Reasons why young people who are not members of the church participate in the confirmation course organized by the Evangelical Lutheran Church in Finland. The purpose of my thesis was to investigate why people who are not members of the church take confirmation courses organized by the Evangelical Lutheran Church in Finland. The data for this thesis was collected during 2021 among people who are not members of the church.
Young people who planned to participate in the confirmation class, but who were not church members at the same time, were contacted both in smaller towns and larger cities. These confirmands, who are not church members, took confirmation class because their friends did it too, they wanted to act as godparents, they could get married and they could learn more about faith. According to this study, young people who are not members of the church came to the confirmation class out of their own desire, and they got the idea to take the confirmation class at the beginning of the 8th grade. class.
They wondered about questions such as what they would get for joining the church and whether they would be treated differently in the confirmation class because they were not members of the church. In the future, it is important for the church to acknowledge this growing group of people who are not church members, because attending confirmation class and confirmation is a natural path to full church membership.
R IPPIKOULU
Tämän tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat seminaari, ei-kirkkojäsenyys, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja nuorten uskonnollisuus. Suomalaisessa uskonnollisessa koulussa on huomionarvoista, että uskonnollinen koulu on osa nuorisokulttuuria ja sillä on erityinen paikka Suomessa, vaikka suomalaiset itse ovatkin Euroopan passiivisimpia kirkossakävijöitä. Suomen uskonnollisista tapahtumista vain hautajaiset tavoittavat enemmän ihmisiä kuin uskonnollinen koulu.14 Uskonnollisen koulun suosion takana on muun muassa se, että itse uskonnollinen koulu on hyvin organisoitu, että uskonnollista koulua uudistetaan aktiivisesti ja hyvin toteutettu. 15.
Myöhempien tutkimusten mukaan nuorten ajattelu muuttui kriittisemmäksi ja seminaarin aikana tapahtunut myönteinen kehitys väheni.24 Kirkko. Ensinnäkin kirkon tulee varmistaa, että seminaari on hengellisesti, maailmallinen ja sosiaalisesti palkitseva kokemus nuorille. Niemelän tutkimuksen mukaan yli puolet Tampereen seurakuntien seminaarikouluihin osallistuneista kertoi, että heidän vanhempiensa halu tulla seminaariin vaikutti suuresti heidän päätöksensä seminaariin osallistumisesta.
Nuoret, jotka eivät käyneet seminaariin Tampereen seurakunnissa, ilmoittivat syyksi seminaariin käymättä, koska he kävivät seminaarissa muualla tai eivät käyneet seminaarissa ollenkaan tai eivät osallistuneet seminaariin vuodella. Muita syitä olla osallistumatta seminaariin ovat se, ettei seminaarissa ole ystäviä, halu osallistua seminaariin eri luokkien ikätovereiden kanssa, terveydelliset syyt ja vanhempien vastustus sekä seminaariin ilmoittautumisen unohtaminen.
K IRKKOON KUULUMINEN JA USKONNOTTOMUUS
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja sen jäsenyys
He ovat auttaneet luomaan eroakirkosta.fi-palveluksen, jolla kirkosta oli eronnut jo toukokuussa 2020 730 000 suomalaista. 40. Muita tärkeitä syitä seurakuntaan liittymiselle olivat kirkon juhlapyhien arvostaminen ja kokemus kirkon tärkeästä roolista yhteiskunnassa .
Uskonnottomuus
Kirkkotilastojen mukaan kirkon jäsenmäärä on vähentynyt viime vuosina, ja 1980-luvulla yli 90 % suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kirkosta eroaminen on ollut suosittua.39 Suomessa uskonnonvapauslaki tuli voimaan vuonna 1923, ja se mahdollisti ei-uskonnollisen ja valtionkirkosta eroamisen. Tairan (2014) mukaan suomalaisen ei-uskonnollisuuden määrää se, että ihmiset eivät ole kovin aktiivisia ja että ihmisten käsitykset eivät ole jyrkkiä.
