Rikoslain 51 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan sisäpiirintiedon käyttökiellolla tarkoite- taan hallussa pidettävään sisäpiirintietoon liittyvän rahoitusvälineen luovuttamista tai hankki- mista omaan tai toisen lukuun. Käyttökielto ulottuu nykyään myös toimintaan, jossa sisäpiirintie- toa saanut toimija peruuttaa tai muuttaa jo annetun toimeksiannon, edellyttäen, että asianomai- nen toimija on antanut toimeksiannon ennen kuin on saanut haltuunsa sisäpiirintietoa.122 Muu- tos toimeksiannon peruuttamisen ja muuttamisen tulkitsemisesta sisäpiirintiedon käyttämiseksi johtuu MAR-asetuksen johdanto-osan kohdasta 23, jossa todetaan, että sisäpiirinkieltoja on so- vellettava, kun sisäpiirintietoa hyväksikäyttäen suoritettu ja rahoitusvälineeseen kohdistuva toi- meksianto omaan tai toisen lukuun suoraan tai välillisesti peruutetaan tai muutetaan tai yrite- tään peruuttaa tai muuttaa. Muutos on omiaan kaventamaan sisäpiirintiedon väärinkäytön käyt- tökiellon kiertämistä ja vaikuttaa myös siihen, että johdannaissopimusten toteutustavan muutta-
119 Toimintakielloista rikoslain 51 luvun § §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen neuvontakielto on rajattu tämän tutkielman ulkopuolelle.
120 Parkkonen – Knuts 2014, s. 344.
121 Häyrynen 2006, s. 71.
122 Frände ym. 2018, s. 861. Ks. toimeksiannon peruuttamisesta ja muuttamisesta He 65/2016 vp, s. 45.
minen sisäpiirintiedon haltuun saamisen seurauksena pitäisi jatkossa katsoa kielletyksi. Esimer- kiksi johdannaissopimuksen käteisselvitystä ei voitaisi vaihtaa osakeselvitykseksi, jos tietoon tu- lisi seikkoja, jotka antaisivat viitteitä osakkeeseen kohdistuvasta kurssinoususta. Johdannaissopi- muksissa voi olla kuitenkin sovittuna erilaisia toteutustapoja, jolloin kyse ei luonnollisesti ole ku- vatun kaltaisesta kielletystä muuttamisesta.
Käyttökiellon rajat voidaan rikosoikeudellisessa tarkastelussa jakaa Mårten Knutsin oikeuskirjalli- suudessa esittämän jaon mukaisesti toimija- instrumentti ja transaktioulottuvuudeksi. Toimin- taulottuvuudesta puhutaan, kun halutaan selvittää, keiden kaikkien on mahdollista toiminnal- laan rikkoa sisäpiirintiedon käyttökieltoa. Knuts jakaa toimijaulottuvuuden muodolliseen ja tosi- asialliseen toimijaulottuvuuteen. Muodollinen toimijaulottuvuus sisäpiirintiedon käyttökiellon osalta on laaja ja oikeudellisesti riidaton.123 Kuten todettua rikoslaki ei itsessään määritä ketään sisäpiirin ulkopuolelle, vaan kenen tahansa voidaan katsoa lähtökohtaisesti voivan joutua rikos- oikeudelliseen vastuuseen sisäpiirintiedon väärinkäyttörikoksesta. Rikoslain sisältämä käyttö- kielto koskee siis jokaista, jolla on hallussaan sisäpiirintietoa riippumatta tavasta, kuinka tieto on saatu haltuun.124
Tosiasiallinen toimijaulottuvuus on juridisesti hyvin selkeä, koska sisäpiirintiedon väärinkäyttö- säännöksen sanamuoto ei rajaa ketään rikoksen tekijäpiirin ulkopuolelle. Knutsin tulkinnan mu- kaan rikoslakiin kirjattu sanamuoto mahdollistaa sen, että tutkielmassa aiemmin käsitellyn itse- tiedon käyttö transaktion yhteydessä voidaan tulkita sisäpiirintiedon väärinkäytöksi.125
Instrumenttiulottuvuudella tarkoitetaan rikosoikeudellisessa kontekstissa tulkintaa sen osalta, millä kaikilla sijoitusinstrumenteilla eli rahoitusvälineillä suoritetuilla transaktioilla on mahdollista rikkoa käyttökieltoa. Lähtökohtaisesti ne rahoitusvälineet, joiden hintaan tai arvoon hallussa pi-
