”Jaapekan” terveiset Hämähäkit seinällä
Tuntosarvi
3/2023
Suomen Kuurosokeat ry:n järjestö- ja jäsenlehti
Tuntosarvi 49. vuosikerta ISSN 2490-1695 Julkaisija
Suomen Kuurosokeat ry Levikki
500 Taitto
Anne Metsäpuro Päätoimittaja Anne Metsäpuro p. 040 753 2026
viestinta@kuurosokeat.fi
Vuosikerran hinta
Vuosikerta 25 euroa. Suomen Kuurosokeat ry:n jäsenille ilmai- nen. Yhdeksän numeroa vuodes- sa printtilehtenä, pistekirjoituksella, Daisy-äänilehtenä, sähköisenä Lue- tus-ohjelmassa ja pdf-näköislehtenä verkossa.
Mainosten hinnat puoli sivua 140 euroa 2 x 1/2 palstaa 70 euroa 1 palsta 60 euroa
1/2 palstaa 35 euroa 1/4 palsta 20 euroa
Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Kuurosokeat ry,
Insinöörinkatu 10, 33720 Tampere.
s-posti:
osoitteenmuutos@kuurosokeat.fi Toimiston aukioloaika
ma–pe klo 9.00–15.00 Painopaikka
Viestipaino Oy, Tampere
Toimituksella on oikeus käyttää lehden juttuja yhdistyksen internet- sivuilla
www.kuurosokeat.fi.
Sisältö
Pääkirjoitus...3
Mitä sulle kuuluu, Pekka Jaakola? ...4
Hämähäkit seinillä: seinäkiipeily ...7
Kirjeitä kentältä ...10
Etsitään kaveria ...11
Rahastoista myönnettävät avustukset ...12
Kuurosokeuden maisteriopinnot ...14
Ilmoitukset ...18
Uusia työntekijöitä ...22
Koskettava kuva ...24
Suomen Kuurosokeat ry THL:ssä ...25
Signmark palkittiin – kunniamaininta Saukkoselle ja Kuurojen kansanopistolle .26 Kolumni: Vaikuttamisella on väliä ...27
Varapuheenjohtaja Sanna Paasonen esittäytyy ...28
Puheenjohtajan palsta ...30
Etukansi: Taru Appelblom harrastamassa seinäkiipeilyä. Kuva: Tanja Huupponen Takakansi: Mokkapaloja eli porilaisittain masaliisa. Kuva: Suomen Kuurosokeat ry:n kuva-arkisto
Pääkirjoitus
Suomen Kuurosokeat ry:n vaaliteesit korostavat eri kommunikaatiotapoja ja apuvälineitä käyttävien kuulonäkö- vammaisten esteettömyyttä ja yhden- vertaisuutta.
YK:n yleissopimus vammaisten hen- kilöiden oikeuksista tuli voimaan Suo- messa jo 2016, mutta edelleen sopi- muksesta pitää muistuttaa päättäjiä.
Viimeksi asiasta on keskusteltu vam- maispalvelulain muutosten yhteydes- sä. Yhdenvertaisuus, osallisuus ja osallistuminen sekä yksilöllisen tar- peen mukaiset, riittävät ja hyvät pal- velut pitäisi turvata. Oikeus palveluun määräytyisi tarpeen, ei diagnoosin mukaan.
Esteetön ympäristö mahdollistaa tur- vallisen elämisen kaikille. Näissä ti- loissa liikkuminen on helppoa apu- välineiden avulla, valaistus on hyvä sekä opasteet ovat riittävän selkeitä ja isoja. Myöskään kaikumista ei ole ja saatavilla on induktiosilmukka. Es- teettömyys tuleekin huomioida jo ra- kennusvaiheessa. Tästä esimerkkinä mainittakoon Kuurosokeiden Toimin- takeskuksen VTS Ristontalo, joka sai esteettömyyspalkinnon vuonna 2018.
Digitaaliset palvelut ovat yleistyneet yhteiskunnassamme. Yhdenvertai- suuden näkökulmasta ongelmallista on, että niiden käyttö on useasti han- kalaa apuvälineiden käyttäjille. Suu- rennusohjelmassa voi valita aputoi- minnoksi värinvaihtajan, mutta vä- reillä merkityt kohdat eivät tällöin näy.
Pistenäyttöä käyttävä ei puolestaan näe kuvassa olevaa tietoa vaan se pi- tää muistaa kirjoittaa auki. Palvelui- den saavutettavuuteen tulisikin kiin- nittää huomiota.
Tulkkauspalvelu on erittäin tärkeä kuulonäkövammaisille. Viittomakie- len tulkki lisää heidän osallisuuttaan ja vuorovaikutustaan muiden ihmis- ten kanssa. Tulkki toistaa puhetta, ku- vailee ympäristöä ja opastaa asiakas- ta. Kelan kilpailutuksen myötä voi tul- la esiin tilanne, ettei asiakas saakaan hänelle pitkään tuntemaansa, luotet- tua tulkkia. Myös on mahdollista, et- teivät vanhempaa kieltä käyttävä asi- akas ja nuori tulkki ymmärrä toisiaan.
Tämä aiheuttaa väärinymmärryksiä ja turhautumista sekä saattaa siten vaa- rantaa asioiden hoitamista.
Kuljetuspalvelut mahdollistaa kuu- rosokealle tasavertaisen osallistumi- sen esimerkiksi harrastuksiin, kulttuu- ritapahtumiin tai ystävien tapaamisiin.
Kaikki eivät asu sellaisissa paikoissa, joissa liikkuminen yleisillä kulkuväli- neillä on helppoa ja turvallista. Liiken- nevälineen vaihto ei välttämättä on- nistu yksin, sillä saapuvan bussin tai junan numeroa ei aina näe. Kuulutus- ten kuuleminen voi olla hyvin hanka- laa meluisalla asemalla. Tällöin tarvi- taan se toinen ihminen, joka auttaa ja opastaa oikeaan paikkaan.
Anne Metsäpuro, viestinnän asiantun- tija/päätoimittaja
Jaakko Evonen, sisällöntuottaja
-Jos olis pari viikkoa sitten soittanut, niin olisi ollut aika synkkä tunnelma.
Tässä on ollut kaikenlaista sairautta, mutta nyt menee paremmin.
- Asun palvelutalossa, Kotikartanossa, johon kuuluu useampi talo. Asuin ne- losessa 20 vuotta. Siellä tunsin mui- ta asukkaitakin. Muutin tähän kolmo- seen vuonna 2019. Nelonen oli koti ja tämä kolmonen on asunto. Tääl- lä kolmosessa ei ole yöhoitajaa, joten jos yöllä tarvitsee apua, pitää soittaa.
Tässä asuu huonokuntoisiakin ihmi- siä, mutta en oikeastaan tunne mui- ta asukkaita. Syön ruokanikin omassa asunnossani. Täällä ei ilmeisesti ole muita näkövammaisia, mutta en tunne näitä muita asukkaita. Saunassa en ole käynyt pariin vuoteen, mutta ei se ole ongelma. Olen viihtynyt ihan hyvin.
- Hankaluuksia on ollut jalkojen vuok- si. Ja koronankin sairastin, lievänä kuitenkin. Oli päivän kuumetta ja sit- ten yskää. Jouduin makoilemaan eris- tyksissä terveyskeskuksessa, kun ja- lan kanssa oli ongelmia samaan ai- kaan.
- Silloin kun asuin tuolla nelosessa, siellä oli vapaa-ajan toimintaa. Tässä kolmosessa ei juurikaan ole. Joitain muistelutilaisuuksia ja laulu- ja har- taushetkiä on ollut. Niissä olen ollut mukana.
- Elämä kulkee kulkujaan. Seuraan sähköpostikeskusteluja ja välillä vas- taankin jotain. Siinähän ne päivät ku- luvat.
- Olen kouluni jo käynyt, joten mah- danko enää oppia mitään uutta?
5-vuotiaana lähdin lastentarhaan ja siitä sokeiden kouluun. Olin kolmessa koulussa. Kävin Helsingissä koulus- sa vuoden, siitä Kuopiossa viisi vuotta ja Jyväskylässä kolme vuotta. Leppä- vaarassa olin ammattikoulussa ja val- mistuin aikanaan kokoonpanotyönte- kijäksi. Muutama vuosi myöhemmin opiskelin harjatyöntekijäksi. Sen jäl- keen olin Jyväskylässä kotitalouslin- jalla ja opin minä siellä vähän ruokaa laittamaan. Viimeiseksi kävin kuukau- den työllisyyskurssin. Näistä kaikista on jo paljon aikaa.
