Ekosysteemipalveluilla toimiva ja viihtyisä kaupunkirakenne

Jos nyt vähän kommentoi, että tää vihreä infra ja vihreys ja ympäristö, niin mua on vaivannu tässä keskustelussa se, että tuntuu että eläimet ja kasvit ja kaikki muu kuin ihminen on kes- kiössä. Ja mun mielestä ihminen pitäis nostaa keskiöön.

Luontoarvojen säilyttämisen lisäksi ekosysteemipalveluilta toivottiin apuja myös inhimillisen kaupunkielämän helpottamiseksi. Erityisesti säätelypalveluiden tarjoamat ratkaisut nähtiin merkittävinä vaihtoehtoina helpottaa esimerkiksi sääolojen ja liikenteen päästöjen vaikutuksia kaupunkitilassa.

Mulle se on hyvin urbaania aluetta, mitä siinä ollaan tekemässä. Ja että tää ihminen siellä pärjäis, niin se on haastava paikka kun se on järven rannalla… Se on ihan loistava paikka, mutta se että kun se on tollanen iso selkä ja se tuulisuus ja tällänen… että miten se…

Sit jos aattelee tota aluetta, niin mun mielestä toi ympäristöhaittojen torjunta ois kyllä kanssa semmonen, että kun siinä on se motari ihan vieressä, niin sen melut ja hiukkaset ja kaikki, niin on varmaan aika iso kysymys just tolla alueella.

Sen lisäks pitäis istuttaa uusia puita, koska etenkin isot puut, niiden oli tutkittu sitovan hyvin hiiltä ja sen lisäks ne tuo tälläsiä varjopaikkoja missä sitten taas ehkä jotkut tietyt eliöstöt tyk- kään olla ja sitten myös ihan ihmisillekin tälläsiä… kuumilla kesäpäivillä tekee hyvää, että löytyy niitä varjon paikkoja mihin mennä auringolta suojaan.

Säätelypalveluista ehkäpä tärkeimmäksi nähtiin vihreän infrastruktuurinn ratkaisuilla löydet- tävissä olevat avut hulevesien kontrollointiin. Jyväskylän kohteessa hulevedet oli koko pro- jektin pääkohdistus, ja muissakin kohteissa hulevesien hallinnalla pyrittiin vaikuttamaan lä- heisten vesialueiden suojelemiseen.

Se [Vetokannas] on pohjavesi… se on vanha hiekkakuoppa, se on pohjavesiallas… ihan oi- keesti, ja sen takia… Se ei oo hulevesijärjestelmän osa, vaan se pitää saada nimenomaan py- symään omanansa, jotta se vesi säilyy puhtaana, ja se käyttö varmasti… siellä tulee taatusti kesällä olemaan pitkinä poutakausina uimakieltolaput. Että se ei riitä se veden vaihtuvuus sil- le kuormitukselle, mikä sinne tulee. Et se ei tuu olemaan helppo ylläpidettävä.

Täähän lähti tää koko tausta siihen, että tähän oli tehty semmonen perinteinen putkisuunnitel- ma, jolla ajateltiin, että tää tulvaongelma, joka menee keskustaan, johdettaiskin vähän isom- milla putkilla suoraan Tourujokeen. Ja siinä vaiheessa kun me ruvettiin puhumaan Tourujoen kunnostuksesta, niin haloo… et ei tää… Että tässä nyt ollaan saatu tiettyjä ratkaisevia tahoja kuitenkin tän asian kannalle, että me on lähetty tällästä vaihtoehtosta ratkasua…

Vihreän infran ratkaisuilla pyritään usein saavuttamaan monia samanaikaisia hyötyjä. Säätely- palvelut ovat ratkaisemassa johonkin tiettyyn haittavaikutukseen liittyvää ongelmaa, mutta sa- malla ne luovat viihtyisämpää kaupunkiympäristöä. Uusien alueiden luomisessa tämä on ensi- arvoisen tärkeää.

Siellä voi olla pilaantunutta maata ja sit siellä on tää liikenneväylän aiheuttamat ilman… ym- päristöhaittaongelmat, sekä ilmanlaatuun että meluun. Ja nimenomaan, tästähän täytyy tulla houkutteleva ja hyvä alue, muuten sitä ei kannata rakentaa.

Ne pilaantuneet asiat, sekä maanperän että veden suhteen, niin ne korjaantuu kun tätä aluetta kehitetään. Eli tavallaan pystytään parantamaan sitä olevaa aluetta ja sillä tavalla voidaan olla esimerkkinä muille. Eli tehdään sellasta win-win -ratkaisua. Tehdään uutta kaupunkira- kennetta ihmisille, mutta siinä samalla saadaan parannettua niitä edellisen sukupolven ai- heuttamia vahinkoja.

Viheralueiden merkitys viihtyisämmän kaupungin tekemisessä nousi ymmärrettävästi tärkeäk- si teemaksi suunnittelijoiden keskuudessa. Viheralueet ovat ensisijaisen tärkeä osa kaupunki- rakennetta, kun pyritään parantamaan asukkaiden virkistysmahdollisuuksia ja lisäämään hen- kistä ja fyysistä hyvinvointia.

