More specifically, this thesis seeks to understand the experience of social anxiety, the meanings given to social anxiety, and the ways in which university students. Whereas the purpose of the open-ended questions was to gain a deeper understanding of social anxiety. Based on the thesis, social anxiety is a multidimensional phenomenon that affects the individual's life in many different ways.
Overall, experience has highlighted the seriousness of social anxiety as a form of anxiety disorder and the difficulty of treating social anxiety. Social anxiety was mainly associated with high self-expectations and fear of disclosure.
Tutkielman tausta
Väitöskirjassani käytän sosiaalisen jännitteen käsitettä, jolla viittaan jännitteeseen, joka on tunnistettava osa yksilön arkea ja jokapäiväistä elämää. Englannin kielessä kliinisesti diagnosoitu sosiaalinen jännitys erotetaan kuitenkin usein termillä sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö (SAD). Väitöskirjan erityisenä kiinnostuksen kohteena sosiaalipsykologian näkökulmasta on sosiaalisten jännitteiden kietoutuminen yksilön minäkuvaan ja identiteettiin.
Merkityksillä haluan päästä sosiaalisten jännitteiden syvempään luonteeseen ja merkitykseen ja ennen kaikkea siihen, miten sosiaalinen jännitys on upotettu yksilön minäkuvaan. Kolmannen luvun päätehtävänä on esittää ja avata sosiaalisiin jännitteisiin liittyvää teoreettista tietoa sekä esitellä väitöskirjani aiheeseen liittyvää tutkimusta.
Sosiaalisten tilanteiden pelko
- Ahdistuneisuushäiriöt
- Sosiaalisten tilanteiden pelon määrittely
- Riskitekijät
- Hoito
Kiihtyminen sosiaalisissa tilanteissa on monelle tuttua, mutta tavallinen jännitys eroaa sosiaalisten tilanteiden pelosta tilanteen hallittavuuden perusteella. Siksi sosiaalisten tilanteiden pelko voidaan jakaa ainakin kolmeen eri alatyyppiin: ei-yleistetty, yleistynyt ja suorituskykyyn liittyvä pelko. Lyhyesti sanottuna on kuitenkin kyse siitä, että tietyt persoonallisuuden piirteet altistavat sosiaalisten tilanteiden pelon syntymiselle tai kehittymiselle.
Käypä hoidon (2019) suositusten mukaan noin 7 % perusterveydenhuollon asiakkaista kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta, mutta palvelun käyttöaste on sen yleisyydestä huolimatta hyvin alhainen. Lääkehoito kulkee käsi kädessä terapian kanssa, kuten sosiaalisten tilanteiden pelon fyysisten oireiden ja ahdistuneisuuteen liittyvien oireiden lievittämisen.
Mistä sosiaalinen jännittäminen johtuu?
Lääketieteelliset selitykset
Tutkimuksen mukaan fobiat, mukaan lukien sosiaalinen fobia, voidaan luokitella perinnöllisyytensä mukaan keskitasosta korkeaan.
Psykologiset selitykset
Opinnäytetyössäni käsittelen ensin sosiaalisten jännitteiden ja persoonallisuuden yhteyttä kokonaisuutena, ja sitten syvemmälle perfektionismin ja sosiaalisen jännitteen välistä yhteyttä. Erotan tässä alakohdassa sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön (SAD) sosiaalisesta ahdistuksesta, koska kappaleen kannalta näiden kahden käsitteen erottelu selventää alakohdan tarkoitusta selittää sosiaalisen ahdistuneisuuden ja persoonallisuuden välistä yhteyttä. Kuten voidaan odottaa, korkea neuroottisuus ja alhainen ekstraversio liittyvät sosiaalisen ahdistuksen ja sosiaalisen jännityksen ilmenemiseen.
Nämä edellä mainitut neljä perfektionismin ulottuvuutta ovat usein myös sosiaalisten jännitteiden ja perfektionismin kosketuskohtia. Perfektionismin ja sosiaalisen jännityksen välinen yhteys kietoutuu toisaalta yksilön persoonallisuuden kanssa laajempana kokonaisuutena ja toisaalta tarkemmin määriteltyihin kognitiivisiin kokonaisuuksiin (Conroy ym., 2007).