Vaikka Suomesta on tullut enemmän ei-uskonnollinen maa, tämä ei automaattisesti tarkoita, että ateismi olisi lisääntynyt Suomessa. Tutkimusten mukaan suomalainen ateisti on 18-34-vuotias kaupungissa asuva mies, sinkku, vasemmistolainen, arvoliberaali, ei täysin uskonnoton. Suomen uusi ateismi on rohkaissut ihmisiä suhtautumaan julkisesti uskontokriittisemmin ja kiistelemään entistä kovemmin moraalista.
Sana ateismi on tarkoitettu erotettavaksi monoteistisistä uskonnoista, mutta ei välttämättä henkisistä tai meditatiivisista käytännöistä. Itsensä määrittäminen ateistiksi ei tarkoita, etteikö hänellä olisi uskonnollisia tai hengellisiä vakaumuksia.
N UORTEN USKONNOLLISUUS JA SEN MUUTOS
Tuolloin yhteisöllisyys väheni, kaikkien yhteinen elämänkatsomus ja arvopohja alkoivat heiketä ja tilalle tuli yksilöllinen ja pirstoutunut maailmankuva. Toisen näkökulman mukaan uskonnollisuus lisääntyy uskontojen monipuolisen tarjonnan seurauksena.57 Jotkut Rippiscoulun opiskelijoiden vanhemmista haluavat jatkaa omilta vanhemmiltaan perimäänsä kristillistä arvopohjaa. Kristinusko ja uskonnollisuus antoivat periksi ja korvasivat arvot, jotka liittyvät ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiseen hyvään.
Uskontopsykologi Hjalmar Sundénin mukaan perinteiden siirtäminen sukupolvelta toiselle tarkoittaa sitä, että vanhemmat korostavat kotikasvatuksessa asioita, joita he itse pitävät tärkeänä. Sundén esittelee kolmenlaisia perinteen kantajia, jotka ovat epävarma perinteen kantaja, turvallinen perinteen kantaja ja liian turvallinen perinteen kantaja.59 Suuri osa länsimaisista vanhemmista kuuluu välinpitämättömiin uskonnollisiin pedagogeihin eli epävarmaan traditioon. - kantajat. Nuorten poikien epäilykset keskittyvät Raamatun totuuksiin, Jumalan olemassaoloon, kuoleman jälkeiseen elämään ja uskonnollisten ihmisten elämän ihmeisiin.
Tämäntyyppinen epäilys liittyy siihen, että nuorella on aiempaa negatiivista kokemusta uskonnosta tai kodista, jossa on negatiivinen asenne uskontoon. Nuorten kysymykset ovat syvällistä teologiaa ja pohtivat Jumalan olemassaoloa, kärsimystä, apua ja Jumalan luomista.
T UTKIMUSTEHTÄVÄ
A INEISTO JA SEN KERUU
Valitsin haastatteluun osallistuvat nuoret lähettämällä haastattelupyynnön (LIITE 3) nuorille kirkkoon kuulumattomille ja heidän perheilleen ja pyysin lupaa haastatteluun aiheesta kirkon ulkopuoliset ihmiset seminaarissa. Lähetin haastattelupyynnön ensin Etelä-Suomessa toimiville seurakunnille, joiden kautta haastattelupyyntö välitettiin kirkkoon kuulumattomille nuorille ja heidän perheilleen. Puolen vuoden aikana sekä haastattelupyyntö että sähköinen kyselylomake jaettiin monissa eri kanavissa, Facebookissa, suoraan seurakuntiin, ystävien ja tuttujen kautta, mutta lopullinen vastaajamäärä jäi vain viiteen nuoreen, joista kaksi haastatteluja tehtiin Teams-sovelluksen kautta, kolme ja he vastasivat sähköiseen kyselyyn.
Siinä tarkastellaan tarinoita ja niiden tyyppejä, perinteitä ja yleisiä rakenteellisia piirteitä.76 Tarina voi olla kokemuksia, teorioita ja kertomuksia. Sisäisessä tarinassa sitä muokkaa toiminta ja kerronta, mutta osa siitä jää myös piiloon, koska kaikki kokemukset eivät tule esiin.
