briitta.koskiaho@tuni.fi
Janus vol. 31 (1) 2023, 102–110
Sosiaalimenot muodostavat julkisis- ta menoista Saksan liittotasavallassa noin puolet, bruttokansantuotteesta vähän yli neljänneksen. Sosiaalipoli- tiikan yliopistolliset asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, että sekä sosiaa- livaltion/sosiaalipolitiikan käytäntö että yliopisto-opetus ja tutkimus kuten am- mattikorkeakoulujenkin alan toiminta ovat vähentyneet 1990-luvulta alkaen.
Tämän vuoksi aivan viime vuosina on ryhdytty sosiaalipolitiikan elvyt- tämiseen yliopistoissa ja muissa kor- keakouluissa. Keskeinen uudistamisen alkuunpanija on ollut Berliinin-Bran- denburgin tiedeakatemia ja sen sosiaa- lipoliitikkojen työryhmä ja toteuttajana valtio.
SakSanSoSiaalipolitiikka eurooppalaiSenaperuSmallina
Saksan akateeminen sosiaalipolitiikka syntyi 1873 perustetun Verein für So- zialpolitik yhdistyksen piirissä. Kansan- taloustieteilijöiden keskuudessa kasvoi paine eriyttää teollistumisen sosiaalis- ten ongelmien käsittely, niin sanottu työväenkysymys, omaksi kokonaisuu- dekseen. Siihen asti sitä oli käsitelty kansantaloustieteen yhteydessä. Teol- lisuustyöväestön kysymyksen tarkaste- lusta laajennettiin sosiaalisiin ongelmiin yleensä eli niin sanottuun sosiaaliseen kysymykseen. Sosiaalipolitiikasta alet-
tiin puhua kansantaloustieteen täysikas- vuisena tyttärenä.
Sosiaaliset ongelmat olivat 1800-lu- vun lopulla nousseet niin keskeisiksi, että taloustieteilijät katsoivat sosiaalisen kysymyksen ansaitsevan oman akatee- misen tarkasteluareenansa, ei kuiten- kaan täysikasvuisena vaan eri tieteiden erikoistumishaarana. Myöhemmin so- siaalipolitiikan tutkimus- ja opetus- keskuksia perustettiin eri yliopistoihin.
Joissakin on toiminut sosiaalipolitiikan professoreita, muualla sosiaalipolitiikka tai sen erityisongelmat on liitetty toisen vakiintuneen tieteenalan professorin toiminnan piiriin. Kansantaloustieteen on katsottu koko ajan olevan sosiaali- politiikan perusta. Muilla tieteenaloilla sosiaalipolitiikkaa käsitellään erityisky- symyksenä. Nämä tieteenalat ovat: his- toria, sosiologia, politiikkatiede, oikeus- tiede ja sosiaalietiikka (Schmidt 2005, Dallinger ym. 2015). Sosiaalipolitiikka oli myös DDR:n yliopistojen oppiai- neena vuoteen 1990 eli Saksojen yh- distämiseen asti.
Saksan taloustieteen yliopisto-opetuk- sessa ja tutkimuksessa on ollut vallalla 1940-luvulta alkaen ordoliberalistinen suuntaus koulukuntineen (Koskiaho 2018). Itävallassa, Saksassa ja Sveitsis- sä kukoistaneessa kansantaloudellisessa tarkastelutavassa kysytään, kuinka pääs- tään hyvään markkinatalouteen yhteis-
toiminnassa julkisen sektorin kanssa kunnioittaen kansalaisten sosiaalisia oikeuksia ja turvaten työntekijöiden asema niin työolosuhteiden kuin sosi- aaliturvankin osalta. Työ- ja sosiaalitur- vapolitiikkaan keskittyvä saksalainen sosiaalipoliittinen intressi on sopinut sekä sosiaalidemokraattisen että kristil- lisdemokraattisen puolueen intressei- hin, keynesiläiseen talouspolitiikkaan ja saksalaismallisen sosiaalisen markki- nataloudellisen ordoliberalismin suun- taukseen. Suureen kompromissialtti- uteen on etsitty syitä ordoliberalismin läheisestä yhteydestä sekä saksalaiseen protestanttiseen että katoliseen sosi- aalietiikkaan (Manow 2001). Saksassa markkinoiden toimivuutta tukevaa so- siaalivaltiota ja sosiaalipolitiikkaa pide- tään identtisinä käsitteinä.
Saksalaista ymmärrystä on pidetty hy- vinvointivaltiollisen sosiaalipolitiikan mallina, josta eri Euroopan maat ovat kehitelleet omia versioitaan. Saksassa sosiaalipolitiikan tutkimus on ollut laa- jaa. Sitä on harjoitettu monissa kym- menissä yliopistoissa ympäri maata.
