Tutkielmasta voidaan tehdä johtopäätöksenä, että hoitajien psyykkiseen hyvinvointiin on mah- dollista vaikuttaa erilaisilla työoloja kehittäville toimilla. Esimerkiksi onnistuneella työvuorosuun- nittelulla, työn hyvällä organisoinnilla sekä tiedotuksella voidaan vähentää hoitajien stressiä ja auttaa heitä palautumaan paremmin työn kuormituksesta. Kollegoiden väliset hyvät suhteet ovat keskeinen tekijä hoitajien jaksamisessa ja hyvinvoinnissa työssään. Mahdollisuudella kehit- tää omia ammatillisia taitojaan esimerkiksi koulutusten avulla voi olla hoitajien psyykkisen hyvin- voinnin kannalta positiivinen vaikutus. Työssä olisi tärkeää huomioida hoitajien riittävät palau- tumismahdollisuudet niin työvuoron aikana kuin niiden välilläkin. Erityistä huomiota pitäisi kiin- nittää siihen, että hoitajat saavat riittävät tauot työvuoron aikana. Taukojen aikana olisi hyvä olla mahdollisuus kollegiaaliseen vuorovaikutukseen.
Jatkotutkimushaasteina tutkielmani pohjalta näkisin kyselyn säännöllisen toistamisen, jotta näh- täisiin, onko mahdollisilla kehittämistoimilla ollut pysyvää vaikutusta hoitajien psyykkiseen hy-
vinvointiin. Erityisen kiinnostavaa olisi nähdä, miten COVID-19-pandemia on vaikuttanut hoitajien hyvinvointiin ja jaksamiseen ja onko se muuttanut hoitajien mielipiteitä työyhteisön toimivuu- desta tai muista tässä tutkielmassa tarkastelluista osa-alueista. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista myös tarkastella aikaa COVID-19-pandemian jälkeen: jättääkö pandemia-aika pysyviä jälkiä toimintakäytänteisiin työpaikalla ja toisaalta, jättääkö se pitkäaikaisvaikutuksia hoi- tajien psyykkiseen hyvinvointiin? Myös monimuuttujainen analyysi kyselyn osa-alueiden välisistä yhteyksistä olisi mielenkiintoinen, koska jo pelkästään tämän tutkielman suppeammissa analyy- seissä nähtiin vahvoja yhteyksiä taustamuuttujien, väittämien ja niistä muodostettujen summa- muuttujien välillä.
Lähteet
Alastalo, H., Vainio, S., & Kehusmaa, S. (2017). Kotihoidon asiakasmäärät kasvussa, henkilöstön määrän kasvu ei kaikissa maakunnissa seuraa perässä. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 18/2017.
Andersson, H., Lindholm, M., Pettersson, M., & Johansson, L.-L. (2017). Nurses’ competencies in home healthcare: an interview study. BMC Nursing, 16(65),1-8.
Bakker, A. B., Demerouti, E., Taris, T. W., Schaufeli, W. B., & Schreurs, P. J. G. (2003). A multigroup analysis of the job demands-resources model in four home care organizations. International Journal of Stress Management, 10(1), 16–38.
Bradburn, N. M. (1969). The structure of psychological well-being. Aldine, Chicago, 128.
Burns, R. A., & Machin, M. A. (2013). Psychological wellbeing and the diathesis-stress hypothesis model: The role of psychological functioning and quality of relations in promoting subjective well-being in a life events study. Personality and Individual Differences, 54(3), 321-326.
Collet, J., de Vugt, M. E., Schols, J. M. G. A, Engelen. G. J. JA., Winkens, B., & Verhey, F. R. J. (2018).
Well-being of nursing staff on specialized units for older patients with combined care needs.
Journal of Psychiatric Mental Health Nursing, 25(2),108-118.
Dall’Ora, C., Ball, J., Recio-Saucedo, A., & Griffiths, P. (2016). Characteristics of shift work and their impact on employee performance and wellbeing: A literature review. International Journal of Nursing Studies, 57,12–27.
Devik, S., A, Enmarker, I., & Hellzen, O. (2020). Nurses’ experiences of compassion when giving palliative care at home. Nursing Ethics, 27(1), 194-205.
Diener E, Oishi S., & Lucas R E. 2009. Subjective well-being: The science of happiness and life sat- isfaction. The Oxford Handbook of Positive Psychology, 2. painos. Oxford University Press, 63-73.
