Tässä työssä tutkimuskysymys on: Millaista hallintaa monimutkainen toimintaympäristö vaatii pelastustoiminnassa ja millaisia alueita tähän johtamiseen sisältyy. Molemmat alueet ovat osa pelastustoiminnan johtamistyötä, eikä mikään niistä ole muita tärkeämpi, vaan yhdessä muodostavat pelastustoiminnan koko johtamistyön.
Keskeiset käsitteet
Sellaisia spontaaneja, vapaaehtoisista, järjestäytymättömistä massoista koostuvia ryhmittymiä voidaan kutsua neljänneksi sektoriksi (Jalava ym., 2017, s. 20-22). Dynamiikka nähdään tärkeänä kompleksisuutta selittävänä käsitteenä (Puustinen & Jalonen, 2020, s.45; Vartiainen ym., 2013, s.132.) Aktiivisuutta voidaan pitää läheisenä dynaamisuuden käsitteenä (YSO, 2022).
Aikaisempi tutkimus aiheesta
Lisäksi opinnäytetyötasolta löytyi opinnäytetöitä, joissa työhön sisältyi kompleksisuusteorioita, jotka tehtiin pääosin Puolustusakatemiassa. Ennen tätä työtä pelastustoiminnan johtamista on käsitelty paljon, mutta niissä ei kuitenkaan ole käytetty kompleksisuusteoriaa.
Kompleksisuuteorioiden kolme pääsuuntausta
Tässä työssä keskitymme Raision ja Lindellin (2019) tavoin kompleksiseen ajatteluun, joka on pehmeän ja kovan kompleksisuuden yhdistelmä (ks. taulukko 3). Tiedon rajoittuneisuus johtuu monimutkaisuudesta, jota kuvattiin jo hämmentäväksi (Raisio & Lindell, 2019.).
Johtajuus kompleksisuuden keskellä
Johtajuus kompleksisessa toimintaympäristössä
Tämä järjestelmä sisältää aloitteellisuuden, joka on epävirallista ja järjestäytymätöntä johtajuutta (Uhl-Bien & Arena, 2017, s.16). Monimutkainen johtajuus antaa organisaatioille mahdollisuuden toimia verkottuneina järjestelminä, jotka pystyvät mukautumaan ja kehittymään ympäristön muutosten mukana (Uhl-Bien & Arena, 2017, s. 14.).
Yhteenveto teoreettisesta viitekehyksestä
Eri ilmiöiden kompleksisuusteoreettisen tutkimuksen yhteydessä korostuu usein myös empiirisen kompleksisuuden tutkimuksen puute organisaatiotutkimuksen sisällä (Gerrits & Marks, 2015, s. 545; Hanén, 2017, s. 114; Siira, 2013, s. 22).
3 Pelastustoimen kompleksinen konteksti
Pelastustoimen toimintaympäristön kompleksisuus
Toimintaympäristön muutosvoimia voidaan analysoida esimerkiksi PESTEL-kehyksen avulla, kuten on tehty sisäministeriön julkaisussa (Puustinen & Kekki, 2020, s.51). Pelastusoperaatio ei ole ympäristöstään irrallaan oleva toimija, vaan kiinteästi yhteydessä toimintaympäristöön ja sen muutoksiin (Puustinen & Kekki, 2020, s.13–16.) Jalonen (2006, s.4) kuvaa yhteiskuntaa monimutkaiseksi järjestelmäksi, joka koostuu sulautuneista toisiinsa liittyvistä osajärjestelmistä, joiden keskinäinen vuorovaikutus on monisuuntaista, ei hierarkkista.
Onnettomuuksien kompleksisuus
Sama ajatus nousee esiin esimerkiksi kompleksisuusteoriassa (Uhl-Bien et al., 2007, s. 301) huomauttavat, että organisaatioiden tulisi lisätä monimutkaisuuttaan ympäristönsä monimutkaisuuden tasolle. Hollannin pelastuslaitoksen tutkimusraportissa (Weewer, 2015, s. 14–19) onnettomuudet on jaettu kolmeen kategoriaan, jotka ovat yksinkertaiset, monimutkaiset ja monimutkaiset tapahtumat. Esimerkiksi lento-onnettomuus voi olla monimutkainen tai jopa monimutkainen onnettomuus, riippuen kaikista tilanteeseen vaikuttavista tekijöistä.
