Ylilyönnissä tarkastellaan tilanteita, joissa opettaja tai rehtori ylitti toiminnallaan julkisen vallan käyttöön perustuen. Toisaalta voidaan ajatella myös tilannetta, jossa opettaja tai rehtori täytti häneltä odotettavissa olevan velvollisuuden tilanteelle ominaiset olosuhteet huomioon ottaen, vaikka hän ei ole estänyt haitallista tulosta. Tutkimus on jaettu kahteen pääosaan, joista ensimmäinen käsittelee tilanteita, joissa opettaja tai rehtori ylittää toimivaltansa ja miten tämä vaikuttaa oikeudelliseen harkintaan.
Pykälän toisen kappaleen mukaan opettaja tai rehtori voi käyttää tarvittavia väkivallan keinoja oppilaan poistamiseksi, jos tämä vastustaa, mitä voidaan pitää puolustettavana kokonaisuutena.
3 Tarkastelun oikeudelliset lähtökohdat
Julkisoikeus
- Perusoikeuksien näkökulma
- Hallinnon keskeiset oikeusperiaatteet ja hyvä hallinto
Siksi opiskelijoiden fyysisen koskemattomuuden turvaamiseksi heidän perusoikeuttaan fyysiseen koskemattomuuteen on tietyissä tilanteissa rajoitettava. Lain tulkinnassa on siis ainakin ongelma, jos nimenomaan apulaisjohtajan virkaa hoitava viranhaltija käyttää perusopetuslain mukaisia väkivallan keinoja. Suhteellisuusperiaate tarkoittaa, että hallituksen toiminnan on oltava oikeassa suhteessa haluttuun tavoitteeseen sekä asianmukaista ja tehokasta sen saavuttamiseksi.
Vastaavasti periaate liittyy taannehtivien päätösten tai toimenpiteiden kieltoon.51 Siten esimerkiksi jos opettajalle määrätään hallinnollisella päätöksellä puolen tunnin mittainen tilaisuus, rehtori ei voi muuttaa tapahtuman määrää ylöspäin, vaikka hän katsoisikin, että opettajan antama tapahtuma olisi hänen mielestään riittämätön.
4 Rikosoikeuden yleisten oppien vaikutus perusopetuksessa
- Yleistä
- Keskeiset periaatteet
- Syyllisyydestä ja teon käsitteestä
- Tuottamus ja laiminlyönti
- Hallintomenettelyn ja hyvän hallinnon suhde rikosoikeuteen
Sen keskeisin sisältö on periaatteet nulla poena sine lege (ei rangaistusta ilman lakia) ja nullum crime sine lege (ei rikosta ilman lakia).57 Rikosoikeuden laillisuusperiaatteeseen sisältyy siis myös taannehtivan lainsäädännön kielto, joka on keskeinen oikeusperiaate kaikissa oikeusvaltioissa ja jota mm. Edellinen tarkoittaa kirjallisen lain vaatimusta, jossa rikostuomion edellytyksenä on, että se perustuu sellaiseen oikeusjärjestykseen vahvistettuun lakiin, jossa kyseinen teko on kriminalisoitu. 59 Esimerkiksi kunnan tai muun koulutuksesta vastaavan lain vastainen lausunto, jossa todetaan, että virkamiehen toiminta johtaa johonkin rikosoikeudelliseen rangaistukseen, on täysin pätemätön.
Jos henkilö on poliisin teknisen tarkastuksen toteaman liian nopea ja teko on lain mukaan tuomittava päiväsakkoilla, ei tapauksen ratkaisemisessa ole suuria ongelmia. Näin ollen, jos laissa esiintyvälle sanalle annetaan rikosoikeudellisesti laajempi tai erilainen merkitys kuin sen tavanomaista kielellistä merkitystä, on tarpeen soveltaa laissa kirjoitettua oikeudellista määritelmää.61 Lakimääritelmällä tarkoitetaan laissa kirjoitetun termin sisällön selitystä.62 Esimerkiksi sanat "varkaus" ja "varkaus" voidaan ymmärtää rikoslain tavanomaisella kielellä. Siksi nämä sanat määritellään rikosoikeudessa erillään. Joka tieliikenteen osanottajana tahallaan tai tuottamuksesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia tai niistä annettuja määräyksiä tai määräyksiä siten, että muiden turvallisuus voi vaarantua, tuomitaan liikenteen turvallisuuden vaarantamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
78 Lappi-Seppälä ym., päivitetty verkkojulkaisu toisessa tapauksessa, tekijällä ei ole tietoa vaarasta tai hän arvioi sen erittäin vähäiseksi. Kysymys on siis siitä, oliko henkilön käyttäytyminen tilanteeseen sopivaa ja voidaanko katsoa, että hän täytti huolenpitovelvollisuutensa.80 Esimerkiksi kunnan oppilaitoksen, opetuslaitoksen tai koulun rehtorin työohjeilla voi siis olla tärkeä rooli tuomioistuimessa, jos koulun virkamiehen toimintaa, joka oli vastoin näitä luonnollisia ohjeita, punnitaan. Vaikeammin määriteltävä ryhmä ovat palvelurikolliset eli laiminlyönnistä johtuvat ei-varsinaiset rikolliset teot, joiden keskeinen piirre on, että teko voidaan luonteenomaisen aktiiviseen täytäntöönpanoon viittaavan merkkijoukon mukaan suorittaa myös huolimattomuudesta.
