Frände, Dan – Matikkala, Jussi – Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti – Viljanen, Pekka – Wahlberg, Markus, Keskeiset rikokset. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/57/EU markkinoiden väärinkäytön rikosoikeudellisista seuraamuksista (markkinoiden väärinkäyttöä koskeva direktiivi).
Aihe ja tutkimuskysymykset
Opinnäytetyössä johdannaissopimusten arviointi poikkeuksena sisäpiirikaupan kiellosta perustuu seuraavaan tutkimuskysymykseen ja apukysymyksiin, jotka auttavat selventämään varsinaista tutkimuskysymystä. Suurimpien arvioiden mukaan koko johdannaismarkkinoiden nimellisarvo olisi yhteensä 1200 biljoonaa dollaria.12 Vertailun vuoksi Maailmanpankin tilastojen mukaan vuonna 2020 pörssilistattujen osakemarkkinoiden nimellisarvo oli yhteensä 93 biljoonaa dollaria.13 On selvää, että johdannaismarkkinoiden koko ja muutos -.
Tutkielman metodi ja keskeinen lähdeaineisto
Siksi väitöskirjassa tulee yrittää valita mahdollisista tulkintavaihtoehdoista sellaiset, jotka toteuttavat EU-oikeuden tehokkaan toimeenpanon parhaalla tavalla.24 Markkinoiden väärinkäyttörikosten osalta tämä tarkoittaa, että EU:n asetusten ja direktiivien tavoitteet otetaan huomioon. huomioon. liittyvät markkinoiden väärinkäyttöön kansallisessa rikoslain tulkinnassa. 23 Puolustaessaan teleologista tulkintaa arvopaperimarkkinarikosten yhteydessä Häyrynen viittaa markkinoiden nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön ja EU-oikeuden vahvaan sitovuuteen.
Tutkielman rakenne
MAR-asetuksen mukainen sisäpiiritiedon oikeudellinen määritelmä ja rikoslain mukainen sisäpiiritieto ovat kiinteässä tulkintasuhteessa keskenään. Tämän luvun tarkoituksena on antaa selkeä yleiskuva yleisimmistä johdannaissopimuksista, havainnollistaa niiden eroa arvopapereista ominaisuuksiltaan ja ryhmitellä johdannaissopimukset päätteen kattavuuden mukaan.
Aiheen rajaus
Sääntelyn tarve ja tavoitteet
Arvopaperimarkkinoiden puolueettomuuteen kohdistuvan luottamuksen merkitys kasvaa myös suhteessa siihen, mitä vähemmän tietoa toimijoilla on investointinsa tukemiseksi tai vastaavasti heikompi varmuuden taso heidän saamiensa tietojen oikeellisuudesta. Sisäinen sääntely antaa kaikille tasavertaisen pääsyn arvopaperimarkkinoille, joilla kaikilla toimijoilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää sijoitustoiminnassaan arvopapereita, rahoitusvälineitä ja tietoja liikkeeseenlaskijastaan.31 Puolueettomilla markkinoilla toimijoilla on mielestäni enemmän rohkeutta ja halu sijoittaa, jotta pääoma jakautuu tehokkaasti markkinoille.
Markkinoiden väärinkäyttösääntelyn suhde perusoikeuksiin
Tästä johtuen tietojen oikeellisuusvaatimuksen noudattamisen arviointi riippuu pitkälti oikeuskäytännöstä 80 MAR-asetuksen 7.1 artiklan mukaan tiedot voivat liittyä jo toteutuneisiin tapahtumiin tai olosuhteisiin. MAR-asetuksen 7 §:n 1 momentin mukaan sisäpiiritiedon osalta edellytetään, että tiedon julkistamisella on todennäköisesti olennainen vaikutus rahoitusvälineen tai rahoitusjohdannaisen hintaan tai hintoihin. 219 Tämän ehtona on, että toiminnanharjoittajalla ei ollut sisäpiiritietoa sitoumuksen tekohetkellä, jos muut MAR-asetuksen 9 artiklan mukaiset lailliset työskentelytavat eivät sovellu tilanteeseen.
