Hyvä oppimisympäristö on sellainen, joka kannustaa vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ja yhteisen tiedon vahvistumiseen (Opetushallitus 2014, s. 31) ja ottaa huomioon erilaiset opiskelijat ja oppimistyylit (Nuikkinen 2005, s. 14). Innostus oman osaamisen kehittämiseen kasvaa kokemusten ja kokemusten kautta erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä (Opetushallitus 2014, s. 30). Koulua, sen ympäristöä ja luontoa hyödynnetään monipuolisesti opetuksessa, ja esimerkiksi kirjastot ja museot tarjoavat panoksensa monipuolisen oppimisympäristön toteuttamiseen (Opetushallitus 2014, s. 29).
Oppiminen tapahtuu liikkumalla, ajattelemalla, tutkimalla, kokeilemalla, suunnittelemalla - monella eri tavalla itsenäisesti ja yhdessä tekemällä (Nuikkinen 2005, s. 50, Opetushallitus 2014, s. 17). Vuorovaikutusta ja aktiivista osallistumista voidaan tukea koulun tilaratkaisuilla (Opetushallitus 2014, s. 29), esimerkiksi erilaisilla ryhmätyötiloilla, auloilla ja muilla kohtaamispaikoilla. Kokemus on tärkeä osa tulevaisuuden koulua (Smeds ym. 2010, s. 124), koska erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa koetut kokemukset ja onnistumiset vahvistavat opiskelijoiden intoa kehittää taitojaan (Opetushallitus 2014, sivu 30). .
KOULU KÄYTÖSSÄ
JOUSTAVA KOULU
Emme voi tietää, miten opetusmenetelmät, tekniikka, opiskelijamäärät tai ulkoisen käytön tarve muuttuvat tulevina vuosikymmeninä. Tämä konsepti sijaitsee urbaanissa kaupunkirakenteessa ja on monikäyttöinen rakennus, jossa on laajat toiminnot ja joka on suunnattu useille eri käyttäjille. Tässä kuitenkin massan keskiosa, "neliö" on tarkoitettu yksityiskäyttöön, kuten opetustilaksi, ja "kuutiot" toimivat alustana ulkokäyttöön omien sisäänkäyntiensä kautta.
Kuutiot voidaan erottaa kokonaan omiksi yksityisiksi yksiköiksi ulkoista käyttöä varten tai ne voidaan liittää keskustorille ja opetuskäyttöön. Korttimallissa pihaa ympäröi julkinen tila, jonka sisällä tai reunoilla sijaitsevat oppimissolut ja muut yksityisemmät tilat. Näiden käsitteiden avulla voidaan todeta, että monikoulun luomiseen löytyy laaja valikoima typologisia menetelmiä, joihin vaikuttavat suunnittelualue ja kaupunkirakenne sekä tilaohjelma ja tavoitemäärä. ulkoiseen käyttöön.
Näiden käsitysten perusteella voidaan sanoa, että monikäyttö ja ekologia eivät yhdistä arkkitehtuuria yhtenäiseen lopputulokseen ja koulurakentamisen yksitoikkoiseen tuotantoon. Vartiosaaresta on suunniteltu monipuolinen, erottuva ja tiivis 5 000-7 000 asukkaan saarialue, joka tarjoaa myös helsinkiläisille virkistys- ja viihdepalveluita. Tontti rajoittuu luoteisosasta Vartiosaaren kautta kulkevaan raitiovaunuyhteyteen, koillis- ja lounaispäästä pihateitä sekä kaakkoispuolelta kevyen liikenteen kaista ja puistoalue (kuva 11).
Vartiosaaren monitoimikoulu toimii uuden ekologisen asuinalueen keskeisenä oppimis- ja vapaa-ajankeskuksena sekä kaupunkilaisten olohuoneena. Suunnitelmissani koulu liitetään kevyen liikenteen verkkoon ja palveluina harkitsemme esimerkiksi yhteistä ajoneuvovuokraamoa ja muita palveluita asukkaille.
