Sana-assosiaatiot

Sana-assosiaatiot loivat pohjan sosiaalisen jännittämisen tarkastelulle, eli toisin sanoen sana- assosiaatiot olivat osa kyselyä siitä syystä, koska sana-assosiaatioiden avulla pyrittiin kartoittamaan ilmiön yleistä luonnetta sekä sitä ovatko assosiaatiot sosiaaliseen jännittämiseen liittyen esimerkiksi kielteisiä, myönteisiä tai neutraaleja.

Sana-assosiaatiot olivat siis kyselyn ensimmäinen osio. Tyypillisesti vastaajat olivat täyttäneet kolme ensimmäistä sana-assosiaatioille varattua kohtaa. Neljänteen ja viidenteen vaihtoehtoon vastattiin melko satunnaisesti. Yleisesti assosiaatiot rakentuivat odotettavissa olevista assosiaatioista. Joukkoon mahtui niin negatiivisia kuin positiivisiakin mielleyhtymiäkin.

Assosiaatiot koostuivat vaihtelevasti verbeistä ja adjektiiveista. Eniten hajontaa sai aikaiseksi kyselyn toinen assosiaatio ”Henkilö, joka jännittää”. Tämä osio oli ymmärretty vastaajien osalta eri tavoin ja toi ilmi mielenkiintoisia, mutta tyypillisiä jännittäjään liitettyjä käsityksiä. Viimeisessä assosiaatioiden osiossa kysymyksenä olivat tilanteet, jotka koettiin jännittäviksi vastaajien toimesta.

”Puheen tai esityksen pitäminen”

Sana-assosiaatioiden ensimmäinen osio ”Puheen tai esityksen pitäminen” pyrki tarkastelemaan jännittämisen kokemuksen sävyä ja jännittämisen kokemukseen liittyviä mielleyhtymiä.

Ensimmäisen osion 1-3 kohtiin olivat vastanneet kaikki kyselyyn osallistuneet. Kun vastauksia tarkastellaan sen mukaan, ovatko vastaajat nimenneet positiivisia, negatiivisia vai neutraaleja asioita, korostuvat negatiiviset assosiaatiot vahvemmin kuin positiiviset sekä neutraalit assosiaatiot. Jos tarkastellaan ensimmäisen kohdan assosiaatioita, oli niistä 69 negatiivisia, 12 neutraaleja ja ainoastaan 3 positiivisia. Ei lienee odottamatonta, että vastaajat mieltävät esityksen pitämisen kielteiseksi kokemukseksi. Taulukossa (Taulukko 1) vielä tiivistetysti ”Puheen tai esityksen pitäminen” osion tulokset.

Kun ensimmäistä osiota tarkastellaan nimettyjen assosiaatioiden avulla, korostuvat tietyt assosiaatiot toisia enemmän. Ensimmäisen kohdan assosiaatioissa sana ”jännitys” mainitaan 22 kertaa, ”yleisö” 10 kertaa, ahdistus ”7” kertaa sekä fyysiset oireet ja huomion kohteena oleminen 5 kertaa. Muita esiintymiseen liittyviä mainintoja ovat ”pakokauhu”, ”nolous”, ”kauhistus”,

”takeltelu”, ”pakko”, ”paineet”, ”vahinko”, ”arvioinnin kohde” ja ”koulu”.

Assosiaatiot korostavat sosiaalisen jännittämisen epämielekkyyttä. Esityksen pitämiseen liittyy vastausten perusteella vahva ja sietämätön jännitys, jonka vakavuutta kuvaavat esimerkiksi assosiaatioiden ”kauhu” sekä ”pakokauhu” nimeäminen. Assosiaatiot ahdistus sekä pelko korostuvat silloin, kun jännittäjä on muiden huomion kohteena. Ensimmäisen osion assosiaatiot alleviivaavat myös jännittämisen ikävintä ja konkreettisinta ulottuvuutta, kokemuksen fyysisyyttä.

Vastaajat olivat luokitelleet fyysisyyteen liittyvät assosiaatiot melkein poikkeuksetta negatiivisiksi.

”Puheen ja esityksen pitäminen” assosiaatiot antavat yleisluontoisen kuvan siitä, miltä jännittäminen tuntuu. Ensinnäkin, jännittämiseen liittyy vahvasti fyysinen ulottuvuus. Toiseksi, jännittävään tilanteeseen kiteytyvät useat kielteiset ajatukset itsestä, jotka nousevat pintaan jännittävässä tilanteessa. Jännittävä tilanne nostaa esille ahdistuksen sekä epäonnistumisen pelon, mutta toisaalta saa jännittäjän tuntemaan häpeää. Sosiaalisessa jännittämisessä voivat siis yhdistyä samanaikaisesti menneisyyden traumat sekä hetkelliset kokemukset. Jännittäminen pitää sisällään useita eri kerroksia ja onkin jännittäjälle intensiivinen, väsyttävä ja vahva kokemus.