Drach-Zahavy, A., & Marzuq, N. (2012). The weekend matters: exploring when and how nurses best recover from work stress. Journal of Advanced Nursing, 69(3), 578–589.
Dust, S. B., Resick, C. J., Margolis, J. A., Mawritz, M. B., & Greenbaum, R. L. (2018). Ethical leader- ship and employee success: Examining the roles of psychological empowerment and emotional exhaustion.The Leadership Quarterly, 29(5), 570-583.
Ejebu, O. Z., Dall'Ora, C., & Griffiths, P. (2021). Nurses' experiences and preferences around shift patterns: A scoping review. PloS one, 16(8).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luonnollisten henkilöiden suojelusta-henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta.
EU 2016/679.
Garon, M. (2012), Speaking up, being heard: registered nurses’ perceptions of workplace com- munication. Journal of Nursing Management, 20, 361-371.
Hills, P., & Argyle, M. (2001). Emotional stability as a major dimension of happiness. Personality and Individual Differences, 31(8), 1357–1364.
Hirvonen, T. (2018). Hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi vuorotyössä. Pro gradu -tutkielma. Itä- Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos.
Höglander, J., Eklund, J., H, Spreeuwenberg, P., Eide, H., Sundler, A., J, Roter, D., & Holmström, I., K. (2020). Exploring patient-centered aspects of home care communication: a cross-sectional study. BMC Nursing, 19(91),1513.
Jang, Y., Lee, A. A., Zadrozny, M., Bae, S.-H., Kim, M. T., & Marti, N. C. (2017). Determinants of Job Satisfaction and Turnover Intent in Home Health Workers: The Role of Job Demands and Re- sources. Journal of Applied Gerontology, 36(1), 56–70.
Keva. (2021). Joka kolmas kunnan ja valtion työntekijä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Haettu 16.11.2021 osoitteesta https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/joka-kolmas- kunnan-ja-valtion-tyontekija-elakkeelle-seuraavan-kymmenen-vuoden-aikana/
Kiljunen, O., Partanen, P., Välimäki, T., & Kankkunen, P. (2019). Older people nursing in care homes: An examination of nursing professionals' self-assessed competence and its predictors.
International Journal of Older People Nursing, 14(2), e12225.
Koivu, A. (2013). Clinical supervision and well-being at work: a four-year follow-up study on fe- male hospital nurses. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, 175 [Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]. UEF EREPO https://erepo.uef.fi
Kuntaliitto (2021). Kotihoito. Haettu 16.11.2021 osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja- terveysasiat/sosiaalihuolto/iakkaiden-palvelut/kotihoito
Letvak, S., Ruhm, C. J., & McCoy, T. (2012). Depression in hospital-employed nurses. Clinical Nurse Specialist, 26(3), 177–182.
Lilius, J. M. (2012). Recovery at work: Understanding the restorative side of "depleting" client in- teractions. Academy of Management Review, 37(4), 569–588.
Louhevaara, V., Järvelin, S., Louhevaara, A., & Kotasaari, E. (2010). Biosignaalit psykofysiologisen kuormittumisen hallinnassa. Teoksessa Kantolahti, T. & Tikander, T. (toim.) Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta. Työhyvinvointifoorumi. STM, Helsinki, 36–45.
Lu, H., Barriball, K.L., Zhang, X., & While, A. E. (2012). Job satisfaction among hospital nurses revis- ited: A systematic review. International Journal of Nursing Studies, 49(8), 1017–1038.
Lu, Y., Hu, X-M., Huang, X. L., Zhuang, X. D., Guo, P., Feng, L. F., Hu, W., Chen, L., & Hao, Y. T.
(2016). Job satisfaction and associated factors among healthcare staff: a cross-sectional study in Guangdong Province, China. BMJ Open, 6, e011388.
Marilaf Caro, M., San-Martín, M., Delgado-Bolton, R., & Vivanco, L. (2017). Empathy, loneliness, burnout, and life satisfaction in Chilean nurses of palliative care and homecare services. Enfer- mia Clinica, 27(6), 379-386.
Maslach, C. (1998). Theories of organizational stress. Oxford University Press, Englanti, 68–85.
Mattila, L., & Pääkkönen, M. (2015). Työn henkisten kuormitustekijöiden hallinta. Työturvallisuus- keskus.
