Mikkonen, Emma: Mental well-being and related factors in nurses working in home health care. Time pressure has been found to be one of the most important factors affecting the mental well-being of caregivers. The aim was to provide information on factors related to the mental well-being of nursing staff.
The mental well-being of nurses was studied through a survey of practical nurses working in home care in the city of Kuopio (n = 173). As a subject of further research, I would see a regular repetition of the survey to find out whether the possible development activities had a lasting effect on the psychological well-being of the carers. It would be particularly interesting to see the mental well-being of caregivers after the end of the COVID-19 pandemic.
Keskeiset käsitteet
Huono psyykkinen hyvinvointi voi altistaa työntekijän masennukselle (Letvak ym., 2012), mikä puolestaan heikentää tehokkuutta ja keskittymiskykyä työssä (Nummelin, 2008). Aluksi työntekijä voi kokea ristiriidan omien odotustensa ja työpaikan vaatimusten välillä ja tuntea itsensä henkisesti ylikuormituneeksi ja uupuneeksi (Rovasalo, 2000, Dust ym., 2018). Työhyvinvointi on kokonaisuus, jossa yksilön oma elämä ja työhön liittyvät tekijät ovat tasapainossa (Puttonen ym., 2016).
Hoitotyön työhyvinvointiin vaikuttavat työolosuhteet, suhteet potilaisiin, kollegoihin ja esimiehiin sekä työn vaatimukset ja palkka (Lu ym., 2012). Kun yksikköä johdetaan mahdollistavassa, tukevassa työympäristössä, sen on todettu lisäävän työn tuottavuutta ja työhyvinvointia (Spence Laschinger ym., 2009). Ammatillisen osaamisen lisääntyminen työssä yleensä vähentää työperäistä stressiä ja sitä kautta työtaakkaa (Wu ym., 2010).
Hoitotyö kotihoidossa
- Tiedonhaun kuvaus
- Hoitajien psyykkinen hyvinvointi kirjallisuudessa
- Työhyvinvoinnin osa-alueet kirjallisuudessa
- Työhyvinvoinnin osa-alueiden yhteydet hoitajien psyykkiseen hyvinvointiin
Erilaisten terveydentilaan vaikuttavien tekijöiden, kuten huonon henkisen hyvinvoinnin ja kroonisten sairauksien, koettiin aiheuttavan stressiä (Muramatsu ym., 2017). Hyviä suhteita työtovereihin pidettiin ratkaisevan tärkeänä sen suhteen, oliko sairaanhoitajalla aikomus jatkaa työskentelyä kotihoidossa (Tourangeau ym., 2014). Hyvät suhteet esimiehiin olivat myös merkittävä tekijä omaishoitajien suunnitelmissa pysyä nykyisessä kotihoidon työpaikassaan (Tourangeau et al., 2014).
Korkea työperäinen stressi liittyi omaishoitajien burnoutiin (Woodhead ym., 2016, Van der Heijden ym., 2017). Laadukkaassa sosiaalityöympäristössä omaishoitajien ylisitoutuminen työhönsä väheni (Van der Heijden ym., 2017) ja he kokivat vähemmän stressiä (Mura-Matsu ym., 2019). Tilapäisestä tai osa-aikaisesta työsuhteesta johtuva palkkatulojen epävarmuus sai monet omaishoitajat harkitsemaan työnsä lopettamista (Tourangeau et al., 2014).
Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Kuopion kaupungin kotihoidossa työskentelevien kotisairaanhoitajien psyykkistä hyvinvointia, työhyvinvointia ja sitä, miten työhyvinvoinnin eri näkökohdat liittyvät sairaanhoitajien psyykkiseen hyvinvointiin. . - olla. Miten kotihoidon asukkaat kokevat työhyvinvoinnin näkökohtia (työyhteisö, ammatillinen osaaminen, palautuminen, elämäntilanne) ja miten ne liittyvät psyykkiseen hyvinvointiinsa.