Että niitä tilanteita tulee välttämättä tai väistämättä lapsiperheessä, että täytyy päästä lähteen avarampaan maisemaan, ettei ne seinät lähe kaatuun päälle ja sillon hyvällä ympäristöllä on kyllä iso rooli tälläsellä asuinalueella. Tietysti lapsikin voi kokea esteettisiä elämyksiä ja ha- kea inspiraatiota sellasesta hienosta ympäristöstä ja ehkä siinä henkinen ja fyysinen hyvin- vointi, niin totta kai se on myös lapselle, mutta on myös niille vanhemmillekin erittäin tärkee- tä, että saa hakea vähän lisävoimia sitten siihen lapsiperheen arkeen sitten sieltä ympäristös- tä.

Sitten, viheralueiden monimuotoisuus. Tarkotan tällä nyt sitä, että kun siellä on sitä kartanon puistoa ja ranta-aluetta, että siellä on niin hyvää potentiaalia ja mahdollisuudet, että aika törppöjä me ollaan, jos me sössitään tää tässä. Että tän ei pitäis myöskään olla kauheen vai- keeta ylläpitää ja luoda tästä lähtökohdasta erilaisia puistoja ja viheralueita.

Mutta ilmeisesti siitä oli tutkimustietoa, että lasten allergiat vois jopa estää, jos on pienestä saakka touhuu metsässä, niin siinä tulee joku sellanen immuniteetti tai...eli sen takia just tossa suunnittelusssa ne pienet lähimetsät on tosi tärkeitä.

Myös paljon peräänkuulutettua yhteisöllisyyttä voitaisiin suunnittelijoiden mukaan tuoda kau- punkitilaan ja uusille asuinalueille viherrakenteen elementtien kautta. Yhteisöllisyyttä voitai- siin tukea alueen vahvalla identiteetillä, sopivien kaupunkitilojen luomisella ja ylipäätään mahdollistamalla yhteisöllisen kulttuurin syntymistä.

Ja jotenkin sellanen sitoutuminen siihen omaan asuinalueeseen ja sen alueen identiteetti, se tulee siitä mitä ne ihmiset voi siellä tehdä…

No mä nimenomaan sitä sillä omalla lapulla hain, että asukkaat ja työntekijät voi käyttää sa- moja puistoja, että ei oo mitenkään brändättyä, että tää on lounaspuisto työntekijöille ja tää on asukaspuisto, vaan että sama voi tukea molempia, mikä tietysti on myös siitä puiston sijot- telusta sit, että mihin sen laittaa, että se olis lähellä kumpaakin…

Luontevia kohtauspaikkoja tai semmosia…

Yhteisöllisyydelle pitää kuitenkin luoda mahdollisuuksia, koska sille yksilökulttuurille, sille on ihan mahdollisuuksia siellä kotona. Tai jokainen voi luoda omia mahdollisuuksiaan. Mutta sille yhteisöllisyydelle ei...sille pitää siinä kaupunkitilassa luoda…

Niin ja mun mielestä pihat on yks semmonen potentiaalinen...siis mihin on unohtunu kaikki yhteis… siis piharakennukset esimerkiks pihoilta, yhteistilat, kaikki tämmöset…

Ne teki vähän uutta tuloansa, mutta se vähän lopahti.

Sekin vähän lässähti, kun ei ne tuota tietysti…

Yhden tähän vielä poimin, yhden joka tuli kuitenkin rakennusliikkeeltä. Siis YIT ja Hesassa, en nyt muista mikä kohde, mutta ne ei tehny siellä huoneistokohtaisia saunoja, vaan ne teki saunan niinkun pihaan. Ja siitä on tullu tosi iso juttu ja ne koki, että se oli jopa sille raken- nusliikkeellekin good for the business. Ja justiin se, että ratkasu oli niille halpa ja ihmiset tyk- käs.

Ajattelin kanssa, että sen vihreen infrastruktuurin pitää olla tietyllä lailla bisnesalusta niille muille toimijoille, se tapahtumakenttä on yks, mutta voi siellä olla jotain muutakin bisnestä ja siitä tulee näitä uusia innovaatioita. Ja sitten tavallaan myös kolmannen sektorin ja asukkai- den toiminta-alustana, asukkaiden omaehtoisena toimintapaikkana.

Yhteisöllisyyteen voidaan tiloja suunnittelemalla ohjata, mutta jos ihmisillä ei ole mahdolli- suutta myös yksityiseen tilaan, voi yhteinen tila tuntua pakotetulta ratkaisulta ja tavoite jäädä saavuttamatta.

No sit ihan sellanen perussuunnittelu siinä, että yksityinen, julkinen ja puolijulkinen tila ero- tellaan toisistaan, niin sen voi tehdä enemmän tai vähemmän yhteisöllisyyttä tukevasti. Taval- laan siinä mun mielestä just se mahdollisuus yksityisyyteen on lähtökohta sille, että haluaa olla yhteisöllinen. Ja se joskus unohdetaan siinä. Esimerkiks just sitä, että on hyvin rajatut omat pihat, joille ei liikaa näy. Tää on tietysti… tästä ei tuu sellasta rakennetta, mutta se klas- sinen esimerkkihän on sellasessa townhousessa tai pientalossa se, että se yhteisöllisyys tapah- tuu kadun puolella ja se yksityisyys on siellä pihan puolella.

Niin just se, että ihmisillä on mahdollisuus vetäytyä siihen omaan yksityisyyteen sillon kun ha- luaa, että pystyy ite sääteleen sitä helpommin.