Kirjeenvaihtajista ja toimittajien tiedonhankinnasta on tehty useita tutkimuksia, mutta aikaisempaa tutkimustietoa näiden yhdistelmästä on vähän. Monilta kirjeenvaihtajilta puuttuu myös muita vakiintuneita henkilökohtaisia lähteitä, koska aihepiiri on niin laaja ja samat aiheet eivät toistu usein. Jotkut osaa hyödyntää niitä, mutta jotkut eivät, koska kotitoimitustyö on niin erilaista kuin ulkomailla.
J OHDANTO
V IESTINTÄ - VAI INFORMAATIOTIETEELLISESTI ?
Taustaa lienee sanottava, että työskentelen toimittajana ja olen tehnyt palveluita STT-Lehtikuvan1 kansainvälisessä jakelussa.
T IEDONHANKINTA
T IEDONTARVE JA TIEDONHANKINTA
- Lyhyesti peruskäsitteistä
- Taustoitusta vai täsmähakua? Orientoivan ja praktisen tiedon tarve
Tiedonkeruu on harvoin lineaarinen prosessi, joka alkaa tiedon tarpeesta, etenee tietolähteiden kautta suoraan tavoitteeseensa ja päättyy tiedon käyttöön. Toimittajien ammatillinen tiedonkeruu on hyvä esimerkki näiden kahden rinnakkaiselosta, vaikka paikoin voi olla vaikeaa määrittää, mikä tarve on. Tietotarpeiden suuntaamiseen voi esimerkiksi lukea oman alansa tietokirjallisuutta, mutta tarpeeseen voi auttaa myös päivittäiset tv-uutislähetykset (Haasio & Savolainen 2004, 25).
A MMATILLISEN TIEDON HANKINTA
- Ammatillisen tiedon hankinnan malleja
- Tiedonhankinnan peruskomponentit
- Yleismalli ja tehtävälähtöinen malli
- Toimittajan tiedonhankinta
- Tiedontarpeet deadlinen puristuksessa
- Toimittajan tiedonhankinnan perusmalli
- Tutkimuksia sanomalehtitoimittajien tiedonhankinnasta
- Sähköiset työkalut tiedonhankinnan apuna
- Kirjeenvaihtajat eristyksissä
Tiedonkeruututkimukset osoittavat myös merkkejä siitä, että ammatillisen tiedon hankkiminen ja arkielämän ei-ammatillinen tietämys alkaa paikoin sulautua yhteen. Jos tarkastellaan tieteellisten ympäristöjen ulkopuolisia ammattiryhmiä, toimittajat ovat olleet yksi suosituimmista ammatillisen tiedon hankinnan tutkimuskohteista. Ginmanin mukaan toimittajan tiedonhankinta liittyy kiinteästi työprosessiin, ja suurin osa aihetta koskevista tutkimuksista on lähtenyt tästä lähtökohdasta.
KIRJEENVAIHTAJIEN MAAILMA
A IKAISEMPI TUTKIMUS
Taru Tuohiniemen (2004) viestinnän pro gradu -työn aiheena oli Ylen ulkomaankirjeenvaihtajien kokema työn muutos 1970-luvulta 2000-luvun alkuun. Ammattiryhmä, joka Turo Uskalin mukaan oli vielä 1990-luvulla viestintätutkimuksen "unohdettu ryhmä", todettiin ainakin Suomessa suosituksi tutkimuskohdeksi.
S UOMALAISEN KIRJEENVAIHTAJAVERKOSTON KEHITYS – G ENEVEN KAUTTA B RYSSELIIN
- Sijoittelun perusteet
- Huoli tulevaisuudesta
Sosialististen maiden vallankumousten ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vasemmistolaiset Kansan Uutiset ja Tiedonantaja alkoivat pudota marginaaleihin ja Uusi Suomi katosi sanomalehtikartalta kokonaan 1990-luvun alussa. Kun Lontoota pidettiin vielä 1950-luvun alussa maailman keskipisteenä, 1970-luvun lopulla kaupungin paino oli laskussa (Vesikansa ja 51). Yleisradion päätoimittaja Hanna Torniaisen haastattelemana kertoi, että 1980-luvun lopulla kirjeenvaihtajapaikan vuosikustannukset yhtiössä arvioitiin olevan noin miljoona markkaa.