Yliopistot ovat olleet valtionyliopistoja, myöhemmin mukaan on tullut ammat- tikorkeakouluja ja tämän vuosisadan aikana laaja joukko yksityisiä yliopis- toja. Vuonna 2022 korkeakouluja oli Saksassa yhteensä 423, joista yksityisiä 115. Yliopistoja oli 108, joista yksityi- siä yliopistoja oli 19. Sosiaalipolitiikkaa opetetaan ja tutkitaan yhteensä 55 yli- opistossa eri tieteenaloilla ja 46 muussa korkeakoulussa. Huomattavia sosiaali- politiikan keskittymiä ovat Bremenin yliopiston SOCIUM-tutkimuskeskus sekä sosiaalipolitiikan opetuksen ja tut- kimuksen keskus Breitenfeldin yliopis- tossa (Sozialpolitik aktuell in Deutsch- land 2022; Private Hochschulen 2022).
SoSiaalipolitiikanSupiStuminen japirStaloituminen
1990-luvulta alkaen on kuitenkin ha- vaittavissa supistumista saksalaisen so- siaalipolitiikan opetuksessa ja tutki- muksessa. Supistumiskehitys on koko ajan huolestuttavasti kiihtynyt. Samoin on vähentynyt tähän alueeseen liitty- vä pitkäaikainen institutionaalisesti ra- hoitettu kehittämistoiminta (Koskiaho 2015). Tällä vuosituhannella on kadon- nut myös alaan liittyvien professuurien potentiaalinen jälkikasvu. Nyt uudet asiantuntijat tulevat Yhdysvalloista ja Britanniasta. Kehitys on kääntynyt pää- laelleen, kun aiemmin tämä aivovuoto tapahtui Saksasta päinvastaiseen suun- taan (Cremer 2017).
Yliopistolaiset kuvaavat sosiaalipoli- tiikan piirissä tapahtunutta muutosta siten, että sosiaalipolitiikka on menet- tänyt suuntansa sirpaloituessaan niin sosiaalivaltiollisessa käytännössä kuin siihen liittyvässä tutkimuksessakin.
Taustalla on Bologna-prosessin muka- naan tuoma jaottelu kaksivaiheiseen perustutkintokokonaisuuteen euroop- palaisissa yliopistoissa. Siihen liittyy myös irtautuminen oppiainekokonai- suuksista tutkintojen moduuliraken- teissa. Sosiaalipolitiikasta on tullut tässä kehityksessä epämääräistä. Keskitytään osaongelmiin ja ratkaisujen etsimiseen niihin. (Kaufmann ym. 2016.)
Saksassa sosiaalipolitiikan syntytiede, kansantaloustiede, on muuttanut muo- toaan (Schmidt 2021). Se on viimeis- ten vuosikymmenien aikana irtautunut makrotaloustieteellisistä juuristaan ja suuntautunut taloudellisiin markkinoi- hin ja yritysten ongelmia analysoivaksi mikrotaloustieteeksi. Hyvänä esimerk-
kinä muutoksesta on käyttäytymi- sen taloustieteen nousu taloustieteen yhdeksi keskeisistä tarkastelutavoista.
Tämä näkyy myös sosiaalipolitiikan käyttämisessä yliopisto-opetuksessa ja tutkimuksessa mikrotaloustieteessä.
Käyttäytymisen taloustieteessä pohdi- taan, miten toimijat saadaan erilaisin kiihokkein käyttäytymään halutulla ta- valla. Julkiset palvelut avataan kilpailul- le yhdessä yksityisten palvelujen kanssa.
Kiihokkein pyritään houkuttelemaan palvelun käyttäjiä vapaan valinnan ti- lanteessa valitsemaan tiettyjä palveluja.
Sosiaalipolitiikan tutkimuksella katso- taan olevan arvoa valintamekanismien ymmärtämisessä ja houkuttavuuden parantamisessa.
Tällainen sosiaalipolitiikan tutkimus on alistettu taloudelliselle toiminnalle ja psykologisoitu tarkastelemaan ihmisen valintojen taustoja kiihokkeiden toimi- vuuden näkökulmasta. Täysin erilainen tapa tarkastella kansalaisten valintoja on pohtia kansalaisoikeuksien toteu- tumista, palvelujen tasa-arvoisuutta, oi- keudenmukaisuutta ja saavutettavuutta näitä ehkäisevien tai lisäävien tekijöi- den valossa. Jälkimmäinen tapa edus- taa sosiaalipolitiikan tunnustamista sosiaalisen kysymyksen ratkaisijaksi ja edellinen sosiaalipoliittisten muuttuji- en käyttämistä markkinataloudellisten ongelmien ratkaisun apuvälineinä. Ke- hitys on kulkenut parin viime vuosi- kymmenen aikana kohti sosiaalipoli- tiikan tutkimuksen välineellistämistä taloudellisten arvojen saavuttamiseksi erityisesti markkinataloudessa. Sosiaali- politiikkaa ei nähdä omana kehittyvänä tieteenalanaan vaan aputieteenä.
