Seksuaalisen väkivallan ehkäisytoimilla voidaan edistää nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea heidän osallistumistaan yhteiskuntaan. Seksuaalinen väkivalta on maailmanlaajuinen ihmisoikeus- ja terveysongelma, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin (European Union Agency for Fundamental Rights, [FRA], 2014, Smith et al., 2018, Institute of Health and Welfare, [THL], 2021a). Seksuaalista väkivaltaa esiintyy yleensä lähisuhteissa ja vain harvoin täysin tuntemattoman ihmisen toimesta (Dartnall, 2013, Merrick ym., 2018).
Nuoriin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan tapauksessa tekijät ovat myös perheenjäseniä, ystäviä, ystävien ystäviä, tuttavia, naapureita ja luokkatovereita (Merrick ym., 2018). Nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisy on aloitettava riittävän ajoissa, sillä seksuaaliseen väkivaltaan altistavat ajatusmallit, arvot ja asenteet opitaan jo lapsena (Merrick ym., 2018).
Seksuaalisuus ja sen kehittyminen nuoruuden kehitystehtävänä
Seksuaaliväkivallan määritelmä
Nuorten kokema seksuaaliväkivalta
Seksuaaliväkivallan riski- ja suojaavat tekijät
Ihmissuhteisiin liittyviä riskitekijöitä ovat epätasa-arvoinen suhde, useat samanaikaiset seksisuhteet ja satunnaiset lyhyet seksisuhteet (WHO, 2019b, Bhochhibhoya et al., 2021). Ihmissuhteiden riskitekijöitä ovat vertaisten asenteet ja käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, kuten salliva asenne pakotettua seksiä kohtaan, vertaisten painostus yhdyntää kohtaan tai seksuaalinen aggressio. Yhteisöön liittyviä seksuaalisen väkivallan riskitekijöitä ovat haitalliset sukupuolinormit, jotka korostavat miesten etuoikeuksia ja rajoittavat naisten autonomiaa, hypermaskuliiniset yhteisöt, kuten veljekset ja urheiluseurat, korkea työttömyys, köyhyys, rikollisuus ja ympäristö, jossa huumeet ovat helposti saatavilla (Tharp et al., 2012, WHO, 2019b).
Yhteiskunnallisella tasolla seksuaalisen väkivallan riskitekijöitä ovat sukupuolisyrjivä ja epätasa-arvoinen kulttuuri, naisten alhainen koulutus- ja työllisyystaso, omaisuuden omistuksessa, avioliitossa, avioerossa ja lasten huoltajuusasioissa syrjivä oikeusjärjestelmä sekä lakien puute. tavoitteena on puuttua naisiin kohdistuvaan väkivaltaan (WHO & Pan American Health Organization, 2012, WHO, 2019b). Hyvät kommunikaatio- ja kieltäytymistaidot sekä tietoisuus seksuaalisista oikeuksistaan ovat tärkeitä suojatekijöitä seksuaalista väkivaltaa vastaan nuorisosuhteissa (Bhochhibhoya ym., 2021).
Nuorten kokeman seksuaaliväkivallan yleisyys ja ilmeneminen
Seksuaalista väkivaltaa voidaan kokea esimerkiksi satunnaisessa tai pitkäaikaisessa seurustelusuhteessa tai sellaisissa suhteissa, joissa nuori tuntee toisen henkilön ja johon hän luottaa, kuten valmentaja tai opettaja. Nuoret kokevat seksuaalista väkivaltaa myös medialaitteiden, kuten tietokoneiden ja älypuhelimien, kautta (Fernet ym., 2019, Taylor ym., 2019).
Seksuaaliväkivallan vaikutukset
Osallisuuden kokeminen vaikuttaa muun muassa sosiaalisen vuorovaikutuksen laatuun, omiin vaikuttamismahdollisuuksiin ja aktiiviseen toimintaan omien toiveiden ja tavoitteiden suuntaan (Isola ym., 2017).
Seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyyn liittyvät ihmisoikeussopimukset, lait ja säädökset
Kansallinen lainsäädäntö
Suomessa kaikkien ihmisten oikeus tasa-arvoon, syrjimättömyyteen ja syrjimättömyyteen on määritelty Suomen perustuslaissa, tasa-arvolaissa sekä laissa naisten ja miesten tasa-arvosta ja kunnioittavasta kohtelusta ja lasten kohtelusta. osallistuvina henkilöinä. määrittelee jokaisen oikeuden koskemattomuuteen, vapauteen ja turvallisuuteen. Tasa-arvolain tarkoituksena on edistää naisten ja miesten tasa-arvoa ja estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Syrjinnällä tarkoitetaan naisten ja miesten asettamista epätasa-arvoiseen asemaan tai menettelyä, joka vaikuttaa sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen.