U LKOMAANKIRJEENVAIHTAJAN TIEDONHANKINTA
- Tyytyminen toisen käden lähteisiin
- Tiedon saatavuus: maassa maan tavalla
- Pysyvät ongelmat ja uutiskilpailun paradoksi
Kun korkeatasoisia haastatteluja ei saada, uutisaiheista tehdään suomalaisille ymmärrettäviä kuvailemalla niiden vaikutusta tavallisten amerikkalaisten elämään (esim. 76). Työn alussa Pekosen haastattelemilla kirjeenvaihtajilla oli selkeä käsitys siitä, miten he voisivat parantaa Yhdysvaltoja koskevaa mediaraportointiaan, mutta asemapaikalle saavuttuaan kirjeenvaihtajat kokivat olevansa rutiinien kiinni ( esim. 113). Haastatellut kirjeenvaihtajat kokivat, että heiltä odotetaan analyyseja ja kommentteja, mutta niiden tekemiseen on harvoin aikaa (lainattu kohdassa 85).
E MPIIRISEN TUTKIMUKSEN ASETELMA
- T UTKIMUSONGELMAT
- E MPIIRISEN AINEISTON KERUU : HAASTATELTAVINA 11 ENTISTÄ KIRJEENVAIHTAJAA
- H AASTATTELUIDEN TOTEUTTAMINEN
- A INEISTOLÄHTÖINEN ANALYYSI
Haastatteluja suunnitellessani arvioin, että minun tulisi käyttää noin kymmentä entistä kirjeenvaihtajaa informantteina, jotta saan tarpeeksi materiaalia kvalitatiivisen tutkimuksen tekemiseen. Kahta lukuun ottamatta (yksi ei vastannut yhteydenottoon ollenkaan, yksi suostui alun perin mutta keskeytti yhteydenoton ilmeisesti kiireellisyyden vuoksi) kaikki ensisijaisesti kohdennetut henkilöt suostuivat haastatteluun. Haastatteluissa kävi ilmi, että kaksi haastateltavaa oli työskennellyt ulkomailla freelance-sopimuksella, mutta kokopäiväisesti ja pitkälti samalla toimenkuvalla kuin vakituiset kirjeenvaihtajat.
Osa haastatelluista oli työskennellyt lyhyempiä jaksoja ulkomailla freelancerina, harjoittelijana tai työvaihdon kautta, mutta haastattelut koskivat kokoaikaista kirjeenvaihtajatyötä. Tiedonhankinnan ja sen mukana journalistisen työn tuloksena voimme puhua vain kirjoitetusta artikkelista, emmekä puuttua tv-lähetyksiä varten tuotettuun materiaaliin. Haastateltujen työnantajat kirjeenvaihtaja-aikana: Helsingin Sanomat (4), MTV3/STT (apukirjeenvaihtaja) (2), Ilta-Sanomat (2), STT (1), Kauppalehti (1), Turku Sanomat / maakuntalehdet ( kirjeenvaihtaja) (1).
Tutkimukseni on pääosin kvalitatiivista, mutta analyysini tueksi olen kerännyt haastatteluissani myös kvantitatiivista tietoa. Haastattelujen tekeminen oli helppoa, koska toimittajat ovat tottuneet puhumaan ihmisten kanssa ja osaavat siten myös asettua vastaajiksi. Kirjeenvaihtaja on siksi päivittäin tai melko usein käyttänyt sektoriin 1 sijoittamiaan lähteitä tarkan tiedon tarpeisiin.
Maiden esittelyn tarkoituksena on esitellä kirjeenvaihtajan tiedonhankinnan kontekstia, ei vertailla, missä maassa on helpoin työskennellä.
