Netta Nuutinen: Moniammatillinen yhteistyö joustavassa esi- ja perusopetuksessa - Lapsen oppimisen ja kehityksen tukeminen esikoulun ja koulun yhteistyöllä. Tutkimus osoitti, että opettajat pitivät moniammatillista yhteistyötä joustavassa esi- ja perusopetuksessa palkitsevaa, eteenpäin suuntautuvaa ja kehittävää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa esiopettajan ja luokanopettajan yhteistyöstä joustavassa esi- ja perusopetuksessa ja sen mahdollisuuksista tukea lasta.
Lisäksi tutkimus tuo esiin koronaepidemiatilanteessa toteutettavia joustavan esi- ja perusopetuksen mahdollisuuksia, mikä lisää tutkimuksen ajankohtaisuutta.
Moniammatillinen yhteistyö
Rajavyöhyketoiminta
Joustavan esi- ja perusopetuksen avulla tätä yhteistyötä voidaan laajentaa kohdennetusti ja luoda yhteisiä käytäntöjä, jotka voivat helpottaa lapsen siirtymistä esikoulusta perusopetukseen.
Yhteinen tieto
Yhteisen osaamisen luominen edellyttää, että osallistujat ovat vastaanottavaisia toistensa tiedolle ja tukevat lapsen oppimista ja kasvua päätavoitteena (Rantavoori ym., 2019). Joskus historialliset erot eri ammattien välillä eivät ole suuria, mutta heidän toimintaansa vaikuttavien ammattilaisten taustassa on silti eroja (Edwards, 2010). Esimerkiksi lastentarhanopettajan ja luokanopettajan koulutustausta voi olla melko samankaltainen, mutta koska he työskentelevät eri oppilaitoksissa, heidän työtavoissaan ja työssä kehitetyssä tiedossa ja visiossa on eroja, jotka voidaan yhdistää. ja kehittää osaamista yhteistyön kautta.
Edwardsin (2010) mukaan taustaerot ovat erityisen tärkeitä, kun ongelmista keskustellaan pinnalla ja suunnitellaan ratkaisuja, koska eri ammattilaisten taustojen vertailtavuus johtaa yleensä myös yhteisen tiedon puutteeseen.
Aiempaa tutkimusta joustavasta esi- ja alkuopetuksesta
Yhteistyökäytäntöjä kehittämällä on kuitenkin mahdollista tukea onnistunutta siirtymää ja kehittää olosuhteita, joissa on mahdollista rakentaa relaatioosaamista. Opetushallituksen raportti (2013) Päiväkodista peruskouluun - siirtymät varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen rajapinnassa, käsittelee tutkimukseen perustuvaa lapsen siirtymistä päiväkodista peruskouluun. Raportti koostuu tutkimukseen perustuvista artikkeleista, joiden teemat liittyvät kodin, päiväkodin ja koulun sisäiset siirtymät ja niiden rajapinnat.
Raportissa käsitellään muun muassa horisontaalisia ja vertikaalisia siirtymiä (Soini ym., 2013), joustavan esi- ja perusopetuksen rakennetta instituutioiden rajojen ylittämisen näkökulmasta (Karila ym., 2013) ja yhteistyötä vanhemmat ja ammattikasvattajat esi- ja varhaiskasvatuksen rajapinnassa (Lipponen & Paananen, 2013). ).
Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset
Metodologiset lähtökohdat
3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS . Suoranta, 1998.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena ei ole tilastollinen yleistäminen, vaan esimerkiksi ilmiön tai tietyn toiminnan merkityksen kuvaus (Tuomi & Sarajärvi, 2018). Tutkimuksessa tarkasteltava tapaus voidaan valita eri perustein (Vilkka ym., 2018; Eskola & Suoranta, 1998; Eriksson & Koistinen, 2014). Tästä johtuen kvalitatiivisessa tutkimuksessa kerätään usein aineistoa, joka ei rajoita tarkastelua vain yhteen näkökulmaan, vaan mahdollistaa eri näkökulmia.
Puolistrukturoidulle haastattelulle on käytetty erilaisia määritelmiä, ja esimerkiksi Hirsijärvi ja Hurme (2008) kirjoittavat, että joidenkin näkemysten mukaan puolistrukturoitu haastattelu sijoittuu strukturoidun haastattelun ja avoimen haastattelun väliin.