KÄYTÖN MONIPUOLISUUS
- Käyttäjät ja toiminnot
- Tilaohjelma
- Käyttövyöhykkeet
- Yhteydet
- Rakenteelliset ratkaisut
Nuikkisen (2005, s. 88) mukaan tilat on suunniteltava monikäyttöisiksi ja yleiskäyttöisiksi, koska samassa tilassa on voitava suorittaa erilaisia toimintoja, varsinkin jos tilojen viikoittainen tuntimäärä on pieni. Nuikkisen mukaan koulun tulisi rakentaa alueestaan kulttuuri- ja harrastuskeskus, monikäyttöinen rakennus, joka yhdistää eri-ikäisiä ihmisiä, koulua, kotia, harrastuksia, yhteisöä (2005, s. 58). Monitoimikoulun tulee samanaikaisesti vastata koko ympäröivän alueen käyttäjien, mukaan lukien oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun henkilöstön, sekä koulujärjestelmän tarpeet, jolloin suunnittelu edellyttää tarkkaa käyttäjien, toimintojen ja tavoitteiden määrittelyä. (Nuikkinen 2005, s. 59).
Näitä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää laatimalla tuntisuunnitelma tarkasti ja taitavasti ja käyttämällä aktiiviopetukseen koko koulua pelkkien opetustilojen sijaan (Nuikkinen 2005, s. 57). Nuikkisen (2005, s. 88) mukaan mahdollisia yhteisiä käyttökohteita monikäyttöisissä rakennusmaisissa kouluratkaisuissa ovat esimerkiksi askartelutunnit askarteluhuoneena, nuorisotalon disko musiikkitunnina, kunnankirjasto jne. koulu, yhteinen sali, keittiö ja toimistotila koululle ja päiväkodille. Suunnitteluratkaisujen selkeys, rakennuksen yhdistäminen, toimintojen jako, tilojen sijainti ja liitännät sekä suuntautumiskyky, sisätilojen läpinäkyvyys ja pihatoiminnot ovat tilallisia keinoja parantaa koulurakennuksen turvallisuutta (Nuikkinen 2005, s. 104) . .
Arkisin päiväsaikaan se on täysimääräisesti päiväkodin käytössä ja muina aikoina sitä voi käyttää esimerkiksi iltapäiväkerhoissa ja harrastustoiminnassa. Kun runko kestää pidempään ja sen keston aikana rakennuksen tilojen käyttötarve voi muuttua jopa useita kertoja, olisi järkevää suunnitella rakennus siten, että karmin sisällä olevia huoneita voidaan muuttaa. ilman kehystä. jopa muuttua (Tarpio 2015, s. 94). Toimistorakennuksissa käytetään usein joustavuuden perustana tilavaa sisätilaa, jota ei ole jaettu huoneisiin (Tarpio 2015, s. 111), mikä periaatteessa soveltuu myös lähtökohtana uudenlaiselle avoimemmalle ja pedagogisesti joustavammalle oppimisympäristölle. .
Tarpion (2015, s. 94) mukaan seinien rakentaminen eri paikkoihin on mahdollista esimerkiksi pilari-laatta- tai pilari-palkki-laattatyyppisillä runkorakenteilla. Tarpion (2015, s. 375) mukaan muunnettavan tilan todelliseen joustavuuteen vaikuttavat aluesuunnittelu, sen rakenteelliset ja rakennustekniset ratkaisut sekä niiden purkamis-, siirto- ja uusimismahdollisuudet. Monikäytöllä, jota tässä työssä painotan, Tarpio tarkoittaa tilan, tilajoukon, rakennuksen tai asunnon kykyä mukautua muuttuviin tarpeisiin ilman rakennusteknisiä muutoksia (2015, s. 390).