TUTKIMUKSEN HAVAINNOT : ULKOMAANKIRJEENVAIHTAJAN TIEDONHANKINTA
T YÖN LUONNE JA TIEDONHANKINTA ULKOMAILLA
- Säännölliset ja epäsäännölliset rutiinit
- Työn itsenäisyys ja yksinäisyys
- Korrespondiittis – kirjeenvaihtajan ammattitauti
- Vieras kieli
- Uutisia, taustoitusta ja ilmiöitä
- Tiedonhankintatapojen mukauttaminen
Tietysti se on myös osa tiedon keräämistä, että saat jopa ne tiedot, joten joudut tekemään monenlaisia toimenpiteitä." H3. Myös itseluottamus kasvaa todennäköisesti, että kun pelaat -- ja kielitaitosi tulee paljon paremmaksi. nestettä, vaikka se olikin nyt nestettä, mutta - tavallaan alkaa tuntua siltä, että olet paikallinen, paikallinen siellä." H1. Tietenkin englannin taitoni oli parempi, kun menin sinne, mutta sitten taas, kun tiesin, että tulemme olemaan täällä vielä muutaman vuoden, en uskaltanut luottaa heti siihen Saksan maahan ja annoin itseni. annettu aika olla täydellinen työkieli minulle, mitä tahansa se vaatii.
Mutta Intia on ilmeisesti hyvä länsimaiselle toimittajalle, koska se on vanha brittiläinen siirtomaa, joten englanti on erittäin laajalti puhuttu kieli." H11. Kaksi haastateltavaa huomautti, että uutisominaisuusosion kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti. , koska uutistyötä on määrällisesti enemmän, mutta ominaisuudet vievät enemmän aikaa Helsingin Sanomien neljästä kirjeenvaihtajasta yhdelle "enemmistö oli ehdottomasti uutistyötä", yhdellä uutisfunktiojako arvioitiin 50-50, yhdellä 40- 60, yhdelle 5-95.
Ja tein myös tv:lle kameratarinan samasta aiheesta sunnuntaiksi, joten se oli tavallaan tehokasta toimintaa, eivätkä he syöneet toisiaan, jos he tulivat käytännössä samaan aikaan tai melkein samaan aikaan. "H7 . Se on tavallaan ja mielestäni kirjeenvaihtajan työn tärkein tehtävä ymmärtää se suuri muutos, joka siellä tapahtuu." H9. Tottakai se menee omalle puolelleni, mutta kyllä, viimeisissä vaiheissa keksin samanlaisia asioita, jotka AP33 keksi muutamaa viikkoa myöhemmin ja pystyi kertomaan suomalaisille." H5 Washingtonissa työskentelevä kirjeenvaihtaja kertoi, että kirjeenvaihtajakauden edetessä hän löysi monia hyödyllisiä lähteitä, joista hän ei ollut koskaan ennen kuullut.
Mutta se on silti tärkeämpää kuin moni muu paikka, et mene jonnekin Brookings Instituteen, vaan mene vain kuuntelemaan ulkopolitiikan huippuasiantuntijoita.” H6.
T IEDONLÄHTEET
- Medialähteet
- Sanoma- ja aikakauslehdet
- Televisio ja radio
- Internet
- Tietokirjat
- Lähdekritiikki
- Henkilölähteet
- Miten kontakteja hankitaan?
- Asiantuntijat
- Muut toimittajat
- Fikseri
- Arjen asiantuntijat
Ja se oli erityisen hyvä sellaisessa asiassa, kun haluttiin usein tietää, mistä venäläinen media nyt kirjoittaa, kuinka Venäjä nyt reagoi tähän Anton-pojan tapaukseen, miten se on. Se oli erittäin helppoa." H7 Internetin merkitys tiedonhankinnassa korostuu, jos kirjeenvaihtajan toimenkuvaan sisältyy vähän omia aiheita ja paljon verkkouutisia. Kun olen itse ollut tilanteessa ja näen, että tilanteesta tehdään (TV)-tarina, se on niin kieroutunutta kuin se saa.
Että sillä tavalla se on erilaista verrattuna työhön täällä Suomessa, suuressa mediassa, jossa on tavallaan osa työtä asioiden sotkeminen. Joten oli erittäin tärkeää löytää oikeat asiantuntijat ja oikeat ihmiset, jotka ovat mukana tilanteessa, tai löytää taustaksi henkilöitä, joiden kanssa voi puhua, jotka kertoisivat asioita ja kertovat, onko täällä jotain uutta. Se on hirveän vaikeaa, suomalainen toimittaja ei pysty --, turha takoa päätäsi seinään liian kauan yrittääkseen saada huippuhaastattelun." H6.