Lähtökohtana on, että valinnan saaneelle sopimuspuolelle jätetään vähintään kaksi erilaista vaihtoehtoa sopimuksen toteuttamiselle, jolloin sisäpiiritiedon perusteella valittu johdannaissopimuksen toteutustapa ei välttämättä ole sopiva. MAR-asetuksen 9.3 §:n a alakohdan mukaisena laillisena toimintatapana, mutta sitä saatetaan joutua tulkitsemaan rikoslain 51 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti rikoslain 51 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti rikoslain kiellon vastaisena tilanteena. 1.229 momentissa tarkoitetun sisäpiiritiedon käyttö. Kuten jo todettiin, MAR-asetuksen 9.3 §:n a) sanamuoto jättää tulkintani mukaan edelleen tilaa Knutsin hyväksymälle tulkinnalle, jossa hyvässä uskossa tehty yksipuolisesti sitova johdannaissopimus tulkitaan pätemättömäksi. käyttökiellon puitteissa. Varsinainen tutkimuskysymys käsitteli myös johdannaissopimusten soveltuvuutta oikeudellisena työskentelytapana MAR-asetuksen 9 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti, josta käytin tässä tutkimuksessa oikeuskirjallisuudessa käytettyä termiä, poikkeuksena kiellosta. käyttää.
Väitän kantani perustelemiseksi, että sopimuksen tekemisen jälkeen hankitun sisäpiiritiedon tarkoituksellinen käyttö voi täyttää MAR-asetuksen 9 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen toimijan vilpillisyyden vaatimuksen ja voi myös kiertää sitä. sisäpiiritiedon käytön kielto.
Sisäpiirisääntelyn muutoskehitys
Sisäpiirintiedon jaottelua
Promoottoritiedot voivat olla esimerkiksi tietoa yrityksen suunnitelmasta myydä tietty osa liiketoiminnastaan toiselle yritykselle. Markkinatieto voi olla esimerkiksi tietoa arvopaperimarkkinoiden yleisestä kehityksestä suunnitellun verotuksen muutoksen seurauksena esimerkiksi tietyllä toimialalla. Kuten nimestä voi päätellä, itsetuntemukseen sisältyy tietoa sijoittajan omasta toiminnasta tulevaisuudessa.66 Tämä voi olla esimerkiksi päätös myydä osa osakeyhtiöstä.
Tiedon täsmällisyys
Koska direktiivissä ja myöhemmin MAR-asetuksessa ei ole olosuhteiden tai tapahtuman määritelmää, luotamme niiden tulkinnassa kyseisten termien yleiseen merkitykseen. Siksi Parkkonen ja Knuts esittävät oikeutetusti kevyen kritiikin, jonka mukaan tarkkuuden vaatimus liittyy itse asiassa enemmän tilan tai tapahtuman toteutumisen todennäköisyyteen, jota ei periaatteessa voida pitää samana kuin tiedon tarkkuutta.77 . Lisäksi tiedot tilasta tai tapahtumasta voivat jäädä liian epämääräisiksi.82 Se, että tiedot täyttävät tarkkuusvaatimuksen, on vähimmäisvaatimus tilan tai tapahtuman toteutumisen tai toteutumisen todennäköisyydelle.83 MAR:n voimaantulo asetuksessa tarkkuusvaatimuksen sisältö ei ole olennaisesti muuttunut.
Tiedon olennaisuus
Rationaalisen sijoittajan toimintaan voidaan liittää myös markkinakäyttäytymisen heikkouksia, mutta tämä ei poista sijoittajan rationaalisuutta. Inhimillisyys on otettava huomioon rationaalisen sijoittajan mallia tulkittaessa, ihmiset eivät ole koneita, joten sijoittaminenkaan ei aina ole täysin järkevää. Päätöksen perusteluissa todetaan, että olennaisuusarvioinnissa on otettava huomioon tapauskohtaisesti vallitsevat todelliset olosuhteet, joita voidaan pitää järkevän sijoittajan päätöksenteon kannalta merkityksellisinä.