Mittariston kuvaaminen
Aineiston kerääminen ja analyysi
Muodostuneiden summamuuttujien ja muiden taustamuuttujien yhteyksiä psykologista hyvinvointia kuvaaviin väittämiin saatuihin vastauksiin tutkittiin Mann-Whitney-u-testillä kaksikategoriaisille vastemuuttujille ja Kruskal-Wallis-testillä monikategorisille vastemuuttujille. koska summamuuttujat eivät olleet normaalijakaumassa. Kategoristen taustamuuttujien ja epävirallisen omaishoitajien psykologisen hyvinvoinnin välisiä assosiaatioita tutkittiin ristiintaulukoinnilla ja assosiaatioiden merkitystä testattiin Fischerin eksaktitestillä.
Vastaajien taustatiedot
Hoitajien kokemus psyykkisestä hyvinvoinnistaan
Näiden osa-alueiden soveltamisesta muodostui kolme tekijää, jotka nimettiin työstressiksi, perhestressiksi ja työpaikan vaihtamisesta aiheutuvaksi stressiksi. Se havaitsi, että 28 prosenttia omaishoitajista oli usein huolissaan huonosta mielialasta, masennuksesta ja toivottomuudesta, jota he tunsivat viimeisen kuukauden aikana, ja 29 prosenttia oli usein huolissaan kiinnostuksen puutteesta tai vastarinnasta, jota he tunsivat viimeisen kuukauden aikana. Vakituisessa työsuhteessa olevilla oli enemmän stressiä työn takia, kun taas määräaikaisilla työntekijöillä työpaikan vaihtaminen.
Tulokset osoittivat, että hoitajat, jotka vastasivat kysymykseen ainakin "satunnaisesti", kokivat enemmän stressiä perheestä. Mitä enemmän sairaanhoitajat kokivat työstressiä, sitä useammin heillä oli työhön keskittymisongelmia kotitöiden takia. Vastaukset osoittivat vahvasti, että jos sairaanhoitajat kokivat satunnaisesti tai usein työstressiä, he kokivat todennäköisemmin, että he laiminlyövät kotitöitä palkkatyön vuoksi.
Jos sairaanhoitajat kokivat itsensä erittäin tai melko usein stressaantuneeksi työnvaihdosta, he kokivat useammin myös, että he laiminlyöivät kotityönsä. Omaishoitajan tuntema aktiivisuus ja energia heijastui suoraan siihen, kuinka usein heillä oli vaikeuksia keskittyä työhön kotiasioista ja toisaalta kotitöihin ansiotyöstä johtuen: mitä useammin hoitaja tunsi olonsa energiseksi, sitä vähemmän hänellä oli ongelmia. . Keskity. Sairaanhoitajista stressiä kokeneet vastasivat eniten, että heillä oli vaikeuksia keskittyä työhön kotitalousasioista tai kotitöihin työn takia.
Jos omaishoitajat olivat usein huolissaan kokemastaan huonosta mielialasta, masennuksesta tai toivottomuudesta tai kokemastaan kiinnostuksen puutteesta tai haluttomuudesta, heillä oli myös usein vaikeuksia keskittyä työhön kotitöiden vuoksi tai kotitöihin työn takia. Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissaan kokemastasi kiinnostuksen puutteesta tai haluttomuudestasi? Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi energiavajeen, masennuksen tai toivottomuuden tunteesta?
Hoitajien kokemus työyhteisöstään
Myös 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä oli selvästi vähemmän niitä, jotka kokivat tekevänsä päivittäisiä toimintojaan hyvin usein tai jatkuvasti. Muotoilimme tämän osa-alan vaatimukset kolmeen tekijään, joita kutsuimme "vuorosuunnitteluksi", "kollegoiden välisiksi suhteiksi" ja "työorganisaatioksi ja -informaatioksi". Hyvä työn organisointi ja tiedotus liittyivät myös selkeästi siihen, miltä hoitajien olo oli päivittäisessä toiminnassa (r = 0,34) ja kuinka aktiivisiksi ja energisiksi he tunsivat olonsa (r = 0,45).
