In this study, I examined Finnish primary education and the ways in which it is gendered through the school experiences of non-cis people. This study is therefore focused on generating the latest knowledge about the experiences of non-cisgender students in Finnish primary education, focusing on personal, lived experiences.
Feministisestä tutkimuksesta transtutkimukseen
Feminismin tutkimuksen lisäksi tarvitsen transtutkimusta, koska suuri osa feminististä tutkimusta on keskittynyt sukupuolikysymyksiin, ennen kaikkea (cis-sukupuolisten) miesten ja (cis-sukupuolisten) naisten välisten erojen ja valtasuhteiden sekä (epä)tasa-arvon näkökulmasta. Feministisen tutkimuksen lisäksi transtutkimuksella on yhteisiä piirteitä kriittisten vammaisten tutkimuksen kanssa, koska molemmat liittyvät usein ihmiskehoon ja siihen sovellettaviin normeihin (Alasuutari ym., 2018).
Mitä on sukupuoli?
- Sex/gender, sukupuoli
- Sukupuolivähemmistöt: trans, muunsukupuolinen, ei-binäärinen?
- Cis-heteronormatiivisuus
- Perfomatiivinen sukupuoli, ruumiillinen sukupuoli
Wingrove, 2016, s. 461-462) Tämän kaltaisten kaksijakoisten kategorioiden purkaminen ja sukupuolen fyysisyyden korostaminen oli myös keskeistä transtutkimuksen ajattelussa. Termi cisgender tai lyhyesti cis viittaa henkilöön, joka ei koe ristiriitaa sukupuoli-identiteettinsä ja syntymässä määritellyn fyysisen ja laillisen sukupuolen välillä (Worthen, 2016, s. 31).
Sukupuolivähemmistöjen yhteiskunnallinen asema
- Cis-heteronormatiivinen yhteiskunta
- Valta ja sukupuoli
- Sukupuolivähemmistöjen kulttuurinen asema
- Sukupuolivähemmistöjen juridinen asema Suomessa
Transsukupuoliset voivat myös syyttää itseään siitä, että heidät on tunnistettu väärin, koska heidän mielestään se ei ole tahallista tai että he eivät ole tarpeeksi cis-sukupuolisia pukeutumisessaan tai puheessaan (mt. s. 494). Seksuaalivähemmistöjen itsemääräämisoikeutta ei nähty ihmisoikeuskysymyksenä, vaan poliittisena ja ideologisena kysymyksenä, josta voitiin keskustella.
Sukupuolittunut peruskoulu
- Koulutuksen tehtävät
- Piilo-opetussuunnitelma
- Koulu vallankäytön paikkana
- Sukupuolten tasa-arvon edistäminen koulussa
Harvemmin esitellyn koulutuksen tehtävänä on kansalaisten koulutus ja integroituminen yhteiskunnan jäseniin (Lahelma & Gordon, 1999, s. 92; Antikainen ym., 2013, s. 140-142). Menestyäkseen koulussa oppilaan tulee käyttäytyä tietyllä tavalla ja omaksua kouluun sopiva elämäntapa ja tottumukset (Antikainen ym., 2013, s. 213).
Koulun sukupuolittuneisuus ja cis-heteronormatiivisuus
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia on jo pitkään tarkasteltu pääasiassa transsukupuolisten autoetnografisissa teksteissä (esim. koulukontekstissa) Jos seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ylipäänsä puhutaan koulutuksessa, niin usein tämä sivuutetaan yhtä nopeasti. jos mahdollista, olettaen, ettei luokkahuoneessa ole vähemmistöjä. Erityisesti sukupuolikasvatus on hyvin cis-heteronormatiivista, mikä vaikeuttaa sateenkaarinuorten saada tietoa seksuaalisuudesta (mt. s. 68).
Koulun toiminnan skenaariot ja niihin sisältyvät roolit on kirjoitettu cis-heteronormatiivisen ajattelun pohjalta, joten cis-sukupuolisen oppilaan voi olla vaikea löytää rooliaan kouluyhteisössä.