Tiedon julkaisemattomuus
Ensimmäinen olennainen kysymys koskee sitä, kuinka pian tiedon julkistamisen jälkeen voidaan olettaa, että tieto on todella julkistettu tai muulla tavoin tullut julkiseksi. Toinen, julkaisemattomuusvaatimuksen kannalta olennainen näkökohta arvioi tilannetta siltä kannalta, onko tieto julkistettu ja voidaanko sitä pitää markkinoilla todella yleisön saatavilla. 102. Tietojen julkaisemisen osalta on suurta kiinnostusta siihen, kuinka pian julkaisemisen jälkeen tietoja voidaan pitää julkisina.
Tiedon liitännäisyys
Sisäpiiritiedon määritelmää ei tarvitse käsitellä laajemmin, koska jo olennaisuusvaatimus edellyttää, että tieto liittyy rahoitus- tai liikkeeseenlaskuvälineeseen.105 Uskon kuitenkin, että määritelmän selkeämmän systematisoinnin varmistamiseksi. Sisäisen tiedon, joka koostuu useista komponenteista, on hyvä mainita tässä opinnäytetyössä rahoitusinstrumenttien ja liikkeeseenlaskijoiden välisen yhteyden selventäminen.
Sisäpiirintiedon väärinkäyttösäännöksen avoimuus
Näin ollen talousrikollisuus on vahvasti riippuvainen sen oikeusalueen perinteestä ja käsitteistä, jolla toimintaan kulloinkin ryhdytään.110 Sisäpiiritiedon väärinkäytön rangaistussäännöksen osalta yhteys toiseen oikeusalueeseen on selkein. nähdään jäsenvaltioita suoraan velvoittavan MAR-asetuksen soveltamisessa sekä rikoslain 51 luvun 6 §:n säännöksissä viitesäännöksenä, jonka kautta sisäpiiritiedon väärinkäyttöön sovellettavia arvopaperimarkkinalainsäädännön määritelmiä käsitellään. johdettu. niiden sisältö muusta lainsäädännöstä. Monissa tapauksissa myös talousrikokseen liittyvät tosiseikat ovat hajanaisia ja epäselviä, minkä vuoksi tulkintatarve koskee samalla tavalla sekä tosiseikkoja että rikossäännöstä.111 Rikoslain 51 luvun 1 §:n tunnusmerkit. Koodit ovat selvät. sisäpiiritiedon väärinkäytön rajoitukset, erityisesti sen sisältämien toimintarajoitusten osalta.
Sisäpiirintiedon väärinkäyttösäännöksen analyysi
Toiseksi teko on erotettava lain mukaan rangaistavasta teosta eli tässä tapauksessa sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Kolmas sisäpiiritiedon väärinkäyttöä koskevan sääntelyn piirre on teon törkeä huolimattomuus ja tahallisuus 115 Sisäpiiritiedon väärinkäyttö voi tuoda rikosoikeudellisen vastuun sekä luonnolliselle henkilölle että oikeushenkilölle 116 Rikosten tekijän piiri arvopaperimarkkinoilla katsotaan tarkoituksellisesti rajoittamattomiksi rikoslaissa 117 Vaikka sisäpiiritiedon väärinkäyttäjällä on perustapauksessa yleensä sellainen asema yrityksessä, jossa olet jatkuvasti tekemisissä sisäpiiritiedon kanssa, kyseiset rikokset voidaan tehdä henkilö, jonka sisäpiiritieto päätyy täysin satunnaiseksi esimerkiksi ravintolassa kuullun keskustelun seurauksena. Näin ollen sisäpiiritiedon väärinkäyttö edellyttää aina rikoslain 51 luvun 1 §:n 1 momentin 1 ja 2 momentissa säädettyjen toimintakieltojen tai -velvollisuuksien vastaista toimintaa.
Sisäpiirintiedon käyttökiellon positiivinen ulottuvuus
Hankinta ja luovutus
Hankinnan ja luovutuksen kannalta tyypillisin tilanne on arvopapereiden tai rahoitusvälineiden vastikkeellinen hankinta tai luovutus, kuten osakekaupat. Muita transaktioulottuvuuden piiriin kuuluvia oikeudenkäyntejä ovat ainakin osakkeiden lainaus, osakkeiden vaihto ja merkinnät.130 Laaja tulkinta on mielestäni perusteltua, koska on tärkeää huomioida, että jos liiketoimi voi loukata suojattua oikeudellista etua tai saada perusteeton etu, riita olisi laajennettava niin, että se kattaa transaktioulottuvuuden.