Muramatsu, N., Sokas, R. K., Lukyanova, V. V., & Zanoni, J. (2019). Perceived Stress and Health among Home Care Aides: Caring for Older Clients in a Medicaid-Funded Home Care Program.
Journal of health care for the poor and underserved, 30(2), 721–738.
Mäkipää, S., Laaksonen, K., Saarinen, J., & Miettinen, M. (2012). Miten terveydenhuoltoalan veto- voimaisuutta voidaan lisätä? Suomen Lääkärilehti, 67(13), 1060–1063.
Nakamura, Y., Yoshinaga, N., Tanoue, H., Kato, S., Nakamura, S., Aoishi, K., & Shiraishi, Y. (2017).
Development and evaluation of a modified brief assertiveness training for nurses in the work- place: a single-group feasibility study. BMC nursing, 16(1), 1–8.
Nummelin, T. (2008). Stressi haastaa työkyvyn: varhainen puuttuminen esimiehen työkaluna.
WSOYpro.
Numminen, O., Meretoja, R., Isoaho, H., & Leino-Kilpi, H. (2013). Professional competence of practising nurses. Journal of Clinical Nursing, 22(9–10), 1411–1423.
Oates, J. (2018). What keeps nurses happy? Implications for workforce well-being strategies.
Nursing Management, 25(1), 34.
Otto, A-K., Bischoff, L. L., & Wollesen, B. (2019). Work-Related Burdens and Requirements for Health Promotion Programs for Nursing Staff in Different Care Settings: A Cross-Sectional Study.
International Journal of Environmental Research and Public Health,16(19), 3586.
Parvikko, O. (2010). Työn psykososiaalisen kuormittavuuden hallinta. Teoksessa Kantolahti, T. &
Tikander, T. (toim.) Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta. Työhyvinvointifoorumi. STM, Helsin- ki, 15–21.
Puttonen, S., Hasu, M., & Pahkin, K. (2016). Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Työterveyslaitos. Juvenes Print, Tampe- re.
Päätalo, K., & Kyngäs, H. (2016). Well-being at work: graduating nursing students’ perspective in Finland. Contemporary Nurse, 52(5), 576–589.
Rauramo, P. (2013). Työhyvinvointi muutostilanteissa. Työturvallisuuskeskus TTK. Nykypaino Oy.
Rovasalo, A. (2000). Kuka virvoittaisi uupuneen. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 116(20), 2297–2304.
Ruotsalainen, S., Jantunen, S., & Sinervo, T. (2020). Which factors are related to Finnish home care workers' job satisfaction, stress, psychological distress and perceived quality of care? - a mixed method study. BMC Health Services Research, 20(1), 896.
Ryff, C. D. (1989). Happiness Is Everything, or Is It? Explorations on the Meaning of Psychological Well-Being. Journal of Personality and Social Psychology, 57(6),1069–1081.
Sairaanhoitajaliitto. (2019). Kotiin vietävän hoivan ja hoidon tilanne on kriisissä ja sairaanhoitajat ovat palamassa loppuun. Haettu 16.11.2021 osoitteesta https://sairaanhoitajat.fi/wp-
content/uploads/2020/01/kotihoito-ja-kotisairaanhoito-jaksamiskysely-2018-avoin- kysymys_8.10.19.pdf
Samia, L. W., Ellenbecker, C. H., Friedman, D. H., & Dick, K. (2012). Home Care Nurses’ Experience of Job Stress and Considerations for the Work Environment. Home Health Care Services Quarter- ly, 31(3), 243–265.
Sandberg, L., Borell, L., Edvardsson, D., Rosenberg, L., & Boström, AM. (2018). Job strain: a cross- sectional survey of dementia care specialists and other staff in Swedish home care services.
Journal of Multidisciplinary Healthcare, 2018(11), 255-266.
Schmitt, M. T., Branscombe, N. R., Postmes, T., & Garcia, A. (2014). The Consequences of Per- ceived Discrimination for Psychological Well-Being: A Meta-Analytic Review. Psychological bulle- tin, 140(4), 921.
Seidlein, A.-H., Buchholz, I., Buchholz, M., & Salloch, S. (2020). Concepts of health in long-term home care: An empirical-ethical exploration. Nursing Ethics, 27(5), 1187–1200.
Solin, P., Appelqvist-Schmidlechner, K., Nordling, E., & Tamminen, N. (2018). Mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi kunnan strategiaa. THL – Päätösten tueksi 25/2018.