”Puheen tai esityksen pitäminen”

1. kohta

”Jännitys” 22/85 26%

”Yleisö” 10/85 12%

”Ahdistus” 7/85 8%

”Fyysiset oireet” 5/85 6%

”Huomion kohteena oleminen”

5/85 6%

Muita mainintoja pakokauhu, nolous, kauhistus, takeltelu, pakko. paineet, arvioinnin kohde, koulu, asiantuntijuus, tukala, vahinko, huomio.

Negatiiviset vs.

positiiviset maininnat

Positiiviset

3/85

4%

Negatiiviset

69/85

81%

Neutraalit

12/85

14%

Taulukko 1"Puheen tai esityksen pitäminen"

”Henkilö, joka jännittää”

”Henkilö, joka jännittää” osion assosiaatiot jakaantuivat mielenkiintoisella tavalla. Tämän osion ensimmäiseen kohtaan oli vastannut 84 vastaajaa kyselyyn osallistuneista. Kohtiin 3-5 oltiin vastattu satunnaisemmin, mutta 1-2 kohtiin oli vastannut kuitenkin suurin osa kyselyyn osallistuneista. Kun tarkastellaan vastauksien yleistä sävyä, voidaan huomata merkittävä ero

”Puheen tai esityksen pitäminen” -kysymyksen vastauksiin. Kun tarkastellaan ensimmäisen kohdan vastauksia, oli 84:stä assosiaatiosta 22 positiivisia, 32 negatiivisia ja 28 neutraaleja, kuten alla olevasta taulukosta (Taulukko 2) on nähtävissä. Hajontaa oli siis merkittävästi enemmän. Kun verrataan osioita ”Puheen tai esityksen pitäminen” sekä ”Henkilö, joka jännittää”, positiiviseksi sekä neutraaliksi nimettyjä assosiaatioita on huomattavasti enemmän , vaikka negatiivisia assosiaatiota on kuitenkin määrällisesti eniten.

Vastauksissa korostuivat assosiaatiot ”myötätunto”, ”sympatia”, ”normaali” sekä ”inhimillinen”.

Mielenkiintoista onkin, että osa vastaajista oli tulkinnut kysymyksen niin, että kysymyksen henkilö on joku toinen henkilö kuin vastaaja itse. Oletetusti vastaajat, jotka olivat nimenneet myönteisiä assosiaatioita, eivät ajatelleet itseään kysymyksen henkilönä, vaan tarkastelivat kysymyksen henkilöä ikään kuin ulkopuolelta tarkkaillen. Toinen henkilö, joka jännittää, koetaan normaaliksi ja jännittäjää kohtaan osoitetaan myötätuntoa. Kuitenkin kun tilanne käännetään niin, että jännittäjän roolissa onkin jännittäjä itse, kääntyy käsitys jännittäjästä kielteiseksi. Toisin sanoen siis, vastaajat kokevat toisen jännityksen inhimillisenä ja myötätuntoa herättävänä, mutta oma jännitys koetaan häpeällisenä ja nolostuttavana asiana. ”Henkilö, joka jännittää” osion vastaukset tuovat näkyväksi siis jännittäjän vääristyneet käsitykset itsestä ja ympäristön antamasta palautteesta. Vastaukset tuovat esille myös jännittäjän ajattelulle tyypillisen kaksinaisstandartin käytön. (Ranta, 2020.) Muita myönteisiä sekä neutraaleja assosiaatioita olivat ”samaistun”, ”aito”,

”luonnollisuus”, ”yrittää parhaansa”, ”väliaikainen”, ”rohkaisu”, ”toive onnistumisesta” ja ”ei haittaa vaikka mokaa”.

”Henkilö, joka jännittää” osion vastaukset pitivät sisällään myös negatiivisia assosiaatiota.

Negatiivisissa assosiaatioissa mielenkiintoista oli se, että melkein poikkeuksetta kysymyksen henkilö oli mielletty vastaajaksi itsekseen. Näissä vastauksissa näkökulma kääntyi oletettavasti niin, että vastaajat nimesivät vastauksissaan niitä käsityksiä, joita liittävät itseensä jännityksen aikana. Negatiiviseksi nimettyjä assosiaatioita olivat muun muassa ”pelko”, ”ongelmissa”, ”en saa sanotuksi mitään” ja ”kiusallisuus”. Negatiiviseksi assosioiduissa vastauksissa myös jännittämiseen liittyvät fyysiset oireet korostuivat. Fyysisiksi oireiksi nimettiin muun muassa

”hikoilu”, ”punastuminen”, ”tärinä”, ”vapina” sekä ”sydämen tykytys”. Satunnaisia, mutta persoonallisuuteen ja yksilön piirteisiin liittyviä mainintoja olivat ”herkkä”, ”introvertti”, ”pelkuri” ,

”perfektionisti”, ”kriittinen itseä kohtaan”, ”ujo”, ”huolehtivainen”, ”tarkka” sekä ”tunnollinen”.

”Henkilö, joka jännittää” osion assosiaatiot rakentuivat siis positiivisen että negatiivisen sävyn omaaville vastauksille. Vastaajan oletettu näkökulma jakoi vastauksia mielenkiintoisella tavalla, riippuen siis siitä, että oliko vastajaa mieltänyt itsensä jännittyneeksi henkilöksi vai katsoiko vastaaja ulkopuolelta jotain toista henkilöä. Vastauksissa korostui ajattelun tapa, jossa itseen ja omiin virheisiin suhtaudutaan erityisen tuomitsevalla tavalla, kun taas toisille sallitaan virheitä.