Tulokset osoittivat, että summamuuttujissa oli tilastollisesti merkitseviä eroja peilattaessa väitteitä, joissa kysyttiin, oliko vastaaja usein ollut huolissaan viimeisen kuukauden aikana kokemastaan huonosta mielialasta, masennuksesta tai toivottomuudesta sekä kiinnostuksen puutteesta tai haluttomuutta, jonka hän oli kokenut. Onnistunut vuorosuunnittelu, hyvät työtovereiden väliset suhteet sekä hyvä työn organisointi ja tiedonvälitys liittyivät sairaanhoitajien vähentyneeseen huoliin huonosta mielialasta, masennuksesta tai toivottomuudesta. Tehokas vuorosuunnittelu sekä hyvä työn organisointi ja tiedotus liittyivät siihen, että sairaanhoitajat tunsivat viimeisen kuukauden aikana vähemmän huolta kiinnostuksen puutteesta tai haluttomuudesta.
Hoitajien kokemus ammatillisesta osaamisestaan
Tämän osa-alueen väittämisestä muodostui kaksi tekijää, joita kutsuttiin "ammatillisiksi taidoiksi" ja "sosiaalisiksi taidoiksi".
Hoitajien kokemus palautumisestaan
Tämän osa-alueen väitteestä muodostui kaksi tekijää, jotka nimettiin "korjaus riittää" ja "korjaus ei riitä".
Yhteenveto tuloksista
Onnistunut työvuorosuunnittelu, hyvät työtovereiden väliset suhteet sekä työn ja kommunikoinnin hyvä organisointi liittyivät sairaanhoitajien alempaan kokemaan huolta huonosta mielialasta, masennuksesta tai toivottomuudesta. Työvuorojen toiminnallinen suunnittelu sekä työn hyvä organisointi ja tiedottaminen liittyivät sairaanhoitajien näkemykseen työn aiheuttamasta stressin vähenemisestä. Vakituisessa työsuhteessa olevat sairaanhoitajat kokivat enemmän stressiä työn takia ja osa-aikaiset sairaanhoitajat työpaikan vaihdon vuoksi.
Omaishoitajan kokema aktiivisuus ja energia liittyivät siihen, kuinka usein hänellä oli keskittymisvaikeuksia töissä kotitöiden vuoksi ja toisaalta palkkatyöstä johtuviin kotitöihin: mitä useammin hoitaja tunsi olonsa energiseksi, sitä vähemmän hänellä oli keskittymisvaikeuksia. Miessairaanhoitajat näkevät itsensä todennäköisemmin aktiivisina ja energisinä, kokevat vähemmän stressiä ja ovat vähemmän huolissaan masennuksestaan, masennuksestaan tai toivottomuudestaan verrattuna naishoitajien.
Tulosten tarkastelu
Joillekin tämä voi olla positiivinen tekijä, joka lisää työn vaihtelua, kun taas toisille se voi olla merkittävä lisästressin lähde. Tulos on merkittävästi parempi kuin esimerkiksi Kiljusen ym. tutkimuksessa. 2019), jossa kaksi kolmasosaa sairaanhoitajista piti ammattitaitoaan riittävänä. Tulokset osoittivat, että sairaanhoitajat, jotka kokivat ammattitaitonsa heikommiksi, kokivat muita todennäköisemmin olevansa huolissaan huonosta mielialasta, masennuksesta tai toivottomuudesta, jota he tunsivat viimeisen kuukauden aikana.
Suurin osa oli väsyneitä tullessaan töistä kotiin ja koki, että työvuorojen välinen palautuminen oli riittämätöntä. 2019) tutkii työstä toipumista, sen tarvetta ja huonon palautumisen seurauksia. 2021) havaitsivat tutkimuksessaan, että huonolla palautumisella on suora yhteys työkykyyn, mikä näkyi muun muassa keskittymis- ja päätöksenteko-ongelmina. 2019), kun omaishoitajat ajattelivat työtä vapaa-ajallaan, toipuminen oli myös vaikeampaa. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että suurin osa sairaanhoitajista koki, että työhön keskittyminen oli usein vaikeaa kotitöiden takia.
