Montessorin alkuvaiheita Suomessa 1900-luvun alussa on tutkinut Marjut Lounela12 perusteellisessa kasvatustyössä Montessori-pedagogiaa suomalaisessa opetuslehdistössä 1912-1953. Montessori-pedagogiikka ei ole vain osa päiväkotien menneisyyttä ja historiaa, vaan se on myös osa Suomen nykypäivää.
Lähdeaineiston esittely ja metodi
Haastateltavat olivat kaksi Suomen ensimmäistä Montessori-opettajaa, Paula Ragusi-Fredriksson ja Kerttu Höynälänmaa, jotka molemmat olivat päteviä opettamaan 6-12-vuotiaita oppilaita AMI:n hyväksymien pätevyyksien mukaisesti ala-asteen kokeissa. aloitti 24. 24 Kerttu Höynälänmaa oli ykkösluokan Montessorin ala-asteen opettaja vuodesta 1984 Lintuvaarassa ja kokeilun siirtyessä Perkkaanpuiston kouluun vuoteen 1987 asti, ja Paula Ragusi-Fredriksson aloitti Herttoniemessä vuonna 1985 vastaavassa tehtävässä.
MONTESSORIPEDAGOGIIKKA
Maria Montessori
Tämä oli nimeltään Casa dei Bambini33, eli lasten talo, ja sinne kokoontui päivittäin 50-60 lasta alueen köyhistä perheistä. Näiden havaintojen perusteella hän kehitti Montessori-materiaalin.34 Lapsen valinnanvapaus, hiljainen leikkiminen, lapsen kokoiset huonekalut sekä Montessori-laitteiden lelujen ja palkkioiden ja rangaistusten puuttuminen tulivat kaikki Casan käytäntöön perustuvista kokeista. dei Bambini. .
Montessorilainen pedagogiikka perustuu lapsen herkkiin kausiin
Herkät jaksot ovat osa lapsen kehitystä, jolloin hän osoittaa erityistä herkkyyttä oppiakseen tietyn asian helposti. Lapsen kehitystä määrittävät herkät jaksot siten, että ne motivoivat yksilöä tiettyyn toimintaan tietyllä kehitysjaksolla.
SUOMALAISEN LASTENTARHATYÖN JUURET
Fröbeliläisyys yhdisti pohjoismaita
Fröbeliläinen pedagogiikka
Suomen ensimmäiset lastentarhat
Friedrich Fröbelin pedagogiikka saapui Suomeen Uno Cygnaeuksen avulla, joka kannusti suomalaisnaisia opiskelemaan Saksaan. Fröbelin entisen oppilaan Henriette Schrader-Breymannin Fröbelin pedagogiikkaan perustuvat opetukset toimivat Hannah Rothmanin ja Elisabeth Alanderin menetelminä, kun he perustivat Suomen ensimmäisen päiväkodin.
MONTESSORILAINEN PEDAGOGIIKKA TULEE POHJOISMAIHIN
- Ruotsi ja Tanska
- Pohjoismaiden lastentarhanopettajien yhteistyö
- Aino Aalto oli kiinnostunut montessoripedagogiikasta
- Ensimmäinen montessorilastentarha Helsinkiin 1900-luvun alussa
- Lapsen salaisuus ilmestyy suomeksi vuonna 1940
Hän suunnitteli myös muita lasten huonekaluja, kuten Karhulan lastentalon telttasänkyä vuonna 1938, joka oli tuotannossa pitkään. 82 Lisäksi artikkelin löytö Haneman-Gahmberg-muistikirjasta osoittaa, että tällainen Montessori-päiväkoti saattoi olla olemassa Helsingissä 1900-luvun alussa.
TUTUSTUMISMATKAT MUIHIN MAIHIN 1928-1956
Intensiivinen työilmapiiri ja opettajan erikoisasema
Ajatuksena oli, että lapset oppisivat pitämään itsestään huolta mahdollisimman pian, ja tunnilla he oppivat esimerkiksi solmimaan kengännauhoja. Tarkoituksena oli, että lapsi harjoittelee näkemään, mikä tehtävän tavoite on, ja pystyi laittamaan oikean kokoiset sylinterit paikoilleen virheiden kautta.
Ensimmäiset suomalaiset montessorikursseilla vuonna 1954
Sivenin mukaan John Deweyn ajatukset ovat hallitsevia, kun taas osittain myös Marie Montessorin menetelmiä.90 Marraskuussa 1948 Ebeneser-seminaarin ruotsin kielen kurssi teki myös opintomatkan Tukholmaan. Suomalaiset tutustuivat Alankomaiden Montessori-päivätarhoihin toisen kerran vuonna 1956, kun Ebeneser-seminaarin toisen vuoden opiskelijat tekivät opintomatkan Alankomaihin.