- Nuorempana retkeilin Nivalan näkö- vammaisten kanssa, kun matkanjoh- taja oli hyvä ystäväni. Kierrettiin lin- ja-autolla eri puolella maata. Viime vuosina ei ole pahemmin kierretty.
- Olen menossa Kuulo-Aurikseen kuntoutuskurssille. Vähän jännittää
Mitä sulle kuuluu, Pekka Jaakola?
Teksti: Pekan haastattelun perusteel- la Anne Metsäpuro
Kuvat: Kotikartanon hoitaja Marjaana.
Suomen Kuurosokeat ry:n kuva-arkisto
uuteen paikkaan meno. Odotan kun- toutukselta, että viikko onnistuisi hy- vin ja palaan kotiin virkistyneenä ja kuntoutuneena. Tulkki on mukanani koko viikon.
Onko sinulla ollut tulkin saantiongel- mia?
-Minä olen saanut tulkkeja ihan hyvin.
Joskus tulee tieto, että tulkkia ei ole saanut, mutta (näin) ei ole tapahtunut usein. Sairaalassa kun kävin, niin mi- nulla ei ollut koko aikana tulkkia.
- Henkilökohtainen avustaja käy kak- si kertaa viikossa tai useammin kun
sovitaan. Avustaja tekee esimerkiksi implantin ja kauko-ohjaimen paritta- misen, sillä en saa sitä itse tehtyä. Mi- nulla on kaksi vakioavustajaa ollut jo muutaman vuoden.
- Liikuntaa en oikein pysty harrasta- maan, paitsi vähän kävelen tässä huo- neessa. Ulkona en ole käynyt, kun on liukasta. Kirkkopyhään menin taksilla ja tulimme kirkolta kotiin kävellen. Tai minä istuin pyörätuolissa.
- Liikuntavammaisten kerho on ker- ran kuussa. Juomme kahvit, välillä on luennoitsijoita, askartelua ja juttelen Pekka Jaakola kotonaan.
ihmisten kanssa. Urheilukeskuksessa oli tapaaminen kerran, mutta en ollut mukana. Kuntopyörää pystyisin ehkä käyttämään, mutta ei tänne asuntoo- ni mahdu.
- Kirjoja luen vielä paljon, mutta olen vähän laiskistunut. Asiakasjulkaisuja eli skannattuja kirjoja luen paljon tie- tokoneella. Lisäksi luen piste- ja Dai- sy-kirjoja myös. Suosituksia on paljon, sillä tykkään lukea monenlaisia kirjo- ja. Elämänkerrat, romaanit, dekkarit,
Alistair MacLeanin kirjat ovat hyviä.
Navaronen tykit ja Navaronen haukat ovat hyviä ja olen lukenut ne monta kertaa.
- Lehtiä luen jonkun verran. Tuntosar- vessa saisi olla enemmän lukijoiden kirjoittamia juttuja. Ihmisistä kerto- vat jutut ovat kivoja. Näkövammaisten Airut ja Tuntosarvi ovat pisteversioi- na hyviä. Yksi paksu nide on parempi kuin kaksi ohutta. Pisteet ovat hyvät ja niitä on hyvä lukea.
- Muutamissa etäkoulutuksissa olen ollut mukana viime vuonna. Muiste- limme vanhoja asioita. Olen pyytänyt avuksi tulkin tai avustajan.
- En ole kauheasti ollut yhteyksissä muihin kuin ”Juupekkaan”. Soittelem- me puhelimella. Tietokoneella olen jonkin verran yhteyksissä. Yhteyden- pito on vähentynyt. Jyväskylästä ole- van henkilön kanssa silloin tällöin soi- tellaan.
- Tämä puhelimeni on pöytä-GSM ja siinä vastaajavalikko ei toimi oikein.
Vastaajaviestien kuuntelu ei oikein toimi.
- Kaikille lukijoille terveisiä ja hyvää talven jatkoa. Ja pistelukijat muista- kaa lukea, sillä taito ruostuu, jos sitä ei käytä.
Terveisin Pekka J eli tunnetaan ”jaa- Pekkana” kuurosokeiden piirissä.
Pekka ratsastamassa 90-luvulla.
Hämähäkit seinillä: seinäkiipeily
Sujautamme jalkoihin kevyet kumi- pohjaiset, tarranauhalliset kiipeilyken- gät. Vyötärölle laitetaan jalkojen ali pujotettavat valjaat, jotka kiristetään remmeillä. Astumme portin läpi yksi kerrallaan suureen, 12—14 metriä kor- keaan halliin, joka vastaa noin viisi- kerroksisen talon korkeutta. Täällä ih- miset pääsevät kiipeilemään korkeita seiniä pitkin jopa 29 metriin asti. Sei- niin on kiinnitetty erilaisia otteita.
Utelias lajikokeilu
Seinäkiipeily on kalliokiipeilyn sisä- urheilu- ja harjoittelumuoto. Lajissa vaaditaan rohkeutta, voimaa ja kette- ryyttä. Aloittelijat voivat kiivetä kaikilla otteilla, mihin vain saa kätensä ja jal- kansa sijoitettua. Seinään kiinnitetty- jä otteita on erilaisia; on pyöreitä, kul- mikkaita, viistoja, suuria, pieniä, ohuita ja paksuja. Otteet ovat myös erivärisiä.
Kun taitoa karttuu, voi kiivetä vaikkapa tietyn värisiä otteita eli reittejä pitkin.
Turvallisuuden takaamiseksi kiipeili- jöillä on käytössään valjaat, joiden va- rassa laskeudutaan alas automaatti- varmistuslaitteen avulla. Kokeneim- mat kiipeilevät matalammilla seinillä ilman valjaita ja köysiä.
Siskoni kanssa oli ollut puhetta, että
voisimme käydä yhdessä kokeilemas- sa seinäkiipeilyä, mihin hän oli jo tu- tustunut avomiehensä kanssa. Mi- nun avomieheni, Jari Kankkunen, 60, oli kokeillut hämähäkin elämää vajaa 15 vuotta sitten. Minulle, 54-vuotiaalle Tarulle, laji oli vielä vain haaveasteella.
Kunnes siskoni hommasi kiipeilyelä- myksen meille joululahjan muodossa, pistettiin puheet teoiksi.
Teksti: Taru Appelblom Kuvat: Tanja Huupponen
Alkuopastustilanne.
Seinä tuli eteen
Seisoessani korkean seinän edessä matalan patjan päällä, siskoni avo- mies kiinnitti vaijerin valjaissani ole- vaan lenkkiin ja ohjeisti kiipeilyyn sekä miten laskeudutaan alas. Otin käsillä- ni kiinni parista otteesta lattialla sei- soen, sitten etsin katseellani ensim- mäisen jalansijan ja tämän jälkeen ponnistin itseni ylös toiselle jalansi- jalle. Valjaat varmistivat, etten pääse putoamaan. Kiipesin ensin vain vähän, sitten kokeilin pudottautumista. Se oli liian matalalta, pudottautuminen on- nistuu paremmin korkeammalta.
Siispä kiipesin vähän korkeammalle ja kokeilin paremmalla onnella pudot- tautumista valjaiden varassa. Silloin pidetään käsin kiinni valjaiden etu- puolella olevasta vaijerista ja laskeu- dutaan alas aivan kuin pomppimalla jaloilla seinää vasten.
Tämän jälkeen aloin varsinaisesti kii- peillä. Alhaalla oli vähän hankala löy- tää jaloille sopivia sijoituspaikkoja, koska siellä ovat myös metalliset val- jasvaijereiden varmistusputket, mut- ta kyllä niillekin sai astua. Seisoessa- ni ensimmäisillä otteilla, katsoin ylös- päin mistä voisin ottaa käsilläni kiinni Kiipeilyseinä ja sen värilliset otteet. Ih-
misiä seinän edessä alhaalla.
Taru kiipeää seinällä.
seuraavaksi. Kurkotin niitä kohti, kat- soin mihin asettaisin toisen jalka- ni seuraavaksi ja sitten ponnistin sil- le. Pitäessäni itseäni paikallaan täs- sä kolmipisteessä, hapuilin vapaalla jalallani sille sopivaa otetta. Kun se löytyi, jatkui taas uusien otteiden et- sintä käsille ja jaloille joko katsomal- la tai tunnustelemalla. Jos otteet oli- vat kauempana toisistaan, levittäydyin seinälle kuin hämähäkki. Pari kertaa kurkistin alaspäin; lattialla olevat ih- miset olivat kaukana ja niin kovin pie- niä.