Opettajan rooli
Vaikka koulu ylläpitää heteronormatiivisuutta monin tavoin, kouluilla ja opettajilla on myös valtaa haastaa se (Lehtonen, 2003, s. 237). Transnuoret Yhdysvalloissa uskovat, että opettajalla on kyky vaikuttaa asemaansa koulussa: kouluilmapiiri parantuisi, jos opettajat puuttuisivat enemmän kiusaamiseen ja häirintään (McGuire et al., 2010, s. 1183). Myös oppilaat, joita ei kiusata, kokevat turvallisuuden tunteen lisääntyvän, jos opettaja puuttuu kiusaamiseen (McGuire et al., 2010, s. 1186).
Itse asiassa transsukupuolinen opiskelija Yhdysvalloissa kuulee todennäköisemmin opettajan osallistuvan negatiivisiin kommentteihin kuin puuttuvan asiaan (McGuire et al., 2010, s. 1179).
Fyysinen kouluympäristö
Ei ole itsestään selvää, sopiiko kouluyhteisö, minkä wc:n seksuaalivähemmistöön kuuluva oppilas valitsee (Ingrey, 2014, s. 64, 65). Niillä oppilailla, joiden kouluissa oli oma wc, ei ole negatiivisia eikä positiivisia muistoja koulun wc:stä (Lehtonen, 2003, s. 221-222). Suihkussa käyminen koulussa on erityisen stressaavaa kaikille sukupuolille, koska se pakottaa oppilaat ajattelemaan oman kehonsa normaalia (Lehtonen, 2003, s. 222-223).
Lajivalintaa säätelee usein myös sukupuoli: poikien ryhmät pelaavat pallopelejä ja tyttöryhmät tanssivat ja harjoittelevat voimistelua (Lehtonen, 2003, s. 91).
Kiusaaminen ja häirintä
Vielä vuonna 2011 yli puolet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista opiskelijoista oli kuullut homofobisia kommentteja paitsi ikätovereiltaan myös opetushenkilöstöltä (Kosciw ym., 2014, s. 192). Noin puolet opiskelijoista ilmoitti joutuneensa työnnettyyn ja/tai muuhun fyysiseen kiusaamiseen, ja lähes kolmannes oli pahoinpitelyn uhreja (Greytak ym., 2009; McGuire et al., 2010, Holmes & Cahill, 2013). Transsukupuolisilla nuorilla on huomattavasti enemmän mielenterveys- ja päihdeongelmia kuin cis-sukupuolisilla ikätovereillaan, ja heillä on myös lisääntynyt itsemurhariski (Holmes & Cahill, 2013, s. 67; McGuire et al., 2014, s. 1175).
Sukupuolivähemmistöihin kohdistuva kiusaaminen näyttää vähenevän ainakin Yhdysvalloissa, ja kouluympäristö on tulossa hyväksyvämmäksi ei-cis-sukupuolisia oppilaita kohtaan (Kosciw et al., 2014).
Standpoint-teoria
Standpoint-teoria tässä tutkimuksessa
Kantateorian käyttäminen epistemologisena ja teoreettisena lähtökohtana merkitsee tutkimukseni kannalta kolmea perusoletusta: ensinnäkin, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä on yhteisiä kokemuksia ja yhteisiä sosiaalisia kiinnostuksen kohteita. Feminismin – ja sen osana asemateorian – tehtävänä on siis nimenomaan parantaa naisten asemaa suhteessa miehiin. Sekä näkökantateoria että laajempi feministinen ajattelu usein kohtaavat kritiikkiä, että on mahdotonta määritellä yhtenäistä naisten tai naiseuden kategoriaa ja että kaikki yritykset hämärtävät jotenkin naisten välisiä eroja, joten on kyseenalaista antaa yleistyksiä. naisten kokemuksista.
Näkökulmateorian käyttämisellä on tiettyjä vaikutuksia siihen, miten teen tutkimukseni, millaista tietoa se voi tarjota ja mistä asioista.
Tutkimuksen toteutus
Elämäkertahaastattelu
Aineisto
Alueellinen vaihtelu oli suurempi; kolme haastatelluista oli käynyt peruskoulua Pohjois-Suomessa, yksi useassa paikassa Lounais- ja Etelä-Suomessa, yksi Pirkanmaalla ja yksi Kaakkois-Suomessa.