Yliopistoon siirtyville opiskelijoille opetetaan kuitenkin edelleen ordoli-
beralismiin pohjautuvaa saksalaista so- siaalisen markkinatalouden ymmärrystä vallitsevana suuntauksena. Politiikalla ja taloudella katsotaan olevan tärkeä vuo- rovaikutussuhde, johon sisältyvät myös sosiaalivaltiolliset toimet (Wie viel Staat braucht der Markt 2015). Kuiten- kin toisenlaiset taloudelliset ideat ovat jo pitkään valloittaneet yliopistoja.
akatemia-aloitteenvaatimukSet
Sosiaalipolitiikan yliopistoasiantuntijat alkoivat vähitellen kantaa huolta sosi- aalivaltion ja sosiaalipolitiikan tulevai- suudesta Saksassa niin käytännössä kuin tutkimuksessakin. Berliinin-Branden- burgin tiedeakatemian puitteissa huo- lestuneet yliopistolaiset esittivät vuo- den 2015 lopussa tilanneanalyysinsa ja ehdotuksensa toimenpiteiksi. Lähtö- kohtana on sosiaalipolitiikan tarkastelu toisaalta itsenäisenä tieteenalana ja toi- saalta muiden tieteenalojen sosiaalipo- litiikan opetuksen ja tutkimuksen osa- na. Akatemian ryhmää johti alun perin sveitsiläinen Franz-Xaver Kaufmann, sosiaalipolitiikan ja sosiologian emeri- tusprofessori sosiologian tiedekunnasta Bielefeldin yliopistosta. Lähtökohtana oli yliopistososiaalipolitiikan tarkas- telu laajasta sosiaalivaltiollisesta näkö- kulmasta vastakohtana sirpaloituneelle sosiaalisen kysymyksen tarkastelulle (Kaufmann ym. 2016).
Julkaisussa käydään läpi tieteenaloille ominainen sosiaalipolitiikan ymmärrys ja soveltamistapa. Historiassa tämä liit- tyy teollistamisen historian analysoin- tiin. Teollistaminen nosti esiin teollisten yhdyskuntien asukkaiden ja työnteki- jöiden sosiaaliseen turvattomuuteen liittyvät kysymykset ja laajemmat sosi-
aaliset ongelmat. Sosiologiassa taas so- siaalipolitiikka yhdistetään sosiaalisen rakenteen ongelmiin, eriarvoisuuteen.
Eriarvoisuus jarruttaa yhteiskunnan muutoksia ja positiivista eteenpäinme- noa. Teologiassa ollaan kiinnostuneita sosiaalieettisistä ja oikeustieteissä sosiaa- lioikeudellisista kysymyksistä. Kaikkia yhdistävä tekijä on talous, sen ymmär- täminen yksityisenä ja julkisena talo- utena. Taloustieteen eri haarat liittyvät sosiaalipolitiikkaan eri tavoin. Oikeus- tieteissä sosiaalioikeuden kysymykset liitetään sosiaalipolitiikkaan.
Tämän perinteisen asetelman rikkoo taloustieteiden amerikkalaistuminen.
Uusliberalistisen markkinatalousidean levitessä viime vuosisadan loppuvuosi- kymmeninä Eurooppaan muutos alkoi näkyä myös Saksassa. Kansantaloustiede muuttui yliopistoissa ordoliberalismista uusklassisen taloustieteen oppituoleiksi.
Uusklassisuus soveltuu uusliberalistisen talouspolitiikan tieteelliseksi taustaksi mutta on ristiriidassa saksalaisen perin- teen kanssa. Tämän vuosisadan ensim- mäisinä vuosina kuusi kansantalous- tieteen ordoliberalistista professuuria muutettiin uusklassisen taloustieteen mukaisiksi mikrotaloustieteen profes- suureiksi. Kehitys on jatkunut ja vai- kuttanut myös Akatemian sosiaalipoli- tiikan uudistusideahankkeeseen.
Akatemia-aloitteessa ehdotetaan seu- raavia toimenpiteitä sosiaalipolitiikan heikkenemisen pysäyttämiseksi:
1. Liittovaltio rahoittaa viittä uutta tieteidenvälistä ja jatkokoulutusta antavaa tutkimuskeskusta.
2. Liittovaltio rahoittaa 10-15 vuo- deksi kahtakymmentä sosiaali- politiikka-säätiöprofessuuria niille
yliopistojen tieteenaloille, jotka tähänkin asti ovat käsitelleet sosiaa- lipolitiikkaa. Professorit sijoittuvat uusiin keskuksiin. Uudistus, Deut- sche Bundestiftung Sozialstaat, tapah- tuu saman mallin mukaisesti kuin aiempi ympäristötutkimuskeskus- uudistus.