Kiipeily päättyy katonrajaan
Kun alkoi vaikuttaa siltä, että enää ei pääse ylemmäs, oli laskeutumisen vuoro. Irrotin käteni seinäotteista yksi
kerrallaan vaihtaessani pitelemään valjasvaijerista molemmin käsin. Tä- män jälkeen taivutin ylävartaloani taaksepäin ja annoin valjaiden kuljet- taa ihmishämähäkkiä pehmeästi alas- päin, muistaen osuttaa jalkoja kohti seinää pomppimalla.
Ensimmäisen seinän kiipeämisen jäl- keen kämmenet tuntuivat olevan kuin tulessa. Kun kiipesin seuraavalla sei- nällä, alkoivat kämmenet hikoilla ja sain hieroa käsiini magnesiumia. Pidin eri seinien välissä pientä taukoa al- haalla vettä hörppien. Siskon avomies kysyi, haluanko kiivetä vielä lisää – tottahan toki. Seuraavaksi hän ohjasi minut yläosastaan kaltevalle seinälle, jota jaksoin kiivetä yli puolet eli siihen asti, kun seinää oli mielestäni mahdo- ton edetä. Hiki alkoi kiivetä hattuunkin, joten elämääni hämähäkkinä riitti viisi erilaista huimaa seinää. Tämä seinä- kiipeily oli taas yksi hieno lisä elämys- kokoelmiini – ei se kuulon tai näön va- javaisuus elämyksiä estä.
Kirjeitä kentältä
Tietokoneeni on typerä. Se väittää mulla olevan roskapostia. Vaan ei ole.
Tarttis saada lisää opetusta. Tässä mietin, että pitäisikö mennä Iirikseen kursseille? Siellä voisin tehdä koritöi- tä. Mulla olisi muutenkin vielä halua työntekemiseen, muttei ole missään minulle sopivaa työpaikkaa. Mua kiin- nostaisi myös kokeilla, kuinka kaupas- ta tilataan ruokaa kotiin. Mää osaan jo lukea ja kirjoittaa sähköpostia.
Nyt käyn omasta halustani uudestaan pistekirjoituskurssia tuolla Tampe- reen seudun Näkövammaisten kurs- silla Kuninkaankadulla. Siellä on sel- lainen kerhohuone ja siellä voi opetel- la pisteitä. Ja hyvä asia on, että sain viimeinkin tietokoneeseeni pistenäy- tön. Ja opettelen sen käyttöä siinä sa- malla kun kerrataan pisteitä. Susanna Hannu opettaa meitä.
Mää luin, että alettaisiin myös näke- viä opettamaan pisteisiin, mutta onko kiinnostusta näkevillä opetella pistei- tä?
Mutta mää vielä toivoisin, että tänne Tampereellekin tulisi joskus se ”klou- ni-esitys”, joka oli alkukuusta tuol- la Kangasalla. Olin itsekin kuuntele- massa sitä komeaa esitystä. En voi- nut kun nauraa vaan. Oli se hauska,
Teksti: Sinikka Suonsyrjä, Tampere
kerrassaan mahtavaa. Olisitte tulleet muutkin mukaan. Kyllä piisaisi kerto- mista.
Joo ja Porissa oli se Yö-musikaali, se- kin oli musiikiltaan ihan kiva. Mutta oli siellä aika härskiä puhettakin. Mää olin kyllä vähäsen ihmeissäni, mutta kyllä mää sen siltikin loppuun saakka kuuntelin.
Mulla oli vasta syntymäpäivä. Ja sain lahjaksi käkikellon, jota olin toivonut.
Kello piti netin kautta tilata ja oli se hyvä, että niitä oli vielä. Kelloliikkeis- sä ei enää ollutkaan myynnissä käki- kelloja.
Ja muistatteko niitä tyhjiä c-kasette- ja, vieläköhän niitä saa jostain? Kau- poissa en ole semmosia enää nähny ollenkaan. Mahtaako niitä enään olla saatavana?
Mun pitäisi nyt löytää ittelleni uusi avustaja tai tukihenkilö. Jos pääsisi käymään sitten jossain ja tarttee hoi- toa matkalla. Ja etsin myös uusia ka- vereita. Mulle saa lähettää viestejä.
Kirjeitä saa laittaa tulemaan osoittee- seen sinikka.suonsyrja@gmail.com Semmoisin terkuin Sinikka
Etsitään kaveria
Teksti ja kuva: Anne Metsäpuro
Etsitään kiltti, hyvästä ruuasta ja mat- kustamisesta pitävä, mukava kaveri.
Olisi kiva käydä jossain yhdessä, vaik- ka teatterissa tai taidenäyttelyssä.
Tutustuminen lähiseutuun yhdessä olisi mukavaa. Olisi kiva jutella ja syö- dä hyvää ruokaa yhdessä.
Huumorintajuttomat älkää vaivautu- ko.
Kaveriksi saat mukavan naisen, joka ei oikein näe eikä kuulekaan, mutta pip- puria löytyy! Ja sairauksista ei ruiku- teta. Asun Tampereella.
Jos kiinnostuit, lähetä viestiä toimi- tukseen, joka välittää viestisi minulle.
Osoite: viestinta@kuurosokeat.fi
Rahastoista myönnettävät avustukset
Avustuksiin on jatkuva haku ja päätök- set avustuksista tehdään kerran kuu- kaudessa. Tammikuussa ei tehdä pää- töksiä ennen kuin hallitus on päättänyt rahastojen käytöstä.
Avustuksen myöntämisessä huomioi- daan sosiaaliset ja taloudelliset sei- kat. Hakemusten liitteeksi tarvitaan hakijan ja samassa taloudessa asu- van puolison / asuvien vanhempien viimeisin verotuspäätös.
Rahastoista myönnetään avustusta vasta kun muut vaihtoehdot on sel- vitetty. Avustusta ei pääsääntöises- ti myönnetä yhteiskunnan rahoituksen piiriin kuuluviin käyttötarkoituksiin, kuten apuvälineet. Jos hakija kuiten- kin pystyy osoittamaan, ettei hän saa yhteiskunnalta avustusta ko. käyttö- tarkoitukseen, voidaan avustus myön- tää.
Avustusten jakamisesta päättävät jär- jestöpäällikkö Taru Kaaja ja talous- ja hallintopäällikkö Janika Lanne yhdes- sä, ellei muuta ole ilmoitettu.
1. Tolvasen yleistestamentti
Myönnettävä määrä on enintään 6 000 euroa
Avustusta voidaan myöntää enintään 350 euroa hakemusta kohden ja avus- tuksella ei voi kattaa koko hankintaa.
Avustuskohteita voivat olla esimerkik- si kodinkoneet, tietokoneet, puhelimet ja niiden korjaus, tilapäinen rahantar- ve sairauden, työn puutteen tai muun syyn takia.
2. Vilkki-rahasto
Rahaston käytöstä päättää hallitus.
3. Säilän yleistestamentti
Avustusta voidaan myöntää kuuroso- keiden kansainvälisiin tapahtumiin sekä konferensseihin osallistumiseen ja opiskeluun ulkomailla. Avustusta myönnetään enintään 350 euroa/hen- kilö/vuosi.
4. Sirenin yleistestamentti Määrä on enintään 10 000 euroa.
Avustusta voidaan myöntää kuuroso- keille suunnattujen leirien ja valtakun- nallisten virkistystapahtumien järjes- tämiseen sekä liikunta- ja nuoriso- toimintaan. Lisäksi tuetaan SM- ja kansainvälisiin kisoihin osallistuvien kuurosokeiden urheilijoiden kohtuulli- sia kustannuksia. Rahastosta ei tueta oman yhdistyksen järjestämiä kisoja.
Hakijan tulee selvittää muutkin rahoi- tusvaihtoehdot ja matkakuluissa on aina omavastuu 20 euroa.
5. Heilän testamentti
kuurosokeiden toimeentulon auttamiseen
Määrä on enintään 6 000 euroa vuo- dessa. Avustusta voidaan pääsääntöi- sesti myöntää enintään 400 euroa ha- kemusta kohden.
Avustuksia voidaan myöntää pieni- tuloisille erilaisiin hankintoihin ja esi- merkiksi harrastuksiin, vapaa-ajan toimintaan tai matkoihin.
6. Sigrid Hakalan muistorahasto Määrä on enintään 2 000 euroa.
Testamentti määrää varat käytettä- väksi kuulonäkövammaisten lasten ja nuorten hyväksi.
7. Testamentti Tampereen seudun kuurosokeille
Testamenttia käytetään Tampereen seudun kuurosokeiden kurssi- ja va- paa-ajan toimintaan.