Siten esimerkiksi koulun ohjaajan tai vastaavan voidaan katsoa olevan vastuullisessa asemassa suhteessa oppilaisiin joissakin tilanteissa esimerkiksi siksi, että opiskelijat eivät yleensä erota koulun aikuisia edellä kuvatulla tavalla ja olettavat saavansa samantasoista "suojaa" myös tukihenkilöstöltä. Siksi opettajan tai rehtorin kokemuksesta riippuu, milloin teko on rangaistavaa.
5 Opettajien ja rehtorien toimivallan ylittämisen ja alittamisen tilanteet
Kurinpitomenettely
Vaikka kurinpitotoimien järjestys laissa porrastetaan nopean harkinnan jälkeen lievimmästä ankarimpaan, kurinpitotoimien asteittaiselle ei ole laillista perustaa.96 Suhteellisuusperiaate ja luottamuksensuojan periaate edellyttävät, että resurssit vastaavanlaisiin toimiin käytetään oikeasuhteisesti ja tasapuolisesti. Väliaikainen keskeyttäminen edellyttää vain, että opiskelija on aiemmin saanut valvontaa tai kirjallista varoitusta vastaavasta rikkomuksesta tai että rikkomus on vakavampi. Kurinpitoa ei ole määritelty kurinpitotoimiksi, mutta se on melko samanlainen kuin kurinpitotoimi sekä käytännön luonteeltaan että määräämisen syiltä.
Kasvatuskeskustelua voidaan käyttää myös ensisijaisena toimenpiteenä, mutta lain sanamuoto on nimenomaan "saa", joten se voidaan myös ohittaa ja mennä suoraan kurinpitotoimiin. Opetuskeskustelu voidaan määräysten mukaan järjestää myös kokonaan tai osittain koulupäivän jälkeen, ja sen voi tilata vain opettaja tai rehtori. Esityön mukaan kasvatuskeskustelun tarkoituksena on kurinpidollisia toimenpiteitä paremmin tukea oppilaan häiritsevän käytöksen lopettamista.97 Koska opetuskeskustelu on tilattavissa koulupäivän jälkeen, se rajoittaa opiskelijan liikkumisvapautta samalla tavalla kuin jälkitunnilla.
Sosiaaliadekvaattisuus ja oppilaan asema peruskoulun juridisessa ympäristössä
Kaksoisrangaistavuuden kielto
Siksi kaikki alakoululaiset ovat lapsia, mutta pieni osa heistä on myös rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan. Suomessa kaksoisrangaistavuuden kiellon on katsottu koskevan muita rangaistusseuraamuksia määrääviä viranomaisia, ei vain poliisia ja oikeuslaitosta. Tämän pykälän mukaan kurinpitomenettelyä ei saa aloittaa tai jatkaa opiskelijaa vastaan, jos häntä vastaan on samasta syystä nostettu syyte yleisessä tuomioistuimessa.
Menettely vapautunutta opiskelijaa vastaan voisi jatkua vain, jos menettelyä ei pidetä rikoksena, vaan siitä voi seurata kurinpitoseuraamuksia. Sittemmin mainittu osa on lain säännösten mukaan kumottu, kaksoisrangaistavuuden arvioinnissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaisesti arvioidaan rikoksen todellista luonnetta ja seurauksen vakavuutta sekä tekoa kokonaisuutena. Engelin kriteereistä tärkein on se, onko rikos määritelty kansallisen lainsäädännön mukaan rangaistavaksi rikokseksi.106 Esimerkiksi KKO 2021:46:n tapauksessa luvaton vankilasta poissaolo luvalla katsotaan lain mukaan rangaistavaksi kurinpitorangaistukseksi.
