Moodlen ohjelmistovaatimukset ovat seuraavat [14℄:
•
Web-palvelin ohjelmisto. Moodlen pitäisi toimia hyvin missä tahansa Web- palvelimessa,jokakäyttääWeb-palvelinohjelmistonaanApahea,jajokatukeePHP:tä (kuten esimerkiksi IIS Windows alustat).
•
SQL-tietokanta ohjelmistotuki.•
PHP komentokieli.Saatavillaonkaksieriversiota PHP:stä:PHP4andPHP5.KäytettävänMoodleversionvaatimuksetPHP:nsuhteentuleetarkistaaennen
asennusta.
Moodle on ensisijaisesti kehitetty Linuxiin käyttämään Apahea, MySQL:ää ja
PHP:tä. Se on myös säännöllisesti testattu Windows XP/2000/2003, Solaris 10
(Spar ja x64), Ma OS X ja Netware 6 käyttöjärjestelmiin toimivaksi. Tuki on
saatavilla PostgreSQL, Orale ja Mirosoft SQL Serverille.
KurssimuodoksivoidaanvalitamyösKeskustelu-muoto,jokakeskittyyKeskustelu-
fooruminympärille.Keskustelumuoto onkäytännöllinen vapaamuotoisissatilanteis-
sa,keskustelufoorumeina esimerkiksi sovittaessa yhteisistä projekteista taivastaav-
ista. Keskustelufoorumin keskustelualueille osallistujat voivat tekstin esittämisen
lisäksiliittää valokukuvia, tiedostoja ja videoita.
Moodleenvoidaantuodamyösvalmiitaoppimateriaalikokonaisuuksia,kutenLAMS
ohjelmistoilla tehtyjä valmiita tiedostoja. LAMS sisältää erillisen palvelimen, joka
voidaanyhdistääoppimisalustaan.Näinollenoppimisalustantyövälineitäkäytetään
kurssinhallintaanjaLAMSpalvelintasisältöjentekemiseenjakäyttämiseen.Toinen
Moodlen tukema järjestelmä on SCORM-formaatti. Oppimisalustallevoidaan tuo-
da oppimisaihio, joka voi olla multimediaa, monivalintakysely tai WWW-sivuina
toteutettua materiaalia. SCORM-oppimisaihiot toimivat oppimisalustalla erillisen
moduulinkautta.
Moodlen tarjoamia työkaluja
Moodlessaoppimateriaalinesittämiseenonkäytettävissäaineistotyypitjatoimin-
nallisuuksiinvaratutaktiviteetit.Kurssintekijäntuleesiirtyämuokkaustilaanpäästäk-
seen käyttämään näitä toimintoja. Haluttu aineistotyyppi tai aktiviteetti valitaan
valikosta,jasilleannetaanmuunmuassakurssinetusivullenäkyviintulevanimisekä
muita tietoja ja asetuksia.
Aineistotyypit
Moodletarjoaa erilaisiavaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin esittää oppimateriaale-
ja. Monikäyttöisin vaihtoehto on luoda Moodlen omalla Web-editorilla Web-sivu.
Moodlen Web-editori sisältää perustoimintoja Web-sivujen tekemiseen. Näitä pe-
rustoimintojaovatmuun muassahypertekstilinkkien-,tekstin-ja kuvienlisääminen
Web-dokumenttiin.Kuvattäytyymuuttaasopivankokoisiksi(kuvan leveyden tulisi
ollamielelläänalle800 pikseliä) jaladata erikseenMoodleen.Editorillaonmahdol-
listaliittäämyösaudiovisuaalisiataiupotettujaelementtejäsivuille.TehtyWeb-sivu
tallentuu Moodlen sisäisiintiedostoihin.