8. Tuettu laitehankinta
Tukea myönnetään enintään 400 eu- roa kerran neljässä vuodessa per asi- akas.
9. Martti Kempin rahasto
kuurosokeiden koulutukseen ja opetukseen
Rahastosta tuetaan elinikäistä oppi- mista. Opiskelukuluissa tuetaan kai- ken ikäisiä kuurosokeita/kuulonäkö- vammaisia oppilaitoksesta ja kou- lutasosta riippumatta. Apurahojen hakuaika on kaksi kertaa vuodessa 1.3. ja 30.9. mennessä.
Vuosittain jaetaan tutkinnon valmistu- misesta stipendejä kuurosokeille opis- kelijoille. Avustuspäätöksiä tehdään keskimäärin kerran kuukaudessa.
Kuurosokeita tuetaan esimerkiksi kan- salais- ja työväenopistojen koulu- tuspaikkojen osallistumismaksuis- sa koulutustahoista/-paikoista riip- pumatta. Tukihakemukset käsitellään keskimäärin kerran kuukaudessa.
Lisäksi rahastosta tuetaan kerhotoi- mintaa jäsenmäärän mukaan sekä opintopiiritoimintaa eri paikkakunnilla.
Lisätietoja rahastohakemuksista löy- tyy Suomen Kuurosokeat ry:n netti- sivuilta sekä:
Taru Kaaja
taru.kaaja@kuurosokeat.fi puh. 040 183 1618
Kuurosokeuden maisteriopinnot
Teksti ja kuvat: Riitta Lahtinen ja Marja Cantell
Alankomaissa järjestetään kuuroso- keuden maisteriopintoja Groningenin yliopistossa. Haastatteluuni vastasi ohjelman koordinaattori, tohtori Mar- ja Cantell.
Maisteriopinnot alkoivat vuonna 2016.
Mistä idea sai alkunsa?
-Professori Marleen Janssen on Gro- ningenin yliopiston kuurosokeusalan maisteriopintojen kehittäjä. Janssen opiskeli erityispedagogiikkaa Utre- chtissa ja työskenteli pitkään Alanko- maiden ainoassa kuurosokeain insti- tuutissa, Kentalis-Rafaëlissa (Sint-Mi- chielsgestel). Janssenin mukaan hänen kokemuksensa oli, että Alanko- maissa tietämyksen puutteen vuok- si monia kuurosokeita kohdellaan vir- heellisesti ikään kuin he olisivat kuu- levia ja näkeviä. Tämä johtaa usein vakaviin tunne- ja käyttäytymisongel- miin.
-Vuonna 2003 Marleen Janssen väit- teli aiheesta harmoninen vuorovaiku- tus kuurosokeiden kanssa (Radboudin yliopisto, Nijmegen). Vuodesta 2007 lähtien Janssenilla oli professuurin- sa kehittämisessä tärkeinä yhteistyö- kumppaneina Koninklijke Kentalis ja Bartimeus-säätiö. Professuuri toteu- tui lopulta Groningenin yliopistossa,
ensimmäisenä maailmassa erikoisa- lanaan ‘kommunikaatio synnynnäi- sessä ja varhaisessa kuurosokeudes- sa’.
-Koska kuurosokeuden parissa ja tut- kimuskentällä työskenteleviä on vain rajallisesti, Marleen koki, että kan- sainvälinen yhteistyö on ensisijaisen tärkeää. Jotta sekä kuurosokeuden parissa työskentelevien kehittämiä käytäntöjä voidaan tutkia ja tutki- musta puolestaan soveltaa käytän- töön, tarvitaan aktiivista tiedon jaka- mista, ja tämä visio oli motivaationa
Kuva 1: Russ Palmer ja Marja Cantell syyskuussa 2022 Groningenissa.
maisteriopintojen kehittämisessä.
Janssenin professuurin aikana avat- tiin myös Groningenin yliopiston (ais- tivammaisuuteen liittyvä) tutkimus- keskus (englanniksi Research Centre on Profound and Multiple Disabilities of the University of Groningen). Nykyi- nen professori on tohtori Saskia Da- men.
Maisteriopinnot ovat kaikille avoimet.
Eli kurssille haetaan, onko mitään läh- tötasovaatimusta?
-Lähtötasovaatimuksena on kandi- daatin tutkinto esimerkiksi seuraavil- la aloilla: pedagogiikka, kasvatustiede, yhteiskuntatieteet tai vastaava sovel- tuva kandidaatin tutkinto (kuten eri- tyiskasvatus, sosionomi, nuoriso-, ja yhteisöhjaaja, toiminta- & fysiotera- pia). Toisena vaatimuksena on riittävä sekä englannin kielen että metodolo- gian tuntemus, jota voi täydentää lisä- kurssilla. Hakuaikaa on kevätlukukau- delle, tänä vuonna 1. kesäkuuta 2023 asti.
Mistä maista opiskelijat ovat? Onko suomalaisia opiskelijoita ollut?
-Opiskelijoita on ollut kaikilta mante- reilta, tälläkin hetkellä Euroopasta ja Australiasta asti. Myös Pohjoismais- ta on vuosittain mukana opiskelijoita, erityisesti Norjasta, Ruotsista ja Tans- kasta. Suomesta tiedän ainakin ol- leen yhden opiskelijan. Koska maiste- riopintojen ryhmäkoko on suhteellisen pieni, noin 10 opiskelijaa per vuosi, opiskeluilmapiiri on avoin ja läheinen
sekä suhteessa opiskelijakollegoihin että opettajiin.
Kuinka kauan opinnot kestävät ja mit- kä ovat kustannukset? Kerro hieman oppisisällöistä.
-Maisteriohjelma kestää syyskuusta elokuuhun, eli 12 kuukautta täyspäi- väisenä opiskelijana (60 EC opintoviik- koa). Opintokokonaisuuteen kuuluu neljä kurssia (4 x 5 EC) sekä kuuroso- keuteen liittyvä tutkimusprojekti (20 EC) ja käytännön harjoittelu (20 EC).
-Opintovuosi alkaa syyskuussa in- tensiiviopetusjaksolla Groninge- nissa, Hollannin toiseksi vanhim- malla yliopistolla. Neljän viikon ai- kana opettajina on kokeneita alan eksperttejä ympäri maailmaa, kuten
Kuurosokeuden maisteriohjelman vie- railuopettaja Norjasta, Dr. Joe Gibson yhdessä maisteriopiskelijoiden kans- sa luennolla.
suomalais-englantilaiset Riitta Lah- tinen ja Russ Palmer, sekä Paul Hart Skotlannista ja Joe Gibson Norjas- ta. Intensiivijakso mahdollistaa sen, että opiskelijat tutustuvat ei vain huip- puopettajiin, mutta myös toisiinsa ja Groningenin kaupunkiin. Jakson jäl- keen opiskelijat palaavat kotimaahan- sa, jossa tehdään harjoittelu ja loput opinnot etänä.
-On myös mahdollista tehdä opinnot kahden lukuvuoden aikana, esimer- kiksi jakamalla sisällöt niin että kum- panakin vuonna osallistuu kahdelle kurssille sekä sen lisäksi ensimmäi- senä vuonna harjoitteluun (20 EC) ja toisena vuonna tutkimusprojektiin (20 EC). Ohjelman vahvuutena on se, että sekä käytännön harjoittelun että tut- kimusprojektin aikana saa ohjausta kahdelta alan ammattilaiselta.
-Opiskelu Alankomaissa on euroop- palaisille (EU) opiskelijoille saman- hintaista kuin hollantilaisille: 2314 € (täysaikainen 2023–24). Huomaa, että ulkomailla suoritettaviin maisteriopin- toihin voi saada opintotukea Suomes- ta.
Opintojen osana opiskelijat tekevät maisteriopintoihin liittyvän opinnäyte- työn. Ovatko ne saatavilla / luettavis- sa jostain?
-Maisterinopintojen opinnäytetöitä on digitaalisesti ja yleisesti saatavilla vasta viime vuosina.
Marja, olet syntynyt Turussa. Kuinka päädyit Groningeniin? Mikä on sinun oma tutkimusalueesi?
-Kyllä, olen alun perin turkulainen, mutta itse asiassa pisimpään asuin Jyväskylässä, jossa kävin koulut ja opiskelin psykologiksi. Jatkoin opin- tojani Lancasterin yliopistolla Poh- jois-Englannissa ja väittelin lasten/
nuorten motorisista oppimisvaikeuk- sista vuonna 1998. Tutkimukseni poh- jautui neuropsykologian professori Timo Ahosen väitösaineistoon ja kir- joitimme aiheesta pari artikkeliakin yhdessä.