MITEN MONTESSORILAISEEN PEDAGOGIIKKAAN SUHTAUDUTTIIN?
Leikkikalut ja luovuus kadoksissa montessoritarhoissa
Marvala ei halunnut perustaa Suomeen puhdasta Montessori-koulua, koska hänen ajatuksensa poikkesivat oleellisista fröbelilaisista aiheista, kuten leikistä.97 Myös samalla kurssilla käyneet Helena Vuorela-Oseroff ja Eva Snellman tekivät saman havainnon leikin puutteesta. .98. Irja Marvala laittoi sanat teoiksi ja alkoi myöhemmin käyttää kurssia käytännössä työssään Ruskeasuon päiväkodissa.
Lapsen oma leikki meni kaiken muun edelle
Ebeneser-talon johtaja Armo-Laina Sirelius kirjoitti Lastentarlehteen artikkelin Montessorin elämästä ja saavutuksista Maria Montessorin kuoleman jälkeen vuonna 1952. Inga Nyman - kuten Irja Marvala - piti myös vuoden 1947 keskittynyttä ilmapiiriä positiivisena asiana hollantilaisissa Montessori-päiväkodeissa.
Kansainvälisyys teki montessorilaisuuden tunnetuksi vuoteen 1956 mennessä Suomalaiset lastentarhanopettajat tulivat tietoisiksi montessorilaisesta pedagogiikasta
Seuraava taulukko osoittaa, kuinka suomalaiset lastentarhanopettajat ovat olleet mukana Montessori-pedagogiikassa samaan aikaan pohjoismaisten kollegoidensa kanssa. 1940-luvulta lähtien Montessori-pedagogiikka alkoi jälleen aktiivisemmin: Montessori-teos Lapsen salaisuus julkaistiin ja vierailut Montessorin päiväkotiin.
MONTESSORIPEDAGOGIIKKAA SAA KÄYTÄNNÖN JATKUVUUDEN VUODESTA 1977
Montessoripedagogiikka sulautetaan terapiaan Auroran sairaalassa
Psykologi oli ollut Yhdysvalloissa viisitoista vuotta, ja hänen paluunsa jälkeen Aurora Hospitalin psykiatriseen osastoon suunniteltiin uusia tiloja. Auroran sairaalan henkilökunta ja Montessori-ohjaaja Arja Kiili ja Vanamon päivähoidon johtaja Aino Luoma olivat mukana levittämässä Montessori-tietoa.
Minkälaista montessoriterapia oli Auroran sairaalassa?
Christel Björksten työskenteli 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla varmistaakseen, että ihmiset saisivat enemmän tietoa Montessori-pedagogiasta. 1980-luvulla hän kirjoitti kirjan Montessori-menetelmä, joka julkaistiin vuonna 1982, ja kaksi vuotta myöhemmin, Tavallinen suorituskyky, merkki luovuudesta tai häiriöstä. Kuten Arja Kiile sanoi, yksi tiedon leviämisen seurauksista on kahdeksan henkilöä, jotka lähtivät Lontooseen Montessori-koulutukseen Herttoniemen päiväkodin perustamisen jälkeen 1980-luvun alussa.
Kun lapsi astui järjettömään terapiahuoneeseen, hän näki tasollaan hyllyt, jotka oli jaettu eri sektoreihin aiheen mukaan: kotitalouteen liittyvät arjen työkalut, aistihuone, jossa materiaaleja aistien kehittämiseen, abstraktiosasto. kulttuuriin ja ympäristöön liittyvät käsitteet ja materiaalit. Visuaaliseen visualisointiharjoitukseen sisältyi hieman yksinkertaistettuna värilaattoja, jotka piti järjestää samoihin ryhmiin omien väriensä mukaan. Lapsen leikkisyyttä ja kokeiluhalua palvelivat Björkstenin mukaan Montessori-terapiahuoneen muotolaudat, mosaiikkipelit ja palapelit, joiden tehtävänä oli usein ensin yksilön vapaasta kokeilusta määrättyyn suunnitelmaan.
Harjoituksen taustalla oli Montessorin käsitys lapsen sisäisestä keskittymiskyvystä, jonka hän sanoo johtuvan lapsen sisäisestä kiinnostuksesta asioita kohtaan. Aurora Hospitalin ja Christel Björkstenin perustaman Montessori-osaston merkittävänä tuloksena voidaan pitää ensimmäisten päiväkotien perustamista, mikä puolestaan vaikutti ensimmäisten koulukokeiden alkamiseen.
