Comparison of the economic profitability of the methods of alternation of generations in the Finnish forest economy. The change of generations is studied from the heir's point of view, and the entire ownership of the forest property was also taken into account in the calculations. The profitability comparison was carried out by simulating the forest estate with Monsu forest planning software.
The results showed that the tax relief for the generational transfer of a donated forest estate is not a very important financial incentive for changing the generation of a forest estate during its lifetime in the case of a forest estate of approximately 30 ha. in North Karelia in the east of Finland worth approximately EUR 110,000. Despite the tax relief for the generational transfer of forest property, there were no major differences between a gift and an inheritance. Every change of generation in a forest estate is a private situation, so the results of the thesis may not be directly applied in real situations.
The thesis is based on a forest property in which the areas of different stages of development were equal.
Metsänomistus Suomessa
Vielä suurempi muutos tapahtui metsänomistajien ikäryhmäjakaumassa, jossa vähintään 65-vuotiaiden osuus kaikista metsänomistajista nousi 30 prosentista 50 prosenttiin. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos arvioi vuonna 2009, että metsänomistajien keski-ikä alkaa laskea vuoden 2030 tienoilla (Horne ym. 2009). Metsämaan sukupolvenvaihto kannattaa aloittaa ja tehdä jo perillisen elossa, sillä riidat alkavat yleensä vasta perillisen kuoltua.
Emotionaalista kiintymystä omaan metsään kuvaa arvio, että kolme neljäsosaa metsänomistajista ei ole valmis luopumaan maastaan hinnalla millä hyvänsä, ts. myydä sitä julkisilla markkinoilla (Heikkinen ym. 2011). Metsätieto ei enää siirry luonnollisesti sukupolvelta toiselle, joten erot metsäasioiden ymmärtämisessä nykyisen omistajan ja hankkijien välillä ovat luultavasti nykyään suurempia kuin ennen (Yle 2021). Tämä on vaikuttanut myös siihen, miten sukupolvenvaihdostilanteessa seuraajaroolissa olevat pystyvät näkemään omat arvonsa suhteessa kyseiseen metsään ja metsän omistukseen yleensä.
Ongelman määrittely
Aiemmat tutkimukset
Työn tavoite
Metsätilan sukupolvenvaihdos lyhyesti
Sukupuolen vaihto on myös tärkeä perheen sisäinen asia, joten omistajan näkökulmasta on myös tärkeää säilyttää harmonia perheessä myös luovutuksen jälkeen.
Sukupolvenvaihdoksen käynnistäminen
Pientilalla tarkoitetaan Etelä-Suomessa alle 15 hehtaarin metsäalaa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 30 hehtaarin metsäalaa sekä Lapissa alle 60 hehtaarin metsäalaa. .
Sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot
- Lahja
- Lahjanluonteinen kauppa
- Sukupolvenvaihdoskauppa eli SPV-kauppa
- Perintö
- Testamentti
- Myynti vapailla markkinoilla
Metsätilan sukupolvenvaihdos voidaan antaa myös lahjaksi, jolloin antajalla säilyy oikeus hoitaa metsätaloutta itse (Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus 2021). Kun metsätalo myydään halvemmalla niin, että kauppahinta on enintään 75 prosenttia metsätalouden käyvästä arvosta, kyseessä on lahjakauppa. Esimerkiksi metsätilan käypä arvo on 200 000 euroa ja kauppahinta 100 000 euroa ▪ Lahjavero lahjan osuudesta (10 100 euroa), metsälahjavähennysperustetta ei synny ▪ Varainsiirtovero myyntiosuudesta ( 4000 euroa).
Lahjakauppa on tavallaan kompromissi lahjan ja kaupan välillä – hyötyvät sekä antaja että saaja. Sukupolvenvaihtomyynti eli SPV-myynti on, kun metsätila myydään siten, että kauppahinta on vähintään 75,1 prosenttia metsätilan käyvästä arvosta. II veroluokka: muut perheenjäsenet ja vieraat ▪ Ei metsävähennystä tai metsälahjavähennystä ▪ Esimerkiksi metsätilan käypä arvo on 200 000 euroa ▪ Perintövero 21 700 euroa (I veroluokka).
Jos sukupolvenvaihto ei tapahdu omistajan elinaikana, omistaja voi vielä elinaikanaan ilmaista viimeisen tahtonsa testamentissa.