3. Edistetään liittovaltiolaajuisesti pit- käaikaista sosiaalipolitiikan perustut- kimusta ammattikorkeakouluissa.
4. Puuttuvaa sosiaalipolitiikan tut- kimuksellista opetusta annetaan sosiaalipolitiikkatehtäviin sijoittuvan henkilökunnan erityiskoulutuksena yliopistoissa, erityisesti MA-tasolla.
Sosiaalipolitiikan maisterikoulutus sido- taan edellä mainittuihin tutkimuskeskuk- siin ja niiden alueellisiin verkostoihin.
Suomalaisesta näkökulmasta arvioiden esityksistä puuttuu selkeä sosiaalipo- litiikkatieteen edistämisen näkökul- ma, kun liikkeelle lähdetään entisestä rakenteesta. Säätiömalliset professuu- riehdotukset yliopistossa liittyvät myös nykyiseen kansainväliseen yliopistopo- litiikkaan, jossa ei pyritä enää rakenta- maan pysyviä vaan vain määräaikaisia järjestelyjä. Säätiömallisen tutkimuksen lisääminen sopii hyvin Euroopan unio- nin (EU) edistämään uusliberalistiseen yliopistopolitiikkaan, jota yritetään yhtenäistää linjoiltaan eri jäsenmaissa.
Saksassa, kuten Suomessakin, on luo- vuttu valtionyliopistoista ja siirretty ne julkisyhteisöllisiksi toimijoiksi. Säätiöy- liopisto on valtionyliopistoista luopu- misen yksi konkreettinen ratkaisumalli.
Tätä yliopistomallia tulkitaan eri Eu- roopan unionin maissa hieman toisis- taan poikkeavin tavoin. Määräaikaiset säätiöprofessuurit kustantavat joko jul- kisesti omistettu tai yksityinen säätiö.
Aloitteiden tekijät perustelevat eh- dotuksiaan sosiaalipolitiikan pitkällä perinteellä Saksassa aina 1880-luvulta lähtien. Eurooppalaisen integraation myötä sosiaalipolitiikan rooli on yli- opistoissa heikentynyt. Sosiaalipoli- tiikka on vaihtanut genreä yliopiston ulkopuolisten instituuttien ja neuvon- tayritysten sopimustutkimuksen osalta.
Tämä tutkimus erkaantuu julkisuudesta ja tulevaisuuden kehittämisen julkisesta pohdinnasta. Kysymys on myös sosi- aalivaltiollisten toimien tulevaisuuden kestävyydestä. Tämän vuoksi sosiaali- politiikan kehittämisen ja muuttamisen pitäisi olla julkisen keskustelun ja tutki- muksen kohteena, arvioivat akatemia- aloitteen tekijät.
Kirjoittajat viittaavat siihen, että ta- louspolitiikassa rahoitetaan tiedonhan- kintaa laajan infrastruktuurin ja viiden taloustutkimuslaitoksen avulla. Näin ei kuitenkaan tapahdu sosiaalipolitiikassa, vaikka tämä (sosiaalivaltio) on poliit- tisesti merkittävää ja useimmiten val- tion toimintaa. Ehdotuksessaan nostaa sosiaalipolitiikan merkitystä, kirjoitta- jajoukko vetoaa julkisen sektorin toi- mintaan ja rahoitukseen. Rinnastaes- saan sosiaalipolitiikan ja sosiaalivaltion kirjoittajat käytännöllistävät sosiaalipo- litiikan eivätkä niinkään pohdi, mistä itse tieteenalassa ja sen kokonaiskehi- tyksessä on kysymys.
akatemia-aloitteen jälkeiSetvaatimukSet
Kaksi vuotta Akatemiajulkaisun jälkeen vuonna 2017 kaksi sosiaalipolitiikan asiantuntijaa julkaisi oman ehdotuksen- sa sosiaalipolitiikan yliopistotilanteen parantamiseksi (Leibfried & Stecker
2017). Tekijät olivat professori Stephan Leibfried Bremenin yliopiston epäta- sa-arvon ja sosiaalipolitiikan SOCI- UM tutkimuskeskuksesta ja professori Christina Stecker Saksan eläkevakuu- tusliiton sosiaalilääketieteen ja kuntou- tuksen osastolta, Bereich Reha Wissen- schaften. He kävivät sosiaalipolitiikan tutkimustilanteen läpi samalla tavoin kuin Akatemiajulkaisussa ja päätyivät siihen, että eri tieteenalojen sosiaalipo- litiikan tai siihen liittyviä oppituoleja on julkisrahotteisissa yliopistoissa eri puolilla maata, eniten pohjoisesta ete- lään lukien yliopistoissa Hannoverissa, Bremenissä, Hampurissa, Bielefeldissa, Duisburg-Essenissa, Bochumissa, Köl- nissa, Bonnissa, Kasselissa, Hallesissa, Berliinissä, Potsdamissa, Heidelbergissä, Mannheimissa, Erlander Nürnburgissa, Bayrechtissa, Münchenissä, Regens- burgissa ja Trierissä. Kaikkein eniten sosiaalipolitiikkaan liittyviä oppituoleja on yliopistoissa Berliinissä, Bremenissä, Münchenissa ja Kölnissä.