Omaan tai toisen lukuun
Syyksiluettavuus
- Tahallisuus
- Olosuhdetahallisuus
- Tahallisuuden toteen näyttäminen
- Törkeä tuottamus
Sisäpiiritiedon tahallisen väärinkäytön osalta jää todistettavaksi, että tekijä on ainakin suurella todennäköisyydellä käyttänyt hyväkseen sisäpiiritietoa. Sisäpiiritiedon tahallisen väärinkäytön osalta on todistettava, että tekijä on vähintäänkin kohtuudella todennäköistä, että hän on käyttänyt sisäpiiritietoa hyödykseen. Sisäpiiritiedon tuottamuksellisen väärinkäytön osalta on arvioitava, onko tekijä ollut törkeän huolimaton arvioidessaan, onko käyttämänsä tieto sisäpiiritietoa.
Johdannaissopimusten taloudellinen sisältö
Suojauksen lisäksi myös keinottelu ja arbitraasi toimivat kannustimena johdannaissopimuksiin sijoittamisessa.187 Erityisesti spekulointi ja siihen liittyvä suuren tuoton tavoittelu johdannaisten mahdollistaman vipuvaikutuksen avulla on tärkein syy siihen, miksi monet markkinatoimijat investoivat johdannaissopimuksiin. .
Johdannaissopimusten päätyypit
Optiot
Tämän selventämiseksi tilanteessa, jossa eurooppalaisen osakeosto-option kohteena olevan osakkeen arvo ylittää sovitun lunastushinnan optiosopimuksen päättymispäivänä, option myynyt osapuoli maksaa osakkeen markkinahinnan ja lunastuksen välisen erotuksen. hinta optioiden haltijalle. Jos osakkeen arvo alittaa lunastushinnan, osto-optio on myös arvoton eikä maksua suoriteta. Kuvatun kaltaisessa tilanteessa optio-oikeuden ostaja menettää sen option kauppahinnan, jonka hän on aiemmin maksanut option myyjälle.193 Optiot ovat haastavimpia tulkintatilanteita optioon poikkeuksien soveltamisessa. sisäpiiritiedon käyttökielto sen sisältämien ehdollisten sopimusasemien vuoksi.
Termiinit
Olennainen ja olennainen ero option ja ehdon välillä sisäpiiripoikkeusta käytettäessä on, että ehto sitoo ostajan lisäksi myös sen myyjää. Molemmat ovat kauppasopimuksia, jotka on tehty tietyn ajanjakson aikana hintaeron tai kohde-etuuden kompensoimiseksi.195 Futuurit ja termiinisopimukset eroavat toisistaan vakauttamisen suhteen. Puhdas koronvaihtosopimus tai koronvaihtosopimus ei sisällä sopimusta lainapääoman vaihtamisesta, vaan ainoastaan korkovirtojen vaihtoa.199 Yleensä kassavirtojen laskennassa otetaan huomioon koron, valuuttakurssin tai muun tulevan arvon markkinamuuttuja.200 Yhteenvetona voidaan todeta, että swap-sopimukset voidaan luonnehtia toisiaan sitoviksi johdannaissopimuksiksi, joissa sopimuspuolet vaihtavat rahoitusinstrumenttiin liittyviä etuja.
Johdannaissopimusten oikeudellinen analyysi
Knuts jakaa johdannaissopimusten oikeudelliset piirteet sopimuksen velvoitteeseen, sopimuksen arvoon, sopimuksen suoritustapaan ja sopimuksen suorituskohteen luonteeseen. Osto-optiot sisältävät toiselle osapuolelle oikeuden, mutta ei velvollisuutta, johdannaissopimuksen voimassaoloaikana ostaa esimerkiksi sopimuksen toisen osapuolen osuuden määrättyyn hintaan, joka määräytyy sopimushetkellä. . Näin ollen myyntioptiot antavat sopimuspuolelle oikeuden, mutta eivät velvollisuutta, myydä optioita sopimuksen voimassaoloaikana etukäteen sovittuun hintaan toiselle sopimuspuolelle.204 Knuts uskoo, että arvostus toteutushetkellä Johdannaissopimuksia koskevan sisäpiiritiedon käyttökiellon poikkeusten sovellettavuutta arvioitaessa.