Olen pienestä pitäen ollut liikunnalli- nen, kokeillut kaikkia mahdollisia lii- kuntamuotoja uimahypyistä tans- siin, joogaan ja hiihtoon, marato- nejakin olen juossut. Kehonkieli ja ei-kielellinen ilmaisu ovat aina kiin- nostanut minua ja löysinkin 90-luvulla Kuurosokeuden maisteriohjelman vierailuo-
pettaja Norjasta, Dr. Jude Nicholas yhdessä maisteriopiskelijoiden kanssa luennolla.
itseni Lontoosta tanssi- ja liiketerapi- an opinnoista. Yhtenä harjoittelupaik- kanani oli sokeiden koulu; erittäin mie- leenpainuva kokemus nuorten ryhmän luottamuksen kehittämisestä keholli- sen kommunikaation kautta.
-Työni on sittemmin vienyt minut mie- heni ja tyttäreni kanssa ympäri maail- maa. Olen työskennellyt lasten, nuor- ten ja perheiden parissa Australias- sa, Kanadassa ja Alankomaissa. Olen ollut vuodesta 2012 lähtien Gronin- genin yliopistolla apulaisprofessori- na erityis- ja inkluusiopedagogiikan laitoksella. Lisäksi olen kouluttaja- na tanssiliike- ja musiikkiterapeuttien maisteriohjelmassa Rotterdamis- sa (englanniksi Codarts University of the Arts). Tutkimukseni on poikkitie- teellistä, ja yksilön motorinen kehitys,
Russ Palmer (keskellä) opettamassa opiskelijoita.
Groningenin yliopiston logo.
minäkuva ja kehollisuus ovat sen kes- kiössä. Groningenin yliopiston kuu- rosokeusalan maisteriohjelmassa aloitin ensin opettajana, tutkimus- projektien ohjaajana ja syksystä 2022 lähtien olen työskennellyt ohjelman koordinaattorina.
- Minuun saa mielellään ot- taa yhteyttä sähköpostilla, jos ha- luaa tietää enemmän! Osoite:
m.h.cantell@rug.nl
Kuurosokeiden kerhot
Satakunta
Kerhon ulkoilupäivä 8.3. kello 11—15 Salomonkalliolla, Nakkilassa. Osoite Suomalaisentie 71.
Kerhon tapaaminen 12.4. klo 12—15 Satakunnan Näkövammaisten toimin- takeskuksessa. Osoite: Otavankatu 4C 49, Pori.
Keskustellaan kommunikaatioasiois- ta. Vieraina kommunikaatiopäällik- kö Riitta Lahtinen ja kommunikaatio- työntekijä Sanna Nuutinen Suomen Kuurosokeat ry:stä. Tietoa kommuni- kaatiopalveluiden toiminnasta, tutus- tumista esimerkiksi sairaalareppuun.
Tervetuloa! Terveisin Saini.
Tampere
Kerho kokoontuu tiistaina 28.3., klo 13.00—15.30 VTS Ristontalon Moni- toimitilassa. Osoite: Valtaraitti 9 Tam- pere.
Kerhoon tulee vieraaksi Outi Ahonen.
Aiheena: ”Mitä kuuluu Suomen Kuuro- jen historiaseuralle?” Tervetuloa kuu- lemaan kuurojen historiasta ja kes- kustelemaan!
Kahvi ja pullat saatavilla kioskis- ta omakustanteisesti. Paikalla ei ole
Ilmoitukset
yleistulkkia, tilaa tarvittaessa oma tulkki.
Ilmoittautumiset 27.3. men- nessä Ismo Ahtiaiselle:
ahtiainen.ismo@gmail.com tai teksti- viestit 050 522 3181.
Turku
Kerho kokoontuu torstaina 30.3. klo 12—15 Varsinais-Suomen Näkövam- maiset ry:n kerhotilassa Osoite Länti- nen Pitkäkatu 37, 2. kerros, Turku.
Vieraana Turun ja Kaarinan seurakun- tayhtymän vammaistyön diakonis- sa Tanja Rantapere. Hän kertoo mm.
vammaistyöryhmän toiminnasta sekä työryhmän järjestämistä tapahtumis- ta. Hengellisyyden lisäksi on tarjol- la hyvin mukavaa ja monipuolista toi- mintaa.
Olet tervetul lut kuulemaan mitä kaik- kea on tarjolla mm. leiritoiminnan li- säksi.
Paikalla ei ole yleistulkkia, tilaa tarvit- taessa oma tulkki.
Ilmoittautumiset viimeistään 29.3.
Marita Vainiolle: puhelin/ tekstivies- tit: 040 513 8817 tai sähköposti:
vainmari@gmail.com
Uudenmaan kerho
Kerho kokoontuu seuraa van kerran keskiviikkona 1.3. klo 13– 16. Helsin- gin Kuuloyhdistyksen Helkan Tupa.
Ilmoitukset
Osoite Haagan Urheilutie 12, Helsinki.
Parhaiten paikalle pääset lähijunalla Huopalahden asemalle, josta on lyhyt kä velymatka perille.
Johan na Lajunen Kuurojen Palvelu- säätiöstä tulee kertomaan muis ti- ja aivoterveydestä. Sinulla on mah- dollisuus esittää kysymyksiä luen non aikana, joten nyt kannattaa tulla mu- kaan kuuntelemaan ja keskustele- maan. Samalla voit tutustua kerhom- me käytössä oleviin tiloihin.
Ei yleistulkkausta, tilaa tarvittaessa oma tulkki.
Tarjolla on kahvia ja teetä sekä pien- tä purtavaa. Varaa 1 euro käteis tä mu- kaan
Ilmoittaudu mukaan tarjoilujen vuoksi viimeistään 25.2. mennessä: puhelin/
teksti viestit 040 757 5179 tai sähkö- posti: martti.avila@kolumbus.fi
Kuurosokeat Keilailijat
Kerho järjestää keilaleirin 23.-26.5.
Paikka: Kuortaneen Urheiluopisto, Opistotie 1, Kuortane
Vetäjä: Esko Jäntti
Valmentaja: Piritta Kantola
Huom! Leirille mahtuu mukaan 12 kei- laajaa.
Hinta: Täysihoito 2hh 228,45 e ja 1 hh 293,25 e. Hinta sisältää
ma joituksen, ruokailut, keilailun ja val mennuksen sekä yhteiskuljetuk- sen Seinäjoki - Kuortane - Seinäjoki.
Maksut maksetaan Kuortaneen Urhei- luopistolle saapumisen yhteydessä.
Sitovat ilmoittautumiset pe 28.4.
mennessä: ejantti@icloud.com Ilmoita myös ruoka-aineallergiat ja osallistutko yhteiskuljetukseen.
Kerhon vuosikokous pidetään leirin yhteydes sä.
Ohjelma nähtävillä yhdistyksen verk- kosivuilla kuurosokeat.fi
Lisätiedot: ejantti@icloud.com tai 0400 646 436
Vaelluskerho Jutaajat
Sinustako jutaajien vetäjäksi?
Yli 20 vuotta pyörinyt valtakunnallinen vaelluskerho Jutaajat etsii uutta ker- honvetäjää, joka on kiinnostunut ot- tamaan vetovastuun ja järjestämään Pyhä-Luoston leirin joskus syyskuun lopussa. Tai vaihtoehtoisesti kerho- työryhmään mahtuu 2–3 uutta jäsen- tä. Tehtävänjako sovitaan jäsenten kesken.
Kerho pitää sääntömääräisen vuosiko- kouksen Jutaajien sähköpostialueel- la 6.3. alkaen, jolloin valitaan kerhon toimihenkilöt ja vuoden 2024 leiripaik- ka. Tarvittaessa vuosikokouksessa voi tehdä myös kerhon sääntömuutokset.
Ilmoitukset
etänä Teamsin tai Zoomin kautta.
Jos olet kiinnostunut kerhonvetä- jän tai kerhotyöryhmän jäsenen teh- tävistä, laita viestiä 1.3. mennes sä Merja Vähämaalle 045 135 8832 tai Sanna Paasoselle 045 677 8244.
Tapahtumia
Kommunikaation olohuone:
Koskettava taide 1/2
Ajankkohta: keskiviikko 22.3. klo 14—
16
Taidelajeja on monenlaisia ja nyt 2-osaisessa aiheessa ”Koskettava taide” jutellaan siitä, mitä taide mer- kitsee meille kuurosokeana. Vieraa- na Pirkko Pölönen, joka maalaa itse ja nauttii monenlaisesta taiteesta. Ju- tellaan, vaihdetaan ajatuksia ja ko- kemuksia rennossa tunnelmassa.
