Yrittäjille esitetyt kysymykset olivat heidän oma menestys innovaatioympäristön eri tekijöissä, kuinka ulkopuoliset toimijat tukivat yritystä näissä asioissa, kuinka kukin näistä ulkopuolisista tukijoista onnistui tukemaan yritystä erikseen tarkasteltuna sekä yrittäjien tarpeet erilaisiin tarpeisiin. yrityksen tarjoamat palvelut. Yrittäjien mukaan rahoituksen saatavuus on hyvä, mutta sen tärkeys oli pienempi kuin monet muut tekijät.
JOHDANTO
INNOVAATIOKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY
- M ITÄ OVAT INNOVAATIOYMPÄRISTÖ JA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ ?
- M IKÄ ON KANSALLINEN INNOVAATIOKAPASITEETTI ?
- M IKÄ ON JULKISEN SEKTORIN ROOLI INNOVAATIOYMPÄRISTÖSSÄ ?
- Markkinoiden epäonnistuminen
- Pareto-tehokkuus vs. markkinoiden osittainen tehokkuus (Interim efficiency)
- Ulkoisvaikutukset
- Patentit, patenttikilpailu sekä liiallinen T&K-panostus
- S ELVITYKSEN TAUSTAA
Siksi julkisen sektorin roolia tarkastellaan teoreettisesta näkökulmasta, jotta ymmärrettäisiin paremmin sen markkinoille osallistumisen perusteet. Tämä ja edellä mainitut epätäydellisesti määritellyt omistusoikeudet ja niiden siirtämättömyys voivat johtaa tutkimus- ja kehitystoiminnan vähenemiseen. Heidän mukaansa on laaja hyväksyntä, että julkinen sektori voisi toiminnallaan tukea tutkimus- ja kehitystoimintaa mahdollisimman suuren yhteiskunnallisen hyödyn takaamiseksi.
Siksi yhteiskunnan on luotava instituutioita, jotka kykenevät keräämään (ja mahdollisesti levittämään) tietoa saavuttaakseen paremman lopputuloksen kuin osittaisella tehokkuudella voitaisiin saavuttaa. Tästä syystä yhteiskunnan ei pitäisi puuttua markkinoiden toimintaan sellaisilla tavaroilla, joita markkinat eivät juuri ulkoisvaikutusten vuoksi tuota tarpeeksi. Toisaalta, kun useat yritykset kilpailevat patentista, tutkimusta voi olla markkinoilla jo liikaa, jolloin T&K:n verottaminen voi olla tarkoituksenmukaisempaa kuin sen tukeminen.
Kauko väitti myös, että joissain oligopolitilanteissa julkinen yritys voi olla tehokas keino rajoittaa liiallista tutkimus- ja kehitystyötä teknologiakilpailussa, jossa vallitsee voittaja vie kaiken -tilanne. Tutkimus ottaa kantaa myös siihen, mihin julkisen sektorin tulisi kiinnittää huomiota innovaatiopolitiikkaa kehitettäessä ja yrittäjyyttä kannustaessaan.
KYSELYTULOSTEN ANALYSOINTI
- ZEF- MENETELMÄ
- A INEISTON KUVAUS
- O MA SUORIUTUMINEN JA SEN TÄRKEYS ERI TOIMINNOISSA
- Y KSITYISILTÄ JA JULKISILTA TOIMIJOILTA SAATU TUKI
- Y MPÄRISTÖN ERI JÄSENIEN ANTAMA TUKI
- T ARPEET YHTEISKUNNAN TARJOAMILLE TOIMINNOILLE
- P UUTTEET INNOVAATIOYMPÄRISTÖN OSATEKIJÖISTÄ SEKÄ YRITYSTEN
Tarpeita tiedusteltiin seuraavista toiminnoista: Yleiset neuvonta-/tukipalvelut, kansainvälistymisen neuvonta-/tukipalvelut, neuvonta-/tukipalvelujen saatavuus "yhden luukun kautta", ideoiden "helppo ja nopea" testaus, tietoa olemassa olevista innovaatioista ja niiden käyttö ja verokannustimet. Suurin osa kyselyyn vastanneista yrittäjistä työskenteli vähittäiskaupan ja palvelualoilla sekä teollisuudessa ja teollisuudessa. Saman tekijän merkitys yritykselle oli kuitenkin pienin kaikista tekijöistä, mikä selittää suorituskyvyn alhaisen tason, koska useimmissa tapauksissa alhainen merkitys johtaa yleensä vähäiseen investoimiseen.