Käyttökiellon poikkeustilanteiden ryhmittely
Ensimmäisen ryhmän muodostavat käyttökiellon epäviralliset poikkeukset, joissa toiminnan ei katsota olevan käyttökiellon vastaista, koska toimijalla ei ollut sisäpiiritietoa sopimusta solmittaessa tai tehtävää suorittaessaan. Käyttökiellon poikkeusten tarve voidaan perustella ensimmäisen poikkeusryhmän aiheuttamien tilanteiden osalta sillä, ettei tällaista toimintaa ole taloudellisesti mielekästä tai tarpeellista kieltää silloin, kun sisäpiiritiedon käyttäminen ei ole ollut mahdollista. kaupassa. Esitetty kanta tarkoittaisi, että käyttökiellon negatiivisten ulottuvuuksien tulkinta ei ole yhtä kapea kuin käyttökiellon positiivisten ulottuvuuksien tapauksessa.
MAR- asetuksen tulkinta-apu käyttökiellon poikkeustilanteissa
Käyttökiellon poikkeustilanteita jäsenneltäessä on olennaista ymmärtää senhetkisen tilanteen muodostama taloudellinen tilanne, jonka vaikutus kuitenkin korostuu erityisesti todellisten poikkeustilanteiden tulkinnassa. Knuts katsoo, että koska kaikki käyttökiellon poikkeukset muodostavat negatiivisia vastuuulottuvuuksia, on mahdollista soveltaa poikkeuksia käyttökieltoon rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta loukkaamatta. Toinen kohta, joka voi vaikuttaa käyttökiellon poikkeuksien arviointiin, on MAR-asetuksen johdanto-osan 25 kohta, jonka mukaan sisäpiirikaupana ei saa pitää toimeksiantoja, jotka on tehty ennen kuin henkilö on saanut sisäpiiritietoa, vaan jos henkilö saa sisäpiiritiedon olettamana on edelleen oltava, että kaikki muutos, jossa kyseinen tieto yhdistetään ennen sen saamista tehtyihin toimeksiantoon, mukaan lukien toimeksiannon peruuttaminen tai muuttaminen tai yritys peruuttaa tai muuttaa, sisäpiirikaupankäynti on .
Väärinkäyttöä vai käyttökiellon poikkeustilanteita
Tänä päivänä asiaankuuluva määritelmä johdannaissopimuksen käyttökiellosta poikkeuksesta löytyy MAR-asetuksen 9.3 artiklan a) alakohdasta, jonka sanamuodossa ei itse asiassa oteta merkittävästi selvemmin huomioon edeltäjäänsä. riski sisäpiiritiedon käyttökiellon mahdollisesta rikkomisesta vastapuolen osalta ehdollisen sopimustilanteen osalta yksipuolisesti sitovia johdannaissopimuksia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että MAR-asetuksen 9 §:n kolmannen kappaleen a alakohdan sanamuoto jättää selvemmin tulkinnanvaraa arvopaperimarkkinalain kumotuista säännöksistä sen suhteen, onko sopimuksen täytäntöönpanotavan valinta. osapuolilla on ehdollisen sopimuksen asema yksipuolisesti sitovasta johdannaissopimuksesta ja jolla on valinnanvaraa, se voidaan tulkita sisäpiiritiedoksi sisäpiiritiedon tuottaman edun perusteella, väärinkäytöksi, jos vastapuoli saa sisäpiiritietoa ennen johdannaisen solmimista sopimusta ja käyttää sitä vilpillisesti. Uskon kuitenkin, että MAR-asetuksen 9 artiklan 3 kohdan a alakohdan tekstin sanamuoto on erityinen siinä tapauksessa, että sillä ei ollut tarkoitus jättää tilaa tulkinnalle, jossa hyvässä uskossa tehdyn johdannaissopimuksen täytäntöönpano voisi myös sisäisten tietojen kiellettyä käyttöä.