Osallistua voivat kaikki aiheesta kiin- nostuneet Teams-etäyhteydellä tai tulemalla Helsingin aluetoimistolle.
Osoite Iiris-keskus, Marjaniementie 74, 4.kerros. Ei yleistulkkausta. Linkki lähetetään ilmoittautuneille tapahtu- mapäivän aamuna tai edeltävänä päi- vänä.
Ilmoittautuminen 17.3. mennessä:
sanna.nuutinen@kuurosokeat.fi tai
tekstiviesti 044 738 0191.
Mitä tulee tietää tulkkauspalvelusta?
Aika ja paikka: tiistai 17.4. klo 13.30–
15 Teams -etäyhteydellä
Mitä ovat tulkkausprofiili ja tulkkilista?
Kuinka eri roolit toimivat tulkkausti- lanteissa? Tule mukaan keskusteluun ja vaihtamaan kokemuksia. Esimerk- kitilanteissa ei käytetä kenenkään tie- toja, vaan puhumme yleisellä tasol- la. Koska tulkkaustilanteet vaihtele- vat paljon, on hyvä muistaa muutama nyrkkisääntö. Avoin kaikille kiinnostu- neille, ammattilaisille ja tulkkauspal- velua käyttäville. Lähetämme ilmoit- tautuneille linkin. Ei yleistulkkausta.
Ilmoittautuminen 6.4. mennessä:
sanna.nuutinen@kuurosokeat.fi tai marianne.ojanen@kuurosokeat.fi Terveisin, Sanna Nuutinen, kommuni- kaatiotyöntekijä.
ICT - koulutus
ICT-koulutusviikko Kuurosokeiden
Toimintakeskuksella
Viikon aiheena on ”Käsitellään kuvia”.
Ajankohta: 20. – 24.3. (Viikko 12).
Viikko soveltuu sekä viittomakielisil- le että puheella kommunikoiville hiiren
Seuraava Tuntosarvi ilmestyy hel- mikuussa viikolla 14. Aineisto pyy- detään toimittamaan toimitukseen 15.3.2023 mennessä.
käyttäjille, viit tomakielisillä oppilail- la on oltava oma tulkki. Tutustum- me valo kuvaukseen, otamme valoku- via sekä käsittelemme kuvia Paint.net -ohjel malla. Voit tuoda mukaasi oman digikamerasi tai ottaa valokuvia omal- la kännykällä.
Ilmoittaudu mukaan 3.3. mennessä osoitteeseen: ict-koulutus@kuuroso- keat.fi
ICT-koulutus korvaa oppilaille matkat yleisillä kulkuneuvoilla kotoa Toimin- takeskukselle ja takaisin. Opetus, ma- joitus ja ruokailut ovat oppilaille mak- suttomia. Tervetuloa mukaan!
Kurssit
Mielen ja kehon
hyvinvointikurssi senioreille
Ajankohta: tiistai-perjantai 18.—21.4.
Paikka: Kylpylähotelli Katinkulta, Vuo- katti
Kohderyhmä: Yli 65-vuotiaat kuuroso- keat ja kuulonäkövammaiset henkilöt Tavoite: Kurssilla kannustetaan ja oh- jataan huolehtimaan omasta hyvin- voinnista kokonaisvaltaisesti. Ver- taisryhmässä pohditaan muistin ja ih- missuhteiden vaikutusta elämään, ja kuinka saada arkeen uutta sisältöä.
Ikäihmisille tarkoitettuja palveluja ja apuvälineitä käydään myös läpi.
Hakeminen: torstaihin 16.3. mennessä.
Kaikilla aisteilla
Ajankohta: maanantai–perjantai 22.—
26.5.
Paikka: Kuurosokeiden Toimintakes- kus, Tampere
Kohderyhmä: Aikuiset kuulonäkövam- maiset ja kuurosokeat
Tavoite ja sisältö: Omia aisteja opitaan hyödyntämään kokonaisvaltaisesti arjen eri toiminnoissa. Kurssilla har- joitellaan muun muassa käsillä hah- mottamista, maku- ja hajuaistin hyö- dyntämistä sekä apuvälineiden käyt- tämistä esimerkiksi liikkuessa.
Hakeminen: torstaihin 20.4. mennessä.
Kursseille haetaan sähköisel- lä tai paperisella hakemuksella. Lo- makkeet löytyvät Suomen Kuu- rosokeat ry:n kotisivuilta. Lisä- tietoja: kurssisuunnittelija Sanna Säämäki, puhelin 044 491 64 95,
sanna.saamaki@kuurosokeat.fi
Uusia työntekijöitä
Anne Isokuortti
Hei kaikki!
Onpa kiva saada tervehtiä teitä kaik- kia lukijoita, joita pääsen tavalla tai toisella palvelemaan Suomen Kuu- rosokeat ry:n johdon sihteerinä. Olen Anne ”Ammi” Isokuortti. Avasin kes- kustoimiston oven uudessa tehtäväs- säni ensimmäisen kerran 6.2. ja työs- kentelen siellä pääsääntöisesti maa- nantaista keskiviikkoon. Loppuviikon vietän toistaiseksi Hyvinkään seura- kunnan palvelusihteerinä sekä koto- na Osmo-mieheni ja pikimustan Ne- ro-kissan kanssa. Me olemme saa- neet kokea jo monia maita ja mantuja ja haluaisimme lopulta asettua Tam- pereelle. Perimme sieltä vuonna 2017 jo asunnonkin. Muuttosuunnitelmas- sa tämä uusi työni on ensimmäinen askel. Olemme mieheni kanssa kielen- kääntäjiä. Minä vain olen enimmäk- seen pyörinyt firmojen sihteerinä.
Uudessa tehtävässäni iloitsen mah- dollisuudesta tutustua kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten elämään ja järjestöön. Haluan olla yksilöllisesti kohtaamassa teitä, kuten järjestöm- me kotisivujen ensimmäinen viesti on. Oppisin mielelläni viittomakieltä ja muita minulle vielä uusia tapoja kom- munikoida kanssanne.
Kun työntekijän aloituspakettiin ker- ran kuuluu tämä palstatila, esitän teille
toiveen. Koska minut on palkattu pal- velemaan järjestöä ja siten teitä kaik- kia ja koska olen alkuun täysi ummik- ko, pyydän: ottakaa minut porukkaan ja opettakaa talon tavoille. Lainaan af- rikkalaista viisautta, joka sanoo, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Toiveeseeni muokattuna: työn- tekijän sitouttamiseen tarvitaan koko järjestö.
Ollaan yhteyksissä!
Ammi
Anne ”Ammi” Isokuortti.
Marina Vanninen
1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Marina Vanninen, seitsemän- vuotiaan pojan äiti Ylöjärveltä. Tu- lin taloon palkanlaskijatehtäviin. Olen työskennellyt palkka-/taloushallinnon alalla melkein keskeytyksettä vuodes- ta 2010. Vapaa-ajalla viihdyn luon- nossa. Myös tanssiminen tuo huo- mattavasti lisää energiaa elämääni.
2. Pituus ja kengännumero?
Pituutta löytyy reilut 162 cm, tossujen koko on 37.
3. Parasta yhdistyksessä?
Kivaa, että varsinaisen työtehtävä- ni lisäksi voin olla mukana tällaises- sa erittäin tärkeässä yhteiskuntatoi- minnassa; sen kautta löytyy omallekin työlle syvällisempi merkitys. Erin- omaiset työkaverit lisäävät tuntuvasti motivaatiota ja iloa työarjessa!
4. Minkä hankinnan tekisit yhdistyk- sessä, jos sinulla olisi valta ja paljon rahaa?
Jos olisi valta päättää asioista kuu- rosokeiden hyväksi, panostaisin syr- jäytymisen ennaltaehkäisyyn järjes- tämällä yhteisiä elämystuokioita sekä taiteen parissa että käyttäen eläinten terapeuttisia vaikutuksia.
Marina Vanninen.
Koskettava kuva
Kommunikaation Olohuoneen vuo- den ensimmäinen hybriditapahtu- ma järjestettiin 25.1.2023 Iiriksessä.
Vieraaksi olin kutsunut valokuvatai- teilijan Tero Kokon, jonka uusin teos on nimeltään Koskettava kuva. Hän on tiettävästi Suomen ensimmäisiä näkövammaisia valokuvataiteilijoi- ta, joka on koskaan saanut Finnfoton apurahan työlleen. Taitelija itse kuvai- lee kuvavalintojaan: - Luonnossa kul- kiessa, kun saan vahvan intuitiivisen
tunteen kohteesta, silloin on pysäh- dyttävä kuvaamaan.