MONTESSORILAISET LASTENTARHAT 1980-LUVUN ALUSSA
- Aktiiviset vanhemmat perustavat yhdistyksen
- Ensimmäiset montessorikerhot edellyttivät koulutettuja ohjaajia
- Minkälaista montessoripedagogiikka oli käytännössä lastentarhoissa?
- Montessoripedagogiikkaa ja harrastuksia
- Vanhemmat olivat aktiivisen innostuneita
- Eri tahojen suhtautuminen montessorileikkikouluihin
- Opettajat arvostivat montessoripedagogiikan ydin asioita
Suomen Montessori-yhdistys yritti levittää ajatusta, että erilaisista kasvatusmenetelmistä riippumatta tärkeintä kaikissa vaihtoehdoissa oli lapsen hyvinvointi. Pia Päiväläinen on Suomen Montessoriliiton puheenjohtaja.) ja Suomen Montessoriliiton tiedotustilaisuus 11.8.83 Porthania LS II medialle ja yleisölle Taustalla seuran perustamisen jälkeen oli Suomen Montessori-yhdistyksen perustama Tuuli Mesakinen Espoosta, johon liittyi Montessori-pedagogiasta kiinnostuneita.
Kerttu Höynälänmaa tutustui Montessori-pedagogiikkaan ensimmäisen kerran opintojensa aikana ennen vuotta 1969, jolloin hän opiskeli historiaa ja kasvatustieteitä Oulun yliopistossa. Hän oli kuullut pedagogiikasta luennolla ja muistiinpanojen marginaaliin opettajan passiivisesta roolista hän kirjoitti: "Se ei toimi". Myöhemmin Höynälänmaasta tuli yksi Montessori-pedagogian omistautuneimmista opettajista Suomessa.149 Vuonna 1969 hänet tutustuttiin Montessori-pedagogiikkaan Rindgessä, New Hampshiressa, Yhdysvalloissa, kun hän hoiti paikallisen perheen lapsia, jotka leikkivät helmillä. . . Perheen palattua Suomeen vuonna 1982, jonka jälkeen hän perusti ensimmäisten joukossa Suomeen Montessori-alakoulun 6-12-vuotiaille ja haki koulutukseen Italiaan saadakseen tämän tutkinnon.
Hän oli kuitenkin tyytyväinen lasten etenemiseen jo seuran kahden toimintakuukauden aikana. Eeva-Liisa Tiihonen toimi muun muassa Espoon Montessori-koulun johtajana vuonna 1983 ja hän oli myös sairaanhoitajana perhepäiväkodissa. Hänellä oli taustalla myös suomen opettajan opinnot ja hän oli sitä mieltä, että molempien alojen opiskelu tuki toistaan.
MONTESSORILUOKKAKOKEILUT OSA PERUSKOULUN KEHITTÄMISAJATTELUA
- Suomalainen peruskoulu ja tasa-arvon ihanne
- Suomalainen peruskoulu täytti tehtävänsä päättäjien mielestä
- Reijo Laukkanen ja Jaakko Numminen suhtautuivat positiivisesti montessori- pedagogiikkaan
- Yhteistä montessoriopettajien koulutusta pohdittiin Pohjoismaiden neuvostossa Pohjoismaiden neuvosto teki jäsenehdotuksen 234 yhteisen montessoriopettajien
- Montessorikokeilut osa muita pedagogisia kokeiluja
Jaakko Nummisen koulutuspoliittisen ideologian mukaan yhtenäinen peruskoulu oli tärkeä tavoite, ja hän oli yksi tämän ajatuksen kannattajista 1980-luvun alussa. Reijo Laukkasen mukaan opetuksen taso peruskouluissa oli nousussa 1980-luvulla, kun vuodesta 1979 lähtien luokanopettajakoulutuksessa siirryttiin maisteriohjelmiin. Montessori-oppimisympäristö erosi 1980-luvun alun peruskoulun oppimisympäristöstä, koska se tarjosi vapautta, jota muut luokat eivät sääntöjen vuoksi saaneet toteuttaa.
Nummisen myönteinen asenne perustui kokemuksiin Steiner-pedagogiikasta, joka sai Suomessa laajempaa kannatusta 1980-luvun alussa. Jaakko Numminen lähetti Kerttu Höynälänmaan ehdotuksen Montessori-koulun perustamisesta viranomaisille ja sai vastauksen Jouko Könnölältä. Kerttu Höynälänmaan aktiivisuus kannatti, sillä Jaakko Numminen suhtautui myönteisesti vaihtoehtopedagogioihin ja alkoi suositella niitä eteenpäin.