Dominoilmiön ja aiemmin käsitellyn pirullisten ongelmien käsitteen teoriassa eskaloituvilla suuronnettomuuksilla näyttää olevan samanlaisia piirteitä. Esimerkiksi maastopalon jälkeen maanomistajat voivat olla eri mieltä palon sammutuksen onnistumisesta riippuen siitä, kuinka paljon heidän omaisuutensa kärsi tulipalosta (Edzén, 2014, s. 1980). Suuronnettomuus ei seuraa käsikirjoja, malleja tai simuloituja harjoituksia (Wiikinkoski ja Rantanen, 2010, s.6), vaan on usein yllättävää ja sisältää tuntemattomia tekijöitä (Hanén, 2017, s.43-76).
Jos valittu menetelmä on tehoton, ei ole mahdollista palata edelliseen valintatilanteeseen, vaan on löydettävä uusi ratkaisu (Edzén, 2014, s.1980). Cynefin-mallin (Kurtz & Snowden 2003, s. 468; Snowden & Boone, 2007, s. 4) mukaan onnettomuuspaikkojen hallintaympäristö voidaan ymmärtää tunnistamalla erilaisia toimintaympäristöjä.
Kompleksisuuden kohtaaminen pelastustoiminnan johtajana
Tuntematonta tilannetta, johon pelastustoiminnan johtaja ei ole vielä törmännyt, ei voida jakaa osiin ja analysoida sopivan ratkaisun löytämiseksi (Hanén, 2010, s.52). Tämä tarkoittaa, että mekanisoidun maailman yksinkertaisiin ja monimutkaisiin tehtäviin suunniteltuja toimintamalleja on voitava soveltaa monimutkaisessa tilanteessa. Esimerkiksi tämän vuoden tulipalojen määrästä voidaan melko luotettavasti arvioida likimääräistä tulipalojen määrää ensi vuonna, mutta tilastot eivät kerro, heitteleekö joku palomiehiä kivillä vai odottaako joku palopaikalla aseella (Hanén, 2010, s.57).
DeForestin (2021, s. 8-9) mukaan monimutkaisessa tilanteessa pelastusorganisaation kaikilla tasoilla on kyettävä sopeutumaan tilanteeseen ja ehdottamaan ratkaisuja. Monimutkaisissa ääritilanteissa, kuten suuressa tulipalossa, useiden hätäyksiköiden hallinta hetkessä saattaa vaatia enemmän hierarkkista ohjausta ja ohjausta kuin hallinnan mahdollistaminen (Hannah et al., 2009, s. 912-913). Pelastuslain mukaan pelastustoiminnan johtaja on tilanteen päällikkö, jos onnettomuuden pelastamiseen osallistuu usean toimialan viranomaiset.
Lisäksi laissa mainitaan, että pelastustoiminnan johtaja kokoaa tarvittaessa johtoryhmän tai kutsuu apuun asiantuntijoita.
Pelastustoimi osana julkista palvelujärjestelmää
- Julkisen johtamisen kompleksisuus pelastustoimessa
Myös ongelmanratkaisutaitoja, kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja, esiintymistaitoja, pedagogisia taitoja ja verkostoitumistaitoja tarvitaan yhä enemmän (Deloitte, 2017, s.15-16) Toisaalta on myös ristiriitaista puhua uusista osaamisvaatimuksista, kun niitä on tunnistettu usean vuoden aikana, käynnissä olevassa julkisen johtamisen uudistusprosessissa. Joskus päätöksiä on tehtävä, vaikka kaikkia päätökseen vaikuttavia tekijöitä ei tunnetakaan (Niemi & Kräkin, 2019, s.33). Verkostoituneessa toimintaympäristössä medialukutaidon ja viestintätaitojen kehittäminen on tärkeää, sillä niiden avulla voidaan hallita pelastustoiminnan johtajaan kohdistuvaa mediapainetta (Seppänen, 2020, s. 12-15).