Sopeutuvuus eroaa monitoiminnallisuudesta siinä, että rakennustekniset tekijät, kuten sopeutumiskyky rakennustekniikassa ja rakenteissa, on otettava huomioon myös silloin, kun sopeutuvuus on rakennussuunnittelun lähtökohta Tarpion (2015, s. 59) määrittelemällä tavalla. .
JOUSTAVAT TILAT
MONIKÄYTTÖISYYS JA
JOUSTAVUUDEN LOGIIKAT
Solujen välinen tila voisi toimia kytkinhuoneena, joka voidaan liittää tarpeen mukaan tai luovuttaa minkä tahansa solun tarpeisiin. Solutasolla muunnosaluelogiikan tuottama joustavuus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi jakamalla. Tämä logiikka voisi osittain toimia perustana oppimissoluille. Joustavuuden perusta voi olla siirtymätilojen minimointi, sillä siirtymätilat soveltuvat yhteiskäyttöön, mutta eivät kovin yksityisiä (Tarpio 2015, s. 149).
Koulu voi toimia rakennustasolla tämän logiikan mukaan kahtena erillisenä osana tai yhtenä keskusaulan kautta toimivana yksikkönä. Mutta Tarpion mukaan tilat on sijoitettava sopivaan suhteeseen toisiinsa niin, että yhdistäminen ja siirto on mahdollista. Joustavuutta tuottaa koulukonseptiin sovellettu monikäyttölogiikka. jossa rakennustekniikka on sijoitettu kiinteään paikkaan ja loput huoneet toimivat muunneltavana alueena, jota voidaan siirtää suhteellisen helposti rakentamalla ja purkamalla väliseiniä tarpeen mukaan.
Tätä logiikkaa voidaan soveltaa ratkaisuun, jossa haetaan mahdollisuuksia muuttaa koko rakennuksen käyttötarkoitusta myöhemmin, kun suuret rakenteelliset muutokset ovat perusteltuja. Toisin kuin muu edellä mainittu logiikka, tämä logiikka tuottaa kertaluonteista joustavuutta pysyvän joustavuuden sijaan. Keittiön, koulutus- ja hallintotilojen kokoon on varauduttava riittävällä tavalla mahdolliseen tulevaan käyttöön nähden, ellei laajennuksen rakentamista voida suunnitella niin, että myös muut tilat kasvavat samalla.
Koulu voidaan rakentaa myös valmiiksi siten, että ylimääräiset tilat on aluksi vuorattu ja koulu voi tarvittaessa laajentua näihin olemassa oleviin tiloihin. Esimerkiksi solutasolla voitaisiin soveltaa ytimestä kasvamisen logiikkaa niin, että oppiva solu muodostaa perusyksikön, jolle rakennetaan uusi laajennus lisätarpeen ilmaantuessa.
CASE VARTIOSAARI
Jokainen kodinhoitohuone toimii oman sisäänkäynnin tai aulan kautta, ja siellä on käytettävissä wc. Se voidaan jakaa eri osiin ja sitä voidaan käyttää kokouksiin, seminaareihin, kirjaston laajennukseksi ja mediahuoneeksi. Portaikko toimii myös istuma- ja seisomatilana esityksille tai elokuville, joten huoltotiskiä voidaan käyttää monitoimihuoneen puolelta.
Koulurakennuksen vajaakäytön minimointi vaihtui opinnäytetyön aikana joustavuuden tutkimukseksi, joka tällä työllä näytti olevan olennainen lähtökohta ekologisen ja elävän koulun saavuttamiselle. Mielenkiintoinen mahdollisuus jatkotyölle tässä työssä olisi selvittää entistä paremmin tila- ja toiminnallisen tehokkuuden toteutumista ja niiden vaikutusta energiatehokkuuteen.