Rikoslaissa määritellään raiskaus, seksuaaliseen tekoon pakottaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen häirintä, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, lapsen vietteleminen seksuaaliseen tekoon . näytteitä, katsomalla ohjelmaa seksuaalista säädyllisyyttä loukkaavasta lapsesta, parituksesta ja näistä eriasteisista väkivaltaisista rikoksista, kuten törkeästä lapsen pahoinpitelystä tai törkeästä raiskauksesta. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen kasvuympäristö, tasapainoinen ja turvallinen kehitys sekä erityissuojelu.
Kansalliset toimenpideohjelmat ja säädökset
Kansainvälisten ihmisoikeusjulistusten ja -sopimusten sekä Suomen lain mukaan seksuaalinen väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus, jonka ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi valtioiden on ryhdyttävä toimiin. Ohjauksessa käsitellään seksuaalista häirintää kouluissa ja oppilaitoksissa toimintana, lainsäädännön, opetussuunnitelman, opetuksen ja oppilaiden hyvinvoinnin mahdollisuuksia ehkäistä seksuaalista väkivaltaa ja puuttua siihen.
Seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisevät interventiot ja niiden vaikutukset
2014) systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan vain kolmella nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisytoimenpiteellä oli merkittäviä vaikutuksia nuorten seksuaalisen väkivallan käyttäytymiseen. Seksuaalista väkivaltaa ehkäisevien toimenpiteiden on havaittu vaikuttavan positiivisesti nuorten tietoisuuteen seksuaalisesta väkivallasta, seksuaalisen väkivallan hyväksymiseen vaikuttaviin asenteisiin, uskomuksiin, tarkoitettuihin ja itse ilmoittamiin toimiin seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi tai puuttumiseksi.
Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista
Interventiot toteutetaan useimmiten kouluympäristössä ohjaajan tai ohjaajien johdolla ja toimitetaan oppilasryhmille (Crooks et al., 2019). Nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisy kannattaa aloittaa riittävän ajoissa, sillä seksuaalisen väkivallan taustalla olevat ajatusmallit, uskomukset, asenteet ja arvot opitaan lapsuudesta asti (Mer-Rick ym., 2018). Seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn voidaan käyttää kattavia, useisiin resursseihin perustuvia näyttöön perustuvia interventioita nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn (Tharp ym., 2012, Smith ym., 2018).
Nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisytoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista on tehty useita kirjallisuuskatsauksia, ja erilaisia nuorisoseksuaalisen väkivallan ehkäisytoimenpiteitä on tutkittu eri väestöryhmissä ja useissa tutkimusympäristöissä (DeGue et al., 2014, Juoriles et al., 2018, Crooks et al. al., 2019, Kovalenko et ai., 2020). Sitä käytetään yksittäisten tutkimusten tutkimusaineiston tunnistamiseen, arviointiin ja yhteenvetoon sekä tulosten syntetisoimiseen (Centre of Reviews and Dissemination, 2009, Page et al., 2021).
Tutkimuksen suunnittelu
Tutkimuskysymysten määrittäminen
Aineiston hankinta ja valinta
Tästä syystä materiaaliin sisällytettävien tutkimussuunnitelmien tulee olla kokeellisia, joko satunnaistettuja kontrolloituja kokeita (RCT), kvasikokeellisia tai tapauskontrollitutkimuksia. Sisällyttämis- ja poissulkemiskriteerit on määritetty PICOS-mallin mukaisesti (Centre of Reviews and Dissemination, 2009,4, Joanna Briggs Institute, 2014). , ihmiset, jotka tekevät läheistä yhteistyötä nuorten tai heidän vanhempiensa ja huoltajiensa kanssa, 2) alkuperäinen tutkimus käsittelee seksuaalisen väkivallan ehkäisyä ja ponnistelujen vaikutuksia nuorten seksuaaliseen väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä, 3) alkuperäisessä tutkimuksessa tutkimus, tutkimussuunnitelma on joko kontrolloitu kokeellinen-kontrollisuunnittelu, näennäinen kokeellinen tutkimus - tai tapaus-verrokkitutkimusympäristö, jossa intervention vaikutuksia verrataan, 4) alkuperäiset tutkimukset vastaavat joko molempiin tutkimuskysymyksiin tai vain toiseen tutkimuskysymykset ja 5) alkuperäisartikkelit ovat vapaasti ja vapaasti saatavilla Itä-Suomen yliopiston sähköisistä tietokannoista.
Nuoret, nuoret aikuiset, nuorten tai nuoren vanhempien ja heidän huoltajiensa kanssa läheistä yhteistyötä tekevät ihmiset. Toimenpiteet, joilla pyritään estämään nuorten joutuminen seksuaalisen väkivallan uhriksi tai seksuaaliseen väkivaltaan.