Tero Kokon Koskettava kuva -näyt- telystä tuotettiin myös kirja, jonka si- vuilla on osa näyttelyssäkin olleis- ta kuvista. Näyttely itsessään järjes- tettiin 1.-30.11.2022 Iiriksessä. Siellä oli esillä mm. kuvia, jotka oli printat- tu kuohupaperille ja niitä pystyi siten käsin tunnustellen tutkimaan. Kos- kettava kuva on tehty myös valokuva- kirja A4-kokoisena ja täysin vastaava kohokirjana A3. Kohokirjassa on sekä tavallinen kuva että samasta kuvas- ta tehty kohokuva. Kaikista kuvista on Teksti: Sanna Nuutinen
Kuva: Tero Kokko
Mustavalkoisessa kuvassa koskettava kuva -valokuvakirjan kannet ja vierellä kuva taiteilijasta pöydän äärellä. Tero Kokko hymyilee ja pitelee käsissään valo- kuvakirjaa.
aiemmista teoksista. Sieltä mainit- takoon seuraava teksti: ”Näkövam- mainen Tero Kokko haastaa kuvi- en katsojat aistimaan, havaitsemaan, tuntemaan ja koskettamaan. Hänen kuviensa sisältöä kannattaa kuoria kerros kerrokselta kuin sipulia.”
-Valokuvaus on minulle keino ilmais- ta itseäni. Toisaalta kamera on myös apuvälineeni, jolla näen kauas ja pie- net asiat.”, Tero tiivistää. Hän on ai- emmalta ammatiltaan edustuskokki ja viimeiset 30 vuotta hän on pyörit- tänyt atk-alan yritystään nimeltä Kok- ko-Kokki Oy. Taiteellisuus on hänellä ollut verissä lapsesta lähtien. Kansa- koulusta valmistuessaan hänellä oli- si ollut opettajan mielestä mahdolli- suuksia hakea myös Ateneumiin opis- kelemaan. Taide voi toisille olla työtä, mutta toisille terapeuttinen ja iloa tuo- va harrastus.
mukana myös kuvailut kirjoitettuna tekstinä ja pisteillä.
Miten valitset kuvat näyttelyyn?
-Näyttelyä kootessa yhteisöllisyys ko- rostuu. Saan muilta taiteilijoilta, valo- kuvaajilta ja ystäviltä arvioita sekä tu- kea. Kriteerit muuttuvat, kun valokuvia valitaan näyttelyyn. Tärkeintä on, että kuvista löytyy yhtenäinen viesti, Tero kertoo kuulijoille.
Hänellä on yhteyksiä moniin eri valo- kuvausryhmiin ja taiteilijoihin, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Näistä mainittakoon valokuvausryhmä Mo- nikko ja hän käynyt paljon kuvataiteili- ja Anni Hanén kursseilla kehittämässä osaamistaan.
Kokon omilta kotisivuilta löytyy run- saasti kuvia ja lisätietoja myös
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kutsui Suomen Kuurosokeat ry:n kom- munikaatiopalvelut esittelemään sai- raalareppua työntekijöillensä.
Erityistoiveena oli kertoa sairaalahap- tiisien käytöstä erilaisten potilaiden kanssa.
Minä ja kommunikaatiotyönte-
kuulonäkövammaisen ja kuurosokean kohtaamiseen liittyvistä asioista 14 innokkaalle kuulijalle.
Kiitos sinulle erikoissuunnittelija Ma- rika Kangas-Aroma Hyvinvointivalti- on tutkimus ja uudistamisen tiimis- tä, kun kutsuit, järjestit tilaisuuden ja aloitit yhteistyön kanssamme. Marika oli kuuntelemassa luentoamme viime syksyn Pohjoismaisen hyvinvointikes- kuksen NVC:n järjestämässä kuuroso- keiden konfenrenssissa Tampereella.
Suomen Kuurosokeat ry THL:ssä
Teksti: Kommunikaatiopäällikkö Riitta Lahtinen
Signmark palkittiin – kunniamaininta
Saukkoselle ja Kuurojen kansanopistolle
Kuurojen Liitto on myöntänyt Vuoden viittomakieliteko 2022 -tunnustus- palkinnon räppäri Signmarkille (Mar- ko Vuoriheimo). Hän oli mukana viime vuonna Tanssii tähtien kanssa -ohjel- massa ensimmäisenä kuurona kilpai- lijana.
Kuurojenpappi Marja Saukkonen sai kunniamaininnan. Palkintoa perustel- tiin hänen työllään sosiaalisessa me- diassa ja viittomakielisistä hengelli- sistä keskusteluista.
Erityismaininta myönnettiin myös Kuurojen kansanopistolle. Perustee- na oli ukrainalaisten kuurojen pako- laisten auttaminen kotiutumaan Suo- meen.
Viittomakielen päivää vietettiin 12.
helmikuuta.
Lähde Kuurojen Liiton kotisivut. Si- vuilta löytyy myös Signmarkin haas- tattelu viittomakielellä.
Marko Vuoriheimo eli Signmark.
Kolumni: Vaikuttamisella on väliä
Wikipediassa todetaan näin: ”Vaikut- taminen on viestintää, jonka tavoittee- na on muuttaa viestin kohteena ole- van henkilön tai ihmisryhmän käsityk- siä jostakin asiasta tai ilmiöstä.”
Oletko miettinyt, miten sinä vaikutat?
Itse mietin sitä ja ensin tulivat mielee- ni kokoukset. Kun kerron kokouksessa oman näkemykseni jostakin käsiteltä- västä asiasta niin silloin minä vaiku- tan asian käsittelyyn. Mielipiteeni voi silloin olla erilainen tai samanlainen kuin muilla kokousedustajilla, mut- ta se voi joka tapauksessa vaikuttaa päätöksentekoon.
Yksi tärkeimmistä vaikuttamiskeinois- ta yhdistyksessä on valita yhdistyksen hallituksen jäsenet ja puheenjohtajat.
Valittujen henkilöiden on otettava sel- vää asioista ja yritettävä ymmärtää, mikä on yhdistyksen parhaaksi. Jo- kainen hallituksen jäsen on vastuulli- sesti vaikuttamassa yhdistyksen talo- uteen ja toimintaan.
Jos kukaan ei olisi mukana yhdistyk- sen toiminnoissa, vaikuttaisimme sii- hen, että yhdistystä ei tarvittaisi. Ku- kapa sitten pitäisi meidän puoliamme, kun uusia lakeja säädetään tai esteet- tömyyttä, saavutettavuutta, kuljetus- palveluja sekä tulkkauspalveluja kehi- tetään?
Vaikka yhdistys on aika pieni, olemme vaikuttamassa todella suuriin asioihin määrätietoisella työllä ja kokemus- asiantuntijuudellamme.
Jos käymme kerhoissa, vaikutamme siihen, että yhdistyksen kannattaa pi- tää yllä ja tukea kerhotoimintaa. Kun käymme ostoksilla, vaikutamme os- toskäyttäytymiseen ja kauppiaat saa- vat tietoa siitä, mitkä tuotteet menevät kaupaksi.
Entäpä silloin kun keskustelemme toistemme kanssa? Minusta sekin on vaikuttamista. Kun kerromme toisil- lemme asioita, joita haluamme toisen tietävän tai tekevän, on se silloin vai- kuttamista.
Seuraava iso vaikuttamiskeino meil- lä jokaisella ovat eduskuntavaalit 2.4.2023. Nyt on aika etsiä se ehdokas, joka kannattaisi saada eduskuntaan ajamaan myös kuurosokeiden ja vai- keasti kuulonäkövammaisten asioita.
Muista siis: VAIKUTA ja ÄÄNESTÄ!
Esko-setä
Varapuheenjohtaja Sanna Paasonen esittäytyy
Viime syyskokouksessa minut valit- tiin parivuotiselle kaudelle varapu- heenjohtajaksi. Ehkä osa teistä miettii, kuka oikeasti olen ja mitkä asiat ovat minulle tärkeitä järjestötoiminnan kannalta. Olen 44-vuotias Mikkelin paluumuuttaja, sillä olen tässä välissä asunut myös Jyväskylässä ja Helsin- gissä. Perheeseeni kuuluu myös vii- meistä perusopetuksen vuosiluokkaa
käyvä kuuleva-näkevä poika, joka on ollut tuttu näky yhdistyksen vuosiko- kouksissa ja leireillä.