Esimerkiksi, kun paikalla on ihmisiä eri aloilta tai kollegoita, toimittajia, se on todella tärkeää. Ehkä oli myös pieni yllätys sinulle, että kyllä, useimmat isoja työkaluja käyttivät puhuivat meidän kaltaisillemme. Kyllä, tapasimme vähän, ja se oli mukavaa, sillä eräs Ylen toimittaja oli kerran kysynyt ystävältä, kilpailetteko toistenne kanssa tarinoista, ja hän oli sanonut, että no ei.
Tärkeää oli, että assistentilla oli käytössään suhteverkostonsa ja ystäväpiirinsä sekä kaikki tuttavansa.
A SEMAMAAN ERITYISPIIRTEET TIEDONHANKINNASSA
- Viranomaistiedon saatavuus
- Haastateltavien tavoittaminen
- Paikallisen median hyödyntämiskelpoisuus
- Byrokratia ja lainsäädäntö
- Infrastruktuuri ja tietoliikenneyhteydet
Viro -- minusta oli hieman yllättävää, että siellä viranomaisten viestintä on loppujen lopuksi melko avointa, ja he suhtautuvat melko myötämielisesti sellaisiin lähestymistapoihin ja niin edelleen, ja he antavat tietoa ollenkaan (nauraa) vapaaehtoisesti." Se on vähän hauska paikka, kun kaikki tietävät, että iltapäivälehdistö ottaa veitsen pois ihmisten yksityisyydestä ja se kaikki tulee ulos." H1. Kiinalainen kirjeenvaihtaja muutti alun perin sanomansa pysähdyksen kahdeksaan, koska "saat aina jonkun lopussa, vaikka hän olikin hitaampi".
Se oli sinänsä merkittävää." H9 Venäjältä: "Ongelma on, että siellä on niin kauheaa propagandaa ja vääristelyä. Ulkomaat eivät voi koskaan, esimerkiksi uutistoimistot, seurata Venäjää kuten venäläiset itse, joten se on tietysti kuin ensisijainen lähde. He ovat juuri sellaisia, brittien kanssa voi nähdä, että heillä on aina ollut omat säännöt, tai ne eivät ole olleet sellaisia yleiseurooppalaisia sääntöjä, mutta ne ovat - kaikki on tehtävä siellä. omalla tavallaan, koska niin se on. aina tehty". H4.
Toinen haastateltu venäläinen kirjeenvaihtaja nauroi kun kysyttiin byrokratian tuomista vaikeuksista: "Tämä byrokratia on täysin käsittämätöntä." Hänen mukaansa suuriin tapahtumiin toimittaja jouduttiin joskus akkreditoimaan "kuukautta etukäteen", ja esimerkiksi valtiovierailujen aikana käytännön järjestelyistä turvatarkastuksissa tuli "maksimi vaikeaa ja epämukavaa". He pyysivät ystävällisesti anteeksi, mutta haastattelu oli tehtävä ulkona, koska minulla ei ole lupaa päästä heidän tiloihinsa, ei edes aulassa." H7. Ihmisiä on niin paljon, että liikkuminen paikasta toiseen on hidasta ja tietoliikenne- ja puhelinverkot ovat usein ruuhkaisia.
Jos sinun on oltava kotona, jos asentaja tulee, hän ei ehkä tule, kun hän sanoi.
P ALUU KOTIMAAHAN – MUUTTUNUT TIEDONHANKINTA ?