Sosiaalinen jännittäminen sosiaalipsykologisessa kontekstissa
Sosiaalisen kiihottumisen kannalta ristiriita yksilön oman havainnon ja muiden antaman palautteen välillä on tietysti olennaista. Katsaus tarjoaa myös mielenkiintoisen näkökulman sosiaaliseen jännitteeseen, kuten Juntila ym. (2012) havaitsivat, että yksinäisyys ennustaa sosiaalista jännitystä myöhemmässä elämässä. Sosiaalisen jännitteen kontekstissa kiusaamisen merkitys liittyy olennaisesti ryhmän ulkopuolisuuteen ja negatiivisiin vuorovaikutuskokemuksiin (Yli-länttä, 2020).
Sosiaalisen identiteetin näkökulmasta katsottuna kiusaamisen ja sosiaalisen jännitteen välinen suhde koskee kiusaamisen negatiivista vaikutusta identiteetin rakentamiseen. Toisin sanoen interventioissa tulisi ottaa enemmän huomioon sosiaalisten tekijöiden merkitys sosiaalisten jännitteiden puhkeamisessa ja ilmentymisessä.
Tutkimuksen toteutus
- Tutkimuskysymykset
- Aineiston keruu
- Tutkimuksen aineisto
- Tutkimuksen menetelmät
- Aineiston analyysi
- Eettiset kysymykset
Päätimme verkkokyselyyn, koska sosiaalista jännitystä ilmiönä olisi helpoin tutkia, jotta vastaaja voisi tehdä sen nimettömänä ja omassa rauhassaan. Ensimmäinen tarkasteli käsitystä sosiaalisista jännitteistä, toinen kysymys tästä. sosiaalisen kiihottumisen merkityksiä sekä kiihottumisen syitä ja selityksiä. Tarkoituksena ei ollut luoda syvällistä tietoa sosiaalisista jännitteistä, vaan toisaalta räätälöidä vastaaja aiheeseen ja toisaalta tarkastella sosiaalista jännitystä yleisemmällä tasolla.
Sosiaalisen jännitteen kontekstiin sanaassosiointitehtävä sopii hyvin, koska varsinkin yksilön havaintoja tarkasteltaessa havainnot eivät välttämättä ole vastaajalle itselleen näkyviä tai tietoisia. Kysymysmuoto ja vastaustila antoivat myös viitteitä siitä, että vastaukset voisivat olla pidempiä sosiaalisen jännitteen kokemusosassa. Myös sosiaalisten jännitteiden hallintatapoja pohdittiin huolellisesti ja vastauksissa jaettiin avoimesti omia kokemuksiaan sosiaalisten jännitteiden hallintatavoista.
Siksi koen, että tutkimusaineisto on laadukasta ja kuvaa sosiaalista jännitystä ilmiönä ja kokemuksena monin eri tavoin. Laadullinen sisältöanalyysi voi perustua joko teoriaan tai aineistoa voidaan lähestyä aineiston perusteella (Tuomi & Sarajärvi, 2018, s. 78.) Toisin sanoen sisältöanalyysi voi olla joko induktiivinen tai deduktiivinen (Kynkäs & Vanhanen 1999) . . Yhteiskunnallisen jännitteen kokemusten analysointivaihe sisälsi siis aineistoon tutustumisen, aineiston jakamisen pääkategorioihin, pääkategorian ja alakategorioiden nimeämisen.
Luin kontrollien vastaukset useaan otteeseen ja samalla tein muistiinpanoja siitä, mitkä kontrollit esiintyivät aineistossa ja miten kontrollit ilmestyivät. Ohjausmenetelmäkysymyksen läpi käydessäni pohdiskelin myös vastauksia teoreettisesti ehdotettuihin hallintamenetelmiin, käyttivätkö vastaajat samanlaisia ohjausmenetelmiä, joita yleisesti ehdotetaan sosiaalisten jännitteiden hallintaan. Pidän reflektointia erityisen tärkeänä myös siksi, että kun asetumme vastaajan asemaan ja otamme huomioon aiheeni herkkyyden, on erityisen tärkeää, että vastaaja kokee olevansa arvostettu ja ymmärretty.