Aineisto
- Kontekstina joustava esi- ja alkuopetus
- Joustava esi- ja alkuopetus normaaliolosuhteissa
- Joustava esi- ja alkuopetus koronaepidemiatilanteessa
- Tutkimukseen osallistujat
- Haastattelut
Läheisissä esikouluryhmissä toimintaa tulisi olla viikoittain muutaman tunnin ajan ja kauempana noin kerran kuukaudessa koko päivän ajan. Kahdessa esikouluryhmässä oli aina työskenneltävä yhden ykkösluokan kanssa, ja ryhmien aikuisten lisäksi oli tarkoitus olla mukana myös muita aikuisia. Etätapaamiset eivät mahdollista joustavaa ryhmittelyä ja sulkevat jossain määrin pois joustavan esi- ja perusopetuksen muut edut.
Haastateltavia oli yhteensä kaksi: luokanopettaja ja esiopettaja, jotka molemmat työskentelevät joustavassa esikoulussa ja peruskoulussa samassa kunnassa. Haastateltavat valitaan sen perusteella, mitkä kunnat ja yksiköt ovat toteuttaneet joustavaa esi- ja perusopetusta ja sen mukaan, kenellä on ollut aikaa ja mahdollisuus osallistua tutkimukseen. Haastatteluhetkellä kukaan haastatelluista ei työskennellyt varsinaisesti päivätyössä joustavassa esikoulussa ja peruskoulussa, koska hanke oli uusi ja toiminnan oli määrä alkaa syksyllä 2020.
Molemmat opettajat ovat kuitenkin olleet mukana hankkeen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä ohjanneet joustavan esi- ja perusopetuksen toteutusta muualla. Alkuperäisenä tavoitteena oli haastatella joustavassa päiväkodissa ja perusopetuksessa työskenteleviä tai työskennelleitä ihmisiä päivittäisessä työssään ja kokea, miten se toimii käytännössä. Vaikka haastateltavat eivät vielä varsinaisesti työskennelleet joustavassa esi- ja perusopetuksessa, heillä oli aiheeseen suunnittelu- ja kehittämisnäkökulma, mikä mielestäni rikastaa materiaalin hankintaa.
Lisäksi opettajien kokemukset joustavan esi- ja peruskouluopetuksen järjestämisestä poikkeusoloissa tuovat tutkimukseen uuden ja tärkeän ulottuvuuden.
Aineiston analyysi
Teoriaohjaava sisällönanalyysi
Analyysin toteuttaminen
Klusteroimista varten siirsin luokanopettajan ja esiopettajan pelkistetyt ilmaisut samaan taulukkoon vierekkäin ja etsin samanlaisia ilmaisuja sekä eroja. Tavoitteena ei kuitenkaan ole luoda vastakkainasettelua näiden kahden näkökulman välille, vaan antaa laajempi käsitys tutkitusta aiheesta.
Opettajien kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä joustavassa esi- ja
Molemmat haastateltavat työskentelivät joustavan esi- ja perusopetusprojektin suunnittelun ja kehittämisen työryhmässä ja olivat toistensa työkumppaneita. He korostivat, että samat lähtökohdat joustavalle esi- ja perusopetukselle ovat helpottaneet yhteistyötä ja sen seurauksena näkemykset ja tavoitteet ovat olleet samansuuntaisia. Puheesta kävi myös ilmi, että osapuolet ovat olleet halukkaita kehittämään ja näkemään ponnistelut.
Joten mielestäni oli tärkeää, että oli ihmisiä, jotka todella halusivat kehittää tätä asiaa ja miettiä, mikä voisi toimia." (Luokanopettaja). Haasteena nousi kuitenkin yhteisen ymmärryksen puute joustavuuden tavoitteista. projekti esi- ja peruskouluopetus ja toiminnan tarkoitus yleisellä, laajemmalla tasolla Onko esimiehille selvää mikä on joustavan esi- ja perusopetuksen tavoite - - ja onko se kaikille työntekijöille selvää ja Tietävätkö kaikki miksi sitä tehdään tehty - - ei hallinto ja esimiehet ja toisaalta työntekijät tietävät suunnan, johon olemme menossa, joten joskus voi olla samaa vastustusta, kyseenalaistaen miksi näin tehdään ja onko se heidän oman työnsä päälle ja missä tämä aika on otettu." (Valmistua).