Varsinaisesti sosiaalipolitiikkaan suun- tautunut oppituoli on löydettävissä Bielefeldistä, Jossa Franz-Xavier Kauf- mann oli sosiaalipolitiikan ja sosiolo- gian professorina vuosina 1969-1997.
Tämän jälkeen professuuri nimettiin sosiaalipolitiikaksi. Vuodesta 1999 läh- tien professorina on toiminut Lutz Leisering. Politiikkatieteilijä Alexandra Kaasch on jatkanut Bielefeldissä sosi- aalipolitiikan junioriprofessorina vuo- desta 2014 nimikkeellä ”Transnationale Sozialpolitik”. Kaikki muut professuurit ympäri maata kytkeytyvät sosiaalipoli- tiikkaan, mutta eivät ole kokonaisval- taisesti sitä tieteenalana.
Huolimatta siitä, että sosiaalipolitiikka on esillä suuressa osassa saksalaisia yli-
opistoja, esityksen tekijät painottivat vielä selkeämmin kuin Akatemiajul- kaisu sitä, että maasta puuttuu sosiaa- lipolitiikan kokonaisvaltainen tutkimus ja opetus sekä sitä, että sosiaalipolitiik- ka on entistä enemmän kytkeytymässä amerikkalaismalliseen markkinataloudel- liseen ajattelutapaan, mikrotaloustietee- seen ja uusliberalistisen talouspolitiikan toteuttamiseen myös sosiaalisen kysy- myksen ratkaisemisessa. Sosiaalivakuutus on ollut saksalaisen sosiaalipolitiikan kes- keinen alue ja valtiollista toimintaa. Viime vuosikymmeninä saksalaiset ovat Hartz- uudistuksissa asteittain luopuneet työsuh- teisiin kytkeytyvästä sosiaalipolitiikasta muun muassa minimipalkkauudistuksin ja heikentyvin työpaikkaturvauudistuk- sin. Samalla on luovuttu entistä enemmän myös valtiollisesti määrittyvästä eläketur- vasta. Yksityiset vakuutusmarkkinat ovat vallanneet alaa. Näin yksityinen talous on tunkenut julkisen talouden reviirille. Kun taloustieteissä on suuntauduttu amerikka- laiseen mikrotaloustieteeseen yhä enem- män, on sosiaalipolitiikan taloustieteisiin kytkeytyvä opetus ja tutkimus myös me- nettämässä entisen identiteettinsä.
Leibfried ja Stecker kertasivat samat toimenpide-esitykset kuin Akatemia- julkaisussakin tehtiin. He kiteyttivät toi- menpiteet kolmeen kategoriaan: säätiö- professuurit, tutkimuksen jälkikasvun turvaaminen tutkimusryhmien avulla sekä tutkimus- ja verkostoitumisprojektit.
He viittasivat myös siihen, että 19 po- liitikkoa ja sosiaalipolitiikkaan kyt- keytyvää virkamiestä sekä kolmannen sektorin toimijaa Freiburgin yliopiston työelämäprofessorin ja Caritas-liiton pääsihteerin Georg Cremerin johdolla oli tullut vetoomuksellaan 2017 mukaan kamppailuun. Vaatimuksissaan ryhmä
mukaili Akatemia-aloitteen tekstiä ja vetosi liittovaltioon vaatien toimenpitei- tä (Cremer 2017).
liittovaltion vaStaukSet eSitettyihinhaaSteiSiin
Liittovaltiotason päätöksentekijät tart- tuivat melkein välittömästi heille esi- tettyyn haasteeseen. He näyttävät kui- tenkin ymmärtäneen sosiaalipolitiikan enemmän ihmisten huomioon ottami- sen aspektina erilaisia toimenpiteitä tai päätöksiä tehtäessä yksityisellä tai julki- sella sektorilla kuin tieteenalan kehittä- misenä. Uusliberalistisen talousajattelun vaikutus näkyy selvästi tehdyissä päätök- sissä kuten säätiöprofessuurien perusta- misessa ja niissä annettavan opetuksen sisällöissä. Esimerkkinä tästä on kansan- taloustieteen, erityisesti käyttäytymis- perusteisen sosiaalipolitiikan säätiöpro- fessuurin perustaminen Magdeburgin taloustieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2021 (Von Impfung bis Bildung – was steuert unser Sozialverhalten? 2021).
