Vilma Halonen, Suvi Konsti-Laakso, Ville Uusitalo, Anna Claudelin, Larissa Lemmetty Tulevaisuuden hiilineutraali ja omavarainen lähiö: yhteenvetoraportti. Tulevaisuuden hiilineutraali ja omavarainen naapurusto -tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa lähialueen nykytilasta ja sen kehittämismahdollisuuksista hiilineutraaliuden ja omavaraisuuden näkökulmasta. Tutkimus perustuu kahdella vuosien 2021 ja 2022 postikyselyllä kerättyihin tietoihin, joiden perusteella laskettiin nykytilanne ja mahdollisuudet kulutukseen perustuvan hiilijalanjäljen muuttamiseen elinkaariarvioinnin ja taselaskennan avulla.
Tämän seurauksena Mukkulan asukkaiden hiilijalanjäljen nykyinen taso on vielä kaukana kestävästä tasosta, jonka ilmastotavoitteiden mukaan pitäisi olla alle 3 tonnia CO2-ekv.
Johdanto
Tutkimuksen tausta
Tulevaisuuden hiilineutraali ja omavarainen lähiö -projekti
Kulutusperusteinen hiilijalanjälki
Myös yksilön kulutukseen perustuva hiilijalanjälki on riippuvainen varallisuudesta ja siten kulutuksen tasosta (Ivanova ym. 2017; Feng ym. 2021; Nissinen & Savolainen 2019). Monet kulutusperusteiseen hiilijalanjälkeen ja päästöjen vähentämismahdollisuuksiin liittyvät tekijät riippuvat paikallisista tekijöistä, kuten joukkoliikenteen saatavuudesta, alueellisesta energiantuotannosta, asumistyylistä ja etäisyydestä palveluista. Tämän raportin tavoitteena on antaa näkemys siitä, kuinka lähiökohtaiset tekijät voidaan ottaa paremmin huomioon ja miten esimerkiksi jotkut päästöjä vähentävät toimenpiteet riippuvat paikallisista olosuhteista.
Tutkimusmenetelmät
Tutkimuksen kohdelähiö - Lahden Mukkula
Kyselytutkimus ja tutkimusaineiston keruu
Hiilijalanjäljen laskentamenetelmä
Liikkumisen osalta eri liikennemuotojen suorien kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen määrittämiseen käytettiin pääasiassa kansallisia tietokantoja ja kirjallisuuslähteitä. Asuntojen hiilijalanjälki laskettiin rakennusten energialuokituksen ja kotitalouden keskimääräisen sähkönkulutuksen perusteella, joka riippuu henkilömäärästä ja asuintyypistä.
Haastattelut
Kyselyaineistojen otoksien edustavuus
Mukkulalaisten kulutusperusteinen hiilijalanjälki
Hiilijalanjäljen laskennassa on kuitenkin otettu huomioon tärkeimmät kulutusluokat, joiden oletetaan vaikuttavan eniten kulutuksesta aiheutuviin päästöihin, joten tulosten voidaan olettaa olevan luotettavia ja antavan hyvän yleiskuvan. kulutus. Hiilijalanjälki perustuu esikaupunkien asukkaaseen. Muita hiilijalanjäljen kokoon vaikuttavia syitä voidaan olettaa olevan COVID-19-pandemian vaikutus liikkumisen määrään, vastaajien keskimääräistä alhaisempi tulotaso, Lahden keskuslämmitystuotannon siirtyminen kivihiilen energiasta. vähäpäästöisestä bioenergiasta ja vastaajien kiinnostuksesta ilmasto- ja ympäristökysymyksiin. Liikenneviraston (2016) matkustajaliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset matkustavat eri kulkuvälineillä noin 285 km/vko, kun taas Mukkulassa liikkumista oli 198 km/vko.
Mukkulassa matkusti jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä enemmän kuin Suomessa keskimäärin, ja automatkojen osuus oli Suomen keskiarvoa pienempi (Mukkulassa 61 % verrattuna 79 prosenttiin koko Suomessa). Mukkulalaiset liikkuvat noin 28 km/vrk (ilman lentämistä), mikä on suunnilleen sama kuin lahtelaisten liikkuminen (33 km/vrk) COVID-19:n aikana, mutta selvästi vähemmän kuin ennen pandemiaa (40 km/vrk). päivä) (Uusitalo ym. 2021; Kareinen ym. 2022). Hiilijalanjälki- ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä tutkimus voi herättää kiinnostuksen ympäristö- ja ilmastoaiheista jo ennestään kiinnostuneissa vastaajissa.