A INEISTON ANALYYSI
Aluksi poimin aineistosta vastaajien taustatiedot, jotka sisälsivät sukupuolen, asuinpaikan, perhesuhteen, suhtautumisen kirkkoon ja uskontoon sekä uskonnollisen toiminnan.
T UTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS
T UTKIJAN POSITIO
K IRKKOON KUULUMATTOMIEN NUORTEN TAUSTATIEDOT , KODIN USKONNOLLISUUS JA SUHTAUTUMINEN
Eräs haastateltu nuori sanoi, että hänen perheensä kolme veljeä ja sisarta kuuluvat kirkkoon ja että hänen vanhempansa ja hän eivät kuulu kirkkoon. Kolme viidestä vastaajasta sanoi, että heidän kotinsa uskonnollisuuteen kuuluu joulun ja/tai pääsiäisen viettäminen sekä kirkossa käyminen. Lisäksi lapsuudessaan kirkkoon liittyneet ihmiset ovat käyneet joulukirkossa keskimääräistä suomalaista vähemmän.89 Seminaaritutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista seminaarikoululaisista ei osallistunut kirkon toimintaan ennen seminaaria. koulukausi. 90.
Yhden syytetyn isä epäili uskonnolliseen kouluun osallistumista, mutta vastaaja sanoi, että hänen vanhempansa hyväksyivät tapauksen. Uskonnollisten koulujen tutkimuksen mukaan yksi tärkeimmistä syistä uskonnollisen koulutyön onnistumiseen on se, että uskonnollinen koulu saa vahvaa tukea nuorten vanhemmilta. Nuorten vanhemmat ja isovanhemmat pitävät uskonnollista koulua tärkeänä perinteenä Suomessa.91 Uskonnollisia kouluja koskevan kansainvälisen tutkimuksen tulos osoittaa, että nuorten uskonnolliseen kehitykseen, arvoihin ja moraaliin eniten vaikuttavat heidän omat vanhempansa.
Se on hieman konservatiivista ja osa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvista käyttää uskontoa syynä jäämiseen.Esimerkiksi seminaariin käyminen ei Kauppisen (2008) mukaan tuo kouluun positiivista uskonnollista perustaa, jos ne, jotka tulla seminaariin on ollut sellainen aiemmin.94 Kansainvälisen seminaaritutkimuksen mukaan monissa maissa seminaarikoulun jälkeen seminaarin sitoutuminen kirkon jäsenyyteen syvenee. Kiinnostus on korkeinta maissa, joissa kirkko on vähemmistönä, ja heikoin sitoutuminen kirkkoon on Pohjoismaissa, joissa kirkkoon kuuluu.
Tutkimustulosten mukaan Suomessa ja Ruotsissa tapahtui seminaarin aikana suurin uskonnollinen muutos muihin tutkittuihin maihin verrattuna. Uskonnollisen koulun oppilaat olivat tyytyväisimpiä uskonnollisen koulun kokemukseen Suomessa ja Ruotsissa, koska uskonnollisen koulun aineet liittyivät enemmän heidän elämäänsä kuin muissa maissa.
R IPPIKOULUUN OSALLISTUMISEN SYYT
Suomalaisen uskonnollisia kouluja koskevan tutkimuksen mukaan ihmiset halusivat käydä uskonnollista koulua, koska he voivat viettää leirillä hauskaa ystäviensä kanssa.101 Suomalaisen uskonnollisia kouluja koskevan tutkimuksen mukaan ystävien ja vanhempien vaikutus uskonnolliseen kouluun osallistumiseen koulu oli suurin. syy mennä uskonnolliseen kouluun.102 Eräs vastaaja kertoi, että hän haluaa yhdessä ystäviensä kanssa kokea erilaisia asioita uskonnollisessa koulussa, tutustua muihin ihmisiin ja kokea jotain erilaista kuin normaali elämä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan myös oikeus uskonnolliseen vihkimiseen oli myönteinen syy seminaariin käymiselle.103 Yksi vastaajista kertoi haluavansa oppia lisää kristinuskosta ymmärtääkseen kristittyjä paremmin. Vastaajat, jotka eivät kuuluneet kirkkoon, mainitsivat muita yksittäisiä syitä uskonnolliseen kouluun osallistumiseen, että he olivat kuulleet sisarilta positiivista uskonnollisesta koulusta ja että uskonnollisesta koulusta voi saada uusia ystäviä.