Kysymys on amerikkalaislähtöisestä käyttäytymisen taloustieteestä. Kesälu- kukaudelle 2022 suunniteltu käyttäy- tymistieteellisen seminaarin ohjelma
”Ausgewählte Themen der verhaltensbasier- ten Sozialpolitik” (Valittuja aiheita käyt- täytymiseen perustuvasta sosiaalipolitii- kasta) kuvaa hyvin, mistä professuurin sisällössä on kyse. Lähdekirjallisuus on käyttäytymisen taloustieteeseen perus- tuvaa aineistoa (Informationen zum Se- minar im Sommersemester 2022). Se- minaarin sisältö on kuvattu seuraavasti:
Seminaari: käyttäytymisperusteinen so- siaalipolitiikka
Kansantaloustiede, käyttäytymisperus- teinen sosiaalipolitiikka
Professori Jeannette Brosig-Koch Vaihtoehtoiset seminaarityöaiheet:
1. Lääkärinvalintakilpailun vaikutus hoitovalintoihin – liittyy terveysvakuu- tuksen vapaaseen valintaan
2. Potilaan tekemään lääkärinvalintaan vaikuttavat tekijät
3. Potilaiden kiihokkeet lääketieteellis- ten ohjeiden noudattamiseksi
4. Liikunnan harjoittamisen kiihokkeet 5. Lasten sosiaalisten kyvykkyyksien ta- loudellinen relevanssi ja kehitys
6. Lasten kognitiivisten kyvykkyyksien taloudellinen relevanssi ja kehitys 7. Opettajien korvaaminen ja kasvatus- tulokset
8. Koulun valinnan tukimekanismit 9. Erilaisten korvausmuotojen käyttäy- tymisvaikutusten laboratoriokokeelli- nen evidenssi
10. Minimipalkan käyttäytymisvaiku- tusten laboratoriokokeellinen evidenssi 11. Työntekijöiden kontrollin piilokus- tannukset
12. Heikkojen ryhmien eteenpäin työntämisen keinojen muodostamisen laboratoriokokeellinen evidenssi Kaikissa aiheissa on taustalla toiminnan tehokkuuden parantamisnäkökulma:
miten saadaan toiminnasta enemmän irti itse toiminnan kannalta katsoen.
Perinteisessä suomalaisessa sosiaalipoli- tiikassa katse kohdistuisi ennen kaikkea siihen, kuinka tarkoituksenmukaisesti toiminta tapahtuu toiminnan (palvelun) kohteen tai työntekijän kannalta katso- en. Esimerkiksi opiskelijoiden halutaan kohdassa 11. kiinnittävän huomionsa siihen, että työntekijöitä kontrolloi- taisiin mahdollisimman tehokkaasti,
mutta kontrolli maksaa työnantajalle.
Niinpä kontrollia tulisi hioa niin, että se toimisi mahdollisimman tehokkaasti.
Perinteinen suomalainen sosiaalipoli- tiikan tutkija taas miettisi, mitä kont- rolli oikeastaan on, tarvitaanko sitä vai olisiko muita parempia työpaikkaa, ympäristöä ja työtehtäviä muuttavia toimenpiteitä, jotka motivoisivat myös työntekijää. Tärkeätä olisi poistaa työn- tekoa haittaavia tekijöitä.
Kontrolliasetelma ei ota kokonaisuut- ta huomioon, vain tehokkuusaspektin.
Ajatellaan, että tarvitaan kiihokkeita, jotta työntekijä niiden avulla motivoi- tuisi parhaisiin suorituksiin. Kontrolloi- minen sisältää työntekijään kohdistu- via ”porkkanoita”, ei vain negatiivista kontrollia käyttäytymisen taloustieteen viitekehyksessä. Uusliberalistinen taus- takehys vie traditionaalisesti ymmärre- tyn sosiaalipolitiikan aivan uusille urille.
Akatemia-aloite on johtanut liitto- valtiota perustamaan ja rahoittamaan säätiöprofessuureja eri yliopistoihin, eri tieteisiin (FIS Fördernetzwerk In- terdisziplinäre Sozialpolitikforschung).
Toinen rahoituksen kohde on tutki- jakoulutus, jälkikasvun turvaaminen.