Sukupolvenvaihdoksen käsitteet ja verot
- Metsävähennys
- Metsälahjavähennys
- Metsätilan käypä arvo
- Varainsiirtovero
- Lahjavero
- Luovutusvoittovero
Kun ostaja myy metsätilan viiden vuoden kuluessa varainsiirtoverottomasta kaupasta, varainsiirtovero tulee maksettavaksi takautuvasti siten, että toinen ostaja maksaa varainsiirtoveron (Metsäkeskus 2021a). Tässä opinnäytetyössä laskelmat on tehty vain luovutuksensaajan näkökulmasta, mutta huomioidaan metsätilan yleinen omistus - eli se, että se myös poistuu ajoissa - niin, että metsä. tila annetaan samalla tavalla 10, 20 tai 30 vuoden kuluttua kuin se ostettiin simulaation alussa: lahjana, lahjana, SPV-kauppana tai yksinkertaisesti perinnönä. Tapaukset poikkeavat toisistaan siinä, että ensimmäisessä tapauksessa laskelmat tehdään perinteisemmän sukupolvenvaihdoksen mukaisesti siten, että siirtäjä on rintaperillinen.
Tässä opinnäytetyössä omistusjaksoksi on annettu lyhin 10 vuotta ja pisin 30 vuotta, koska tämä aikaväli vastaa tavanomaista metsänomistusaikaa. Mallitilalta poistettiin kuvioita, jotta metsätila vastaisi kuitenkin tilakoon suhteen paremmin suomalaista keskimääräistä metsätilaa, mutta puiden kehitysvaiheluokat säilyivät alkuperäisellä tasollaan. Tilan arvona käytettiin palautusarvoon perustuvaa neljän prosentin korkoa, jolla Monsu määritti tilan arvoksi suunnittelukauden alussa ennen toimenpiteitä 112 854 euroa.
Myöhemmin kausittain vaihtuva metsätilan arvo perustuu myös neljän prosentin korkoon riippumatta siitä, onko laskettu 2, 3 vai 4 prosenttia. Perus sille, että metsätilan arvo lasketaan neljän prosentin korolla, on se, että se vastaa luultavasti parhaiten metsätilan nykyisiltä vapailta markkinoilta saatavaa hintaa. Laskelmissa käytettiin kolmea eri korkotasoa, jotta laskelmissa huomioidaan myös erilaiset tyypilliset metsänomistajat.
Neljän prosentin tuottovaatimuksella leikataan jo ensimmäisellä ja toisella kaudella niin paljon, että viimeisen kauden tulot menevät samaan kategoriaan kuin kahden prosentin tuottovaatimuksella. Laskelmat on tehty olettaen, että metsätilan luovuttajalla ei ole enää metsän vähennystä siirrettäväksi seuraavalle omistajalle. Velalla ja siihen liittyvillä koroilla on aina merkittävä taloudellinen vaikutus kaikissa tilanteissa, mutta tätä näkökohtaa ei ole otettu huomioon tämän opinnäytetyön laskelmissa.
Tässä opinnäytetyössä ei kuitenkaan oteta huomioon tällaista skenaariota, sillä metsätaloudesta saadut tulot voitaisiin yhtä hyvin käyttää kulutukseen. Tulokset voivat olla hyvinkin erilaisia, jos yleiset metsätalouden tiedot, kuten puiden sijainti, koko ja lukumäärä, poikkeavat tässä opinnäytetyössä käytetystä tiedosta. Opinnäytetyön laskelmat ovat pääsääntöisesti erittäin objektiivisia, tulot ja kulut määritellään Monsu-ohjelman koron mukaan.
Ensimmäisessä luvussa on kuvitteellinen sukupolvenvaihdos I, jossa ilma siirtyy rintaperilliselle, eli lahja- ja perintöveron laskelmissa käytetään veroluokkaa I.
Kuvitteellinen sukupolvenvaihdos I – Rintaperillinen (veroluokka I)
2 %:n tuottotavoitteella 10 ja 20 vuoden pitoajalla siirtomenetelmien välillä ei ole merkittävää eroa, kaikki siirtotavat ovat käytännössä yhtä kannattavia taloudellisesti. Kuvasta voidaan tulkita, että metsän vähentämisen hyöty kauppapohjaisten sukupolvien siirtojen kautta näkyy edelleen 20 vuoden omistusjaksolla, mutta ei enää 30 vuoden omistusjaksolla. Vaaditulla kolmen prosentin tuotolla kaikki metsänhakkuut käytetään kahden ensimmäisen kauden aikana kaikissa muissa strategioissa.