Aineiston analyysi: temaattinen sisällönanalyysi
Materiaalipohjaisen analyysin vaiheet ovat pelkistys eli pelkistys. vähentäminen, klusterointi, ts. ryhmittely ja abstraktio, ts. käsitteellistäminen (Tuomi & Sarajärvi, 2018, s. 91). Tematisointi tarkoittaa aineiston luokittelua aiheittain, jotta saadaan selville, mitä materiaali kertoo tietystä aiheesta (Tuomi & Sarajärvi, 2018, s. 79). Koska sisältöanalyysi on työkalu, jota käytetään enemmän materiaalin järjestämiseen kuin analysointiin, sitä on kritisoitu epämääräisyydestä ja pinnallisuudesta (Salo, 2015).
Aineistoanalyysissä tavoitteena on muodostaa aineistosta havaintoja, joilla voidaan selittää kaikkia tiedoissa esiintyviä tapauksia.
Tutkimusetiikka
Näitä kokonaisuuksia ovat koulutus, opettaja ja muu koulun henkilökunta, sukupuolitietoisuus koulussa, erilaisuuden kokemus, koulukiusaaminen ja vertaissuhteet. Ei ole selvää, onko minulla oikeus tehdä tätä tutkimusta tai puhua sukupuolivähemmistöihin kuuluvien haastateltujen puolesta. Muodostin materiaalista kuusi aihealuetta teemajaon perusteella, jotka ovat opetus, opettaja ja muu koulun henkilökunta, sukupuolitietoisuus koulussa, erilaisuuden kokemus, koulukiusaaminen ja vertaissuhteet.
Haastateltujen kokemusten mukaan muodollinen koulu kohtelee sukupuolivähemmistöjä neutraalisti: sukupuolivähemmistöön kuuluva opiskelija on suurelta osin näkymätön opetuksessa ja koulurakenteissa, mutta heitä ei suoraan hylätä.
Opetus
Sukupuolivähemmistöt osana opetusta
Huolimatta siitä, kuinka relevanttia, informatiivista tai laadukasta terveystiedon opetus oli, se ei yksinään riittänyt, jotta haastateltavat todella saisivat tarvitsemansa ymmärryksen sukupuolen monimuotoisuudesta. He kaikki olivat sitä mieltä, että heille olisi hyödyllistä saada enemmän tietoa koulussa ja ennen kaikkea puhuivat sukupuolten monimuotoisuudesta paljon aikaisemmin. Lisäksi tiedon löytäminen vasta peruskoulun lopussa tai myöhemmin herätti kysymyksiä oman kokemuksen aitoudesta, sillä ajatus sukupuolten monimuotoisuudesta oli siihen asti niin vieras.
Sukupuolten monimuotoisuuden opettaminen koulussa näyttää tasa-arvoiselta, samoin kuin koulun näkemykset sukupuolesta yleensä.
Opettajat ja koulun muu henkilökunta
Kaikki keskustelukumppanit olivat sitä mieltä, että opettajien itsensä tulisi olla tietoisempia sukupuolten monimuotoisuuteen liittyvistä asioista ja pyrkiä kuuntelemaan opiskelijoita ja tapaamaan heitä yksilöinä. S: "Liikuntakasvatus peruskoulussa oli jotenkin inhottavaa, joten en tiedä, se teki tehtävänsä, mutta se oli todella sellaista. Valitettavasti kyseisen koulun rehtori ei ollut halukas ryhtymään tarvittaviin toimiin kurittaakseen tämän opettajan käyttäytymistä.
Positiiviset ja läheiset suhteet opettajiin auttoivat kompensoimaan sitä eroa ja yksinäisyyttä, jota monet haastateltavat kokivat vertaisryhmänsä keskuudessa.
Sukupuolittuneisuus koulussa
Heidän kouluissaan näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut, sillä tyttöjen ja poikien ryhmät oli usein jaettu täysin eri lajeihin. O: "- Minua on aina ärsyttänyt se, että siellä on aina ollut, varsinkin jalkapalloa, olen vihannut paljon, ja olin aina hieman kateellinen siitä, varsinkin lukiossa, kun meillä oli siellä niin iso sali. , joka erotti tyttöjen ja poikien alueen, joten toiselta puolelta voi kuulla sellaista rytmistä musiikkia, kun he tekivät jotain paljon merkityksellisempää äänen ja kuvan suhteen ja meidän on tehtävä jotain, no se oli lähinnä jalkapalloa ". Tämä selittyy sillä, että useimpien haastateltujen kouluissa oli omat wc:t eikä suurempia tytöille ja pojille tarkoitettuja wc-tiloja.
