Valitsin haastateltavaksi toimittajat, joilla on kokemusta multimediasta, jotta he voisivat kertoa tekijöistä, jotka vaikuttavat multimedian syntymiseen ja menestykseen Etelä-Suomen Sanomassa. Myös Etelä-Suomen Sanomien ja sen entisen verkkolehden Netlarin, Etlarin ja Netlarin suhdetta – lähellä tai kaukana – on tutkittu.
S UHTEENI TUTKIMUSKOHTEESEEN
T YÖN RAKENNE
Shoemaker ja Reese (mainittu 105) ymmärtävät mediarutiinilla ne rutiinit ja käytännöt, jotka toistuvat toimittajan päivittäisessä työssä ja jotka auttavat häntä tekemään työtään. Shoemakerin ja Reesen mallin (mainittu 221) uloin kerros on ideologia, jolla he tarkoittavat yhteiskuntaa integroivaa symbolista mekanismia.
K ESKUSTELUA KONVERGENSSISTA JO 40 VUOTTA
Puhe digitaalisesta vallankumouksesta 1990-luvulla korosti niin sanottua uutta mediaa, joka lopulta korvaisi vanhan median. 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun ajanjaksoa voidaan kuvata myös uuden median hypen aikakaudeksi, joka lopulta päättyi IT-kuplan puhkeamiseen.
T AUSTALLA TALOUS JA TEKNOLOGIA
Tämän jälkeen siirrytään kritiikittömän hyväksynnän aikakauteen 1990-luvun lopulla, jolloin uskomme uuden median tuottoon. Herkmanin (ma) mukaan mediayritysten taloudelliset edut määräävät teknologisen lähentymisen, jonka tarkoituksena on lisätä niiden kilpailukykyä ja johtaa parempaan taloudelliseen tulokseen.
Y LEISÖN MIELTYMYKSILLÄ ISO MERKITYS
Konvergenssi mahdollistaa tehokkaan sisällön jakamisen useiden medioiden välillä, mikä lisää mahdollisuuksia markkinoiden laajentamiseen, kasvattaa voittoja ja vahvistaa julkista sitoutumista tiettyyn yritykseen.
Y HTEENVETO
Toimittajilta vaaditaan yhä enemmän moniosaamista, koska heidän odotetaan toimivan eri työkaluissa ja työnkulun vaiheissa. Hän on saattanut kertoa tämän myös verkkotoimittajalle, jotta samasta aiheesta ei tulisi päällekkäisiä artikkeleita.
M ONIMEDIAALISUUDEN ANATOMIA
M UUTOKSEN ASKELEET KOHTI MONIMEDIAA
Mediakonsultti Juan Antonio Giner esittelee neljä kriittistä tekijää, jotka hänen mielestään tulisi ottaa huomioon multimediaa luotaessa: toimituksen hallinta, työnkulku, tilat ja henkilöstön koulutus (Redefining Convergence vuonna 2008). Johtamisella Giner tarkoittaa, että johdon tulee ottaa multimedia haltuun, ei niinkään, että toimitukseen lisätään uusia pomoja.
T OIMITUS MUUTOKSESSA
Monen median toimitus – seiniä alas
Jo 1990-luvulla odotettiin, että työn suoritusmuodot muuttuvat merkittävästi, kun uusi tieto- ja viestintäteknologia leviää työpaikoille (Kasvio 2007, 31). Heinonen (2002b, 4, 18) oletti samaan aikaan Pavlikin kanssa, että jakeluorganisaatiot integroituvat, eikä niillä ole erillisiä yksiköitä eri tehtävillä.
Monimediaalisuuden johtaminen
Jyrkiäisen (2008) toimittajatyön muutosta käsittelevästä raportista käy ilmi, että monissa Pyöriän, Quinnin ja Lawson-Bordersin esiin tuomissa ongelmissa on parantamisen varaa. Pietilän näkemyksen mukaan toimitusten päivittäisessä johtamisessa ei noudatettu multimedian vaatimuksia, vaan johtajat johtivat toimitusprosessia yhden tarinan tai yhden median mielessä.