Hallituksen esityksen mukaan kurinpitorangaistus voidaan määrätä myös ne bis in idem -kiellon perusteella, ne bis in idem -kiellon perusteella, jos kurinpitorangaistus on luonteeltaan samanlainen kuin turvatoimenpide ja se voi kohdistua jopa vain rajoitettuun joukkoon henkilöitä ja toimet ovat luonteeltaan vähäisiä1 ja kurinpito- ja kurinpitoseuraamusluonteisia. opiskelija ei vaikuta mahdolliseen rikosarvioon.
6 Kurinpitokeinot
- Jälki-istunto
- Kirjallinen varoitus ja siivousvelvoite
- Oppilaan määräaikainen erottaminen ja opetuksen epääminen
- Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen
- Esineiden ja aineiden haltuunotto sekä tavaroiden tarkastaminen
- Opetusta häiritsevät vaarattomat esineet ja menettely niiden haltuun otta- miseksi
Perusopetuslain 36 §:n sanamuodon mukaan seurantahaastattelussa määrättävät tehtävät ja kurinpitotoimenpiteet on sovittava ottaen huomioon lain laatu, opiskelijan ikä ja kehitystaso. Hyvästä hallintotavasta sen sijaan tulee arviointikriteeri, varsinkin arvioitaessa toimintoja, joille ei ole nimenomaista sääntelyä.116 Ilmeinen kirjallisten ohjeiden puute vaikeuttaa seurantaistunnon pituuden juridisia perusteluja, mikä tekee asiasta juridisen "harmaan alueen", jolla asianmukaisten toimintojen arviointi on erittäin vaikeaa. Kirjallinen varoitus on myös perusopetuslain 36 §:n mukainen kurinpitotoimi, joten sen määräämiseen sovelletaan samoja perusteita kuin jälkihaastatteluun.
Siivousvelvollisuus ei ole kurinpitotoimenpide, vaan se määritellään perusopetuslain 35 §:ssä opiskelijan velvollisuudeksi, jossa tunnettu ja tunnistettavissa oleva oppilas voidaan pakottaa siivoamaan tai järjestämään aiheuttamansa sotku, mutta siten, ettei työstä tule kohtuuttoman vaikeaa tai vaarallista luokan ja oppilaan poissaololle. Opetuksesta voidaan tilapäisesti kieltäytyä enintään jäljellä olevalta koulupäivältä tai jos perusopetuslain 36 §:n mukaiset ehdot täyttyvät (ehdot ovat olennaisesti samat kuin tilapäiselle irtisanomiselle) myös seuraavaksi päiväksi. Se ei ole varsinainen kurinpitotoimi.122 On oleellista, että kieltäytymistä ei käytetä rangaistuksena jokapäiväisessä kouluelämässä.
Sen omistamiselle ei siis ole muiden lakien vuoksi estettä, mutta perusopetuslaki edellyttää, että kaikki räjähteet on luovutettava poliisille. Toisaalta opettajalla tai rehtorilla ei ole oikeutta peukaloida mobiililaitteen sisältöä, koska siitä ei ole erillistä määräystä. Lisäksi on huomioitava, että opiskelijalle on annettava mahdollisuus luovuttaa esine, joka otetaan haltuun pakkokeinoilla.130 Oppilaan vaatteiden alustavaa tarkastusta tehtäessä on otettava huomioon perusopetuslain 36 e §:n vaatimukset tarkastajan sukupuolesta ja siitä, että paikalla on oltava toinen täysi-ikäinen henkilökunnan jäsen.
Perusopetuslain 36 e §:n neljännen momentin mukaan edellä mainittuja periaatteita voidaan kuitenkin soveltaa niissä tapauksissa, joissa se on asian kiireellisyyden vuoksi turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä. Vaatteita ja tavaroita tarkastettaessa on huomioitava, että kyseessä ei ole henkilökohtainen tarkastus, jonka suorittavat vain poliisi ja rajatarkastusviranomaiset. Valtioneuvoston esityksen mukaan näiden tavaroiden poistamista voidaan harkita, jos opiskelija ei pyydosta huolimatta laita esinettä pois tai ottaa sen jonkin ajan kuluttua uudelleen.135 On huomioitava, että vaikka oppilaan omaisuutta ei olekaan tarkastettava, opetusta ja oppimista häiritsevä esine voidaan poistaa perusopetuslain 36 d §:n mukaisin pakkokeinoilla.