No, luen edelleen kaikkia niitä ulkomaisia sivustoja ja aikakauslehtiä, ja -- itse asiassa ne usein tuottavat tarinoita tai jos on tiettyjä ilmiöitä -- varsinkin nyt kun meillä ei ole siellä esimerkiksi Ruotsissa kirjeenvaihtajaa, voit yritä saada ne tarinat sieltä haettavaksi. Lisäksi minulla on tietysti myös asioita, kuten numeroita ja paikkoja ja ihmisiä, kun niitä tarvitaan, minne soittaa ja mitä tehdä, se kanta on laajentunut valtavasti." H4. Haluan seurata tiettyjä asioita, jotka liittyvät niin suuriin asioihin, kuten EU-asiat ja niin edelleen, joten minun on helppo kääntyä noiden saksalaisten välineiden puoleen." H5 Venäjällä työskennellyt kirjeenvaihtaja kertoi, että hän on Suomessa yrittänyt ylläpitää päivittäistä rutiinia seurata venäläistä mediaa.
Jotkut kokivat kirjeenvaihtaja-aikanaan tottuneensa käsittelemään niin suuria tietomääriä, että kyky jäsentää ja suodattaa tietoa tuli selvemmin esiin. Sinun täytyy tuntea monia ihmisiä eri aloilta ja asioissa voi mennä pidemmälle, jos sinulla on tällä alalla yhteyshenkilö." H9. He voivat heti, useimmissa tapauksissa hyvin nopeasti, sanoa "ei se niin ole". " H4.
Että kun tottui työskentelemään yksin, ympäristössä, jossa ihmiset ovat yleensä melko vastahakoisia antamaan tietoa ja niin edelleen, siitä tuli vähän kuin en välttämättä ole enää ensimmäinen "ei". Se ei välttämättä ole hyvä laatu, mutta luultavasti lisäsi jotain, ja ylipäätään jotain, mikä ei tehnyt asioista pelottavia." H7. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan kokeneet, että kirjeenvaihtaja-aika muokkasi ja kehitti heidän tiedonhankintataitojaan.
En usko, että olen kehittynyt kauheasti tiedon etsijänä; että kun palaan tänne, en todennäköisesti ole parempi tiedonhakija Suomessa kuin olin ennen Suomen-matkaani.
T ULOSTEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Ulkomaisen kirjeenvaihtajan tiedonkeruussa seurataan lukuisia medialähteitä kaikkina työpäivinä ja usein myös vapaa-ajalla, pyritään jatkuvasti laajentamaan kontaktiverkostoa ja mukauttamaan (yleensä työläs) tiedonkeruu asemamaan olosuhteisiin. Haastatteluissani osa entisistä kirjeenvaihtajista myönsi suoraan, että yksinäisyydellä ja työyhteisön puutteella oli tai voisi olla vaikutusta työn laatuun. Joidenkin mielestä työ oli tehokkaampaa, kun lähityöyhteisöstä ei kuulunut melua eikä yksinäisyys häirinnyt.
Kuitenkin vasta ajan edetessä kirjeenvaihtajana oppii, mihin lehtiin kannattaa käyttää aikaa ja mitä vaihtoehtoja niille on. Suoralla puheella kerrottiin esimerkiksi työnantajan kuivista vuodenajoista, jolloin asemakaupungin ulkopuolelle ei ollut mahdollista tehdä työmatkoja. Eräs haastateltava kiteytti työnantajansa toimintaperiaatteen nauraen, että työtä "ei tehdä niinkään suurilla resursseilla, vaan hyvillä koukuilla".
Tämä havaitaan muun muassa siinä, että työmatkoja on enemmän ja tilaa on tarvittaessa kiinnikkeiden käytölle. Monien mielestä myös kyky käsitellä suuria tietomääriä ja sivuuttaa epäolennainen kehittyy ajan myötä kirjeenvaihtajana. Joissain maissa tiedon vastaanottomekanismit ovat niin samankaltaisia kuin Suomessa, ettei suuria eroja ole, ja joissain maissa ne ovat niin erilaisia, että ulkomailla opittua ei ole mahdollista soveltaa kotimaan jakeluun.
Suomessa tiedon saaminen on helpompaa paitsi tutun ympäristön vuoksi, myös siksi, että toimitus tulvii uutisia ulkopuolisista lähteistä.
J ATKOPOHDINTAA
L ÄHTEET
L IITTEET
Kaavion tarkoituksena oli selvittää, kuinka usein eri lähteitä käytetään ja mihin tietotarpeisiin mitä lähteitä yleensä käytetään.