Sonnentag, S., Binnewies, C., & Mojza, E. J. (2010). Staying well and engaged when demands are high: the role of psychological detachment. Journal of Applied Psychology, 95(5), 965–976.
Spence Laschinger, H. K., Leiter, M., Day, A. & Gilin, D. (2009). Workplace empowerment, incivility, and burnout: impact on staff nurse recruitment and retention outcomes. Journal of Nursing Ma- nagement, 17(3), 302–311.
STM. (2019). Perheystävällinen työpaikka ottaa huomioon työntekijän erilaiset elämäntilanteet.
Haettu 16.11.2011 osoitteesta https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/perheystavallinen- tyopaikka-ottaa-huomioon-tyontekijan-erilaiset-elamantilanteet
STM. (n.d.) Työhyvinvointi. Haettu 11.11.2021 osoitteesta https://stm.fi/tyohyvinvointi
STM. (2020). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29).
Strandås, M., Wackerhausen, S., & Bondas, T. (2019). The nurse–patient relationship in the New Public Management era, in public home care: A focused ethnography. Journal of Advanced Nur- sing, 75(2), 400–411.
Superliitto. (n.d.) Lähihoitajaksi opiskelu. Haettu 16.11.2011 osoitteesta
https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/kansallinen-lahihoitajapaiva-2020/
Takayama, Y., Suzuki, E., Kobiyama, A., Maruyama, A., & Sera, Y. (2016). Factors related to the burnout of Japanese female nurses with children under 3 years old. Japan Journal of Nursing Science, 14(3), 240–254.
THL (2021). Kotihoito. Haettu 16.11.2021 osoitteesta
https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/kotihoito
Tietosuojalaki 2018/1050
Tilastokeskus (2019). Suomen virallinen tilasto (SVT): Vuoden 2017 työllisten, työllisten naisten ja työllisten miesten kymmenen yleisintä ammattiryhmää verrattuna vuoteen 2012. Haettu
16.11.2011 osoitteesta http://www.stat.fi/til/tyokay/2017/04/tyokay_2017_04_2019-11- 01_kat_001_fi.html
Tilastokeskus (n.d.) Ammattiluokitus 2010. Haettu 16.11.2011 osoitteesta
https://tilastokeskus.fi/fi/luokitukset/ammatti/ammatti_1_20100101/?code=5321
Tourangeau, A., Patterson, E., Rowe, A., Saari, M., Thomson, H., MacDonald, G., Cranley, L., &
Squires, M. (2014). Factors influencing home care nurse intention to remain employed. Journal of Nursing Management (John Wiley & Sons, Inc.), 22(8), 1015–1026.
Trousselard, M., Dutheil, F., Naughton, G., Cosserant, S., Amadon, S., Dualé, C., & Schoeffler, P.
(2016). Stress among nurses working in emergency, anesthesiology and intensive care units de- pends on qualification: a Job Demand-Control survey. International archives of occupational and environmental health, 89(2), 221–229.
TTL. (n.d.) Työhyvinvointi. Haettu 11.11.2021 osoitteesta https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluis- ta 28.12.2012/980.
Vaartio-Rajalin, H., Nasman, Y., & Fagerstrom, L. (2020). Nurses’ activities and time management during home healthcare visits. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 34(4), 1045c1053.
Van der Heijden, B., I., J., M., Mulder, R., H., König, C., & Anselmann, V., M., A. (2017). Toward a mediation model for nurses’ well-being and psychological distress effects of quality of leadership and social support at work. Medicine, 96(15), e6505.
Vehko, T., Sinervo, T., & Josefsson, K. (2017). Henkilöstön hyvinvointi vanhuspalveluissa – kotihoidon kehitys huolestuttava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti:11.
Wentz, K., Gyllensten, K., Sluiter, J. K., & Hagberg, M. (2020). Need for recovery in relation to effort from work and health in four occupations. International Archives of Occupational and Environ- mental Health, 93(2), 243–259.
Woodhead, E. L., Northrop, L., & Edelstein, B. (2016). Stress, Social Support, and Burnout Among Long-Term Care Nursing Staff. Journal of Applied Gerontology, 35(1), 84–105.
Wu, H., Chi, T., Chen, L., Wang, L. & Ji, Y. (2010). Occupational stress among hospital nurses:
cross‐sectional survey. Journal of Advanced Nursing, 66(3), 627–634.