222 Kokeilutoiminnan vahvuus oli, että sen avulla pystyttiin poikkeamaan lainsäädännöstä, joka vielä 1980-luvun alussa määritteli opetusta tarkemmin. Syynä puheen pitämiseen oli lähinnä erilaisten vaihtoehtopedagogioiden tukeminen, koska Jaakko Numminen ei pitänyt Montessori-pedagogiikkaa muita parempana. Tavoitteena oli soveltava näkemys Montessori-pedagogian hyödyntämisestä ala-asteella.243 Kokeiden taustalla oli lainsäädäntöongelma, sillä 1980-luvun lainsäädäntö ei tarjonnut vaihtoehtoisia työmenetelmiä tai pedagogiikkaa.
ESPOON JA HERTTONIEMEN MONTESSORIKOKEILULUOKAT EROSIVAT TOISISTAAN
- Espoon montessoripedagoginen kokeilu käyntiin Kerttu Höynälänmaan aloitteesta
- Montessoripedagogiikkaa kuten Maria Montessori sen suunnitteli Espoon kokeiluluokalla
- Herttoniemen kokeiluluokan perustaminen
- Herttoniemen kokeiluluokan arkea
Kun kouluvirasto ilmaisi kiinnostuksensa Montessori-päivätarhojen tukemiseen vuonna 1983, Kerttu Höynälänmaa tarvitsi vielä Montessori-opettajan tutkinnon, koska koulu tarvitsi pätevän Montessori-opettajan. Täydellinen sarja Montessori-laitteita tilattiin Hollannista, ja Kerttu Höynälänmaa käytti Montessori-pedagogiikassa kokemustaan Italiasta ja neljän vuoden kokemusta Yhdysvalloista. Kerttu Höynälänmaa ja muut toteutukseen osallistuneet olivat läheisessä yhteydessä näihin keskuksiin, joilta he saivat tukea työhön.
Opetussuunnitelma auttoi Kertt Höynälänmaata, kun hän ohjasi opiskelijoita heidän työssään ja seurasi heidän kehitystään. Käytännöllinen lähestymistapa näkyi myös luokan arjessa vauvaa ja sen kehitystä seuraamalla, kun kolmen kuukauden ikäinen vauva Kerttu Höynälänmaa ja hänen huoltajansa tulivat opiskelijoiden pyynnöstä kevätlukukauden 1986 seuraavalle tunnille. . 'vanhemmat. Helsingin Montessori-koulutukiyhdistys teki syksyllä 1984 alustavan koesuunnitelman, johon osallistuivat yhdistyksen jäsenet, Helsingin koulutoimiston edustajat ja Montessori-opettaja Paola Ragusi-Fredriksson.
Montessori-työkaluja ja Maria Montessorin perusideoita käytettiin mahdollisimman paljon myös sellaisilla tunneilla, jotka eivät olleet ilmaista työtä. 276 Espoon kokeelliseen luokkaan verrattuna Montessori-työkalujen käyttö Helsingissä rajoittui siis noin kymmeneen tuntiin vapaata työtä viikossa ja eräitä oppiaineita, kuten äidinkieli, ympäristöoppi ja matematiikka. Espoossa Montessori-laitteet ja vapaat työajat olivat osa oppitunteja koko viikon, paitsi musiikkitunnin kerran viikossa.277 Espoossa Montessori-pedagogian käyttö oli kattavampaa kuin Helsingissä.
MONTESSORIPEDAGOGIA TOIMI MYÖS SUOMALAISTEN LASTEN KANSSA
- Tukijoukot ensimmäisiin kokeiluihin tulivat ulkomailta, päättäjiltä ja vanhemmilta
- Montessoripedagogiikka toimi sekä puhdasoppisesti että soveltaen
- Montessorikokeilujen seurauksia
- Montessoripedagogiikan teesit ovat ajankohtaisia 2000-luvun peruskoulussa Kuten edellä on todettu, montessorilaisesta pedagogiikasta on otettu erilaisia elementtejä
Eräs tällainen vanhempi oli Marjo-Riika Saaristo, joka oli aktiivinen Montessori-seurassa ja jolla oli myös oma lapsi Montessori-luokassa.290 Ragusi-Fredriksson sai työssään tukea myös Herttoniemen Montessori Leikkikoulun ja Montessori Seuran henkilökunnalta. . Ragusi-Fredriksson muistelee, että ala-asteen opettajien joukossa oli kokeilun aikana muutama epäilijä, mutta suuri joukko oli kiinnostunut ja tiedusteli asiaa. Sekä Höynälänmaa että Ragusi-Fredriksson kokivat molempien oppilaiden vanhempien tuen suureksi voimavaraksi, mikä auttoi erityisesti luokan iloa ja materiaalien valmistelua, jota ilman Montessori-luokka ei olisi ollut Montessori-luokka.