Sivujen tekemistä nopeuttaa huomattavasti se, että editoriin voidaan kopioida
tekstinkäsittelyohjelmalla tehtyjä dokumentteja leikkaa-liimaa -menetelmää käyt-
tämällä.Näin ollen ei olevälttämätöntäosata Web-tekniikkaasen tarkemmin. Ku-
vat täytyy kuitenkin muuttaa sopivan kokoisiksi. Editorin luoma sivu on skaalau-
tuva, joten kuvat ja teksti pysyvät alkuperäisillä paikoillaan vaikka selain-ikkunan
LadattavattiedostotjalinkitulkopuolisilleWeb-sivuilletehdäänvalinnalla'Linkitä
tiedostoon tai Web-sivuun.' Toiminnon asetuksissa voidaan määritellä avataanko
linkitettäväWeb-sivusamassaselainikkunassakuinkurssinetusivuvaiuudessaikku-
nassaan. Tekijänoikeudellisista syistä toisen tekemä Web-sivu tulee avata omaan
ikkunaansa.Uudessaikkunassa aukeavat materiaalisivutovatselkeämmätosallistu-
jalle: materiaalisivut voi pitää avoinna taustalla ja toimia samanaikaisesti Mood-
lessa.
Moodlen omilla työkaluilla voidaan tehdä myös uusi tekstisivu, joka sisältää
otsikoita ja perusmuotoiltua tekstiä ilman kuvia. Mikäli ladattaviksi tarkoitetu-
ja tiedostostoja on hyvin paljon, niille voidaan tehdä alikansio Moodleen valin-
nalla 'Näytä hakemisto'. Moodle tukee myös IMS Content Pakaging -määrittelyn
mukaisiaoppimateriaalipaketteja.PaketittuodaankokonaisinaMoodleenjaesitetään
valinnalla'Lisää IMS-sisältöpaketti.'
Aktiviteetti-vaihtoehdot
Aktiviteetit tarkoittavat Moodlen tarjoamia interaktiivisia toiminnallisuuksia.
Tärkeinjamonikäyttöisinaktiviteettiosallistujienväliseenkommunikointiinonkeskustelu-
alue.Keskustelualuettavoidaankäyttääkeskusteluihin,tiedottamiseensekätehtävien
palautukseen ja palautteen antamiseen. Keskustelualueelle voidaan kirjoittamisen
lisäksi tuoda liittetiedostoina erityyppisiä tiedostoja, kuten tekstiasiakirjoja, val-
okuvia ja videoita. Reaaliaikaisena aktiviteettina Moodlessa on hat, jossa samaan
aikaan paikallaolevat osallistujatvoivatkirjoittamalla kommunikoida keskenään.
Tehtävät-aktiviteettitarjoaavaihtoehtojakurssinharjoitustehtävienesittämiseen
ja palauttamiseen.Valmiita tehtävä tyyppejä ovattiedostojen lähetys, verkkoteksti
ja oine-tehtävä. Kaksi ensinmainittua toteutetaan Moodlen sisällä ja palautetut
tehtävät tallentuvat oppimisympäristöön ohjaajan nähtäviksi. Oine- tehtävänan-
to voidaan suorittaa Moodlessa, mutta tehtävän toteutus voi olla jokin Moodlen
ulkopuolinen toiminto. Vastaukset ja palautteet voi antaa esimerkiksi keskustelu-
alueella.Ryhmätyöskentelyyn voidaan käyttää Wiki-aktiviteettia.Wiki muodostuu
joukkosta Web-sivuja, joiden sisältöjäosallistujat voivatmuokata.
Kurssillevoidaanmyöslaatiaoppitunteja,joissaosallistujilleesitetään kysymyk-
siä. Tentti on samankaltainen kuin oppitunti: sarja kysymyksiä ja niille määritel-
tyjä oikeita vastauksia. Valinta-aktiviteetissa osallistujille esitetään yksi kysymys
ja siihen vastausvaihtoehdot. Valinta-aktiviteetti soveltuu esimerkiksi äänestysten
toteuttamiseen. Samaan sarjaan kuuluu kysely-aktiviteetti, joka sisältää valmiita
kysymyspohjia kurssipalautteen keräämistä varten. Moodletarjoaa lisäksimahdol-
lisuuden luoda ja ylläpitää listaa käsitteistä sanaston avulla, sekä luoda tietueita
sisältäväntietokannan.
Lohkot
Moodlessa onkäyttöä helpottamaan tarjollaerilaisialohkoja. Lohkot ovat omia
toiminnallisuuksiaan,joiden avulla voidaan esimerkiksi nähdä paikalla olevatkäyt-
täjät, viimeisimmät uutiset tai ylläpitoon liittyvät toiminnot. Kalenteri-lohko on
hyödyllinen, siihen voidaan merkitä kurssin merkkitapahtumat, aloitus-ja lopetus-
päivämäärät, tehtävien palautukset tai vierailijoiden läsnäolon. Kurssin laatija voi
halutessaanpiilottaataipoistaa lohkojakäytöstä taisiirrelläniidenpaikkaakurssin
etusivulla.
Verkkokurssin toteutus
monikulttuuriseen ympäristöön
Kulttuurivoimalary:ntarkoitusperiäjatarpeita vastaavaksioppimisympäristök-
sivalittiinMoodle.Ensinnäkin,koskaseonilmainen,vapaanlähdekoodinohjelmisto
(GNUPubliLiensenalaisena).ToiseksiMoodlen teknisetvaatimuksetolivatsopi-
vat, eli sen saattoi asentaa webhotelliin vaivattomasti. Kolmanneksi Moodlen kat-
sottiin monipuolisena ympäristönä täyttävän Kulttuurivoimala ry:n tarpeet nyt ja
laajennettavuutensa ansiosta myös tulevaisuudessa. Moodle on nykyisin käytetyin
verkko-opetusympäristö maailmassa, joten tämän perusteellla arviotiin sen sovel-
tuvuuttayhteistyöhön esimerkiksi koulujen kanssa.
Yksi kriteeri valinnalle oli myös Moodlen helppokäyttöisyys osallistujille, pe-
rustiedot ja -taidot tietotekniikasta ja Web-selailusta riittävät. Järjestelmä edel-
lyttää vain jokaiselle osallistujalle toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen.
Samantunnuksen takana voihyvinkin ollauseamman hengen ryhmä.
Tässä luvussa käsitelläänmitä verkkokurssin suunnittelu ja toteutus monikult-
tuuriseenoppimisympäristöönvaatiikäytännössä.Lisäksiesitelläänkaksiesimerkkikurssia
toteutettuna Moodleen. Luvun lopussa esitellään oppimisympäristönkäyttöönotto
Kulttuurivoimalary:n tansanialaisenyhteistyökumppanin kanssa.
7.1 Verkkokurssin suunnittelu ja toteutus monikult-
tuuriseen oppimisympäristöön
Kuvassa7.1onesitettyverkkokurssinyleinensuunnittelunmalli.Mallionkoottu
teoriaosuudessaluvuissa 3ja4 esitettyjen tietojenpohjalta.Verkkokurssinsuunnit-
teluja toteutus on monivaiheinenja iteratiivinenprosessi.Kuvassa 7.1esitetyt vai-
Kuva7.1: Verkkokurssin suunnitelun yleinen malli.
heet 1-4lomittuvatja vaikuttavattoinen toisiinsa.Tausta-analyysissä määritellään
tarve ja perusteet kurssin toteuttamiseen. Esimerkiksi tausta-analyysin tiedot ko-
hderyhmästäjakäytettävissäolevistaresursseistavaikuttavataihealueenrajaamiseen.
Sisällönsuunnittelujatekninensuunnittelunivoutuvattiiviistiyhteen,silläverkkokurssia
rakennettaessa on huomioitava tekniikan asettamat rajoitteet ja mahdollisuudet,
jotka liittyvätmuun muassa mediavalintoihin ja käytössä olevaan oppimisalustaan.
Sisällönsuunnitteluavaiheineenvoikuitenkintehdäjoennenkuinlopullisettekniset
ratkaisut ovat tiedossa. Toteutusvaiheessa tulee väistämättä uusia ideoita ja op-
pimisympäristön tuntemuksen myötä uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta kurssin
punainen lanka ja elinkaari täytyy pitää mielessä koko prosessin ajan. Kurssin su-
unnittelua voi tehdä itse valitsemallaan välineellä, useimmiten kynä ja paperi on
kaikkeinparas vaihtoehto.
Tausta-analyysi
Tausta-analyysin(kuva7.1,vaihe1)aikanamääritelläänjahankitaantarvittavat
perustelutjapohjatiedotkurssintoteuttamiselle.Tärkeimmätkysymykset,joihinon
saatava vastaus: Miksi, miten, kuka, kenelle ja millaisin resurssein.
Millaisetmahdollisuudetosallistujillaonkäyttäätietokoneitajatarvittaviaoheis-
laitteita? Onko ajallisia rajoituksia: pääsevätkö osallistujat esimerkiksi päivittäin
käyttämään tietokonetta ja oheislaitteita? Näiden kysymysten perusteella voidaan
arvioidakuinka paljonaikaakurssin suorittamiseentulee varata.
Käytettävissäolevatresurssit,niintekijöidenkuinosallistujienkin,ontiedettävä
hyvissäajoinennenverkkokurssintoteutukseen ryhtymistä. Kuinkamonipuolistaja
kattavaakurssi- jaopetustarjontaaontarkoitustuottaajamihintarkoitukseen?Mi-
hin tekijöiden resurssit riittävät ja paljonko aikaa on varattavissa verkkokurssien
suunnitteluun ja toteutukseen? Käyttäjien teknisten valmiuksien ja vaatimusten
selvittäminen vaikuttaa siihen, millaisillamediavalinnoilla ja jakeluteillä (kuva7.1,
vaihe 3) kurssi on mahdollista toteuttaa. Kurssin toteutuksen kannalta oleellisista
rooleista (kuka tekee ja mitä: kuka vastaa hankinnoista, ryhmien kokoamisesta ja
kurssiin ohjeistamisesta...) tulisisopia hyvissä ajoin. Myös huomioiden kohderyh-
mäntarpeet,tarvitaankoesimerkiksitulkkiataiyhteyshenkilöäkurssintoteutuksen
ajaksi.
Sisällön suunnittelu
Tausta-analyysinjälkeenseuraaverkkokurssinsisällönsuunnittelu(kuva7.1,vai-
he 2).Verkkokurssin kohderyhmän valmiudetvaikuttavatsiihen, millaistaoppimis-
materiaaliaverkkokurssille tarvitaan. Kohderyhmän ja resurssien huolellinenselvi-
tyshelpottaaaihealueenrajaamista.Sisällönsuunnitteluunvaikuttaamyöstekninen
suunnittelu - millaisiamedioita voidaan käyttää ja tullaan käyttämään.Myös ped-
agogisetseikat tulee ottaa huomioon. Tarvittavat perustiedot koskien oppimista ja
verkko-opetustaolisihyväollatiedossa(katsoluvut2ja3),jottakurssinrakentami-
nen olisitehokasta. Tärkein kysymys on:millä tavalla asiaon esitettävä?
Verkkokurssinsisällönsuunnittelussakaikkeintärkeintäonhuomioidakohderyh-
mä.Se,minkäikäisilleja-taustaisilleosallistujillekurssiaollaantekemässä,vaikuttaa
oleellisestisisältöön ja sen esitystapaan. Tehtäessä kursseja monikulttuuriseen ym-
päristöön(katsoluku5)ontunnettavaedes hiemankulttuureja.Mietittäviäseikko-
ja ovat ainakin seuraavat: (a) kielitaitotaso, (b) tietotausta, () kulttuuri ja (d)
oppimis-ja opetuskulttuuri.
(a) Kielitaitotasonarviointi vaikuttaa siihen, miten pitkiä ja monimutkaisia
materiaalejakannattaa tehdä. Oppimateriaaleissa kannattaa käyttää paljon kuvia,
jolloinkielitaidonmerkitystävoidaan vähentää.
(b)Tietotausta.Mitenpaljonosallistujattietävätaiheesta?Millaisiatermejäja
käsitteitävoikäyttää, jottaasiatuleeymmärretyksioikeallatavalla?Kuinkatuttua
työskentely tietokoneenvälitykselläon?
sillä merkitystä? Millaisia aiheita ja asioita voi ja uskaltaa käsitellä? Onko kult-
tuurisia eroja ja tabuja? Onko aiheita ja asioita, joista puhuminen on kiusallista
tai peräti sopimatonta? Tärkeää on myös tiedostaa kulttuuriin kuuluva viestintä-
tyyli(katso kohta5.3),jottakommunikoinnistasaadaanmahdollisimmansujuvaaja
vältyttäisiin väärinkäsityksiltä.
(d) Oppimis- ja opetuskulttuuri onehkä tärkein asiahuomioitavaksi.Osal-
listujienasenne opettajaa ja opettajuutta kohtaan vaikuttaakurssin onnistumiseen
oleellisesti.Odotetaankoesimerkiksi oletusarvoisesti,että opettaja onauktoriteetti,
joka käskee mitä tehdään? Vai odotetaanko, että osallistujalla on vapaus osallis-
tua oman mielihalunsa mukaan ja lähteä kehittämään omia ideoitaan ja osaamis-
taan omien tarpeiden pohjalta? Halutaanko tiukkaa aikataulutusta ja ohjausta vai
vapaamuotoista, itseohjautuvaa osallistumista? Jos on totuttu tiukkaan, ylhäältä
ohjattuunopiskeluun, voi vapaamuotoinen ja itseohjautuvuuteen perustuva kurssi-
toteutus tuntua jopa ahdistavalta. Oppijan voi olla vaikea asennoitua ja innostua
itsenäiseen työskentelyyn, jotaverkkokurssin suorittaminenvaatii.
Lisäksi tekijänoikeuksiin liittyvät asiat kannattaa selvittää hyvissä ajoin en-
nenverkkokurssin toteutusta.Tekijänoikeudetvaihtelevaterimaissa,jotenkaikkien
seikkojenhuomioonottaminenvoiollamahdotonta.Siksiturvallisintaontehdäkaik-
kioppimateriaaliitse jakäyttääpelkästäänomiakuviajavideoita.Myösulkopuolis-
tenWeb-sivujenkäyttöätuleeharkita.EsimerkiksitoistentekemiäulkopuolisiaWeb-
sivujaeisaa avata käytetyn oppimisalustankehyksessä, vaan omassaselainikkunas-
saan.
Kun perustiedot ovat selvillä ja kurssin tavoitteet on näiden tietojen pohjalta
määritelty, voidaan lähteä suunnittelemaan itse kurssia (katso luku 4). Kurssista
kannattaa tehdärakennesuunnitelma,joka selkiyttääja helpottaa kurssin toteutus-
ta. Rakennesuunnitelmalla kuvataan kurssin etenemistä ja aihealueiden suhdetta
toisiinsa. Moodle mahdollistaa ainakin kuvissa 7.2(a) ja 7.2(b) esitetyt kurssirak-
enteet. Kuvien esittämätkurssirakenteet soveltuvat varsinkinkäytettäessäMoodlen
kurssipohjana Aiheet-valintaa (katso kohta 6.2). Rakennesuunnitelmaan kannattaa
kirjata kaikki sisällölliset ja tekniset seikat: miten oppimateriaali on tarkoitus to-
teuttaa, oppimisaihioidenväliset suhteet ja linkit,mitkä osiot on toteutettu ulkop-
uolistenWeb-sivujen avullaja niinedelleen.
Oppimistehtäviäsuunniteltaessa tuleehuomioidaerilaisettyylitoppia(katsoko-
hta 2.5) sekä mahdollisuus hyödyntää reektiota (katso luku 2, reektio). Lisäksi
tuleehuomioidaosallistujienmahdollisuuskäyttäätarvittaviavälineitäja ohjelmia.
Keskustelualueiden(katsokohta6.2)käyttötuleemyössuunnitellatarkoin.Tehtävien
(a) KurssinrakennemalliA.
(b) KurssinrakennemalliB.
Kuva 7.2: Kaksiesimerkkiä kurssin rakennemalleistaMoodlessa.
palautukseen keskustelualue toimiihyvin. Keskustelufoorumin hyödynnettävyys ri-
ippuuoleellisestisiitä,millainenvalmiusosallistujillaonlähteäkeskusteluihinmukaan
(kielitaito,rohkeus ilmaista mielipiteitään).
Verkkokurssin sisällön suunnittelu tapahtuu pitkälti yhdessä teknisen suunnit-
telun kanssa. Oppimateriaaliavoi kuitenkin koota ja muuttaa sähköiseen muotoon
koko ajan. Teksti ja kuvat on helppo siirtää yhdestä sähköisestä mediasta toiseen:
tekstinkäsittelyohjelmallakirjoitettutekstikuvineenvoidaansuoraankopioidaMoodlen
Web-sivueditoriin (katso kohta6.2).