Yamaguchi, Y., Inoue, T., Harada, H., & Oike, M. (2016). Job control, work-family balance and nurses’ intention to leave their profession and organization: A comparative cross-sectional sur- vey. International Journal of Nursing Studies, 64, 52–62.
Liitteet
Taulukko 1. Tutkimuksia hoitajien psyykkisestä hyvinvoinnista ja työhyvinvoinnin eri osa- alueista.
Tekijä (t), vuosi ja maa
Tutkimuksen tarkoitus
Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset
Andersson, Lindholm, Pettersson, &
Johansson, 2017. Ruotsi.
Tutkia, miten hoitajat kokevat oman ammatti- taitonsa koti- hoidossa.
N=10 Kvalitatiivinen tut- kimus
Hoitajat halusivat kyetä hoitamaan potilaita, kehittää omaa ammat- titaitoaan ja suorittaa vaaditut työtehtävät.
Hoitajat halusivat ke- hittää kotihoitoa sovel- tamalla omaa ammatti- taitoaan.
Hoitajat olivat riippu- vaisia esimiehen ha- lukkuudesta rohkaista hoitajia kehittämään omaa ammattitaitoaan.
Bakker, Demerouti, Taris, Schau- feli &
Schreurs.
2003. Hol- lanti.
Hyödyntää aiempaa kirjal- lisuutta ja ra- kentaa sen avulla malli työuupumuk- sen kehittymi- selle työn vaa- timuksiin ja resursointiin pohjautuen.
N=3,092 koti- hoidon työnte- kijää
Kvalitatiivinen ana- lyysin pohjalta teh- tiin kysely, jonka tulokset analysoi- tiin rakenneyhtä- lömallilla.
Työn vaatimukset oli- vat yhteydessä uupu- miseen.
Työn resurssit olivat yhteydessä työn te- hokkuuteen.
Collet, de Vugt, Schols, Engelen,
Tutkia, ovatko fyysistä ja psyykkistä sai-
N=80 psykiatri- an potilasta, N=83 hoivako-
Poikkileikkaustut- kimus
Hoitajat, jotka hoitivat useista neuropsykiatri- sista oireista tai vaka-
Winkens &
Verhey.
2018. Hol- lanti.
rautta sairasta- vien potilaiden hoidon erikois- piirteet yhtey- dessä hoito- henkilöstön psyykkiseen hyvinvointiin
din potilasta, N=96 hoivako- dissa työskente- levää hoitohen- kilöstön jäsen- tä, N=53 psyki- atrisessa yksi- kössä työsken- televää hoito- henkilöstön jäsentä
vasta fyysisestä sairau- desta kärsiviä potilaita, kokivat enemmän työ- hön liittyvää psyykkistä uupumusta. Hoitohen- kilöstön koulutuksen asteella ei ollut yhteyt- tä työhön liittyvään psyykkiseen hyvinvoin- tiin.
Devik, En- marker &
Hellzen, 2020. Norja.
Tutkia kotihoi- dossa palliatii- vista hoitoa antavien hoita- jien kokemuk- sia myötätun- nosta.
N=10 hoitajaa Sekundäärinen, kvalitatiivinen ana- lyysi
Hoitajat kokivat sekä myötätuntoa sekä sen puutetta heidän hoita- essaan palliatiivisia potilaita. Myötätunto piti sisällään mm. tie- toisuutta potilaan toi- veista sekä tunteiden huomiointia. Esteitä myötätunnolle aiheut- tivat potilaiden koh- tuuttomat vaatimukset, ajan puute tai hoitajien senhetkinen hyvinvoin- ti.
Ejebu, Dall'Ora, &
Griffiths, 2021.
Tutkia hoitajien kokemuksia ja mieltymyksiä vuorotyöstä kansainvälises- sä kirjallisuu- dessa.
30 artikkelia Kirjallisuuskatsaus Hoitajat pyrkivät anta- maan korkealaatuista hoitoa rankoista työ- olosuhteista huolimat- ta.
Hoitajat kokivat fyysistä ja henkistä uupumusta.
Höglander, Eklund, Spreeuwen- berg, Eide,
Tutkia potilas- keskeisiä näkö- kulmia iäkkäi- den ihmisten ja
N=37 iäkästä ihmistä ja 11 sairaanhoitajaa
Poikkileikkaust- utkimus, kvanti- tatiivinen.