Selkeänä kehityskohteena nousevat esiin olemassa olevien innovaatioiden tuntemus ja niiden hyödyntäminen (8) sekä ammattitaitoisen työvoiman hankkiminen (9). Suhteellisessa analyysissä vastaajien asenteita ei oteta huomioon, vaan vastaukset osoittavat tarkalleen, kuinka vastaukset sijoittuvat suhteessa toisiinsa. Suhteellisesti sanottuna olemassa olevien innovaatioiden ja niiden hyödyntämisen tuntemus (8) ei enää ole kriittisten kohtien joukossa, joten se näyttää olevan vähemmän tärkeä kysymys.
Näitä kohtia, joissa yrittäjät kokevat saaneensa julkista tukea, ovat yritysten ja oppilaitosten yhteistyön rakentaminen (4) ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus (9). Tämä analyysimenetelmä tulkitsee vastausten välisiä suhteita, mikä tarkoittaa, että jos jokin piste on esimerkiksi alanurkassa, se ei välttämättä ole täysin tueton, mutta se sai suhteellisesti vähiten tukea. Vastaukset sijaitsevat vastaustaulun kulman läheisyydessä, mikä tarkoittaa, että tukea saatiin yleensä sekä (julkisista että yksityisistä) lähteistä.
Eniten julkista tukea saatiin ammattitaitoisen työvoiman hankkimiseen (9) ja yksityistä tukea eniten myyntitaitojen kehittämiseen (6). Toisaalta yritysten välisen yhteistyön rakentamiselle ei ollut julkista tukea, kun taas yksityinen tuki tälle tekijälle oli korkea. Lisäksi joissakin kommenteissa kritisoitiin sitä, että tuet menevät vain suurille yrityksille tai vain tuotantosektoreille.
Oma yritykseni kasvoi viidessä vuodessa 17 hengen ja noin 20–50 alihankkijan yritykseksi täysin ilman julkista tukea. Julkisista organisaatioista oppilaitokset (4) onnistuivat kuitenkin hieman paremmin tukemaan yrityksiä kuin TE-keskukset, vaikka niiden merkitys yritykselle ei ollut yhtä suuri kuin TE-keskusten. Neuvonta-/tukipalveluita ovat nähneet myös yritykset, joilla on 60–80 % liikevaihdosta T&K-menoja ja joissa ei ole erilaisten innovaatioympäristön tekijöiden vuorovaikutusta.
Ideoiden "helppo ja nopea" testausvaihtoehdon tarve oli keskimäärin alle 50, mikä tarkoitti, että tällaiselle testausvaihtoehdolle ei ollut tarvetta. Suurin osa eri alaryhmistä koki tarvitsevansa tietoa jo olemassa olevista innovaatioista ja koki tarvetta käyttää niitä.
YRITYSTEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖN NYKYTILANNE
- T YÖVOIMAN SAATAVUUS
- R AHOITUKSEN SAATAVUUS
- I NNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN JA YHTEISTYÖ TUTKIMUSLAITOSTEN KANSSA
- M YYNTI / MARKKINOINTIOSAAMINEN JA YHTEISTYÖ YRITYSTEN KANSSA
Tulokset heijastavat sitä, että vähemmän koulutettua työvoimaa vaativat sektorit näkevät työvoiman saatavuudessa aukkoja enemmän kuin korkeasti koulutettua työvoimaa käyttävät sektorit. Toisaalta koulutus- ja konsultointi- sekä pankki-, rahoitus- ja vakuutusalat arvioivat tilanteensa ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden suhteen jokseenkin hyväksi.