Aineiston laadunarviointi
Aineiston kuvailu
Tutkimusmateriaalinäytteet vaihtelivat 165–7111 osallistujan välillä, neljässä tutkimuksessa oli alle 500 osallistujaa, seitsemässä tutkimuksessa 500–1000 osallistujaa ja kahdeksassa tutkimuksessa yli 1000 osallistujaa.
Aineiston analyysi ja synteesi
Toiseen tutkimuskysymykseen: "Mitä vaikutuksia nuorten seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäisevällä interventiolla on havaittu?" Aineistosta poimittiin sisältöanalyysin avulla nuorten seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä koskevien tutkimusten primaaritutkimustulokset. Alkuperäisen artikkelin ensimmäisen kirjoittajan tiedot ja julkaisuvuosi lisättiin analyysin ja synteesin edetessä, ja alkuperäisten ilmaisujen lähde löydettiin tulososiota kirjoitettaessa.
Nuorten seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisevien interventioiden ominaisuudet
Nuorten seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisevien interventiotutkimusten tavoitteet ja
Asenteet seksuaalisen väkivallan taustatekijöitä kohtaan olivat ensisijainen tulosmuuttuja neljässä tutkimuksessa (Alegría-Flores ym., 2017, Keller et al., 2017, Peterson ym., 2018, van Lieshout ym., 2019). Tieto ja taidot seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn olivat ensisijainen tulosmuuttuja kolmessa tutkimuksessa (van Lieshout et al., 2019, Edwards ym., 2020, Nieder ym., 2020).
Nuorten seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisevien interventioiden toteutusmenetelmät44
Nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisytoimet vaikuttivat nuorten käyttäytymiseen kolmessatoista tutkimuksessa (Coker et al., 2016, Alegría-Flores et al., 2017, Keller et al., 2017, Peterson et al., 2018, Sargent et al., 2018, Edwards et al., 2019. Yhdellä interventiolla ei ollut vaikutusta nuorten käyttäytymiseen, tietoon, taitoihin, asenteisiin tai normeihin eikä uskomuksiin tai tunteisiin (van Lieshout et al., 2019). Neljän intervention vaikutuksia seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn ei löydy nuoret (Taylor ym., 2017, van Lieshout ym., 2019, Miller et al., 2020b, Miller et al., 2020c).
videointerventiolla ja sivullisen sisäänvetämisellä on ristiriitaisia tuloksia. 2017) havaitsi interventiolla tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia, kun taas Juorilesin ym. 2019) vaikutukset ovat epävarmoja. 2020), "Tuo sivustakatsoja" -intervention vaikutukset ovat epävarmoja, kun taas Petersonin ym. 2018 tutkimuksen mukaan 90 minuutin interventiolla "Tuo sivustakatsoja" oli tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn. .
2018) oli tutkimussuunnittelussaan lähes kokeellinen, arvioitiin, että Bring in the bystander -interventio vaatii enemmän tutkimusta, jotta sen vaikutuksia nuorten seksuaaliseen väkivaltaan voidaan arvioida. Aineisto sisälsi viisi nuorten seksuaalista väkivaltaa ehkäisevää toimenpidettä, joilla oli todistetusti vaikutusta nuorten käyttäytymiseen tai käyttäytymisen taustalla oleviin tekijöihin. Yksi näistä interventioista oli tarkoitettu ala- ja yläasteella opiskeleville nuorille (Miller ym. 2020a), yksi yläasteella ja toisella tasolla opiskeleville nuorille (Keller ym., 2017) ja kolme yliopistoissa opiskeleville nuorille. (Coker et ai., 2016, Salazar ym., 2019, Nieder et ai., 2020).
Nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisytoimenpiteisiin, joilla havaittiin olevan vaikutusta, sisältyi itseopiskelu verkkokurssi (Salazar et al., 2019). Vaikuttavilla nuorten seksuaalista väkivaltaa ehkäisevillä interventioilla ei näytä olevan yhteisiä tekijöitä, jotka selittäisivät havaittuja vaikutuksia.
Tulosten yhteenveto
Yhdellä interventiolla ei havaittu olevan vaikutusta nuorten käyttäytymiseen, tietoon, taitoihin, uskomuksiin tai tunteisiin eikä asenteisiin tai normeihin. Näistä toimenpiteistä viidellä vaikutti olevan vaikutusta, kuudella oli epävarma vaikutus ja neljällä ei ollut vaikutusta nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kuvata, millaiset interventiot ehkäisevät nuorten seksuaalista väkivaltaa ja mitä vaikutuksia ennaltaehkäisevillä interventioilla on nuorten seksuaaliseen väkivaltakäyttäytymiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.