Puhelimen ottaminen pois opiskelijan käsistä on siis perusoikeuksien rajoitusta, vaikka rajoituksen syy ei ole perusopetuslain mukainen menetetyksi tuomitseminen.
7 Uhkatilanteet ja toimintavelvollisuus
- Uhkatilanteiden määrittely
- Oikeudelliset vastuut uhkatilanteissa
- Hätävarjelu
- Hätävarjelun liioittelusta
- Pakkotila
Suomessa rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on 15 vuotta ja rikosoikeudellinen vastuu alkaa syntymäpäivän jälkeisen päivän alusta.153 Tätä nuorempia opiskelijoita ei voida saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen tekojensa vakavuudesta riippumatta, vaikka on huomioitava, että vahingonkorvausvastuun alaikärajaa ei ole. Siten esimerkiksi oppilaan kapina opettajaa tai rehtoria vastaan, joka suorittaa perusopetuslain mukaisen siirron pois toimitiloista, ei saa vastuuvapausperiaatteen suojaa. Toisaalta työntekijä voi edellä mainitussa tilanteessa ylittää selvästi ja törkeästi sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä voimankäytönä virkatehtävissä.
155 Tämän seurauksena koulun työntekijä voi turvautua hätäsuojaan "kolmannena osapuolena" myös tilanteissa, joissa kahden muun henkilön välillä on aiheeton hyökkäys. Voimme esimerkiksi kuvitella kahden opiskelijan välisen riidan, jossa henkilökunta ei puutu asiaan riittävästi tai ajoissa. Oletettavasti EOAK ei päätöksessään tarkoita sitä, että opiskelijaan hänen ja muiden terveyden suojelemiseksi sovelletut rajoitus- ja rauhoittavat toimenpiteet lakkaavat heti, kun välitön toimenpide lopetetaan, mikä on verrattavissa velvollisuuteen lopettaa hätäsuoja heti hyökkäyksen uhan lakattua.
Vaikka on selvää, että voimankäyttö akuutin väkivallanteon torjumiseksi on lopetettava välittömästi sen käytön jälkeen, myös opiskelija-henkilökunta -tilanteessa. Sitä ei kuitenkaan arvioida pelkän rikosnimikkeen "hätäsuojauksen liioittelua" perusteella, vaan teon rikosnimike arvioidaan rikoslain perusteella ja rikosnimikkeen eteen lisätään lause "suoritettu hätäsuojauksen liioittelemisena". 169. Se on myös viimeinen keino, johon kannattaa turvautua vain, jos muilla keinoilla ei voida objektiivisesti ratkaista tilannetta.175 Hätähuollon tavoin pakkosäilöönottoa voidaan käyttää myös "kolmannena osapuolena" puuttumaan kahden muun osapuolen väliseen tilanteeseen.176 Pakkosäilöönoton keskeinen asia on, että pakkosäilöönoton puolustettava etu on arvokkaampi,7 huomattavasti objektiivisempi7. esimerkiksi vammaan johtava ihmishenkien menetys tai pakkotyö on erittäin harvinaista, ellei mahdotonta.178 Pakkotyöhön oikeuttava vaara edellyttää kuitenkin akuuttia ja merkittävää vahinkoa, joka todennäköisesti toteutuu tässä hetkessä ja lähitulevaisuudessa.
Näin ollen pakkotyöllä ei voida oikeuttaa esimerkiksi sellaisen huonokuntoisen rakennuksen tahallista purkamista, joka olisi voinut pudota jonkun muun rakennuksen päälle. Aseen ottaminen jo hyökkäyksen aloittaneelta tai sen uhka on siis hätäitsepuolustus, jota arvioidaan hätäitsepuolustuskriteereillä.
8 Johtopäätökset
Lähteet
Boucht Johan, Frände Dan, (2008), Finse Strafreg - Rikosoikeuden yleisten doktriinien perusteet. http://lainkirjottitta.finlex.fi/4-perusoiketten/4-1/#to Frände D. Frände D, Matikkala J, Tapani J, Tolvanen M, Viljanen P, Wahlberg M. 2014) Sleutelmisdade, Edita Publishing Oy. Golnik T & Ilves V, Koulutusbarometri 2020.