YRITTÄJIEN SAAMA TUKI
Y RITTÄJÄN TUKIVERKOSTO
Kaikenlaiset yritykset osallistuivat kyselyyn (mukaan lukien parturit ja minimarketit), joten niillä kaikilla ei väistämättä ole puolustettavaa innovaatiota. Tilitoimistot, yhteistyökumppanit ja ystävät/lähipiirit olivat ehdottomasti ainoat tahot ympäristössä, jotka yrittäjät näkivät toimintansa tukena. Mielenkiintoisin tulos oli, että julkisen sektorin tukipalvelut eivät pystyneet tukemaan yrityksiä niiden liiketoiminnassa absoluuttisesti.
Tässä vaiheessa on muistettava, että 1 118-1 119 pienyrittäjää eri toimialoilta (mukaan lukien esimerkiksi parturit, supermarketit jne.) vastasi kysymyksiin omasta suorituksestaan yrityksen toiminnan tukemisessa. Startup-keskusten epäonnistuminen yritystoiminnan tukemisessa voi johtua osittain siitä, että sitä on jo vaadittu. Euroopan komission vuonna 2002 tekemän raportin mukaan toimitiloihin liittyvien tukipalvelujen tarve oli kaikista tukipalveluista pienin (EY Maatutkimus 2002, 19).
Lopuksi kommentti, joka kuvaa anonyymin yrittäjän ilmaista palautetta julkisista toimijoista: "Toimijoita on monenlaisia, mutta jos haluaa olla kehityksen kärjessä ja olla innovatiivinen, on etsittävä toimijoita muilta kuin yllä olevilta. -mainitut viranomaiset.
Y RITYSTEN TUKIPALVELUT
Ilmainen palaute osoitti, että tukipalvelut ovat hajallaan eikä niistä ole saatavilla riittävästi tietoa. Osana tutkimusta mikro- ja pienyritysten sekä yksityisyrittäjien tukipalveluista Euroopan komissio tilasi kansallisen selvityksen Suomen tilanteesta. Puolet yrityksistä, jotka eivät käyttäneet tukipalveluita, pitivät tukipalveluita hyödyllisinä, mutta eivät silti tarvinneet niitä.
V EROKANNUSTIMET
Valtio ei voi mitenkään kerätä yksityishenkilöiden ja yritysten rahoja etukäteen, niin ettei omalle kehitykselleen jää mitään ja sitten sitä pitää kerjätä virkamieskonsulteilta, joilla on oma lehmä ja puolella konsulttiyritys, jonka kautta saat tukea, kun maksat itse enemmän .
JOHTOPÄÄTÖKSET
Sitten innovaatioympäristön näkemykseen lisätään vielä se, että tieto olemassa olevista innovaatioista hyvä-huono asteikolla oli hieman keskimääräistä heikompaa, kun taas myynnin/markkinoinnin osaaminen oli hyvällä tasolla. Innovaatioiden yleisen infrastruktuurin osalta todettiin, että julkiset toimijat eivät olleet absoluuttisessa analyysissä yritysten liike-elämän tukijoina. Nämä yhdessä muiden tutkimustulosten kanssa viittaavat siihen, että julkisen sektorin ei pitäisi osallistua markkinoille siinä määrin kuin se on nyt.
Alussa esitellyistä patenttimalleista selvityksen tuloksista selvisi, että yrittäjät eivät näe innovaatioiden suojaamista merkittävänä tekijänä liiketoiminnassaan. Yrittäjät eivät pitäneet sitä kovin merkittävänä tekijänä liiketoiminnassaan, joten myös yrittäjien menestys siinä oli heikko. Mutta kun tarkastelemme uudelleen yrityksiä, joiden T&K-kulut ylittävät 40 %, huomaamme, että tulkinta ei muutu.
Ainoastaan niiden yritysten (7 yksikköä) keskiarvot, joiden T&K-kulut ylittävät liikevaihdon, olivat tärkeydeltä ja suorituskyvyltään keskimääräistä korkeampia. Tutkimuksen alkuperäiseen tavoitteeseen nähden julkinen sektori voisi parantaa yritysten innovaatioympäristöä tarjoamalla laadukkaampia palveluita yhdistämällä palvelut ns.
ZEF-ARVIOINTITYÖKALU
TILASTOLLINEN TARKASTELU