Neljän prosentin korolla optiot luokitellaan jo 10 vuoden omistusajalle siten, että tuottoisin vaihtoehto on lahja ja perintö ja vähiten tuottoisin SPV:n myynti. Kolmen ja neljän prosentin palautusvaatimuksella tulokset ovat selvästi samankaltaisempia kuin kahden ja kolmen prosentin palautusvaatimuksella tehtyihin laskelmiin. 30 vuoden omistusjakso hahmottelee tilannetta, jossa ostaja tietää, että metsänhoito on hänen hallinnassaan hyvin pitkään.
Kaaviosta voi myös tehdä havainnon, että kolmen prosentin tuottovaatimuksella saa paremman nykyarvon kuin vastaavilla neljän prosentin tuottovaatimuksella. Kohtuullisen tuottovaatimuksen ja 20 vuoden aikahorisontin kanssa sukupolvenvaihdoksessa ei ole taloudellisesti tärkeämpää, mikä strategia valitaan. Erot lahjan hyväksi, erityisesti kahden prosentin tuottovaatimuksen kanssa, kasvavat merkittävästi, kun omistusajan pituus laskee 20 vuodesta 30 vuoteen.
Kymmenen vuoden omistusjaksolla kahden ja kolmen prosentin koroilla nykyarvo pysyy pääosin samoissa lukemissa siirtotavasta riippumatta, kun taas neljän prosentin korolla on nähtävissä selkeä lineaarinen nousu siirtyessä. SPV-tapahtumasta lahjaan. Vain kahden prosentin tuottovaatimuksella lahjatyyppinen kauppa, jonka osuus myynnistä on 50 %, säilyy verrattuna lahjatyyppisiin tapahtumiin, joissa liikevaihdosta on 25 %. Tulokset osoittavat, että kolmen ja neljän prosentin korkoinen lahja on aina kannattavin vaihtoehto, kun omistusaika on vähintään 20 vuotta.
Lisäksi, ehkä hieman yllättävänä havainnona, tulokset näyttävät olevan samanlaisia kuin vaadittu kolmen ja neljän prosentin tuotto. Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta pähkinänkuoressa, että kahden prosentin tuottovaatimuksella vaihtoehdot ovat suunnilleen yhtä hyviä.
Kuvitteellinen sukupolvenvaihdos II – Kaukaisempi sukulainen (veroluokka II)
Loppujen lopuksi tulos on sellainen kuin pitääkin: lahja on selvästi tuottoisin ratkaisu ja SPV-kauppa vähiten kannattava. Tulokset osoittavat myös, että korkealla tuottovaatimuksella ja pitkällä metsänomistusjaksolla vaihtoehtoja ei juuri ole syytä vertailla; 10 ja 20 vuoden omistusajoilla mikään vaihtoehto ei erotu muista, ei paremmalla kannattavuudella tai muita huonommalla.
Samoin siinä tapauksessa, että lahjasopimus valitaan optioksi, jossa kaupan osuus on 25 prosenttia, optiot ovat yhtä hyviä kullekin korolle. Nykyiset 10- ja 20-vuotisten toimikausien arvot eroavat suunnilleen samalla tavalla, ja erot ovat minimaalisia 30-vuotiskauden osalta. Näemme myös kaaviosta, että kauppaa sisältävillä strategioilla on edelleen selvä etu lahjoja sisältäviin strategioihin verrattuna 20 vuoden kuluttua.
20-30 omistusvuoden välillä juuri kaupankäynnin sisältävien strategioiden nykyarvon kehitys laskee, kun taas lahjapohjaisten strategioiden nykyarvon kehitys jatkaa selvästi nousuaan. 30 vuoden omistusjakson myötä strategioiden välillä alkaa ilmetä selkeitä eroja, jolloin lahja ja perintö erottuvat selvästi muista vaihtoehdoista. Nykyarvo putoaa negatiiviseksi 10 vuoden omistuksen jälkeen lähes kaikilla strategioilla, vain lahjasopimuksella (25 %:n osuus kaupasta) on positiivinen nykyarvo.