Seminaarikoulun yhteydessä seurakuntaan liittyneiden kohdalla päätös seurakuntaan liittymisestä oli harkittu, ei kysymys muiden kanssa kulkemisesta. Kauppisen tutkimuksessa osa seminaarissa seurakuntaan liittyneistä sanoi, että heidän liittymispäätöksensä ei ollut vaikuttanut Jumalasta ja uskosta häneen. Heidän mukaansa uskontoa voidaan harjoittaa sekä kirkossa että kirkon ulkopuolella, eikä uskonnon harjoittaminen liity tapoihin, yhteisöön tai kirkkoon.107 Monet nuoret haluavat liittyä seurakunnan jäseniksi, koska seminaari ja konfirmointi ovat todella houkuttelevia. 108 Kansainvälisen seminaaritutkimuksen mukaan konfirmointipäivä on tärkeä monille seminaarin opiskelijoille.
Yksi neljästä vastaajasta sanoi, että hänen serkkunsa ovat saaneet positiivisia kokemuksia uskonnollisesta koulusta, kuten yksi neljästä myönteistä kuulleesta sanoi kuulleensa muiden sanovan, että uskonnollinen koulu on kiva. Haastattelussa yksi nuorista kertoi, että hänellä oli useita vuosia ennen uskonnolliseen kouluun tuloaan ajatus, että hänen pitäisi mennä uskonnolliseen kouluun. Eräs haastatelluista nuorista kertoi, ettei hän päässyt samaan seminaariryhmään ystäviensä kanssa, koska ei-kirkon jäsenenä hän ei saanut kutsua seminaariin.
Lisäksi selvitimme tutkimuksessa, millaisesta ympäristöstä evankelis-luterilaisen kirkon seminaariin tulevat nuoret, jotka eivät ole kirkon jäseniä ja mikä on näiden kirkkoon kuulumattomien nuorten suhtautuminen kirkkoon. kirkko. ja uskonto. Kirkottoman nuoren miehen osallistuminen seminaariin ei tarkoita kaikille, että hän liittyy myös kirkkoon seminaarin yhteydessä tai heti sen jälkeen. Vaikka vastaajan vanhemmat eivät olleet uskonnollisia, lähes kaikkien ei-uskonnollisten nuorten vanhemmat suhtautuivat myönteisesti lapsensa uskonnonopetukseen.
Kirkkoon kuulumattomien nuorten vanhempien huomioiminen on myös tärkeää, kun kirkkoon kuulumaton nuori osallistuu seminaariin. Esimerkiksi Kauppisen (2008) tutkimuksen mukaan nuoren ilmoittautuminen uskonnolliseen kouluun johti usein muiden perheenjäsenten liittymiseen kirkkoon.116. Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle kirkon ulkopuolisten nuorten, vanhempien ja perheiden tavoittaminen ja kohtaaminen on elintärkeää tänään ja tulevaisuudessa, jos kirkko haluaa saada lisää jäseniä kirkkoon ja kääntää nykyisen. Jäsenyyden menetys kääntyi jälleen positiiviseksi.
Kirkkoon kuulumattomien määrä seminaarissa kasvaa ja seurakunta voisi jollain tavalla tavoittaa paremmin tämän ryhmän. Tietoa uskonnollisten koulujen aloituksista ja hakuajoista ja -tavoista tulee tehdä paremmin myös kirkon ulkopuolisille.
H AASTATTELURUNKO
S ÄHKÖINEN KYSELYLOMAKE
H AASTATTELUPYYNTÖ