Täydellistä turvallisuutta tuotetaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöllä (Valtioneuvosto, 2017, s. 5.) Brandersin (2016, s. 21) mukaan kokonaisturvallisuuden tavoitteena on tunnistaa ja hallita keskinäisiä riippuvuuksia, toimia monimutkaisessa toimintaympäristössä, edistää systeemistä oppimista, sopeutua turvallisuuskysymyksiin hallintoalasta riippumatta ja kiinnittää erityistä huomiota toisiinsa riippuvaiseen turvallisuuteen. Toimintaympäristökuvauksilla on keskeinen rooli valmiuden ja turvallisuuden saavuttamisessa (Valtioneuvosto, 2017, s. 7.) Pelastustoiminnan toimintaympäristö- ja riskianalyysityö on siksi myös tärkeää, jotta päättäjillä on tietoa riskiperusteisesta resurssien allokoinnista. Strategiassa on tunnistettu seitsemän yhteiskunnan elintärkeää toimintoa, joiden hallinta ja sisäinen turvallisuus vaikuttavat suoraan pelastusoperaatioon.
Strategia sisältää myös hyvän johtamisen edellytykset, jotka nähdään selkeänä johtamisen vastuuna, tilannekuvan luomisena, kriisiviestintänä, tiedonvaihdona, jatkuvuuden johtamisena ja yhteistyönä (Kansallisneuvosto, 2017, s. 14–15). Pelastustoiminnalla on sisäisen turvallisuuden kannalta tärkeä rooli onnettomuuksien, ympäristövahinkojen ja niiden häiriöiden ehkäisyssä. Valtakunnallisten resurssien rajoituksesta johtuen pelastusoperaatiolla tulee olla kyky saada apua kansainvälisten pelastuspalvelujärjestelmien kautta (Valtioneuvosto, 2017, s.19).
4 Tutkimuksen metodologia
Menetelmät ja tutkimusprojektin vaiheet
- Kartoittava kirjallisuuskatsaus
- Teemahaastattelut
Artikkelitietokannnoissae erveit hakustrategia eli hakulauseet. fire administration” OR “fire service” OR . "rescue service" OR "rescue departments". OR "fire company" OR "fire facility" OR . "fire rescue department" OR "fire . command department" OR fire department OR fire brigade OR "fire brigade"). OR output OR persistence OR non-linear .. fire management" OR "fire service" OR . "rescue service" OR "rescue departments".
TAI "palokunta" TAI "palokunta" TAI . katastrofi TAI "suuronnettomuus" TAI "suuronnettomuus" TAI katastrofi TAI "suuronnettomuus" TAI "suuret tulipalot" TAI "dominoonnettomuus" TAI "dominoskenaariot". monimutkaisuustiede" TAI "monimutkaisuusajattelu") olisi sisällytetty.
Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus
Tutkimuksen rajoitukset
5 Analyysin tulokset
Oppimisen johtaminen pelastustoimessa
- Verkostoitumis- ja vuorovaikutustaidot korostuvat
- Johtamisosaamista on jatkuvasti kehitettävä
Useat haastateltavat puhuivat pitkien harjoitusten puutteesta ja vähän harjoitelluista Host Nation Support -toiminnoista eli ulkomaisen avun vastaanottamisesta. Toisaalta useat haastateltavat tunnustivat HIKLU-yhteistyön, joka tarkoittaa Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten monitasoista yhteistyötä. Useat haastateltavat näkivät, että HIKLU-yhteistyössä on hyviä käytäntöjä, joita tulisi toteuttaa myös muiden pelastuslaitosten kesken.
Oikeiden ihmisten saaminen oikeisiin verkostoihin nähtiin tärkeänä myös verkostojen hallinnassa, jotta verkostoissa toimivilla ihmisillä olisi riittävästi osaamista ja valtaa edistää asioita. H9: "No varmasti vuorovaikutustaidot ovat todella tärkeitä, muuttuvissa ympäristöissä ja erilaisten toimijoiden ja asioiden kanssa työskentelyyn kykenevä monitieteinen taito pitäisi olla se taito, jos siitä puhuu ylin johtaja." H10: "Viranomaisten välillä tulee olla sujuvaa yhteistyötä, hyvää kommunikaatiota ja reaaliaikaista tietoa, jotta vastaavanlaisia huhuja ja tilanteen aiheuttamaa tarpeetonta pelkoa voitaisiin hillitä.