Kolmanneksi rahoitetaan verkostoitu- mista, tutkimusryhmien perustamista yliopistojen välillä ja uusien tutkimus- keskusten aikaansaamista. Rahoitus on vuoteen 2022 mennessä tapahtunut vuosittain lisäten aina uusia rahoitus- kohteita. Ensimmäiseksi rahoitettiin vuonna 2018 neljää professuuria, neljää nuorten tutkijoiden ryhmää ja kuutta tutkimusprojektia. Professuurit koski- vat työelämän digitalisaatiota (Berliinin teknillinen yliopisto), koko elämän- kaareen orientoituvaa sosiaalipolitiik- kaa (Bremenin yliopisto), kunnallista
sosiaalipolitiikkaa (Kölnin teknillinen korkeakoulu) sekä sosiaalipolitiikka ja epätasa-arvo -aihetta (Berliinin Hum- boldt-yliopisto yhteistyössä Berliinin taloustutkimuslaitoksen kanssa). Kaikki rahoitus on määräaikaista.
Liittovaltiotasolla uuden sosiaalipolitii- kan edistämisen ja rahoittamisen takana ei ole opetuksesta ja tutkimuksesta vas- taava ministeriö vaan sosiaali- ja työmi- nisteriö, joka on perustanut tieteiden- välistä sosiaalipolitiikan tutkimuksen edistämistä varten FIS verkoston. Sen tarkoitus on vahvistaa sekä ammatti- korkeakoulujen että yliopistojen so- siaalipolitiikan tutkimusta ja opetusta.
Toimintaa ohjaa riippumaton tieteelli- nen neuvosto ”FIS Fördernetzwerk In- terdisziplinäre Sozialpolitikforschung”.
kokonaiSuuS
Sosiaalipolitiikan tieteenalaperinteen olemme myös Suomessa sijoittaneet Saksaan. Yliopistolaitos on Suomessa muodostunut saksalaisen yliopistoym- märryksen perustalle. Sosiaalipolitiikan osalta kehitys Saksassa on kuitenkin vahvasti eriytynyt siitä, mitä olemme tottuneet ymmärtämään sosiaalipoli- tiikan opiskelulla, opetuksella ja tutki- muksella Suomessa. Saksan sosiaalipoli- tiikka on pääosin ollut eri tieteenalojen kysymyksenasettelua eikä niinkään yhtenäisen sosiaalipolitiikkadoktriinin kehitystä. Saksalaiset sosiaalipoliitikot ovat kuitenkin tutkimusjulkaisuissaan käsitelleet keskeisiä teoreettisia ja käy- tännöllisiä kysymyksiä suomalaisen sosiaalipoliitikon ymmärtämällä taval- la. Tosin näyttää siltä, että sosiaalipoli- tiikan kehittäjät ovat jakautuneet eri- tyisesti teoreettisista ja systemaattisista
kysymyksistä kiinnostuneisiin, usein varsin kriittisiä kantoja esittäneisiin tutkijoihin, ja erityiskysymysten ym- pärillä pyörineisiin johonkin muuhun tieteenalaan varsinaisesti kiinnittynei- siin tutkijoihin. Molemmat ryhmät ovat olleet ordoliberalistisen talouspo- litiikan vaikutuksen alaisia. Kuitenkin 1960-1970-luvuilla elettiin Saksassakin voimakasta vasemmistokriittistä aika- kautta, jolloin ordoliberalismi ja sen kanssa politiikassa hyvin toimeentuleva keynesiläinen taloudellinen suuntaus joutuivat voimakkaan kritiikin koh- teiksi kuten myös näihin kiinnittynyt sosiaalivaltiokin.
Näistä ajoista on Saksassa tultu kauas eli uuteen kriittiseen vaiheeseen ang- loamerikkalaisen uusliberalistisen ta- louspolitiikan ja sen taustalla olevan mikrotaloustieteen haastaessa sosiaa- livaltioajattelua ja sosiaalipolitiikkaa niin tutkimuksessa kuin käytännössäkin.
Sosiaalipolitiikkaa on jo alettu käyttää mikrotaloustieteeseen nojautuvan uu- den käyttäytymistaloustieteen välineenä.
Sosiaalipolitiikan uusi uudistusliike, joka alkoi professorien huolesta sosiaa- lipolitiikan syrjäytymisestä niin tutki- muksessa kuin käytännön sosiaalivaltio- nakin, näyttää toistaiseksi kuitenkin vain vähän sisältävän huolta uusliberalistisen ajattelun vaikutuksista tutkimuksen ja opetuksen alaan. Akatemia-aloitteessa ei esitetä varsinaisia sosiaalipolitiik- katieteen professuureja. Liittovaltion käytännön uudistuksissa ei oteta kantaa eri tieteiden sosiaalipoliittisiin ainek- siin. Kaikki kukat saavat kukkia. Varoja suunnataan uusiin mikrotaloustieteen professuureihin, joissa sosiaalipolitiik- kaa käytetään kansalaisten muuttami- sen välineenä, ja traditionaalisempiin
sosiaalipolitiikan käyttötarkoituksiin sosiaalipolitiikan elvyttämiseksi.