Pidempi kotikäynti oli yhteydessä parempaan potilaskeskeisyyteen
Sundler, Roter &
Holmström.
2020. Ruotsi.
hoitajien väli- sestä kommu- nikaatiosta ko- tihoidossa.
kommunikaatiossa.
Osallistujien iällä tai sukupuolella ei ollut yhteyttä potilaskeskei- syyteen.
Kohtaamisissa oli kai- ken kaikkiaan positiivi- nen tunnelma.
Käynnillä suoritettavilla hoitotoimenpiteillä ei ollut yhteyttä potilas- keskeisen kommuni- kaation toteutumiseen.
Jang, Lee, Zadrozny, Bae, Kim &
Marti, 2017.
Yhdysvallat.
Tutkia työn vaa- timusten ja voimavarojen yhteyksiä koti- hoidon työnte- kijöiden työtyy- tyväisyyteen sekä lopetta- misaikeisiin.
N=3354 Kvantitatiivinen tutkimus
Alhaisempaan työtyy- tyväisyyteen olivat yh- teydessä nuori ikä, korkeampi koulutus, matalammat tulot, et- ninen vähemmistösta- tus, syrjintä, fyysinen vamma ja vähäisem- mät työskentelytun- nit/vko.
Parempaan työtyyty- väisyyteen olivat yh- teydessä itseluottamus työstä suoriutumisessa ja tunnustus esimiehel- tä tai organisaatiolta.
Kiljunen, Par- tanen, Väli- mäki &
Kankkunen,
Tutkia hoivako- deissa työsken- televien am- mattilaisten
N=781, joista 680 lähihoitajaa ja 101 sairaan- hoitajaa tai
Poikkileikkaus- kyselytutkimus
2/3 vastaajista arvioi ammatillisen osaami- sensa riittäväksi, 1/3 taas riittämättömäksi.
2019. Suomi. itsearvioitua ammatillista osaamista ja tunnistaa siihen liittyviä tekijöitä
esimiestä. Korkeampi koulutus ei
ollut yhteydessä koet- tuun osaamiseen.
Lilius, 2012.
Iso-Britannia.
Tutkia hoitajan ja asiakkaan välistä vuoro- vaikutusta ja miten ne ovat yhteydessä työstä palau- tumiseen
Ei tiedossa Kirjallisuuskatsaus Hoitajan ja asiakkaan vuorovaikutus ei ole aina pelkästään kulut- tavaa, vaan se voi olla myös palauttavaa.
Työn saavutuksista on mahdollista saada myös palauttavia ko- kemuksia.
Säädelläkseen työstä koituvaa rasitusta, hoi- tajat voivat asettaa tär- keysjärjestykseen eri- laiset vuorovaikutusti- lanteet sen mukaan ovatko ne palattavia vai kuormittavia ja tällä tavoin parantaa koko- naisvaltaista hoidon laatua.
Muramatsu, Sokas, Lu- kyanova &
Zanoni, 2019. Yhdys- vallat.
Tutkia, kuinka kotihoidossa työskentelevien hoiva-
avustajien työ- hön ja elämään liittyvät tausta- tekijät ilmene- vät heidän ko- kemassa ter- veydentilas-
N=45 Kvalitatiivinen tut- kimus
Työssä koettu esimie- hen tuki, työympäristö, palkkaus ja koulutus olivat yhteydessä hoi- va-avustajien koke- maan stressiin.
Asiakkaiden terveyden- tila, käytös, vaatimuk- set ja luonne olivat yh- teydessä hoiva-
saan. avustajien kokemaan stressiin.
Ruotsalai- nen, Jantu- nen & Siner- vo, 2020.
Suomi.
Tutkia haastei- den, stressiteki- jöiden, tiimi- työn ja johtami- sen yhteyttä kotihoidon työntekijöiden hyvinvointiin, työtyytyväisyy- teen ja koet- tuun hoidon laatuun.
N=121 kysely N=15 haastat- telu
Kyselytutkimus ja puolistrukturoidut teemahaastattelut
Aikataululliset paineet olivat yhteydessä suu- rempaan psyykkiseen ahdistukseen ja stres- siin.
Riittämättömät vaikut- tamismahdollisuudet työhön lisäsivät stres- siä.
Organisaation oikeu- denmukaisuus oli yh- teydessä ahdistunei- suuteen.