Olen syntymästään kuuro. 2000-lu- vun alkupuoliskolla yliopisto-opiske- lun aikaan sokeuduin äkillisesti, mut- ta nykyään näen toisella silmällä hyvin vaihtelevasti ja oikeassa päänpuo- liskossani on suunnilleen viisi vuotta Teksti: Sanna Paasonen
Kuva: Suomen Kuurosokeat ry:n kuva-arkisto
vanha sisäkorvaistute. Olen kasva- nut kaksikielisessä ympäristössä, jo- ten suomi ja suomalainen viittomakie- li ovat äidinkieleni.
Nykyisessä kehitysyhteistyökoordi- naattorin pestissä käytän myös eng- lantia työkielenä. Toisena työnanta- janani on Evantia, jonka palvelukses- sa tulee kohta 10 vuotta täyteen. Nyt Evantialla teen erilaisia opetus-, kään- nös- ja asiantuntijatehtäviä.
Työn ohella opiskelen parhaillaan toi- seen tutkintoon tähtäävässä koulu- tusohjelmassa eli kieliasiantuntijan maisteriohjelmassa, joka on eden- nyt nyt loppuvaiheeseen. Viime vuo- den alussa sattuneen vakavan työta- pahtuman vuoksi opiskeluni on tauol- la ja toivottavasti ensi syksynä pääsen aloittelemaan gradun parissa. Opis- kelu on minulle tervetullut vastapaino työn ohella, jolloin saan hetkeksi py- sähtyä pohtimaan syntyjä syviä ja ke- hittää näkemyksiä sekä työkaluja uu- sien tietojen valossa.
Järjestömaailma on ollut luonteva osa minuutta, sillä oma äitini oli myös jär- jestöaktivisti. Pienestä pitäen olin hä- nen mukanaan erilaisissa tapahtumis- sa. Tuntui luonnolliselta lähteä itsekin aikanaan mukaan järjestötoimintaan,
kuten Suomen Kuurosokeat ry:lle so- keutumiseni myötä. Istuin joitakin kausia yhdistyksen hallituksessa ja toimin edesmenneen puheenjohta- ja Seppo Jurvasen aisaparina yhden kauden varapuheenjohtajana..
Tällä hetkellä istun myös kotikaupun- gin vammaisneuvostossa, Etelä-Sa- von järjestöneuvottelukunnassa ja toimin Mikkelin kuurojen yhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana.
Nyt Suomen Kuurosokeat ry:n varapu- heenjohtajana haluaisin nostaa pienen yhdistyksemme entistä tunnettavam- maksi ja näkyvämmäksi ja ettemme enää jäisi muiden aistivammaisjärjes- töjen jalkojen alle. Samoin kehittäisin yhdistyksen kestävää taloutta ja te- hostaisin erityisammattiosaamista.
Tavoitteena olisi huomioida asiakkai- den moninaisuus ja että työntekijöi- den tiuha vaihtuvuus vähenisi. Lisäksi tukea nykyistä puheenjohtajaa työs- sään. Yhdessä olemme vahvempana eli yhdessä eteenpäin parempaa huo- mista!
Minuun saa ottaa yhteyttä joko teksti- viestitse tai sähköpostitse:
045 677 8244
sanna.paasonen@evantia.fi
Tervehdys!
Kohta meillä kaikilla on kevättä rin- nassa, sillä päivät ovat pidentyneet jo useilla tunneilla. Noin kuukauden ku- luttua olemme huhtikuussa ja valmis- taudumme vaaleihin. Kukin meistä voi hoitaa tärkeän kansalaisuusvelvolli- suutensa joko ennakkoäänestykses- sä tai äänestämällä varsinaisena vaa- lipäivänä.
Rahastojen käytöstä päätös
Hallitus piti ensimmäisen kokouksen- sa 31.1. ja käsitteli 20 pykälää. Hal- lituksen kokoonpano vahvistettiin ja todettiin, että hallituksen jäsen Aarne Pirkola jättää hallituksen, koska hänet
on valittu työntekijäksi yhdistykseen järjestöavustajaksi.
Hallitus vahvisti rahastojen käyttö- kohteet ja päätti myönnettävistä avus- tuksista vuodelle 2023. Vuoden 2023 edustukset ja työryhmiin nimetyt hal- lituksen edustajat ja toimihenkilöt hy- väksyttiin.
Vierailuja kotimaassa ja ulkomailla Helmikuussa osallistuin Uudenmaan kerhon avajaisiin Helsingin Kuulo- yhdistyksen Helkan tuvalla. Lahdes- sa vierailin kuurosokeiden kerhos- sa ja kävin tervehtimässä jäseniä Ou- lun aluetapaamisessa. Toivottavasti Ouluunkin saataisiin oma kerho, sitä
Puheenjohtajan palsta
työsopimuksilla yhdistyksessä on työssä sosiaalityöntekijä, erityisopet- taja, liikkumistaidonohjaaja, fysiote- rapeutti, kommunikaatio-ohjaaja sekä viittomakielen tulkki. Suurin osa tu- kiliiton työstä käsittää lasten ja per- heiden kanssa toimimista. Tukitoimet ja ohjaus aloitetaan varhaisessa vai- heessa lapsen ja perheen kanssa heti kun Tallinnan lastenklinikka ilmoittaa näkö-/kuulovammaisen lapsen synty- misestä.
Varhaiskuntoutus tapahtuu usein lap- sen kotona. Toiminnan avuksi saa- daan USA Hilton/Perkins -projektin koulutusmateriaalia. Aikuisten kuu- rosokeiden toiminta on aloitettiin joh- tavan aluesihteeri Terhi Pikkujämsän esityksestä ja tuella vuonna 1994. Ai- kuisille järjestetään kursseja ja tapaa- misia.
Viron Kuurosokeat kiittävät Suomen Kuurosokeat ry:tä seuraavasti: ”Yh- distys on ollut meille suureksi avuksi kuurosokeus- ja näkövammaistyössä toimintaa kehitettäessä. Olemme sy- dämestämme kiitollisia kaikesta tues- ta! Muistamme aina Suomen avun.”
suosittelen. Vierailullani pyrin kannus- tamaan jäseniä oman kerhon saami- seksi.
Lupasin teille helmikuun puheenjoh- tajan palstalla kertoa Viron kuuroso- keista ja heidän tukiliitostansa eli Ees- ti Pimekurtide Tugiliit. Vierailin Tallin- nassa 9.1. ja tapasin tällöin tukiliiton johtokunnan jäseniä sekä toiminnan- johtaja Raissa Keskkülan. Haastatte- lin Keskkülaa tukiliiton ja jäsenten toi- minnasta.
Tukiliiton perustivat kuurosokei- den lasten vanhemmat vuonna 1994.
Vuotta aikaisemmin järjestettiin Vi- rossa ensimmäinen kuurosokeiden lasten ja vanhempien perhekurssi, jo- hon osallistui viisi perhettä. Koulut- tajina toimivat Marjaana Suosalmi ja Inger Rodbröe. Kuurosokeiden lasten vanhemmat ehdottivat, että Viroon tu- lisi saada oma organisaatio kuuroso- keille.
Tukiliitossa on jäseniä 59 henkeä: ai- kuisia kuurosokeita 15, lasten van- hempia sekä tukijäsenet, joihin kuu- luvat sekä työntekijät että perheenjä- senet. Viron Kuurosokeiden rahoitus tulee Viron Vammaisten ihmisten sää- tiöltä eli valtiolta (raha-automaattiyh- distyksen rahoituksena). Samoin liitto saa projektitukea Tallinnan kaupungil- ta ja USA:sta Viron avustuskomitealta projektitukea ja lahjoituksia.
Liitossa on vakinaisesti kolme työn- tekijää eli pedagogi, kirjanpitäjä ja toiminnanjohtaja. Määräaikaisilla
Eestin kuurosokeiden tukiyhdistyksen logo. Nettisivut löydät osoitteesta:
https://www.pimekurdid.ee/
Haluatko tukea toimintaamme?
• tule mukaan vapaaehtoistoimintaan
• tee kertalahjoitus
• tee testamenttilahjoitus
• tee merkkipäivälahjoitus
• tee säännöllinen kuukausilahjoitus Tili: FI56 5541 2820 0125 82, OKOYFIHH
Rahankeräyslupa: RA/2021/1740 on voimassa 1.1.2022 alkaen toistaiseksi koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Kysy lisätietoja Janikalta: janika.lanne@kuurosokeat.fi tai 040 651 2511