Vastaajat voidaan siis valita ilmastoasioista kiinnostuneiden ihmisten joukosta, jotka ovat jo tehneet arjessaan kestävämpiä ratkaisuja, jolloin hiilijalanjälki voi olla tavallista pienempi. Vastaajien tulotason, asunnon pinta-alan ja iän todettiin vaikuttavan vastaajien hiilijalanjäljen suuruuteen (tuloskuvat liitteissä 5, 6 ja 7). On tieteellisesti todistettu, että tulot vaikuttavat hiilijalanjäljen suuruuteen (Ivanova ym. 2017; Feng ym. 2021; Nissinen & Savolainen 2019).
Tulokset osoittavat, että Mukkula ei ole tässä poikkeus, sillä tulotaso vaikuttaa myös Mukkulan asukkaiden hiilijalanjäljen suuruuteen. Mukkulalaisten tulotaso on Suomen keskimääräistä tulotasoa alhaisempi (Tilastokeskus 2022) ja siksi voidaan olettaa, että tulotaso on yksi syy siihen, miksi mukkulalaisten hiilijalanjälki on pienempi kuin Suomen keskimääräinen tulotaso (Tilastokeskus 2022). keskiverto suomalainen. Mitä suurempi vastaajan talo, sitä todennäköisemmin myös hiilijalanjälki on suurempi, kun taas pienempi talo tarkoittaa pienempää hiilijalanjälkeä.
Asukkaiden ilmasto- ja omavaraisuusteot
Kuvan 3 perusteella vastaajien suosituimpia liikkumiseen liittyviä päivittäisiä aktiviteetteja ovat lentomatkojen vähentäminen ja alle 3 kilometrin matkojen suorittaminen kävellen tai pyöräillen. Voidaan olettaa, että yksityisajon merkittävä vähentäminen ja yhteisliikenteen suosiminen on enemmistön kannalla, sillä yli puolet vastaajista mainitsi toteuttaneensa nämä toimenpiteet kokonaan tai osittain. Suurin osa mukkulan asukkaista ei ole kokonaan luopunut oman auton käytöstä eikä ole vaihtanut polttomoottoriautoaan sähkö- tai kaasuautoon, joiden voidaan olettaa olevan vähäpäästöisiä vaihtoehtoja.
Kuvan 3 perusteella muita suosittuja toimia voidaan olettaa olevan lähi- ja kausiruokien suosiminen, punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla sekä lihavalmisteiden vähentäminen ruokavaliossa. Toisaalta ihmiset ovat valmiita vähentämään lihatuotteita ruokavaliossaan, joten kasvisruokavalioon siirtymistä voidaan pitää houkuttelevampana vaihtoehtona kuin siirtymistä vegaaniruokavalioon. Lihatuotteiden vähentäminen ruokavaliossa Maitotuotteiden vähentäminen ruokavaliossa Siirtyminen kasvisruokavalioon Siirtyminen vegaaniruokavalioon Punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla Ruoan kasvattaminen itse, esim.
Asumiseen liittyvistä ilmasto- ja omavaraisuustoimista vastaajien suosituimpia toimia olivat kodinkoneiden ekoohjelmien käyttö, lämpimän veden säästäminen ja kodin huonelämpötilan alentaminen (kuva 5). Suurin osa vastaajista ei ole tehnyt asumisen alan niin sanottuja haastavimpia toimia, kuten omaa uusiutuvaa energiaa tai muuttanut pienempään asuntoon. Kertatoimet eivät siis vaadi päivittäistä muutosta ja toimintaa arjessa, joten niiden toteuttamiseen on helpompi sitoutua, kun muutospäätös on tehty (ks. kodinkoneiden ekoohjelmien käyttö tai lämpimän veden säästäminen).