123 Knuts 2011, s. 125; Parkkonen – Knuts 2014, s. 344.
124 Knuts 2011, s. 125; Parkkonen – Knuts 2014, s. 345.
125 Parkkonen – Knuts 2014, s. 344.
dettävällä tiedolla voi olla nostavaa tai laskevaa vaikutusta, saattavat kuulua käyttökiellon pii- riin.126 Rikoslain 51 luvun 6 §:n mukaisesti instrumenteiksi on laskettava ainakin sijoituspalveluin 14 §:ssä tarkoitetut rahoitusvälineet, sekä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n tarkoittamat ar- vopaperit. Instrumenttiulottuvuus ei arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan kata kuitenkaan oikeutta, joka yksin tai yhdessä muiden arvopaperien kanssa tuottaa oikeuden hallita määrättyä huoneistoa, muuta tilaa tai kiinteistöä taikka kiinteistön osaa.
Oman lukunsa tulee tulevaisuudessa muodostamaan virtuaalivaluuttoja koskeva sääntely, josta EU on antanut ensimmäisen asetusluonnoksen. Uuden sääntelyn tarkoituksena on määritellä ja kieltää sisäpiirikaupat ja sisäpiiritiedon väärinkäyttö virtuaalivaluuttamarkkinoilla.127 Mielestäni EU:n reagointi sisäpiirinsääntelyn laajentamiseksi ja ajantasaistamiseksi on tarpeellista, sillä sijoi- tusinstrumentin lajin ei pitäisi johtaa erilaiseen kohteluun, kun tavoitteet ja tarkoitus sijoitustoi- minnassa ovat yhtenevät ja suojeluobjektit samat.128 Erilaisia sijoitusinstrumentteja kehitetään jatkuvasti, joten väljä määrittely mahdollistaa lähtökohtaisesti niiden soveltamisen käyttökiellon piiriin, eikä uusilla sijoitusinstrumenteilla päästä näin tarkoituksellisesti kiertämään sisäpiirin- sääntelyä.
Kolmantena ulottuvuutena oikeuskirjallisuudessa erotetaan transaktioulottuvuus. Lähtökohtai- sesti ulottuvuudeltaan laajan transaktioulottuvuuden tehtävä on määrittää, mitkä kaikki instru- menttiulottuvuuden piiriin kuuluviin rahoitusvälineisiin kohdistuvat oikeustoimet voidaan katsoa kuuluviksi rikoslain 51 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan käyttökiellon tarkoittamiin hankintoihin
126 Knuts 2011, s. 130–131: Parkkonen ja Knuts tulkitsevat, että instrumenttiulottuvuuden osalta sovelle- taan laajentavaa tulkintaa rahoitusalan nopean muutoskehityksen vuoksi. Parkkonen – Knuts 2014, s. 346.
127 Regulation of the European Parliament and of the council on markets in cryptoassets and amending Directive (EU) 2019/1937.
128 MAR-asetuksen 4. kohdassa todetaanyhdenmukaisemman ja vahvemman sääntelykehyksen laatimi- sen olevan tarpeen markkinoiden luotettavuuden säilyttämiseksi ja mahdollisen hyväksikäytön ehkäise- miseksi sääntelyn katvealueilla. Säätelemättömänä virtuaalivaluutat saattaisivat muodostaa tällaisen alu- een.
ja luovutuksiin. Lisäksi ulottuvuus sisältää tulkinnan siitä, mitä tarkoitetaan lainkohdan sisältä- mällä ilmaisuilla omaan tai toisen lukuun.129
4.3.1 Hankinta ja luovutus
Hankinnan ja luovutuksen osalta tyypillisin tilanne muodostuu vastikkeellisista arvopapereiden tai rahoitusvälineiden hankinnasta tai luovutuksesta, joita ovat esimerkiksi osakekaupat. Tämän lisäksi hankintaan ja luovutukseen soveltuu laillisuusperiaatteen estämättä vastikkeettomat han- kinnat ja luovutukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lahjat niin annettuina kuin vastaanotettuina.