Yli kolmannes omaishoitajista oli sitä mieltä, että he laiminlyöivät kotitehtävänsä työn takia paljon tai melko usein. Henkisen hyvinvoinnin kannalta olisi hyvä myös antaa työpäivän aikana riittävästi tilaa sairaanhoitajien keskinäiselle ajatustenvaihdolle ja kollegiaaliselle tuelle. Tulokset osoittivat, että sairaanhoitajat kokivat saaneensa tukea esimieheltä ja heidän toiveensa otettiin huomioon työvuorosuunnittelussa.
Esimiesten tuki ja mahdollisuudet vaikuttaa työhön vähensivät myös omaishoitajien halua vaihtaa työpaikkaa (Yamaguchi ym., 2016). Aiemmin on havaittu, että kotihoidossa kahdeksan tunnin työajasta puolet kohdistui toimenpiteisiin, joissa ei ollut kontaktia potilaaseen (Vaartio-Rajalin ym., 2019). Tämä voi johtua siitä, että nuoremmat sairaanhoitajat ovat useammin määräaikaisessa työsuhteessa vanhempiin ikäryhmiin verrattuna.
Kolmannes sairaanhoitajista oli sitä mieltä, että työn organisoinnissa oli ongelmia, mutta pääosin he olivat kuitenkin tyytyväisiä esimiehen työhön.
Tutkielman luotettavuus ja eettisyys
Tulokset osoittivat myös, että määräaikaisessa työsuhteessa olevat kokivat enemmän stressiä työpaikan vaihtamisesta kuin itse työstä. Toisaalta 25-34-vuotiaat kokivat enemmän perhestressiä kuin muut ikäryhmät, mikä on ehkä ymmärrettävää, koska kyse on ikäryhmistä, joissa on usein nuoria tai kouluikäisiä lapsia. 2021) totesi, että kokeneet omaishoitajat käyttivät perheen tukea selviytyäkseen arjesta, kun taas kokemattomat omaishoitajat kokivat vuorotyön heikentävän ystävyys- ja perhesuhteiden säilymistä.
Johtopäätökset ja jatkotutkimushaasteet
Psychological well-being and the diathesis-stress hypothesis model: The role of psychological functioning and quality of relationships in promoting subjective well-being in a life events study. Well-being of care staff on specialized units for elderly patients with combined care needs. Ethical leadership and employee success: Examining the roles of psychological empowerment and emotional exhaustion. The Leadership Quarterly.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta vaihdosta sekä direktiivin 95/46/EY kumoamisesta. 2012), Puhuminen, kuulluksi tuleminen: sairaanhoitajien rekisteröidyt käsitykset työpaikan viestinnästä. Haettu osoitteesta https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/joka-kolmas-kunnan-ja-valtion-tyontekija-elakkeelle-seuravaan-kymmenen-vuoden-aikanana/. Kliininen valvonta ja hyvinvointi työpaikalla: neljän vuoden seurantatutkimus naissairaalahoitajista.
Perceived stress and health among home caregivers: Caring for older clients in a Medicaid-funded home care program. Work-related burdens and requirements for health promotion programs for nursing staff in different care settings: A cross-sectional study. What factors are related to Finnish home caregivers' job satisfaction, stress, psychological distress and perceived quality of care.
Työmäärä: Poikkileikkaustutkimus dementiahoidon asiantuntijoista ja muusta Ruotsin kotihoidon henkilöstöstä. Haettu osoitteesta https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/perheystavallinen-tyopaikka-ottaa-huomioon-tyontekijan-erilaiset-elamantilantenet. Sairaanhoitaja-potilassuhde uuden julkishallinnon aikakaudella, julkisessa kotihoidossa: keskittynyt etnografia.
Kohti sairaanhoitajien hyvinvoinnin sovittelumallia ja johtamisen laadun ja sosiaalisen tuen psykologisia seurauksia työssä. Työnhallinta, työn ja yksityiselämän tasapaino sekä sairaanhoitajien aikomus jättää ammattinsa ja organisaationsa: vertaileva poikkileikkaustutkimus. Korkeammat yksilölliset ja työhön liittyvät stressitekijät liittyivät suurempaan emotionaaliseen uupumukseen ja alhaisempaan henkiseen tukeen.