Kun piirretään sukupolvenvaihdosta 30 vuoden aikavälillä kolmen ja neljän prosentin koroilla, käyrät noudattavat samanlaista ylöspäin lineaarista suuntaa siirtyessään kauppaa painottavista vaihtoehdoista lahjoihin. Jos ostaja on valinnut 20 vuoden aikaperspektiivin ja lahjakaupan, jossa kaupan osuus on 25 prosenttia, nykyarvo on lähes sama kaikilla koroilla. 10 ja 20 vuoden omistusjaksoilla neljän prosentin korko on hieman muita parempi ja 30 vuoden osalta tuskin muita huonompi.
Tulokset osoittavat, että korkeammalla verotuksella ja kahden prosentin korolla SPV-kauppa on kannattavin ratkaisu sekä 10 että 20 vuoden omistusjaksolla ja sitä voidaan verrata muihin vaihtoehtoihin jopa 30 vuoden jaksolla. Kun 20 vuoden pitoaika ja kevennetyn verotuksen sukupolvenvaihdoksen 2 prosentin korko tuottivat erittäin tasaisia tuloksia, korkeampi verotus tuo erittäin tasaisen tuloksen 2 prosentin korolla ja pisimmällä 30 vuoden pitoajalla. .
Pohdinta
Inflaation ennustettiin nousevan, joten olisi voitu pohtia, miten metsäyhtiöiden hintojen nousu olisi voinut vaikuttaa tulokseen. Perinnön arvo olisi voitu asettaa korkeammalle ja näin voisi esimerkiksi tarkkailla, miten kauppaan liittyvät siirtotavat liittyvät perintöön, kun perinnön arvo olisi selvästi suurempi kuin tässä opinnäytetyössä käytetty.
Johtopäätökset
Tässä opinnäytetyössä ei myöskään oteta huomioon mahdollisuutta, että kiinteistöön kuuluu metsäomaisuuden lisäksi myös pelto eli maatila. Tilaan sovelletaan sukupolvenvaihdoksessa erilaisia verosäännöksiä kuin metsätilaa, joka harjoittaa vain metsätaloutta. sukupolvien vaihto I) lahja on selvästi kannattavin vaihtoehto. Lyhyimmällä omistusajalla (10 vuotta) lahjasta ei tule tuottoisin lahjamuoto, koska alle 15 vuoden omistusajalta käytetty metsälahjavähennys kirjataan takaisinmaksutuloksi korkoineen.
Muuten lahja on selkeästi kannattavin antamistapa, ja mitä suurempaa metsätilalta halutaan satoa, sitä edullisempi lahja. Jos yhteiskunnan todellinen halu on nopeuttaa sukupolvien vaihtoa metsätaloudessa, diplomityön tulokset eivät sinänsä tue yhteiskunnallista tahtoa, sillä keskimääräisellä perinnöllä ja keskimääräisellä metsätilalla perintö ei ole taloudellisesti huonompi kuin muita vaihtoehtoja. Perinnön kannattavuus on niin lähellä lahjan kannattavuutta, että tulokset eivät suoraan edistä sukupolvenvaihdosta.
Tulokset osoittavat myös, että metsätilan hankkijalle on tärkeää tietää, kuinka kauan hän aikoo pitää metsätilaa, sillä tuloksissa oli eroa varsinkin kun omistusajan pituus muuttui 20 vuodesta 30 vuoteen. . Metsätalouden sukupolvenvaihdoksen tapauksessa on aina suositeltavaa käydä läpi erilaisia sukupolvenvaihdokseen liittyviä verotuskysymyksiä metsätalouden sukupolvenvaihdokseen erikoistuneen asiantuntijan kanssa.
Toimenpide-ehdotukset
Saatavilla: http://www.mit.jyu.fi/ope/kurssit/Graduryhma/PDFt/validius_ja_reliabiliteetti.pdf [Ref. Saatavilla: https://www.metsakes-kus.fi/sites/default/files/document/tiedeote-liite-kuolinpesien-metsanomistus.pdf/ [Laitattu 31.3.2021]. Saatavilla: https://www.skogskuns-kap.se/aga-skog/bli-skogsagare/kop-arv-eller-gava/dodsbo/ [Laitoitettu 19.1.2022].