Keskeisten tulosten pohdinta
Kolmannella ponnisteluista oli osoitettu olevan vaikutusta nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn, kolmanneksella vaikutus oli epävarma ja kolmanneksella ei ollut vaikutusta. 2014) tutkimuksen mukaan noin 28 % eli noin kolmannes aineiston tutkimuksista oli osoittanut vaikutuksia nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn. Kirjallisuuskatsauksen mukaan nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisyssä oli epäselviä vaikutuksia noin 40 prosentissa, ei vaikutusta noin 20 prosentissa ja negatiivisia vaikutuksia noin 6 prosentissa tutkimusinterventioista.
Aiempien tutkimusten perusteella interventioiden vaikutukset näkyvät selvemmin välittömästi intervention jälkeen ja heikkenevät seurantajakson aikana (Storer ym., 2016, Juoriles ym., 2018). Näitä tekijöitä ovat 1) kattavuus, 2) kattavat opetusmenetelmät, 3) riittävä altistuminen interventiolle, 4) teoreettinen perustelu, 5) positiivinen ilmapiiri interventiotoimittajien ja kohdehenkilöiden välillä, 6) sopiva aika, 7) sosiokulttuurinen tarkoituksenmukaisuus, 8 ) suunnitellut tavoitteelliset ja 9) hyvin koulutetut interventiotarjoajat (Nation et al. 2003). Monet interventiot sisälsivät useita erilaisia sisältöjä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn.
Tehokas terveyden edistäminen vaatii hyvin koulutettuja ohjaajia, jotka luovat molemminpuolisen ja turvallisen ilmapiirin (Nation et al., 2003). Tutkimuksen tulokset paljastavat, että nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäiseminen vaikuttaa nuorten tietoihin, taitoihin, uskomuksiin ja tunteisiin, normeihin ja asenteisiin ja käyttäytymiseen. 2020) kirjallisuuskatsauksen mukaan nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisyllä on yleensä enemmän vaikutusta nuorten tietoon ja asenteisiin kuin käyttäytymiseen.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäisytoimenpiteistä tehdään tyttöjen ja poikien sekaryhmissä. Aiempien tutkimustietojen perusteella tiedetään, että pojat ovat useammin seksuaalisen väkivallan syyllistyneitä ja harvemmin seksuaalisen väkivallan uhreja (FRA, 2014, Smith ym., 2018, Hietamäki ym., 2020, Bhochhibhoya ym., 2021) ). ). Tässä tutkimuksessa kuvataan nuorten seksuaalisen väkivallan ehkäiseviä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia nuorten seksuaaliseen väkivaltaan ja sen taustalla olevia tekijöitä.
Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus
Suurin osa aineiston tutkimuksista oli RCT-tutkimuksia, mutta mukana oli myös yksi näennäinen kokeellinen tutkimus ja neljä tapauskontrollitutkimusta. Tutkimus suunniteltiin huolellisesti, tietokannoista tehtiin pilottihakuja ja pilottitutkimuksen jälkeen valittiin tutkimuskysymykseen olennaiset tietokannat aineiston hankintaa varten. Kirjallisuushaun luotettavuutta lisää se, että Itä-Suomen yliopiston kirjaston tietoteknistä asiantuntemusta hyödynnettiin tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tutkimusilmiöön liittyvien tietokantojen ja hakusanojen valinnassa.
- malli ja tutkimuskysymysten mukaisten sisällyttämis- ja poissulkemiskriteerien vuoksi kaikki tutkimuskysymykseen liittyvät tutkimukset sisällytettiin tutkimusaineistoon (Aromataris & , Aromataris & Pearson, 2014, Pollock & Berge, 2018). Toisaalta aineiston interventioiden ja interventioiden hyödyllisyyden vertaamisen kannalta olisi ollut perusteltua rajata materiaalia esimerkiksi ensisijaisten tulosmuuttujien tai interventioiden tavoitteiden mukaan.
Jos näin olisi, tiedot olisivat olleet vertailukelpoisempia ja interventioiden vaikutuksista olisi voitu tehdä johtopäätöksiä todennäköisemmin. Tietojen luotettavuus olisi lisännyt, jos tietoja olisi sähköisen tiedon systemaattisen hankinnan lisäksi täydennetty manuaalisella haulla. RCT-tutkimukset tarjoavat vahvimman tutkimusnäytön interventioiden vaikutuksista (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen, 2013), mutta lisäävät myös tulosten luotettavuutta.
Aineiston laadun arvioinnin suoritti vain yksi tutkija, mikä heikentää merkittävästi tutkimuksen luotettavuutta (Munn & Aromataris, 2014). 2021) julkaissut PRISMA 2020 Reporting Guidelines for Systemaattiset arvostelut ja PRISMA 2020 Checklists siltä osin kuin ne sopivat Itä-Suomen yliopiston opinnäytetyön ja sen raportointiin.
Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet
