Tutkimusmateriaali koostui Tampereen yliopiston, Åbo Akademin ja Oulun yliopiston opetussuunnitelmista, joista otettiin näytteitä joka viides vuosi sisällön analysointia varten. Tässä tutkimuksessa käydään läpi katsaus kolmen suomalaisen yliopiston, Tampereen yliopiston, Åbo Akademin ja Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen opetussuunnitelmaan.
Informaatiotutkimus
Se tutkii tiedontarpeita ja tiedonhankintaa organisaatioiden ja niiden tietojärjestelmien sisäisissä ja ulkoisissa toimintaympäristöissä (Alaterä & Halttunen. Tampere on 1990-luvulta lähtien keskittynyt pääasiassa tiedonhaun ja -hankinnan sekä tiedon ja dokumenttien hallinnan tutkimukseen.
Opetussuunnitelma
Helsingin yliopisto on tarjonnut 2000-luvun alussa myös tietotieteen opetusta osana ESR-rahoitteista kirjasto- ja tietopalvelualan tutkintokoulutusta (Hotari 2005). Historiallinen katsaus on erittäin Tampere-keskeinen, koska Tampereen yliopisto on toiminut tiedontutkimuksen edelläkävijänä Suomessa ja siksi sen historia on myös hyvin vaiheittaista.
Informaatiotutkimus suomalaisissa yliopistoissa
Tampereen yliopisto
Kirjasto- ja tietojenkäsittelytieteen vahva asema yliopistossa ja oppiaineena antoi vankan pohjan Järvelinin ja Vakkarin ajatuksille. Kirjastotieteen ja informatiikan tutkimuksen uusi suuntaus näkyi myös laitoksen ulkopuolisille, kun Tampereen yliopiston laitoksen ja oppiaineen nimi muutettiin vuonna 1994 Tietotieteen laitokseksi ja aineeksi.
Åbo Akademi
Mariam Ginmanin aloitettua Åbo Akademin ensimmäisenä vakinaisena kirjasto- ja tietojenkäsittelytieteen professorina, alkoivat myös ensimmäiset maisteriopinnot tästä aiheesta vuonna 1985. Samaan aikaan koko Åbo Akademin yliopistoorganisaatio koki muutoksen ja tiedekunnat korvattiin laitoksilla. .
Oulun yliopisto
Näiden tutkimusten ja hankkeiden kautta Åbo Akademin tutkimus on keskittynyt terveystietotutkimukseen, sosiaaliseen pääomaan, sosiaaliseen mediaan ja verkkomittauksiin. Nämä teemat loivat myös laajempaa yhteistyötä Åbo Akademin ja eri yliopistojen eri oppiaineiden välillä.
Informaatiotutkimuksen opetuksen tulevaisuus
Opetuksen ja tutkimuksen suhde yliopistoissa
Tämä luku antaa yleiskatsauksen yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen väliseen suhteeseen opetussuunnitelmien näkökulmasta sekä joitakin opetussuunnitelmien vertailuja. Annalan, Lindénin ja Mäkisen (2015) opetussuunnitelmatutkimuksen mukaan tutkimuksen ja opetuksen sekä opettajien ja opiskelijoiden välillä suomalaisissa yliopistoissa oli jonkin verran kitkaa, mikä antoi kuvan jakautuneesta yliopistomaailmasta. On kuitenkin huomattava, että opetussuunnitelmatyöllä on vain rajalliset mahdollisuudet toimia opetuksen ja tutkimuksen yhdistäjänä tilanteissa, joissa korkeakoulupolitiikan strategiat ja yliopistokäytäntö erottavat tutkimuksen ja opetuksen toisistaan.
Tutkimuksessa todetaan myös, että yliopistojen halu korostaa tiedeyliopiston perinnettä ja erityispiirteitä, kuten opetuksen ja tutkimuksen suhdetta, on viime kädessä ymmärrettävää ajassa, jossa elämme.
Opetussuunnitelmavertailut
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että monissa ulkomaisissa kirjasto- ja tietoalan (LIS) tai siihen liittyvien alojen opetussuunnitelmiin keskittyvissä vertailevissa tutkimuksissa päätavoitteena on luoda oppilaitokselle uudistettu opetussuunnitelma. Kigango-Bukeyan tutkimuksessa verrattiin East African Library and Information Studies (EALIS) -opetussuunnitelmaa vastaaviin Walesin, Botswanan ja Kapkaupungin yliopistojen opetussuunnitelmiin. Golub, Hansson ja Selden (2017) tulivat tutkimuksessaan siihen tulokseen, että opetussuunnitelmien perusteella skandinaaviset ja amerikkalaiset kirjasto- ja tietoohjelmat eroavat pääasiassa kurssien määrästä.