Useat haastatelluistani sanoivat, että vaikka wc:t olivat yksilöllisiä, ne sukupuolitettiin silti tyttöjen ja poikien vessaksi, ja näitä oveen maalattuja symboleja myös seurattiin.
Erilaisuuden kokemus
S: "Se oli niin hyvä ryhmä, mutta ei niin vilpitön ryhmä - en koskaan tuntenut kuuluvani täysin joukkoon, joten minusta tuntuu, etteivät he kaikki ole tyhmiä." R: "-- tavallaan myös siksi, että en jahdannut poikia siellä ja kuolaa, ja pukeuduin väärin enkä meikannut enkä ollut kiinnostunut oikeista asioista." R: "--En tiennyt kuinka olla niin kuin minun olisi pitänyt olla noiden tyttöjen kanssa, joten en ymmärtänyt mitä he halusivat minulta, ja sitten olin niin outo, että minut jätettiin ulkopuolelle."
R: "- Ajattelin vain kuinka outoa minun oli tavata naiseutta tai teini-ikäistä tyttöä, jota en edes tiennyt miten se tehdään ja se oli ärsyttävää ja vaikeaa ja hämmentävää, ja toisaalta minä en ymmärrä miksi ihmiset ovat niin kiinnostuneita, mutta toisaalta minulla oli sellainen harha, että kaikkien mielestä se on helvetin ärsyttävää ja turhaa ja hämmentävää ja tyhmää, ja sitten jostain syystä me kaikki pelaamme sitä ja se on yhtä kauheaa ja vaikeaa. kaikille.
Koulukiusaaminen
Ja sitten oli huhujen ja muiden ei niin suoraan Minulle suunnattujen juttujen kierrättämistä kenenkään opettajan nenän alle, ettei sille todellakaan voinut olla mitään." R sanoi, että KiVa Koululla oli melko uusi ilmiö ja uskoi sen olevan luultavasti toimivampi. tänään. R: "--se teki siitä ensin mustaa ja kauheaa, sitten se vaikutti mielenterveysongelmiin ja kaikkeen, aiheutti masennusta ja kaikkea, tai luultavasti ei aiheuttanut sitä, mutta vaikutti siihen."
S: "-- jos ajattelee tyttöjä naisten kautta, niin se on neutraali taso kuten - tytöt naisten kautta ovat yleensä mukavia ja sellaisia.
Vertaissuhteet koulussa
O: "---jotkut kaverit kertovat minulle ehkä olevansa hieman kateellisia siitä, se oli aina synkkä, hirveän hämmentävä kommentti, että he olivat kateellisia siitä, kuinka monta tyttöystävää minulla on. Mutta en ole kokenut sitä millään tavalla , koska se on yleensä vain tällainen ryhmä yksi, kaksi, johon minä kuuluin, jossa muut olivat vain tyttöjä". Että keskustelu ei koskaan ollut suoraa, mutta se oli silti ilmapiiri, joka hyväksyi kauhun".
Ja sitten pisin ystäväni, jonka kanssa olemme olleet ystäviä viisitoista vuotta, kerroin hänelle sen lukiossa, koska silloin olin siitä täysin varma, koska yläasteella ja peruskoulussa se oli vielä niin hauras pomppiminen. että mietin, onko tämä edes mahdollista.
Yhteenveto: Koulu identiteetin rakentamisen paikkana?
Kanneteorian kriitikot ovat väittäneet, että eri yksilöistä koostuvan ryhmän kokemuksista ei ole mahdollista muodostaa yhtenäistä kantaa – ainakaan hämärtämättä ryhmän ja sen jäsenten kokemusten moniulotteisuutta (ks. Hekman, 1997). . /2004). Tärkeää on tietysti se, tarjotaanko koulussa tietoa sukupuolesta ja sen monimuotoisuudesta vai ei; Opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta kehittää itseymmärrystään, jos heillä ei ole riittävästi asiaankuuluvaa tietoa. Cis-heteronormatiivinen sukupuoli koulussa on diskursiivisen väkivallan muoto: se pakottaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvat oppilaat mukautumaan oleuksiin ja odotuksiin sukupuolensa suhteen, jotka eivät vastaa heidän kokemustaan, kiistäen ei-normatiivisen sukupuolikokemuksen olemassaolon (ks. Shuster). , 2017).
Lewer kommentaar op Hekman se "Truth and Method: Feminist Stand-point Theory Revisited": Whose Standpoint Needs the Regimes of Truth and Reality.