Samia, Ellen- becker, Friedman, &
Dick, 2012.
Yhdysvallat.
Tutkia kotihoi- don stressiteki- jöitä sekä teki- jöitä jotka lie- ventävät hoita- jien stressko- kemuksia.
N=22
haastateltavaa, 7
kenttähavainto a
Kvalitatiivinen tutkimus
Johtaminen ja työtove- rit lievensivät koettua stressiä.
Heikot mahdollisuudet päätöksentekoon, huono johtaminen tai konfliktit työtovereiden välillä lisäsivät koettua stressiä.
Sandberg, Borell, Edvardsson, Rosenberg &
Boström, 2018. Ruotsi.
Kuvata kotihoi- dossa työsken- televän henki- löstön työ- kuormitusta ja tutkita korre- laatioita työ- kuormituksen, henkilökohtais-
Dementiapoti- laiden hoitoon erikoistuneet (N= 34) ja muu kotihoidon henkilöstö, joka ei ole erikoistu- nut demen- tiapotilaiden
Poikkileikkaust- utkimus, kvanti- tatiivinen
Kotihoidon henkilöstö koki suurta työkuor- maa.
Dementiapotilaiden hoitoon erikoistuneet kokivat työkuormansa korkeammaksi kuin muu henkilöstö. He
ten tekijöiden sekä organisaa- tion välillä.
hoitoon (N=35) myös havaitsivat, ettei
muu henkilöstö hoita- nut iäkkäitä kuten de- mentiapotilaita kuuluisi hoitaa.
Kielivaikeudet lisäsivät työkuormaa.
Organisaation heikko ilmapiiri oli yhteydessä korkeampaan koettuun työkuormaan.
Seidlein, Buchholz, Buchholz &
Salloch, 2020. Saksa.
Tutkia ammat- tiin koulutta- mattomien (hoidon vas- taanottaja, omaishoitaja) sekä ammatti- laisten (sai- raanhoitaja) käsitteitä ter- veydestä pitkä- aikaiseen koti- hoitoon liittyen.
N=28 Puoli-strukturoitu haastattelu, kvali- tatiivinen tutkimus
Molemmat ryhmät ko- kivat terveyden voima- varana, jonka ansiosta on mahdollista osallis- tua sosiaalisiin aktivi- teetteihin ja elää elä- määnsä omien mielty- mystensä mukaisesti.
Strandås, Wackerhau- sen & Bon- das. 2019.
Norja.
Tutkia hoitaja- potilassuhteita selvittämällä hoitajien sekä potilaiden käsi- tyksiä sekä käy- tänteitä julkisen kotihoidon yk- siköissä uuden julkisjohtami- sen reformin aikakaudella.
10 hoitajaa ja 8 potilasta osallis- tui haastatte- luihin ja ha- vainnointiin.
Lisäksi 120 poti- laan vuorovai- kutusta 10 hoi- tajan kanssa havainnoitiin.
Puoli-strukturoitu haastattelu sekä havainnointi
Hoitajat ja potilaat ko- kivat kotihoidon hoita- ja-potilassuhteiden olevan merkityksellisiä ja parantavan potilaan terveyttä.
Monet suhteista olivat välittäviä, mutta esiin nousi myös kitkaa ja negatiivisia tunteita.
Hoitajat olivat turhau-
tuneita organisaatiosta johtuviin esteisiin ja potilaat kokivat hoita- jien kiireen haasteelli- sena.
Tourangeau, Patterson, Rowe, Saari, Thomson, MacDonald, Cranley &
Squires, 2014. Kana- da.
Tunnistaa teki- jöitä, jotka vai- kuttavat koti- hoidon hoita- jien aikomuk- siin pysyä työs- sään.
N=50 hoitajaa Kvalitatiivinen tut- kimus
Hoitajien aikomuksiin pysyä työssään vaikut- tivat autonomia työssä, joustavuus, työkuorma, koulutusmahdollisuu- det, potilassuhteet, perhe, kollegat, esi- miehet, työtilanne sekä palkkaus ja edut.
Otto, Bis- choff & Wol- lesen, 2019.
Saksa.
Tutkia eri työ- tehtävissä (ikääntyneiden hoiva, sairaalat, kotihoito, har- joittelu) työs- kentelevien hoitajien työ- hön liittyvää kuormaa sekä heidän osallis- tumistaan lii- kunta-sekä ter- veyden edistä- misen ohjel- miin.