Vaikka kyseisen työryhmän jäsenillä on ollut vaikeuksia löytää suunnitteluaikaa, niin esi- ja perusopetuksessa aikataulut koetaan opettajien mukaan yleensä haastaviksi. Että huono puoli on luultavasti se, että pitää olla valmis tekemään sen omalla ajalla - ainakin aluksi se vie varmasti paljon enemmän aikaa kuin kun se alkaa sujumaan hyvin." (lastentarhanopettaja) Luokanopettaja sanoi, että yksi haaste aikataulujen suhteen on yhteistyön kaksisuuntaisuus: koska joustavaa esiopetusta ja perusopetusta tehdään vielä suhteellisen pienessä mittakaavassa, luokanopettaja työskentelee yhteistyön lisäksi myös monien muiden ensimmäisen luokan opettajien kanssa. esiopettajien kanssa. Se (yhteistyö eschario-opettajien kanssa) on juuri jotain, josta voit oppia." (luokanopettaja).
Ja olisiko se yhteistyö yleensä sen loppu, vai voitaisiinko se tehdä niin, että se hyödyttää myös heitä ja heidän oppimistavoitteitaan?" (Esiopettaja). Sekä esiopetuksen opettaja että luokanopettaja kokivat joustavan esikoulun ja peruskoulun koulutus on vasta koulutusvaiheessa, josta sitä voidaan kehittää edelleen.
Lasta tukevat käytännön ratkaisut
Joustava esi- ja alakoulu poistaa lastentarhanopettajan mukaan tarpeettoman suureksi koetun kuilun koulun ja esiopetuksen välillä. Ja jos todella tekisimme sen niin kuin olimme fyysisesti ajatellut, niin se olisi jo tuttua escarillemme, varsinkin monille, koulumatka ja välitunnilla oleminen ja luokassa ja ympäristössä ja ruokaloissa oleminen - -. Esiopettaja). Että se olisi niin luonnollisempi jatko, eikä sen pitäisi olla sellaista - - tuon lapsen jännitystä.
Kuten kouluttaja edellisessä lainauksessa huomauttaa, etänä tapahtuvassa joustavassa esi- ja perusopetuksessa pyritään helpottamaan lapsen siirtymistä normaaleihin työskentelytapoihin. Karila, Lipponen ja Pyhältö (2013) väittävät, että esiopetuksen opettajan ja luokanopettajan yhteistyö helpottaa tiedon siirtoa lapsen oppimisesta. Heidän mukaansa joustavassa esi- ja perusopetuksessa tiedon siirto ei perustu pelkästään papereihin, vaan luokanopettajat tutustuvat lapseen jo esiopetusvaiheessa ja osallistuvat heidän tukemiseensa ennen kouluun menoa.
Mutta - - kun todella miettii, mikä lasta palvelee, niin näen joustavuuden todella tärkeänä ja hyvänä asiana." (Luokanopettaja). Molempien opettajien puheenvuorosta kävi ilmi, että yhteistyön kautta on tullut yksityiskohtaisempi käsitys lapsesta. muu laitos ja sen toiminta Esiopettaja puolestaan korosti, että yhteistyön myötä ymmärrys koulun toiminnasta on tarkentunut ja mitä lapsen olisi hyvä tietää kouluun siirtyessään .
Tunnemme ne teoriassa ja joskus puhuimme niistä, mutta joka tapauksessa se tosiasia, että kun näet nuo koululaiset ja itse asiassa niitä on enemmän, puhut vielä enemmän luokanopettajan kanssa, jotta ymmärrät vielä paremmin mitä arvostamme. mitä me panostamme täällä esiopetukseen ja millaisia taitoja se lapsi tarvitsee pärjätäkseen hyvin siellä koulussa." Ehkä on tarkempaa sanoa, että jollain tavalla tiedät, minkälaisia asioita nuo ihmiset tekevät Eskarista Eskariin. " (luokanopettaja).
Yhteisen tiedon rakentaminen
Esiopettaja uskoi, että esiopetus on tottunut yhteistyöhön, kun ryhmissä on enemmän aikuisia, mutta joillekin luokkalaisille tiiviimpi yhteistyö voi olla uutuutta. Nyt tänä syksynä tapasimme kahden eschario-opettajan kanssa - - ja nyt mietimme, mitä voisimme tehdä, mikä voisi olla niin helppo tapa tehdä se etänä." (Luokanopettaja). Tällainen yhteinen suunnittelu ja yhteisten luominen Tavoitteet on yksi yhteisen tiedon muodostumisen edellytyksistä ja luo pohjan yhteisen tiedon rakentamiselle.
