, and affect. Porvoo: Markku Ojanen and Minerva Kustannus Oy. Gree Leadership self-efficacy and managers' motivation to lead change Journal of Organizational Behavior;.
Schwartz Shalom & Tammy Rubel (2005). Gender differences in value priorities: cross-cultural and multimethod studies.