Department of Archives, Library and Information Science, Oslo Faculty of Social Sciences and Akershus University College of Applied Sciences, Norway.
Tutkimuskysymykset
Sisällönanalyysi
Aineisto
Analyysin toteutus
Informetriikka
Tulosten kaavioita lukiessaan tulee huomioida, että Oulun yliopiston aineisto alkaa poikkeuksellisesti vuodesta 1989 ja Åbo Akademin aineisto päättyy vuonna 2013. Kaaviosta näkyy, että yliopistosta ei löytynyt yhtään informatiikan kurssia. ei Oulusta kahdessa vanhimmassa aineiston opetussuunnitelmanäytteessä. Syy poikkeamiseen löytyy Oulun yliopiston Informatiikkatutkimuksen tutkimuslinjasta, jossa tietotekniikka mainitaan yhtenä ensimmäisistä tutkimusaiheista.
2000-luvulla kuitenkin Tampereellakin opetussuunnitelmissa oli vain yksi 5 op aine vuodessa.
Kirjasto
Toisaalta samasta kaaviosta näkyy, kuinka tietojenkäsittelytieteen opetus on kasvanut merkittävästi Oulun yliopistossa 2000-luvun aikana. Åbo Akademissa aineen opetus on aina ollut arvosanoista päätellen hyvin vaatimatonta tai kokonaan poissa. Myös opintosuoritusten määrä on laskenut Åbo Akademissa merkittävästi 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun opintopistemäärästä, kuten kaaviosta 2 näkyy.
Oulun yliopistossa kirjastopainotteiset kurssit eivät ole olleet painopisteenä 2000-luvun alun jälkeen, jolloin vuoden 2003 opetussuunnitelman mukaan kirjastoalan opintoja voitiin suorittaa 29 opintopistettä.
Tiedonhaku
36 Åbo Akademin kirjastotieteen kursseilla on koko tarkastelun ajan ollut vahva painopiste bibliografioissa, luetteloinnissa, luokittelussa ja julkaisemisessa ja niiden tutkimuksessa sekä kirja- ja kirjastohistoriassa. Voidaan varovaisesti olettaa, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietoalan koulutusohjelma on pystynyt vapauttamaan Oulun yliopiston Informaation tutkimuksen resursseja kirjastoaineen ulkopuolisiin tietotieteen aineisiin. 38 Åbo Akademissa tutkimuskurssien opetuksen laajuus on vaihdellut 9 pisteestä 21,5 pisteeseen, johon se on väliaikaisesti nostettu vuoden 2003 opintojaksolle.
Åbo Akademissa aineiston perusteella tiedonhaku ei siis ole koskaan ollut keskeistä opetuksessa.
Tiedonhankinta
Kaaviossa 4 näkyy, kuinka Tampere oli vielä 1980-luvun lopulla ainoa yliopistohankinta, johon myöhemmin liittyi Oulun yliopisto ja 1990-luvun lopulla Åbo Academy. Åbo Akademissa informaatiotutkimuksen yksi tutkimuksen painopisteistä on nimenomaan tiedonhankintatutkimus, joka selittää mainittujen opetussuunnitelmien melko laajat opintopisteet, mutta joka ei selitä sitä, miksi ainetta ei opetettu vuonna 2008 yliopistossa ollenkaan. Tiedonhankintatutkimuksen opetus yliopistossa alkoi luultavasti 1990-luvun lopulla, mutta sitä ei ole pystytty organisoida systemaattisesti kuten Tampereella.
Tietohallinto
Tietojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että vuodesta 2008 lähtien tietohallinnon opetus Tampereella on ollut hyvin pientä verrattuna vuoden 1998 opetussuunnitelman 36 opintopisteeseen.
Tieto- ja asiakirjahallinta
Tulosten perusteella Åbo Akademissa on ollut mahdollista opiskella tiedon ja dokumenttien hallintaa muutamille kursseille 2000-luvun alusta lähtien, mutta se ei ole laajentunut millään tasolla. Åbo Akademin ja Oulun osalta nämä näkökohdat ovat täysin linjassa yliopistojen asettamien tutkimusprofiilien kanssa, joihin ei sisälly tieto- ja dokumenttihallintatutkimusta.