Toisten jännittämiselle voidaan osoittaa empatiaa ja myötätuntoa, kun taas oma jännittäminen on häpeällistä ja noloa.

”Henkilö, joka jännittää”

1. kohta

”Normaali” 7/84 8%

”Arka”, ”Ujo”, ”Pelkuri” 8/84 10%

”Minä” 5/84 6%

Fyysiset oireet 12/84 14%

Muita mainintoja herkkä, introvertti, puhua nopeasti, luonnollisuus, pelkuri, änkytys, yrittää parhaansa, kiusaantunut, kiusallisuus, kannustan, katse, temperamentti, nolaan itseni

Positiiviset vs.

negatiiviset maininnat

Positiiviset

22/84

26%

Negatiiviset

32/84

38%

Neutraalit

28/84

33%

Taulukko 2 "Henkilö, joka jännittää"

Jännittävät tilanteet vastauksien perusteella

Kyselyn ensimmäisen osion viimeisenä kysymyksenä oli nimetä jännittäviä tilanteita yliopiston kontekstissa. Tähän kysymykseen olivat vastanneet kaikki kyselyyn 85 kyselyyn osallistunutta.

Vastauksissa nimettiin niin opiskeluun kuin vapaa-aikaankin liittyviä jännittäviä tilanteita. Jaan nämä vastaukset kolmeen eri kategoriaan. Jännittävien tilanteiden kategorioiksi muodostuivat

opiskeluun sekä yliopistoon liittyviin tilanteet, vapaa-aikaan liittyviin tilanteet sekä muut jännittävät tilanteet.

Opiskelun tilanteet liittyivät erilaisiin opiskelutilanteisiin sekä erityisesti yliopistokontekstissa esiintyviin käytänteisiin. Jännitys kokemuksena korostui erityisesti esitelmiä pitäessä sekä yleisesti esiintyessä. Jännittäväksi tilanteeksi nimettiin myös tenttitilanteet. Myös etänä opiskelu ja etäkäytännöt koettiin jännittäviksi. Jännittäviä tilanteita olivat muun muassa zoomissa oman puheenvuoron ottaminen tai zoomissa esiintyminen. Kameran avaaminen ja yleisesti puhuminen zoomissa koettiin myös jännittävänä. Yliopisto-opiskelusta jännittäviksi tilanteiksi mainittiin muun muassa seminaarit sekä opponointitilanteet.

Jännittäminen on laaja-alainen kokemus ja jännittäminen ulottuukin usein myös yksilön arkeen.

Esiintyminen ja huomion keskipisteenä oleminen ovat usein vain jäävuoren huippu. Jännityksen kokemuksia aiheuttivat muun muassa myös viestittely, sähköpostien kautta kysymysten esittäminen, kouluruokalaan meneminen ja ruokailu kouluruokalassa, luentosaliin meneminen, luennolla oleminen, isossa luentosalissa liikkuminen, yleisesti kouluun meneminen, kirjoitelman tekeminen, puheluiden soittaminen, oman tekstin luetuttaminen toisilla sekä yleisesti uudet ja tuntemattomat ihmiset.

Yliopisto-opiskelun aloittamiseen sekä opiskeluun kuuluvat usein erilaiset tapahtumat ja yhteiset illanvietot. Vastauksissa korostuivat myös vapaa-aikaan liittyvät jännittävät tilanteet. Vastauksissa mainittiin muun muassa illan vietot, itsensä esittely, arkiset kohtaamiset opiskelijakavereiden kanssa, orientaatioviikko, juhlat ja isot tapahtumat, vapaa-ajalla opiskelijakavereiden kanssa

”hengailu”, tutustuminen uusiin ihmisiin, ryhmäliikunta, tutustumisleikit sekä yhteydenpito koulukavereihin.

Auktoriteetit mainittiin myös joissakin vastauksista. Auktoriteeteista puhuttiin usein yliopiston kontekstissa. Jännittävänä koettiin siis tilanteet, jossa joutui ottamaan yhteyttä auktoriteettiin sähköpostitse tai puhelimitse. Toisaalta myös keskustelu auktoriteetin asemassa olevan henkilön kanssa koettiin jännittävänä.

Jännitystä aiheuttavien tilanteiden kirjo on siis laaja. Kuten vastaukset osoittavat, jännittäminen ei liity vain esiintymiseen, vaan paljon laajemmin yksilön joka päiväiseen elämään ja arkeen.

Jännittäminen ja jännittäviksi koetut tilanteet ovat myös yksilöllisiä. Jännittävän tilanteesta voivat tehdä yksilön henkilökohtaiset kokemukset tai ajatteluun juurtuneet käsitykset siitä, millainen on jännittävä henkilö.

5.2 Sosiaalisen jännittämisen kokemukset, sosiaalisen jännittämisen merkitykset