T OIMITTAJAN TYÖ MONIMEDIAN AIKANA
Professio ja roolit
On sanottu, että toimittajilla ei enää välttämättä jää aikaa tehtäviin, jotka ovat perinteisesti olleet journalismin ydin, kuten tiedon tutkiminen ja arviointi. Toisaalta toimittajat ovat ymmärtäneet, että jatkossa heidän ammatillista rooliaan leimaa joustavuus, koska heidän tulee osata sopeutua uutistuotannon asettamiin vaatimuksiin. Toimittajat ovat enemmän kuin oppaita, jotka osaavat kertoa paitsi tosiasiat, myös yhdistää ne laajempaan tulkintaan.
Uutena vaatimuksena moniosaaminen
Etelä-Suomen Sanomien 110-vuotisjuhlalehti kertoo, miten tällainen kokonaisuus syntyy ja mitä työkaluja tarvitaan (Virtanen 2010). Yritysten tulee varmistaa, että toimittajat ovat riittävästi koulutettuja tuottamaan sisältöä eri medioihin ja ovat riittävän laadukkaita (Redefining Convergence 2008). Syynä suurten ja pienten lehtien toimittajien erilaisiin asenteisiin voi olla se, että kirjoittamisen lisäksi pienten lehtien toimittajat ovat joutuneet valokuvaamaan, ehkä jopa taittamaan.
Täydennystä työprosessiin ja ajatteluun
Esimerkiksi viimeinen kriittinen arvostelu voi sisältää toimittajan varmistavan, että eri myyntipisteisiin menevillä tarinoilla ei ole samaa kärkeä. Jakelun rutiinitoiminnoissa multimediaisuus näkyy esimerkiksi kokouksissa, joissa sisältöä versioitetaan eri medioille. Heinonen (äiti, 24) toteaa, että multimediajournalismin koulutus ei loppujen lopuksi välttämättä vaadi niinkään teknistä kuin asennekoulutusta, aineksia uudenlaiseen ajatteluun.
Y HTEENVETO
Etelä-Suomen Sanomat on osa Mediatalo ESA -konsernia, johon kuuluvat myös Heinolan Itä-Häme, Radio Voima, Iskelmä Lahti, joukko paikallislehtiä ja verkkopalveluita. Netlari-verkkolehti perustettiin vuonna 1997 ja Etelä-Suomen Sanomat aloitti uutisten julkaisemisen radiossa Radio 99 -kanavalla 2005. ESA-konsernin päätuote on Etelä-Suomen Sanomat, mutta yhtiön strategia määrää, että aikakauslehti, netti ja radio täydentävät toisiaan.
T UTKIMUSKYSYMYKSET
A INEISTONA TOIMITTAJAHAASTATTELUT
En esimerkiksi vain kysynyt pöydässä olevilta ihmisiltä, mille medialle he olivat tehneet sisältöä, koska tiesin, että he olivat kaikki tehneet artikkeleita verkkoon, aikakauslehtiin ja radioon.
A PUNA TEORIAOHJAAVA SISÄLLÖNANALYYSI
Siksi muodostin erityisesti luvuissa 2 ja 4 käsitellyn tutkimuksen perusteella kolme kategoriaa: toimitustyö, organisointi ja ammatilliset taidot. Päädyin ryhmittelemään eri superkategoriat ja niiden sisältämät alakategoriat omiin asiakirjoihin, jotta aihealueiden hallinta olisi ollut helpompaa. Lisäksi kunkin kolmen pääteeman jälkeen teen yhteenvedon, jossa pohdiskelen teemasta nousevia kysymyksiä ja yhdistän tämän aikaisempaan tutkimukseen.
T OIMITUSTYÖ
Eri välineet toimittajan työnkulussa
H4: Laitteistopuoli on erittäin hyvässä kunnossa, koska laitteet ovat melko uusia, ohjelmistopuoli vaatii hieman parannusta, uutta toimitusjärjestelmää ei tule vuoden päästä, on vielä auki, jos saan verkkojulkaisun yhdellä tahdolla linkitä se jotenkin ja olisi hyvä jos tekisit, koska nykyisellään järjestelmä ei tue multimediatyötä sinulla on kaksi ohjelmaa, joista toinen tekee lehden ja toinen verkkoa, joten jos sinulla on verkkosisällön muutoksia, sinun on muuttaa lehden sisältöä lehden puolella, eikä siihen voi myöskään lisätä äänisisältöä, mutta sen minä aina haluaisin, jos aikakauslehti ja verkkojulkaisujärjestelmä jossain… ovat yhteydessä toisiinsa. Työkalujen hierarkia ei kuitenkaan koskenut vain konkreettista työprosessia, vaan toimitus painotti vahvasti, että hierarkia löytyy myös ajattelutavoista. Syinä mainittiin, että aikakauslehtipuolella lehteä vahvistetaan edelleen ja toisaalta, että multimedia ei ole vielä itsestään selvä osa toimituksen työnkulkua.
Eri välineet toimitustyön johtamisessa ja suunnittelussa
Kesällä 2010 olimme kuitenkin vielä siirtymävaiheessa – kuten eräs toimittaja kuvaili tilannetta – kun osa toimittajista oli innostunut multitaskingista ja osa ei. Tapauskohtaisesti tämä merkitsi sitä, että verkossa julkaistujen uutisten arvioinnista ja painotuksesta ei ollut selkeää sääntöä, eikä aina ollut selvää, mitä missäkin mediassa julkaistiin ja milloin. H8: [E]esimerkki, jossain vaiheessa seuraavan päivän raporteista ei julkaistu mitään, ja sitten [radion] aamuraporteissa tuntuu hassulta lainata Aamulehteä, Hesaria ja Yleä, eikä voi sanoa, kuten Etlar sanoo, että se meni joskus vähän liian äärimmäiseksi toiselle.
Yhteenveto: kohti monimediaalista työnkulkua
H3: Oli niin monta askelta ja eri tasoa, mitä verkossa julkaistaan ja mitä ei, että tilanne on toimittajille hieman epäselvä, mitä minun pitää tehdä ja mitä ei, se on edelleen epäselvää. On kuitenkin huomioitava, että Etelä-Suomen Sanomissa oli myös tilanteita, joissa eri työkalut huomioitiin hyvin tarkasti työn suunnittelussa. H7: [N]No, jos aiomme käsitellä multimediaa, jonkun täytyy sitä aktiivisesti haluta, eikä se riitä, että vain toimittaja haluaa sen, koska se on eri asia kuin huutaa ääni korvassasi, jos huomaat. ettei kukaan muu kiinnosta minua.
O RGANISAATIO
Deski toiveiden ristitulessa
H2: Jos teemme radioasioita, teemmekö sen osittain verkkoa, osittain lehteä varten, pitääkö meidän luoda jotain muuta sisältöä verkkoon, ehkä seurata näitä sosiaalisia medioita tai tuottaa siellä sisältöä. Työnkuvassa työpöydän ääressä olevien tuntui olevan erityisen vaikeaa, pitäisikö heidän luoda sisältöä kaikille medioille ja toisaalta verkko-, sanomalehti- ja radiouutisten lisäksi myös muuntyyppistä sisältöä, esim. ole mukana sosiaalisessa mediassa tai päivitä Menokatu, joka on tapahtumasivusto ess.fi:ssä. Syynä huomion puutteeseen oli se, että hakijoita oli useita eikä vain yksi lehden päätoimittaja, ja toiveet olivat toisinaan ristiriitaisia.
Toimitusten sijainnit vaikuttavat yhteistyöhön
Jotkut toimittajat olivat sitä mieltä, että sähköinen viestintä, kuten sähköpostien lähettäminen edestakaisin tai puhelut, ei voi korvata kasvokkain tapahtuvaa viestintää. Osa toimittajista oli sitä mieltä, että radiopuolen uudessa tilanteessa jouduttiin tekemään uudestaan samat haastattelut, joista pöydän ääressä oli tehty vain nettipätkä. Jotkut sen sijaan olivat sitä mieltä, että myös sanomalehtien toimittajat voisivat kirjoittaa jutun samasta aiheesta kuin verkkotoimittajat.
Yhteenveto: niin lähellä, niin kaukana
Tämä selittyy osittain sillä, että toimitusten sosiaaliset rakenteet ovat monimutkaisia ja eri instrumenteilla on omat toimintatavat, rutiinit ja norminsa (Singer 2004b, 13). Suurena puutteena pidetty kasvokkaisen kontaktin menettäminen yleisön kanssa osoittaa, kuinka tärkeänä toimittajille oli saada lukijoiden ja kuuntelijoiden äänet ja vinkit esiin Internetissä ja radiossa. Se, että lehden toimituksen tilat eivät pääse tapahtumapaikoille keskustasta samalla tavalla kuin ennen, tekee toimituksen entistä riippuvaisemmaksi näistä virtuaalisista kontakteista.
A MMATTITAITO
- Moniosaamisen pakko ja mahdollisuudet
- Johdonkin pitäisi osata
- Osaamista haluttaisiin kehittää
- Yhteenveto: monimedia – kehittymisen paikka vai pakko?
Toimittajat määrittelivät monilahjakkuuden eri tavoin, mutta määritelmien yhteisenä piirteenä oli, että monilahjakas hallitsee useita työkaluja. Toinen koki, että motivaatiota monitoimiin vei se, että kovalla työllä tehdyn videon katsojamäärä voi pudota muutamalla sadalla. Toisaalta monet uskoivat, että multimedian tekemistä on edistetty, koska erityisesti ylin johto on nähnyt sen potentiaalin ja heidät on myös otettu mukaan yrityksen strategiaan.
M ONIMEDIAN KEHÄ
Se, että tarinaprosesseissa tai työn kokonaissuunnittelussa ei huomioida kaikkia työkaluja, niiden mahdollisuuksia tai esimerkiksi versioiden tekemiseen tarvittavaa aikaa, voi johtua myös asiantuntemuksen puutteesta. Esimerkiksi eri työkaluja eri tavoin käyttäneet monilahjakkaat voivat kertoa kollegoilleen, kuinka he ovat hyötyneet niistä ja miten he käyttävät niitä työssään. Se voi auttaa toimittajia innostumaan radiosta, jos työpöytätyöntekijöiden on määriteltävä selkeästi tallenteiden lopullinen työ, aivan kuten he julkaisevat verkkotarinoita verkossa.
K ÄYTÄNNÖSTÄ TAKAISIN TEORIAAN
Etelä-Suomen Sanomien toimituksellisessa työssä painotettiin poikkimediaisen journalistisen kulttuurin sijaan aikakauslehtilähtöistä ajattelua ja aikakauslehtien suojaamista. Etelä-Suomen Sanomissa järjestetään haastattelujen perusteella koulutusta ja kertauskursseja säästeliäästi multimedian työskentelytavasta. Etelä-Suomen Sanomien liiketoimintamallin tavoitteena oli mahdollistaa eri medioiden yhteistyö, sisällön jakaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen.
V ÄLIETAPILLA MONOMEDIASTA MONIMEDIAAN
Toimittajan ajatus kertoo siitä, että journalismi ja sen tekotapa ovat kokeneet suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Multimedian toteutuminen edellyttää kuitenkin, että sille ja sen tekijöille annetaan mahdollisuus ja että tarjotut mahdollisuudet luoda multimediaa tunnistetaan ja hyödynnetään. Multimedian mahdollisuuksien ymmärtäminen ja tapojen kehittäminen siihen on osa vastausta yleisön tarpeisiin ja samalla mahdollisuus koota yleisöä työkalujen ympärille uudella tavalla.
M ITEN ONNISTUIN ?
Osa tutkimukseni tuloksista ei varmasti tule yllätyksenä lehdelle tai haastatelluille, ja olen jo ehtinyt löytää ratkaisun joihinkin esiin nousseihin ongelmiin. Siksi minun on kysyttävä itseltäni, oliko multimedian toimivuutta järkevämpää pohtia, kun sitä on jo tutkittu monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa. Ainakin omassa mielessäni pidän menestystä ikään kuin tutkimukseni vie Etelä-Suomen Sanomat askeleen kohti entistä toimivampaa multimediaa.
J ATKOTUTKIMUSEHDOTUKSIA
Lue lisää lehdestä, katso video verkossa: toimittajien näkemys monikanavaisesta journalismista Keskisuomalailassa ja Savon Sanomissa. Median lähentyminen maakuntalehdissä: ajatuksia sanomalehden ja uuden median kohtaamisesta Aamulehdessä, Etelä-Suomen Sanomissa, Karjalaisissa, Keskisuomanissa, Pohjalaisessa, Satakunta Kansassa, Savon Sanomissa ja Turku Sanomissa. Miten työpöydän vaihtaminen lehden toimituksen yhteydessä on vaikuttanut lehden, verkon ja radion yhteistyöhön ja asemaan.
Haastattelurunko
Innovaation etenemisen vaiheet organisaatiossa
Monimediaalisuuden vaikutukset toimittajan työhön (Jussila 2002, 66)
Singer (2004b, 13) havaitsi, että eri tiedotusvälineiden toimittajien kollegiaalisuus ja keskinäinen luottamus kasvoivat työskentelyn myötä. Ennustaminen ja suunnittelu ovat Pietilän mukaan tärkeitä myös siksi, että ne helpottavat tarinoiden multimediallista toteutusta, kun tarinoiden versioinnista ja suunnittelusta eri medioihin tiedetään etukäteen. Useimmiten toimittajat kuitenkin samaistuvat vahvasti mediaansa, joten asenteiden ja ajattelun muuttaminen voi olla vaikeaa (äiti).
Miten monimediaalisuudesta tulee osa toimitusten ja toimittajien työtä
Valitsin haastateltavat ensisijaisesti sen perusteella, että heillä on kokemusta multimedian luomisesta, jotta he voisivat puhua multimedian luomiseen ja sen menestykseen Etelä-Suomen Sanomassa vaikuttavista tekijöistä. Työpisteen henkilökunnan haastatteluista kävi ilmi, että journalistiset ohjeet multimedian suhteen ovat olleet vaihtelevia ja ohjeet ovat vaihdelleet paljon aikojen saatossa. Kaiken kaikkiaan Etelä-Suomen Sanomien toimitukselle näyttää olevan tunnusomaista se, että olemme siirtymässä kohti multimediatyönkulkua.
Toisaalta lehden toimittajilta puuttui konkreettinen muistutus radion olemassaolosta, nimittäin siitä, että radiota ei voi kuunnella tai sitä ei voitu kuunnella häiritsemättä omaa tai muiden työtä. Tätä ajatusta tukee se, että kesällä 2010 oli olemassa toimiva malli, jossa tiskihenkilökunta laittoi myös muiden luomaa sisältöä verkkoon.
Monimedian kehä
Yhteistyössä on huomionarvoista, että osa toimittajista koki yksiköiden olevan ikään kuin henkisesti erillään toisistaan. Keskitie jättää myös toimittajille halun kehittää osaamistaan, mutta siihen ei ollut riittävästi mahdollisuuksia. Etelä-Suomen Sanomien tilannetta kuvaa ehkä parhaiten se, että ollaan siirtymässä monomediasta, yhden median tekemisestä, multimediaan, askel kerrallaan ja korjauksiin.
Tästä kertoo muun muassa se, että Deskille valittiin multimediatuottaja, jonka tehtävänä on multimediatyön johtaminen ja verkon kehittäminen. Se on tärkeä myös siksi, että median lähentymisen tärkeä taustavaikuttaja on yleisö ja sen muuttuvat median kulutustyylit sekä median toiveiden, tarpeiden ja toiveiden kirjo.