Pelit ja interaktiivinen media
Interaktiivisen median kurssit luokitellaan kurssikuvauksen mukaan hypermedian ja internetin tutkimuksen kursseiksi sekä kursseille, joiden keskeinen sisältö liittyy vahvasti sosiaaliseen mediaan. Toisaalta kaavio 7 osoittaa, että jo vuonna 2013 interaktiivisen median tutkimus oli mahdollista suorittaa 47,5 opintopisteellä eli huomattavasti enemmän kuin samassa maisteriohjelmassa tehty pelitutkimus. Kuitenkin vuoden 2018 opetussuunnitelmassa Game Studiesia voitiin opiskella yhteensä 69 opintopistettä, kun taas Interaktiivisen median opintoja oli hieman pienempi opintopisteen taso (51 op).
Pelitutkimusta tai interaktiivista mediatutkimusta ei varsinaisesti mainita minkään tutkittavan yliopiston tutkimusprofiilissa, mutta Tampereella interaktiivinen media on ollut kurssin nimessä vuodesta 2010, jolloin hypermedia tuli osaksi kurssia.
Työelämä ja informaatio-oikeus
Harjoittelun lisäksi järjestettiin samana vuonna käytännön asiakaspalveluun tähtäävä kurssi, joka kattaa 2 viikkoa opiskelua eli noin 3,5 opintopistettä. Toinen poikkeama löytyy Tampereen yliopiston vuoden 2008 opetussuunnitelmasta, jossa harjoittelun lisäksi on 5 opintopisteen kenttätyöprojekti, jossa tavoitteena oli oppia myös asiakaspalvelusta kehitysprojektin kautta. Kyselyssä tietooikeudellisiksi kursseiksi on tunnistettu tekijänoikeuksia ja muita tietotyön kannalta keskeisiä juridisia aiheita käsittelevät kurssit.
Tulosten mukaan Oulun yliopistossa on ollut vuodesta 1998 lähtien 1-2 tietooikeudellisiksi kursseiksi luokiteltua kurssia eli yhteensä 3-5 opintopistettä.
Viestintä, oppiminen ja opetus
Oppiminen ja opettaminen -luokan opintopisteet koostuvat kursseista, jotka sisältävät medialukutaitoa, pedagogiikkaa, psykologiaa ja oppimisprojekteja. Aineiston uusimmassa opetussuunnitelmassa vuodelta 2018 kyseistä opintoyksikköä ei enää ole, vaan lähes samannimiset aineet sisältyvät opetussuunnitelmaan yksittäisinä aineina. Åbo Akademissa ja Oulun yliopistossa aineiston pohjalta on opetettu oppimiseen ja opettamiseen liittyviä kursseja vuodesta 1998 lähtien.
Turun ja Oulun kurssit kattavat kuitenkin pitkälti samoja aiheita kuin Tampereella, eli informaatio- ja medialukutaitoa.
Yleiset informaatiotutkimuksen kurssit ja tutkimusmenetelmät
49 Kuten kaaviosta 10 näkyy, Oulun yliopiston tietotekniikan yleiskurssit on järjestetty paljon laajemmin kuin muissa yliopistoissa. Myös vuonna 2003 Tampereen yliopistossa opetettiin vastaavia tietotyön kursseja, luettavissa täällä yleisinä tietotieteen kursseina. Tutkimusmenetelmien kurssit ja niiden opetuksen laajuus antavat käsityksen siitä, kuinka monta tutkimustaitoa opinnoissa on tarkoitus sisällyttää, sillä suurin osa tähän kategoriaan luokitelluista kursseista on pakollisia kursseja aineen opiskelijoille. kandidaatin tutkintoon - tai pro gradu -tutkielmaan.
Åbo Akademissa ja Oulun yliopistossa opetusmenetelmien kurssit eivät 1980-luvun lopulla olleet yhtä laajat kuin Tampereella.
Tampereen yliopisto
Tiedon- ja dokumentinhallinnan tavoin interaktiivinen media- ja pelitutkimus opintopisteiden kanssa sekä tiedonhaku ovat laajimmat opetustrendit vuoden 2018 uusimmassa tutkimuksen opetussuunnitelmassa. Tampereen yliopiston materiaalin laajoista erikoistumismahdollisuuksista huolimatta Viestintä ( L) -kursseja tai tietolakia tai etiikkaa (K) ei ole koskaan sisällytetty informaatiotutkimuksen opintoihin. Viestintäkurssien puute selittyy yksinkertaisesti sillä, että Tampereen yliopistossa on aina ollut vahvaa informaatioteorian opetusta ja myöhemmin journalismia ja viestintää.
Tämä ei sinänsä aiheuta opiskelijoille minkäänlaista ongelmaa, sillä Tampereen yliopistossa on laaja valikoima valinnaisia ja opiskelijoilla on niin sanottu vapaa sivuaineoikeus.