Muita transaktioulottuvuuden piiriin kuuluvia oikeustoimia ovat ainakin osakelainaukset, osake- vaihdot ja merkinnät.130 Laaja tulkinta on mielestäni perusteltua, sillä olennaista on huomioida se, että jos transaktiolla voi loukata suojeltua oikeushyvää tai saavuttaa itse perusteetonta hyö- tyä, on oikeustoimi syytä ulottaa kuuluvaksi transaktioulottuvuuden piiriin. Luovuttamiseksi ei voida katsoa osakkeiden käyttämistä velan vakuutena.131
4.3.2 Omaan tai toisen lukuun
Ilmaisua omaan tai toisen lukuun on niin ikään tulkittava laajasti. Sen johdosta transaktioulottu- vuus kattaa kaikki ne tilanteet, joissa menettely tuottaa hyötyä välittömästi tai välillisesti, riippu- matta onko menettely tapahtunut omaan tai toisen lukuun.132 Laajalla soveltamisella voidaan välttää erilainen keinottelu sisäpiirintiedon hyödyntämiseksi esimerkiksi holding-yhtiöiden ja meklareiden kautta tapahtuvien transaktioiden suorittamisessa. Rikossäännöksen soveltaminen edellyttää sitä, että käyttökiellon rikkominen on tapahtunut joko säännellyllä markkinalla, eli esi- merkiksi Helsingin Pörssissä tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä.
129 Parkkonen – Knuts 2014, s. 346–347. Luovutuksen osalta esiintyy oikeustieteilijöiden keskuudessa eri- mielisyyksiä lahjan soveltumisesta RL 51:1:1:1 §:ssä tarkoitetuksi luovutukseksi. Vrt. Häyrynen ja Kajala, jotka katsovat, ettei lahjan muodossa tapahtunutta rahoitusvälineen luovutusta voida pitää sisäpiirintie- don käyttönä. Häyrynen – Kajala 2013, s. 456; Sen sijaan Knuts katsoo, että myös lahjoittamalla rahoitusvä- lineitä voidaan rikkoa sisäpiirintiedon käyttökieltoa, Knuts 2011, s. 138.
130 Knuts 2011, s. 137–140.
131 Kurenmaa 2003, s. 186.
132 Knuts 2011, s. 143.
Aiemmin rikoslain 51 luvun 1 pykälään kuului myös korostettua tahallisuusvaatimusta ilmentä- nyt hyötymistarkoitus. Rikoslakiin vuonna 2016 tehtyjen muutosten esitöissä todettiin seuraa- vasti ”Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavan säännöksen nykyinen korotettua tahalli- suusvaatimusta ilmentävä edellytys taloudellisen hyödyn hankkimistarkoituksesta. Edellytys oli kansallinen, eikä se perustunut MAD-direktiiviin.133
Lain esitöiden mukaan hyötymistarkoituksella ei ole itsenäistä merkitystä arvioitaessa rangais- tusvastuun täyttymistä, tilanteissa, joissa henkilö joko tahallaan tai törkeästä huolimattomuu- desta on käyttänyt sisäpiirintietoa hyväksi. Esitöissä täsmennetään, että muutoksen seurauksena on edelleen kuitenkin huomioitava teon syyksiluettavuuden aste sekä teolla tavoiteltu hyöty it- sensä teon moitittavuuden arvioinnissa.134 Oikeuskirjallisuudessa hyötymistarkoitus nähtiin jok- seenkin itsestäänselvyytenä ja osittain päällekkäisenä sisäpiirintiedon väärinkäytön kanssa.