LOPUKSI
LÄHTEET
LIITTEET
TAVOITTEET
Työn tavoitteena on selvittää, miten koulurakennuksen monipuolinen käyttö ja joustavat tilaratkaisut voivat parantaa rakennuksen käyttöä ja toimia siten uutena ekologisena näkökulmana koulusuunnitteluun. Lisäksi hankkeen tavoitteena on parantaa palvelurakennusten energiatehokkuutta siten, että ratkaisut täyttävät myös muut kansalliset vaatimukset ja tavoitteet, kuten korkea laatu, terveys, riskitön, taloudellisuus, mukavuus, muuntamisen joustavuus, ympäristöystävällisyys ja pitkäaikainen kestävyys. Arkkitehtonisten ratkaisujen vaikutus energiatehokkuuteen (WP2) työpaketti koostuu neljästä tutkimusosuudesta: palvelurakennusten energiatehokkuuteen vaikuttavat arkkitehtoniset perusratkaisut (T2.1), tulevaisuuden energiatehokkaat suunnitteluratkaisut (T2.2 ), energianhallinta arkkitehtonisessa suunnittelussa (T2.3) ja arkkitehtuurissa sekä aluesuunnitteluun liittyviin ratkaisuihin liittyvissä ohjeissa käytetyt optimointimallit (T2.4).
Tämä opinnäytetyö on osa WP2-työpaketin tutkimusta ja erityisesti tulevaisuuden energiatehokkaisiin suunnitteluratkaisuihin keskittyvää tutkimusosaa.
TYÖN RAJAUS JA RAKENNE
COMBI-HANKE
Mitä pedagogisia tavoitteita uusi opetussuunnitelma määrittelee oppimistilojen suunnittelulle ja kehittämiselle ja miten ne voidaan toteuttaa. Opetussuunnitelma laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen perusteella, ja valtioneuvosto määrittelee tavoitteet ja tuntijaon eli oppimisviikottain oppiaineittain. 34; Oppiminen on monipuolinen, läpi elämän jatkuva prosessi, joka on omistettu opittavalle aineelle, paikkakunnalle ja ajalle."
Koulutusneuvoston opetussuunnitelman viitekehyksessä (2014, s. 29) oppimisympäristöt kuvataan "tiloiksi, paikoiksi, yhteisöiksi ja työkäytännöiksi, joissa oppiminen ja opiskelu tapahtuu".
TAUSTAA
OPPIMINEN JA OPETUSSUUNNITELMA
NuIkkisen (2005, s. 14) mukaan niiden muodostuminen perustuu nautintoon ja käyttäytymiseen vaikuttaviin fyysisiin rakenteisiin eli rakennettuun ympäristöön, luontoon ja oppimateriaaliin, pedagogisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin, kuten vuorovaikutukseen sekä yksilön kognitiivisiin ja tunnetila. Fyysinen ympäristö ja oppiminen täydentävät toisiaan, muodostavat kokonaisuuden, eikä koulua voi enää jakaa tiukasti opetustiloihin ja muihin tiloihin (Nuikkinen 2005, s. 50). Oppimisessa voidaan käyttää erilaisia aisteja ja erilaisia menetelmiä, ja myös opiskelijan suuntautuminen, esimerkiksi visuaalinen tai loogis-matemaattinen, ohjaa oppimismenetelmien valintaa (Nuikkinen 2005, s. 50).
34; Tutkiva ja ongelmalähtöinen työ, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä osaamisen soveltamiskykyä."
LAADUKAS KOULU
EKOLOGINEN KOULU
- Tilasuunnittelu
- Käyttötehokkuus
- Tilatehokkuus
- Joustavuus
Luonnollisesti energiankulutus kasvaa ja E-luku kasvaa, kun rakennusta käytetään tehokkaammin, mutta energiankulutus käyttäjää kohti on silti pienempi ja käytön tehokkuus parempi. Energian kulutus ja tarvittavien luonnonvarojen määrä vähenevät tilatehokkuuden myötä, mikä tarkoittaa parempaa resurssitehokkuutta sekä luonnonvarojen, veden ja energian käytön minimointia ja materiaalien kierrätettävyyttä (ympäristö.fi). Lylykankaan ym. (2016, s. 28) mukaan tilan tarpeellisuutta on kuitenkin punnittava huolellisesti, sillä mittojen sopiva tilavuus voi parantaa kalustettavuutta, monipuolisuutta, sopeutumiskykyä ja laadun kokemusta.
Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen ennakoiminen sen elinkaaren aikana lisää materiaalitehokkuutta ja rakennuksen joustavuus lisääntyy tässä merkittävästi, kun jälkiasennustöiden määrä voi pienentyä ja rakennusta käytetään entistä luotettavammin (ympäristö.fi).
KOOSTE TYÖN TEEMOISTA
Tarpion (2015, s. 17) mukaan rakennuksen kyky sopeutua ja sopeutua käyttäjiensä tarpeisiin vaikuttaa merkittävästi sen kestävyyteen, sillä rakennus on helposti vaihdettavissa uuteen materiaalien käyttöiästä riippumatta. jos siltä puuttuu kyky sopeutua. Koulurakennuksen joustavuuden tarkastelu edellyttää kouluun liittyvien käyttötapojen ja toimintojen pohtimista sekä kouluun vaikuttavien muutostekijöiden tiedostamista, kuten Tarpio (2015, s. 17) toteaa koulun määritelmää käsitellessään. asunnon joustavuusvaatimukset. Koko kylä ja kaupunki voivat parhaimmillaan toimia opiskeluympäristönä, jolloin sekä luonto että rakennettu ympäristö ovat osa integroitua opiskeluympäristöä (Nuikkinen 2005, s. 16).
Perinteinen luokkahuone voi olla vaikeasti muiden kuin opiskelijoiden käytössä, koska se on usein jäykästi mitoitettu ja varustettu vaiheittain siirrettävillä kalusteilla. Ainetuntien tiloja voidaan yhdistää, esimerkiksi iso luokka, joka voidaan jakaa, voi vuorotellen tekstiilityötä ja musiikkia, kunhan tarvikkeiden varastointi sujuu kitkattomasti. Ruokalakaappi voi toimia ryhmien kodina tunneilla, jolloin erillisiä tiloja ei tarvita, mikäli varastot on turvattu, ja toimintaa voidaan tarvittaessa laajentaa myös ainetuntien ja liikuntakasvatuksen tiloihin.
Aineopetussolun tekniset ja askartelutyötilat toimivat koulun ulkopuolella kaupungin työpajana, jossa voi toimia pyöräpalvelu tai paikallinen käsityöyrittäjä, muun muassa koululla on myös kuntosali. Viereisessä kaaviossa näkyy esimerkkisuunnitelman avaruusohjelman joustava jako, mutta se voi toimia minkä tahansa avaruusohjelman tarkistuksessa, jolloin tilanjaon perusteella muodostuvat alueet esitetään mainitun mukaisesti. avaruusohjelma. . Ne osoittavat tilojen ulkoisen käytön mahdollisuudet ja auttavat määrittelemään tilojen rajat, samanaikaisen käytön onnistumisen ja tilojen liitäntöjen ratkaisun.
Jotkut yksityiset vyöhykkeet, kuten opettajan taukohuone, voivat olla täysin avoimia ja joustavia, kun taas avoimeen monitoimivyöhykkeeseen kuuluvassa kirjastossa voi olla yksityinen ja kiinteä kulma hiljaista työskentelyä tai lukemista varten. Koulussa liikutaan ja liikutaan paikasta toiseen, varsinkin jos oppimisympäristö on avoimempi ja sopivia opiskelupaikkoja löytyy kaikkialta koulua. Kaaviot esittävät tilakokonaisuuksien rajaamismahdollisuudet sekä koulukäytön ja ulkoisen käytön samanaikaisen toiminnan mahdollisuudet, jotka voidaan erottaa toisistaan.