Kuvan 6 perusteella lähes kaikki mukkulalaiset ovat ottaneet jätteiden lajittelun ja kierrätyksen käyttöön jokapäiväisessä elämässään. Muita suosittuja toimenpiteitä Mukkulassa ovat oman kulutuksen vähentäminen, tavaroiden käyttöiän pidentäminen korjaamalla, muovin käytön vähentäminen ja käytettyjen tavaroiden ostaminen uusien tilalle. Kaiken kaikkiaan arjen ilmasto- ja omavaraisuustoimiin liittyvistä vastauksista kävi ilmi, että vastaajat ovat tehneet helpoimpia ja vaivattomimpia toimia, kuten ruokahävikin vähentämistä, jätteiden lajittelua ja kierrätystä sekä tavaroiden korjaamista eliniän pidentämiseksi. .
Halpojen ja vaivattomien toimien ohella muita suosittuja toimenpiteitä olivat lentomatkustuksen vähentäminen, paikallisten tai paikallisesti tuotettujen ruokien suosiminen, alle 3 kilometrin matka kävellen tai pyörällä, punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla ja yleisesti oman kulutuksen vähentäminen. Uusiutuvan energian tuottaminen omilla aurinkopaneeleilla vaatii paljon enemmän suunnittelua ja rahaa kuin lyhyiden automatkojen korvaaminen kävelyllä tai pyörällä.
Asukkaiden valmius ilmastotekoihin
Ilmastopaneelin tekemän tutkimuksen mukaan kotitalouksien liikkeillä ja ruokavalinnoilla voidaan saada aikaan merkittävämpiä lisäpäästövähennyksiä kuin nykyisillä kuluttajatoimiin kohdistetuilla Suomen ilmastopoliittisilla toimenpiteillä (Seppälä ym. 2022). Näihin päästövähennysmahdollisuuksiin voi vaikuttaa myös yhteiskunnan politiikka ja valvonta. 2022). Kuvan 7 perusteella ilmainen tai merkittävästi halvempi joukkoliikenne, sähköauton hinnan alentaminen polttomoottoriauton hinnan tasolle ja helpommin saatavilla oleva paikallisten tuottajien valmistama ruoka olivat toimia, joita suurin osa vastaajista. muuttaa käyttäytymistään.
Lähes puolet vastaajista (49 %) olisi valmis käyttämään sähköautoa polttomoottoriauton sijaan, jos autojen hinnat olisivat samalla tasolla. Olisin valmis hankkimaan sähköauton, jos asuntokompleksissani/lähialueellani olisi latauspisteitä, olisin valmis hankkimaan sähköauton, jos sellaisen saisi. Esimerkiksi bussipysäkkien sijainnilla, tiheämmillä linja-autoreiteillä tai keskeisten palveluiden sijainnilla ei ollut merkittävää vaikutusta liikkumisen muutokseen vastaajien keskuudessa.
Mukkulassa palvelut ovat vahvasti keskittyneet kauppakeskuksen ja asuinalueen läheisyyteen ja Lahden keskustaan kulkee säännölliset bussilinjat, joten voidaan olettaa, että asuinalueella nämä toimenpiteet ovat jo käytössä.
Mukkulan asukkaiden näkökulmia omavaraisuudesta
Omavaraisuuden, hintojen ja päästöjen merkitys ruoan, moottoripolttoaineiden ja sähkön tuotannossa vastaajien mukaan (N=218). Suurimmalle osalle esikaupunkiasukkaista kaikki tekijät (omavaraisuus, päästövähennys ja hintataso) olivat tärkeitä tai tärkeä kuvan 8 mukaan. Polttoaineomavaraisuus koettiin vähemmän tärkeäksi (79 %) kuin ruoka- ja sähköomavaraisuus, mutta silti tärkeä.
Päästöt olisivat mahdollisimman pienet Tuotanto olisi omavarainen Suomessa Hinta olisi mahdollisimman alhainen Päästöt mahdollisimman pienet Tuotanto olisi omavarainen Suomessa Hinta olisi mahdollisimman alhainen Päästöt olisivat mahdollisimman alhaiset mahdollinen tuotanto olisi omavaraista Suomessa. Muutaman vastaajan mielestä hinnankorotus ei ollut ongelma, kunhan sillä varmistetaan tuotteiden valmistus Suomessa. Muutama vastaaja korosti tarvetta varmistaa viljelijöiden tulotaso ja tehdä maataloudesta kannattavampaa ja houkuttelevampaa omavaraisuuden edistämiseksi.
Vastaajat arvioivat polttoaineen (bensiini, diesel, sähkö, kaasu), elintarviketuotannon ja energian (sähkö ja lämpö) omavaraisuustason nostamista Suomessa. Suurin osa vastaajista arvioi, että Suomen tulisi pyrkiä mahdollisimman korkeaan omavaraisuuteen polttoaineen, ruoantuotannon ja energian osalta (kuvio 9). Täysin tai jokseenkin samaa mieltä Eri mieltä Eri mieltä Täysin tai jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa.
Polttoaineen tuotanto on vahvasti riippuvainen tuonnista ja globaaleista markkinoista, joten voidaan olettaa, että omavaraisuus tällä alalla on haastavampaa saavuttaa, mikä saattaa olla syynä siihen, että pienempi osa vastaajista on samaa mieltä. Yksilön omavaraisuutta lisäävät toimet, kuten uusiutuvan energian tuottaminen itse tai ruuan kasvattaminen pienessä mittakaavassa tontilla tai parvekkeella, eivät olleet kovin suosittuja toimenpiteitä vastaajien keskuudessa asukaskyselyn perusteella. Esimerkiksi kuvan 5 perusteella 62 % vastaajista ei tuota uusiutuvaa energiaa itse, tai kuvan 4 perusteella 45 % vastaajista ei kasvata itse ruokaa esim.
Omavaraisuuteen liittyvät toimet, kuten kotitalous, voivat olla aikaa vieviä ja vaativat taloudellisia investointeja muihin arkitoimiin verrattuna. Kuten kokonaistuloksissa, myös vanhin ikäryhmä kokee sähkö- ja ruokaomavaraisuuden hieman tärkeämmäksi kuin polttoaineomavaraisuuden.
Ikääntyvien tarkastelu: elämänvaihekohtaisia näkökulmia
Kolmannes yli 60-vuotiaista söisi enemmän vihanneksia, jos he voisivat kasvattaa niitä omassa puutarhassaan tai esimerkiksi yhteisellä peltoalueella. Ja niissä, joita ostan joskus, en osta sian- ja naudanlihaa, mutta joskus ostan jauhelihaa." Mutta luultavasti, koska teen ruokaa melko paljon, ostan hyvin vähän valmista, en juuri mitään. "
Haastatteluissa kävi ilmi, että perheissä yksi henkilö teki usein muutoksia omiin ruokailutottumuksiinsa, mutta muu perhe ei. Haastatteluissa korostui myös erityisesti vanhusten aktiivinen rooli taloyhtiöiden kierrätysmahdollisuuksien luojana ja ympäristön siisteydestä huolehtimisena. Haastatteluissa kuitenkin nousi esille paljon harkittua kulutusta, kotimaisen ja lähituotetun ruoan arvostusta ja käyttöä sekä kierrätystä.
Lahden seudulla asuntoyhdistyslajittelu alkoi 90-luvun lopulla, joten asukkaat ovat siihen hyvin tottuneet. Tulevan hiilineutraalin ja omavaraisen naapuruston hankkeen lähtökohtana oli vastata lisääntyviin sosiaalisiin huolenaiheisiin (esim. ilmastonmuutos, pandemia) nyky-yhteiskunnassa. Näiden tulosten perusteella hankkeessa tunnistettiin tapoja lisätä esikaupunkien hiilineutraaliutta ja omavaraisuutta.
Toimet, joilla voidaan merkittävästi vähentää kulutukseen perustuvia päästöjä, liittyvät yksityisautoilun ja lihapohjaisen ruoan sekä kodin energiantuotannon merkittävään vähentämiseen uusiutuvalla energialla. Kuvassa 10 on luettelo ohjauskeinoista, joilla voidaan edistää ja tukea hiilineutraaliutta ja omavaraisuutta naapurustossa keskittymällä sekä psykologisiin että ympäristötekijöihin. Kuvan 10 tulokset on laadittu hankkeen tutkimustulosten pohjalta lähialueen asukkaiden omavaraisuuden ja CO2-neutraaliuden kasvun tukemiseksi valtakunnallisin ja kaupungin tukemilla aloitteilla.
How measures to decarbonise the energy and mobility sectors affect consumption-based carbon footprints. GHG emissions from European cities using production-based and consumption-based emission accounting methods. Journal of Cleaner Production, 248. Contribution of Working Group III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [P.R.
Reducing consumption to the level of universal basic income has no sustainable carbon footprint in Finland.