Yhteisen tiedon rakentamisen kannalta on myös tärkeää, että moniammatillisen yhteistyön asiantuntijat tuovat oman asiantuntemuksensa muiden käyttöön ja ovat vastaanottavaisia toisten tiedolle (Rantavoori, 2019) ja kunnioittavat toisiaan (Rantavoori ym., 2017). ). Luokkahuoneen opettaja näki yhtenä ammatillisen osaamisensa eduista sen, että koulun tunnetaan yhteistyössä, jossa muut työskentelevät esiopetuksessa. Meillä on varmaan paljon toimivia - - jopa luokanopettaja, joka on nyt yhteistyökykyinen opettaja, käyttää näitä toiminnallisia ideoita, mutta ehkä meillä niitä on vielä täällä esikoulussa, tottakai käytämme niitä paljon. kun lapset ovat vähän pienempiä, ehkä enemmän tälläisiä - käytännön asioita näin." (Esikouluikäisten lasten kasvattaja).
Samat vahvuudet nousivat esiin puhuttaessa toisen ammatillisen yhteistyöosaamisen vahvuuksista, ja opettajat kokivat oppineensa toisen ammatillisen osaamisen kautta.
Johtopäätökset
Karila ja Nummenmaa (2001) toteavat, että sitoutuminen moniammatilliseen yhteistyöhön on myös sitoutumista jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Tutkimukseni tulosten toisessa osassa huomaan, että päiväkodin ja koulun yhteistyö nähdään lapsen tukena monella tapaa. Karilan, Kivimäen ja Rantavuoren (2013) mukaan raja-alueen toiminta ei ole vain yhteistyötä rajoilla, vaan siinä ylitetään institutionaalisia rajoja.
Luokanopettaja korosti haastattelussa, että joustava esi- ja perusopetus ei tue lasta, jos kyse on vain satunnaisista yhteisistä teemapäivistä. Lisäksi opettajat suunnittelivat yhdessä toimintaa, jolla luotiin yhteisiä tavoitteita, mikä on Rantavuoren, Karilan ja Kupilan (2019) mukaan myös tärkeää yhteisen tiedon rakentamisen kannalta. Kyse on siitä, että opettajat keskustelevat esimerkiksi jostain lapsesta ja molemmat tuovat siihen oman ammatillisen näkökulmansa.
Kuten kävi ilmi, joustavan esi- ja peruskouluopetuksen käsite ei ole yksiselitteinen, vaan riippuu toteutustavasta. Kuten Eskola ja Suoranta (1998) totesivat ja kuten tutkimuksen metodologisista lähtökohdista kävi ilmi, tapaustutkimuksessa voimme oppia uutta tutkimukseen valitusta tapauksesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että joustavaa esi- ja perusopetusta voidaan jossain määrin toteuttaa myös poikkeustilanteissa.
Etäyhteysmalli osoittaa myös, että joustavaa esi- ja perusopetusta voidaan toteuttaa myös kunnissa, joissa välimatkat ovat pitkiä tai yhteisiä tiloja ei ole. Yhteistoiminta edellyttää myös opettajien välistä yhteistyötä, mikä puolestaan luo puitteet paremmalle tiedonsiirrolle ja yhteisten käytäntöjen luomiselle.
Eettisyys
Kokemukseni tutkijana on vaikuttanut siihen, että en tutkimuksen alussa osannut ottaa huomioon kaikkia tutkimuksen kannalta tärkeitä tekijöitä. kirjallisesti etukäteen ja suullisesti haastattelun alussa tiedot tutkimuksesta ja siihen osallistumisesta. Anonymiteetti tutkimuksessa on pyritty varmistamaan antamalla vain tutkimuksen kannalta olennaisimmat tiedot, ts. tehtävänimike ja lyhyt kuvaus toimenkuvasta.
Luotettavuus
Tutkimustekstin tulee paljastaa mahdollisimman tarkasti, mitä tiedonkeruun aikana ja sen jälkeen tapahtui (Eskola & Suoranta, 1998). Aineistoa tutkittaessa tulee ottaa huomioon, että haastateltavan oma tulkinta tutkimusaiheeseen liittyvistä asioista voi vaikuttaa hänen antamiinsa vastauksiin. Vaikka kokemukset ovat peräisin vain yhdestä yksiköstä, voidaan havainnoista vetää hyödyllisiä johtopäätöksiä joustavan esi- ja perusopetuksen aloittamisesta ja toteuttamisesta poikkeustilanteissa.