Tulokset
Sana-assosiaatiot
Ensimmäisen kohdan assosiaatioissa sana "jännitys" mainitaan 22 kertaa, "yleisö" 10 kertaa, ahdistus 7 kertaa ja fyysiset oireet ja huomion kohteena oleminen 5 kertaa. Vastauksista seuraa, että esityksen johtamiseen liittyy vahva ja sietämätön jännitys, jonka vakavuutta kuvaavat esimerkiksi assosiaatioiden "kauhu" ja "pakoterrori" nimet. Ensimmäisen kohdan vastauksia tarkasteltaessa 84 assosiaatiosta 22 oli positiivisia, 32 negatiivisia ja 28 neutraaleja, kuten alla olevasta taulukosta näkyy (taulukko 2).
Kun verrataan "Puheen tai esityksen pitäminen" ja "Ihminen, joka kiihottaa" -osioita, positiivisia ja neutraaleja assosiaatioita on huomattavasti enemmän, vaikka negatiiviset assosiaatiot ovat kvantitatiivisesti eniten. Mielenkiintoista on, että jotkut vastaajat ovat tulkinneet kysymyksen siten, että kysymyksessä oleva henkilö on joku muu kuin vastaaja itse. Kun tilanne kuitenkin käännetään niin, että virittimen rooli on itse asiassa viritin, havainto herättimestä muuttuu negatiiviseksi.
Vastaukset "Häirittäjä" -otsikon vastaukset osoittavat vääristyneen näkemyksen häirintätekijästä itsestään ja palautteena ympäristöstä. Näissä vastauksissa näkökulma oli oletettavasti käännetty niin, että vastaajat nimesivät vastauksissaan käsitteet, jotka he liittävät itselleen jännitteen kohdatessa. Vastaukset korostivat ajattelutapaa, jossa katsomme itseämme ja omia virheiämme erityisellä harkinnolla, kun taas toiset saavat tehdä virheitä.
Empatiaa ja myötätuntoa voidaan osoittaa muiden innostusta kohtaan, kun taas oma innostuneisuus on häpeällistä ja kiusallista. Jännittäviä kokemuksia aiheuttivat myös viestit, sähköpostilla kyselyt, koulun ruokalassa käyminen ja koulun ruokalassa syöminen, luentosalissa käyminen, luennolla käyminen, liikkuminen suuressa luentosalissa, koulunkäynti yleensä, esseen kirjoittaminen, puhelut, oman tekstin lukeminen muille ja yleensä uusille ja tuntemattomille ihmisille. Vastauksissa mainittiin muun muassa iltajuhlat, itsensä esittely, arjen tapaamiset opiskelijakavereiden kanssa, perehdytysviikko, juhlat ja suuret tapahtumat, vapaa-ajalla opiskelijakavereiden kanssa.
Sosiaalisen jännittämisen kokemukset, sosiaalisen jännittämisen merkitykset ja hallinnan
Vastauksissa korostettiin vääristynyttä käsitystä häirintätekijästä ja pelkoa siitä, että muut arvostelevat häirintätekijää tai ymmärtävät, että häirintä ei kuulu joukkoon. Toisaalta vastaajat kuvasivat negatiivisissa kokemuksissaan myös sosiaalisten jännitteiden vakavuutta ilmiönä ja sitä, kuinka hallitseva jännitteen kokemus on. Neutraalia kokemusta kuvaavassa vastauksessa negatiiviset tunteet eivät olleet pääroolissa, vaan sosiaalisen jännitteen kokemus kuvattiin neutraalilla sävyllä.
Näin ollen jaoin sosiaalisten jännitteiden syyt ja merkitykset seuraavien pääkategorioiden avulla; elämäntapahtumat, luokkaviitteet, perinnöllisyys ja mielenterveyshäiriöt, yksilölliset ominaisuudet ja ajattelutavat. Vastaajat kokivat muiden tulkintaan liittyvän pelon ja ahdistuksen yhtenä syynä sosiaaliseen jännitteeseen. Minulle on jäänyt tästä monia arpia, kuten ahdistusta puhua liikaa, olla liian äänekäs tai liian intensiivinen ihmisille.