Jotkut haastateltavat ottivat kantaa pelastusalan koulutustasoon ja pitivät välttämättömänä, että pelastuslaitoksen päällikkönä tai johtajana työskentelevillä on korkeampi korkeakoulututkinto. H11: "Pitää olla valmis käyttämään sitä hieman arvovaltaisempaa mallia ja joskus se voi olla sopivaa, mutta välillä sitä on vältettävä kokonaan ja annettava tilaa ja aikaa kaikelle muulle".
Tilanteen mukainen johtaminen pelastustoimessa
- Johtaminen kompleksisessa suuronnettomuudessa
- Johtajuus asemapalvelun aikana
H9: "Todellisuus on, että Suomessa ei tällä hetkellä ole rutiinia hoitaa näin suuria tehtäviä, edes yritystasolla." Tämä korosti sitä, että esimiehen ei tule selviytyä yksin, vaan hänen on kerättävä itselleen tarvittava johdon tuki. H4: "... harjoitus, harjoitus ja simulaatio ja harjoitus." Mellakkatilanteita ja suuronnettomuusharjoituksia pidettiin tärkeinä, koska niissä myös pelastushenkilöstö, joka ei normaaliolosuhteissa ole operatiivisessa johtotehtävissä, harjoittelee kriisien ja stressitilanteiden hallintaa.
Pelastuskoulun opiskelijoille järjestämä Krisu-harjoitus nähtiin ainoana harjoituksena maassa, jossa organisaatio voi mahdollisesti saavuttaa pelastusryhmän kokoluokan ja harjoitella pitkäkestoisia tehtäviä. Muita ilmaisuja olivat esimerkiksi toimistojohtaminen, yleinen johtaminen, hallinnollinen johtaminen ja pelastuspakettien avulla määritelty ei-operatiivinen johtaminen. Kysyttäessä, mitä yleinen esimieskompetenssi sisältää, kuvailtiin sitä muun muassa valmistelu-, päättely- ja raportointitaitoiksi.
Julkisen rahoituksen toiminnan läpinäkyvyydelle asetettiin vaatimukset, mikä tarkoitti, että myönnetyt varat käytetään suunnitellulla tavalla. Yksi haastateltava esitteli pelastustoiminnan toiminnanohjausjärjestelmää ja useat haastateltavat puhuivat indikaattoreista ja signaaleista, joiden avulla päätöksiä voitaisiin tehdä.
Kokonaisuuksien johtaminen pelastustoimessa
- Pelastustoimen rakenteet johtamisen tukena
- Kokonaisuuden huomioiva perusteltu päätöksenteko
H3: "Aiempaa enemmän toivoisin yhtenäisyyttä, samankaltaisia ratkaisuja ja johtopäätöksiä samanlaisilla alueilla, ja haluaisin tällaisen valtakunnallisen palvelutason päätöksen." Yleistä oli kuitenkin se, että haluttiin selventää, mitä valvonta on ja miten se tehdään. H3: "Suomalainen valmiusyhteistyömalli on tämä yleinen turvallisuus, täällä meillä on hyviä toimintamalleja käytännössä, meillä on nämä alueelliset turvallisuus- ja valmiusfoorumit."
Haastatteluissa kävi selvästi ilmi, että pelastuslaitoksen johdolla tulee olla ymmärrys riskianalyysityöstä, jotta päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon. Priorisointitaito nähtiin myös itsejohtamistaitona ja delegointitaitona, koska esimiehen ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Haastatteluissa nousi esiin tiedonhallinta ja tiedonhallinta sekä erityisesti tiedonhallinta ja tietoon perustuva päätöksenteko.
Joidenkin haastateltujen mukaan johdon pelastusoperaatiossa tulisi olla H7: "moderni yleisjohtaminen", joka sisältää kyvyn sietää ja käsitellä epävarmuutta. Johtajien on kyettävä tunnistamaan ja tuomaan esiin alan velvoitteet ja vastuut riittävän rahoituksen varmistamiseksi.
6 Johtopäätökset
- Tulosten yhteys kompleksisuusteoreettiseen ajatteluun
- Oppimisen johtaminen
- Tilanteen mukainen johtaminen
- Kokonaisuuksien johtaminen
- Pelastustoimen johtajuuden kehitystarpeet
- Jatkotutkimusaiheet
- Oma oppiminen ja työn eteneminen
Asiantuntijoiden oppimisen johtaminen ja asiantuntemuksen kanavointi organisaation kannalta oleellisissa asioissa nähdään materiaalissa tärkeänä osana johtamista. Monimutkaisuusteoreettinen viitekehys ei ohjaa johtajia kehittämään johtamisen näkökohtaa, vaan valitsemaan tilanteeseen sopiva johtamismenetelmä. Korkeampien luokkien tasolla hallinta asemapalvelun aikana voidaan jakaa esimerkiksi johtamis- ja hallintaalikenttiin, joita käytetään tilanteen mukaan.
Haastatteluissa ja eri lähteissä korostettiin monipuolisen johtamistaidon tärkeyttä, sillä monimutkaisuudessa ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa (Hanén &. Kompleksisuusteorian mukaan pelastustoiminnassa tulee huomioida, että johtajuus ei ole yksilön saavutus, vaan kollektiivinen prosessi, joka vaatii jokaisen aktiivisuutta. Väitöskirjan perusteella aseman johtamisen käsite pelastusoperaation puute-, johtajuudesta tuntui olevan tärkeä hajanaisuus tässä tutkimuksessa.
Tämän projektin jälkeen tunnen tunnistavani pelastustoiminnan johtamisnäkökohdat entistä paremmin ja pystyn kehittämään omaa osaamistani niillä alueilla, joilla näen kehittämistarpeita. Yhteenvetona voin todeta, että hyvä johtaminen pelastusoperaatiossa ei ole tietyn johtamisopin hallintaa, vaan johtamistyyli pitää osata mukauttaa tilanteeseen.
Lähteet
Julkaisussa: Mitleton-Kelly, Eve. 2003): Monimutkaiset järjestelmät ja organisaatioiden evoluutionäkökulmat: Monimutkaisuusteorian soveltaminen organisaatioihin. Johtajuus ja järjestyksen valinta: Monimutkaisuus ja hierarkkinen näkökulma lähellä kaaoksen reunaa. Kokemuksia ja opetuksia metsäpaloosaamisen kehittämiseen. https://www.pelastusopisto.fi/tutkimus-ja-tietopalvelut/katsaukset-ja-selvtykset/d-muut-julkaisut/. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua.
The security environment has always been complex!”: Finnish military officers' views on complexity.
Liitteet
- Käsitekartta
- Haastattelupyyntö
- Haastatteluteemat
- Pelastustoimen toimintaympäristö
- Onnettomuudet ja pelastustoiminnan johtaminen
- Pelastustoimi osana julkista palvelujärjestelmää
- Johtamisen tulevaisuus pelastustoimessa
- Tietosuojailmoitus
- Rekisterin nimi
- Rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilön yhteystiedot
- Vaasan yliopiston tietosuojavastaavan yhteystiedot
- Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja käsittelyn oikeusperuste
- Tietojen antamisen muut vaikutukset
- Henkilötietojen vastaanottajat ja vastaanottajaryhmät
- Käsiteltävät henkilötietoryhmät
- Henkilötietojen säilyttämisaika
- Rekisteröidyn oikeudet
- Mistä henkilötiedot on saatu?
Ensimmäisen aiheen osalta pyydän teitä kuvailemaan ympäristöä, jossa pelastustoiminta toimii, ja siinä tunnistamianne muutoksia ja muutosvoimia. Olen kiinnostunut siitä, miten johtaminen muuttuu tilanteen laajenemisen myötä ja mitä erityispiirteitä suurkatastrofin hallinnassa voi havaita.