Vuonna 1873 todettiin sosiaalipolitii- kan kehittyneen tieteenalana kansan- talouden täysikasvuiseksi tyttäreksi, ei pojaksi. On muistettava, etteivät tyttä- ret siihen aikaan olleet oikeasti itsenäi- siä täysikasvuisinakaan. Eivät taida so- siaalipolitiikkatyttäret olla sitä aina 150 vuotta myöhemminkään.
kirjalliSuuS
Cremer, Georg (2017) Wiederaufbau sozial- politischer Forschung an deutschen Uni- versitäten dringend erforderlich – Eine An- regung zu politischem Handeln: Bund wie Länder müssen schnell aktiv werden. Wirt- schaftsdienst 97 (6), 445—447. https://doi.
org/10.1007/s10273-017-2158-6
Dallinger, Ursula & Lessenich, Stephan &
Ostner, Ilona (2015) Soziologische For- schung zur Sozialpolitik: Geschichte, Insti- tutionalisierung, Herausforderungen. Ent- wicklung von Forschung und Lehre zur Sozialpolitik. Deutsche Rentenversiche- rung 1/2015, 1—9.
FIS Fördernetzwerk Interdisziplinäre Sozi- alpolitikforschung. Bundeministerium für Arbeit und Soziales. www.fis-netzwerk.
de/foerderung Luettu 8.4.2022.
Informationen zum Seminar im Sommerse- mester 2022 (2022) Ausgewählte Themen der verhaltensbasierten Sozialpolitik, Som- mersemester 2022. Universität Magdeburg.
Magdeburg. https://bsp.ovgu.de/Aktuel- les/Informationen+zu+den+Seminaren+i m+Sommersemester+2022.html
Kaufmann, Franz-Xaver & Hockerts, Hans Güther & Leibfried, Stephan & Stolleis, Michael & Zürn, Michael (2016) Zur Entwicklung von Forschung und Lehre zur Sozialpolitik an Universitäten in der Bundesrepublik Deutschland : ein wissen- schaftspolitischer Denkanstoß aus der Aka- demie. Berlin-branderburgische Akademie der Wissenschaften. Denkanstöße aus der Akademie: eine Schriftenreihe der Berlin- Brandenburgischen Akademie der Wissen-
schaften 1 Nov/2015. Berlin. https://doi.
org/10.3790/sfo.65.5.119
Koskiaho, Briitta (2018) Ordoliberalismin so- siaalihumaani suuntaus odottaa uutta valta- kauttaan. Tieteessä tapahtuu 36 (4), 21—28.
Koskiaho, Briitta (2015) Sosiaalipolitiikan politiikka keskieurooppalaisittain. Yhteis- kuntapolitiikka 80 (5), 511—516.
Leibfried, Stephan & Stecker, Christina (2017) Sozialpolitik: Bilanz und Perspekti- ven für Forschung und Lehre an den deut- schen Universitäten – eine Einführung.
Deutsche Renten Versicherung. Heft 2 – Juli 2017, 121—134.
Manow, Philip (2001) Ordoliberalismus als ökonomische Ordnungstheologie.
Leviathan 29 (2), 179 –198. https://doi.
org/10.1007/s11578-001-0012-z
Private Hochschulen (2022) Statistisches Bundesamt. https://www.destatis.de/DE/
Themen/Gesellschaft-Umwelt/Bildung- Forschung-Kultur/Hochschulen/Tabel- len/privatehochschulen-hochschularten.
html Luettu 8.4.2022.
Schmidt, Christoph M. (2021) Die Soziale Marktwirtschaft nach der Corona-Krise:
Fit für den Systemwettbewerb im 21. Jahr- hundert. List Forum 47 (1), 83–96. https://
doi.org/10.1007/s41025-021-00226-3 Schmidt, Manfred G. (2005) Sozialpolitik
in Deutschland: Historische Entwicklung und internationaler Vergleich. Wiesbaden:
VS Verlag.
Sozialpolitik aktuell in Deutschland (2022) Universität Duisburg-Essen. https://www.
sozialpolitik-aktuell.de/uni-und-fh.html Luettu 8.4.2022.
Vom Impfung bis Bildung – was steuert un- ser Sozialverhalten? Verhaltensökonomin auf neu eingerichteten Lehrstuhl Verhal- tensbasierte Sozialpolitik berufen. Der Rektor. Otto-von-Guericke- Universität Magdeburg. Pressemitteilung 45/2021.
Magdeburg 16.7.2021. https://idw-onli- ne.de/de/news?print=1&id=772929 Lu- ettu 8.4.2022.
Wie viel Staat braucht der Markt? (2015) Politik & Unterricht. Zeitschrift für die Praxis der politischen Bildung 3-15. Lan- deszentrale für politische Bildung Baden- Würtemberg. https://www.politikundun- terricht.de/3_15/wirtschaft.pdf Luettu 8.4.2022.