Vastaajat sanoivat, että elämäntapahtumat ovat muokanneet vastaajien käsityksiä itsestään ja muista ja siten kiihdyttäneet sosiaalisten jännitteiden syntymistä ja syvenemistä. Ne edustavat kuitenkin väitöskirjani kannalta tärkeää kantaa siihen, että ympäristö ja ympäristöä koskevat oletukset voivat vaikuttaa myös sosiaalisten jännitteiden taustaan. Naisia ahdisti ajatus kertoa muille omasta taustastaan tai siitä, että he eivät todella kuuluneet joukkoon.
Tämän pääkategorian vastauksissa korostettiin toisen mielenterveyden häiriön diagnoosia tai sosiaalisen ahdistuksen perinnöllisyyttä sosiaalisen ahdistuksen perimmäisenä syynä. Sosiaalinen jännitys nähtiin siksi sisäänrakennettuna asiana, jonka uskottiin väistämättä vaikuttavan sosiaalisten jännitteiden ilmenemiseen yksilön elämässä. Toisaalta paljastuminen merkitsi vastaajille myös pelkoa siitä, että muut näkisivät vastaajan sellaisena kuin vastaaja näkee itsensä.
Toisin sanoen, kun fyysiset oireet tukkeutuivat, se vahvisti kiristimen käsitystä siitä, että jännitys ei ollut yhtä näkyvää ja että jännitys oli puolestaan myös hallinnassa. Esimerkiksi liiallinen valmistautuminen ja muistaminen ovat turvallisuuskäyttäytymistä, jotka ovat tyypillisiä keinoja selviytyä sosiaalisesta ahdistuksesta.
Pohdinta
Tutkielman johtopäätökset
Johtopäätöksenä sosiaalisen stressin kokemuksista voidaan sanoa, että sosiaalinen stressi on moniulotteinen kokemus, joka vaikuttaa yksilön elämän eri osa-alueisiin. Ensinnäkin tulokset sosiaalisten jännitteiden kokemuksista vahvistivat olemassa olevan oletuksen, että sosiaalinen jännitys liittyy vahvasti yksilön käsitykseen itsestään ja ympäristöstä. Kahdessa vastauksissa sosiaalisten jännitteiden syyksi mainittiin sukupolvien välinen "luokkahyppy" ja sosiaalisten jännitteiden pääasiallisena syynä oma sosiaalinen tausta.
Joitakin menetelmiä mainittiin sosiaalisten jännitteiden hillitsemiseksi, mutta näiden menetelmien uskottiin usein mahdollistavan vain osan vastauksista.
Tutkielman arviointia
Toisaalta on tarkasteltava sitä, miten yksilö tulkitsee sosiaalista jännitystä, eli miten yllyttäjä tulkitsee oman sosiaalisen jännityksensä syitä. Toisaalta toivon, että opinnäytetyöni tavoittaa sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivät ja edistää ajatusta, että et ole yksin sosiaalisen ahdistuksen kanssa. Huijarin oireyhtymän esiintyvyys, ennustajat ja hoito: systemaattinen katsaus.” Journal of General Internal Medicine: JGIM.
Perfectionism and Dimensions of Psychological Well-Being in a College Student Sample: A Test of a Stress-Mediation Model." Journal of Social and Clinical Psychology. Cognitive Links Between Fear of Failure and Perfectionism. Journal of Rational-Emotive and Cognitive Behavior Therapy. Multisource -assessed social competence as a predictor for children and adolescents' later loneliness, social anxiety and social phobia." Journal of Educational Research Online.
Developmental Trajectories of Social Avoidance Through Adolescence: The Role of Social Anxiety and Negative Cognition.” Journal of Anxiety Disorders. Strategies for Coping with a Negative Social Identity: Predictions of Social Identity Theory and Relative Deprivation Theory.” Journal of Personality and Social Psychology. Social phobia in the Finnish general adolescent population: Prevalence, comorbidity, individual and family correlates, and service utilization.” Depression and Anxiety.
The Relationship Between Anxiety Disorders and Substance Use Among Youth in the Community: Specificity and Gender Differences." Journal of Youth and Adolescence. Test of the Bivalent Fear Evaluation Model of Social Anxiety: The Relationship Between Fear of Positive Evaluation, Social Anxiety, and.