Tekninen suunnittelu
Tekninen suunnittelu (kuvassa 7.1, vaihe 3) käsittää tarkentuneet kuvaukset si-
itä, millä tavoin kurssi tullaan toteuttamaan. Teknisessä suunnittelussa tulee ot-
taahuomioonalusta,mediat,käytettävyys, käyttöliittymä,ylläpitokysymyksetsekä
skaalautuvuus.
Mediavalinnat jajakelutiemääräävätsen, mitenoppimateriaalitullaantoteutta-
maan.Toteutustapa määrääsen, paljonko kurssintekemiseenkuluu aikaaja rahaa.
Mediavalintoja tehdessä kannattaa miettiä myös sitä, miten tekeillä olevaa materi-
aalia voi hyödyntää jatkossa. On myös huomioitava se, voiko osallistuja tallentaa
oppimateriaalinsähköisessä muodossa taitulostaapaperiversioksi itselleen.
Tekniset valmiudet ja vaatimukset käyttäjille on tiedettävä ennen toteutukseen
ryhtymistä. Tekniikan saatavuus ja tekninen osaaminen määräävät sen, millaista
materiaaliakannattaa tuottaa.Kohderyhmällä on oltava tarpeellisetvälineet ja os-
aaminen, jottamateriaaliolisikäyttökelpoista.
KäytännössämateriaalisivujentoteutusonvarmintatoteuttaaHTML-muodossa.
Koska Moodlea käytetään internet-selaimen kautta, HTML-muotoiset materiaali-
sivutovatvarmastikäytettävissä.Moodleenvoiliittääoppimateriaalitmyöstiedos-
toina.Tällöin on kuitenkin oltava varma siitä, että osallistujilla onoikeat ohjelmat
tiedostojen käsittelyyn.
Verkkokurssin toteutus
Ennenvarsinaistatoteutustaviimeistelläänsisällönsuunnitteluvaiheessa(alikoh-
ta7.1)aloitettukurssinrakennesuunnitelma.Verkkokurssintoteutusvaiheessatehdään
myös lopullinen päätös siitä, luodaanko verkkokurssin materiaali Moodlen omilla
työkaluilla. Toinen vaihtoehto on toteuttaa oppimateriaali Moodlen ulkopuolisille
Internet-sivuille, jotka sitten esitetään oppimisalustan kautta. Oppimisympäristön
ulkopuolelletoteutetutoppimateriaalisivutsäästävätkovalevytilaa. Toiseksi,jos op-
pimisympäristöjostain syystä ei olekäytettävissä, toiselle palvelimelle toteutettuja
nettisivujavoihätätilassakäyttäämateriaalinjaharjoitustenjakoon. Mikälimateri-
aalitoteutetaanulkopuolisilleInternet-sivuille, tulee ottaa huomioonkohteen mah-
dollisuudet avata ja käyttää sivuja. Huomioitavaa on esimerkiksi kohteen Internet-
yhteydennopeusmikälisivustoillaonesimerkiksivideotataianimaatiota,taisuuria
kuvia.
Moodlen ulkopuolelle tehdyt Web-sivut voidaan myös helposti linkitettää jo-
honkin toiseen verkko-opetusalustaan. Näin ollen oppimateriaalisivuja ei tarvitse
tehdä uudelleen, mikäli opetusallusta tai sen hallinnoija vaihtuu. Materiaalin tek-
ijällä on usein myös enemmän mahdollisuuksia ja työkaluja omien nettisivujensa
hallinnointiinja muokkaamiseen.
Verkkokurssin testaus ja arviointi
Viimeisessävaiheessa(kuva7.1,vaihe4)kurssituleetestatayleisenkäytettävyy-
denjateknistenongelmienvaralta.Mikälimahdollista,kurssikannattaakoeajaate-
stiryhmällä,jolloin saadaan käyttäjäkokemuksia ja mielipiteitätoteutuksesta. Tes-
taus olisi hyväksi suorittaa erilaisilla verkkoyhteyksillä ja käyttöjärjestelmillä sekä
eriselaimiakäyttäen,jottamahdollisetkäytössäilmenevätongelmatsaadaanselville
ja ratkaistuksi. Esimerkiksi eri selaimetsaattavattoimia toisistaanpoiketen.Nämä
havaitut eroavaisuudet onhyvä mainitaoppimisympäristönkäyttöohjeissa.