N=242 hoitajaa Kyselytutkimus, kvantitatiivinen
Hoitajat kokivat kaikis- sa työtehtävissä mer- kittävästi stressiä, sai- vat psyykkistä hyvin- vointia kuvaavasta mit- taristosta matalia arvo- ja ja olivat psyykkisesti ja fyysisesti kuormittu- neita.
Kotihoidossa työsken- televät hoitajat kokivat eniten stressiä ja fyy- sistä rasitusta.
Ajalliset paineet olivat suurin rasituksen ai- heuttaja.
Vaartio- Rajalin, Nasman, &
Fagerstrom, 2020. Suomi.
Kuvailla koti- hoidossa työs- kentelevien hoitajien toi- mintoja ja ajanhallintaa
N=18 Poikkileikkaustut- kimus
Kotihoito näyttäytyi sairauskeskeisenä ja se keskittyi lääkitykseen sekä kliinisiin oireisiin.
Puolet kahdeksantunti-
kotikäyntien aikana hoitotie- teen maisteri- vaiheen opiske- lijoiden näkö- kulmasta.
sesta työajasta keskittyi toimenpiteisiin, joissa ei ollut potilaskontak- tia.
38 % hoitoon käytettä- vissä olevasta ajasta olivat toimenpiteitä jotka kohdistuivat suo- raan potilaaseen.
Van der Heijden, Mulder, Kö- nig & Ansel- mann, 2017.
Belgia, Saksa, Suomi, Rans- ka, Italia, Hollanti, Puola, Slova- kia.
Tutkia johta- juuden laadun ja työssä saa- dun sosiaalisen tuen vaikutusta hoitajien hyvin- vointiin sekä psyykkiseen ahdistukseen.
N=34 771 hoita- jaa
Poikkileikkaustut- kimus, kvantitatii- vinen
Mikäli hoitajat mielsivät sosiaalisen työympäris- tönsä uhkaavaksi tai mikäli he kokivat sosi- aalisen tuen puutetta työtovereiltaan ja esi- mieheltään heidän hy- vinvointinsa heikkeni ja psyykkinen ahdistunei- suutensa lisääntyi.
Wentz, Gyl- lensten, Sluiter, &
Hagberg, 2020.
Tutkia työn jäl- keisen palau- tumisen tarvet- ta sekä siihen yhteydessä ole- via työn piirtei- tä
N=5000 insi- nööriä, puu- seppää, hoita- jaa ja kotihoita- jaa
Kvantitatiivinen tutkimus
Suurempaan tarpee- seen palautua töistä olivat yhteydessä tau- kojen välistä jättämi- nen, tarpeellisten sai- rauslomien pitämättä jättäminen, sekä vähäi- sempi fyysinen aktiivi- suus.
Työhön liittyvät hei- kompaan palautumi- seen yhteydessä olevat tekijät olivat kotihoita-
jilla työn ajattelu va- paa-ajalla, työn laadus- ta tinkiminen työn val- miiksi saattamiseksi, palautumismahdolli- suuksien puute sekä mahdollisuuksien puu- te tehdä hyvälaatuista työtä.
Woodhead, Northrop, &
Edelstein, 2016. Yhdys- vallat.
Tutkia loppuun palamiseen liittyvän työn vaatimukset- voimavarat- mallin avulla työhön ja hen- kilökohtaiseen stressiin ja so- siaaliseen tu- keen liittyvien tekijöiden ja loppuun pala- misen yhteyk- siä.
N=250 hoiva- kodeissa työs- kentelevää hoi- va-apulaista, lähihoitajaa ja sairaanhoitajaa
Kvantitatiivinen tutkimus
Yksilöön liittyvät stres- sitekijät olivat huomat- tavasti suurempia kuin työhön liittyvät.
Työhön liittyvä stressi oli yhteydessä loppuun palamiseen.
Suurempi tuki esimie- heltä, perheeltä ja ys- täviltä oli yhteydessä matalampiin tasoihin emotionaalisessa uu- pumisessa.
Mitä arvostetummaksi vastaajat tunsivat it- sensä, sitä paremmin he kokivat henkilökoh- taisia saavutuksia työs- sään.
Korkeammat yksilöön ja työhön liittyvät stressitekijät olivat yh- teydessä suurempaan emotionaaliseen uu- pumukseen ja alhai- sempaan tukeen henki-