Åbo Akademi
Åbo Akademin kirjastoopetus oli kuitenkin alusta alkaen hyvin käytännöllistä ja tiedonhaku soveltui käytännölliseksi kirjasto-opintojen täydennykseksi. Tiedonhakua ei kuitenkaan mainita Åbo Akademin informaatiotutkimuksen tutkimuspainotuksissa, vaan tutkimusprofiilista löytyy tiedonhallinta- ja tiedonhakututkimus. Tutkimusprofiilien suuntauksista tulosten perusteella voidaan todeta, että tiedonhankintatutkimus näkyy Åbo Akademin opetuksessa vielä 2010-luvulla, mutta 2000-luvun alun jälkeen tietohallinnon tutkimusta ei enää ole opetuksessa.
Tutkimustulosten perusteella Åbo Akademin informaatiotutkimuksen tutkimusprofiili ei heijastu niin voimakkaasti opetuksessa kuin esimerkiksi Tampereella.
Oulun yliopisto
55 Åbo Akademin osalta voidaan kuitenkin todeta, että informaatiotutkimuksen laitos Åbo on myönnettyjen opintosuoritusten perusteella Suomen pienin Informaation tutkimuksen laitos. Oulun yliopiston opintopisteiden suuri määrä tiedonhaussa selittyy osittain sillä, että opetussuunnitelmissa tiedon etsiminen ja hankkiminen yhdistettiin säännöllisillä kursseilla ja analyysissä aineet luokiteltiin tiedonhakuun. Oulun yliopiston opetussuunnitelmissa oli muihin yliopistoihin verrattuna huomattavasti enemmän tiedonhakua yleisesti käsitteleviä aineita.
Kaikki nämä tekijät huomioon ottaen voidaan sanoa, että Oulun yliopiston tietotutkimuksen tutkimuspuoli heijastuu myös koulutukseen.
Tulokset verrattuna aiempaan tutkimukseen
Uudemmat yliopisto-opetussuunnitelmat ovat varmasti linjassa Aaltosen tutkimuksen tulosten kanssa, sillä käytännön kurssit vähenevät 2000-luvun lähestyessä. Jo se, että jokaisella tutkimukseen osallistuneella yliopistolla on omat ainutlaatuiset tutkimusprofiilinsa, osoittaa, ettei tutkimuspuolella ole yhtenäisyyttä. 2015) tutkimuksesta, jossa yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen suhdetta kuvattiin osittain keinotekoisesti säilytetyksi, informaatiotutkimuksen tutkimukselle ja opetussuunnitelmiin perustuvalle opetukselle löytyy selkeitä lähentymiskohtia.
Tutkimuksen ja opetuksen suhde ja tietotutkimuksen identiteetin rikkominen yleensä ovat ehkä suurimmat esteet yliopistojen yhteisen pedagogisen ytimen etsimisessä.
Tutkimuksen rajoitteet ja jatkotutkimus
Tämä ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista tutkimukseen valituilla materiaaleilla, sillä vanhimpien opetussuunnitelmien tutkintorakenteet poikkesivat nykyisestä kaksitasoisesta yleiseurooppalaisesta mallista. Tämän tutkimuksen osalta ei kuitenkaan pidetty hyödyllisenä käyttää kirjasto- ja tietoteollisuuden julkaisujen luokitteluun suunniteltua JITA-luokitusta, koska tietotekniikan suomalaisten opintojen kurssit ainakin tämän aineiston kanssa. tutkimus on jaettu melko huonosti JITA-kategorioihin.
Loppusanat
Yliopistojen maisterikoulutusta käytettiin osaamisuudistustena ja valtakunnallisena koulutusinnovaationa. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_ammattikorkeakoulu- jen-maisterikoulutus-osaamisen-uudistajana-ja-kansallisena-koulutusinnovaationa_ly-hyt-verkko.pdf?_t=15086 Tiedontutkimuksen perusteet ja interaktiivinen media. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle Informaatiotutkimus_Helsingin_yliopistossa.pdf?sequence=1&isAllowed=y Tietotutkimusta käytetty Oulun yliopistossa 20 vuotta. 65 kirjasto- ja tietotutkimuksen laitosta Walesin, Botswanan ja Capetownin yliopistoissa. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?langu-age_content_entity=fi Käytetty kirjastoopinnot tieteenalana - oppiaineinformaation ja interaktiivisen median alku. 2013).
Nordenstreng (toim.) Joukkotiedotusvälineet ja yleisö. 1972) Community Characteristics and Public Libraries: A Study of Environmental Influence on Library Use and Functions.
TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT OPETUSSUUNNITELMAT