Herttoniemen kokeilun jälkeen Paola Ragusi-Fredriksson oli tyytyväinen sekä henkilökohtaisesti että kokeen ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Suuri merkitys oli opiskelijoiden luomusten ilo, joka välittyi Paola Ragusi-Fredrikssonille, sekä itsenäisyys, joka näkyi lasten luomuksissa tilaisuuden tullen. 308 Paola Ragusi-Fredriksson kiersi kokeilun päätyttyä ympäriinsä, puhui Montessori-pedagogiasta ja teki perheteeman opettajankoulutuspäivillä ja vastaavissa tilaisuuksissa.
Paola Ragusi-Fredrikssonin mukaan suurin ongelma Montessori-pedagogian leviämisessä Suomessa on ollut kallis ulkomainen koulutus, joka on vähentänyt tehokkaasti suomalaisten Montessori-opettajien määrää. Ragusi-Fredriksson mainitsee myös eri koulujen väliset erimielisyydet siitä, miksi Montessori ei ole levinnyt.321. Paola Ragusi-Fredriksson tuo esiin suomalaisten peruskoulujen ajankohtaisia ongelmia, kuten työrauhaongelmia, oppilaiden levottomuutta ja integroituneita oppilaita.
LOPPUPÄÄTELMÄT
Jaakk Nummisen mukaan Montessori-pedagogiiassa on paljon sellaista, jota voitaisiin sisällyttää ja käyttää suomalaisessa esi- ja perusopetuksessa. Tämän maisterintutkinnon tutkimustulokset tukevat Pirjo-Riitta Lehtisen tutkimusta, jossa 1980-luvun koulutuspolitiikan kehittämistavoitteet auttoivat saamaan luvan Montessori-pedagogian kokeiluihin.334 Opetusministeriö tuki ensimmäisiä kokeellisia Montessori-pedagogian oppitunteja. . Lisäksi tämä tutkimus paljasti Jaak Nummisen henkilökohtaisen roolin kokeellisten montessori-pedagogiikkakurssien käynnistämisessä, sillä Opetusministeriön kansliapäällikön asenne montessori-pedagogiaa kohtaan oli myönteinen ja rohkaiseva.
Esimerkiksi Jaakko Nummisen ja Reijo Laukkasen myönteinen asenne saattaa antaa positiivisemman ja tiedostavamman kuvan opetusministeriön ja kouluneuvoston virkamiesten asenteesta Montessori-pedagogiaa kohtaan kuin se todellisuudessa oli. Montessori-pedagogian kannattajien sisäiset erimielisyydet 1980-luvulla olivat yksi Montessori-pedagoogian leviämistä jarruttavista tekijöistä.336 Erilaiset näkemykset Montessori-pedagogian käytännön toteutuksesta saattoivat vaikuttaa häiritsevästi, eikä yhdistyksen jäsenten toiminta ollut yhtenäinen tai järjestelmällinen. Montessori-pedagogiikka ei vakiintunut osaksi suomalaista kasvatusperinnettä ennen 1980-lukua, koska siitä ei näiden tutkimustulosten perusteella tiedetä tarpeeksi.
Lisäksi alakoulua kohtaan esitetty kritiikki ja päättäjien halu kehittää koulua tarjosivat hedelmällisen yhteiskuntapoliittisen kokeellisen alustan Montessori-luokkien toiminnalle 1980-luvun alussa. Lisäksi Montessori-pedagogian varhaiskasvatuksen painotus ei ole saanut tukea 1900-luvun alussa Fröbelin pedagogiikan tuen vuoksi. Lisäksi esiopetuksen esiopetus ei ole Suomessa laissa säädeltyä, joten Montessori-pedagogian mahdollisuuksiin ei ole välttämättä kiinnitetty huomiota tällä alueella.338.
Casa dei Bambini on edelleen toiminnassa Roomassa, San Lorenzon korttelissa
16. Mikä rooli taloudellisilla tekijöillä oli siinä, että Montessori-pedagogiikka ei yleistynyt rinnakkaisvaihtoehtona peruskoulun rinnalla?
LAPSEN NELJÄ KEHITYSKAUTTA
