Tavoitteena on selvittää, mitä suunnittelijat tarkoittavat vihreällä rakentamisella, ekosysteemipalveluilla ja vihreän infrastruktuurin suunnitteluratkaisuilla. Vihreällä infrastruktuurilla tarkoitetaan suunniteltuja viherelementtejä ja niiden verkostoa, jonka kautta luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut voidaan mahdollistaa (Vihreän infrastruktuurin käsitteitä kaupunkialueilla. Kolmannessa luvussa tutustutaan aluesuunnitteluun ja maankäyttöön sekä tarkastellaan, miten ekosysteemipalvelut toimivat strategisessa kaupunkisuunnittelussa vihreän infrastruktuurin suunnitteluratkaisujen avulla.
Ekosysteemipalvelut ja luontopohjaiset ratkaisut
Alcam ja Bennettin (2003) mukaan ne ovat siksi koko ekosysteemipalvelujärjestelmän pilari ja korvaamattomia elämälle maapallolla, ja ihmiset hyötyvät niistä välillisesti muiden ekosysteemipalvelujen kautta. Ekosysteemipalvelujen ja luontolähtöisten ratkaisujen näkökulma tarjoaa uusia mahdollisuuksia kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimiseen tilankäyttöä suunniteltaessa. Olennainen haaste on avata käsitettä ja sen taustaa niin, että toimijat ymmärtävät ekosysteemipalvelujen käytön hyödyt.
Vihreä infrastruktuuri kaupunkien suunnittelussa
Nämä määritelmät ovat kuitenkin usein päällekkäisiä, ja käyttötilanteesta riippuu, mikä vihreän infrastruktuurin näkökohta kulloinkin korostuu. Vihreän infrastruktuurin käsitteen kannalta olennaista on myös sen hallinnan ja hoidon koordinointi, mikä on välttämätöntä siihen liittyvien ympäristöresurssien kestävän käytön varmistamiseksi. Määritelmästä riippuen voidaan korostaa vihreän infrastruktuurin tarjoamia ekologisia, sosiaalisia tai taloudellisia etuja (Similä ym.
3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
Aineiston esittely
- Jyväskylän Puutarhakatu
- Tampereen Hiedanranta
- Vantaan Kaivoksela
Lopullinen kysely lähetettiin työpajojen jälkeen ja sen tavoitteena oli saada käsitys osallistujien oppimisesta ja ajatuksista työpajoista sekä heidän käsityksistään työpajoissa työskentelyn hyödystä ymmärtää vihreän infrastruktuurin kokonaisuus. Sen jälkeen suunnittelijoita kannustettiin rohkeasti visioimaan erilaisia ratkaisujen soveltamismahdollisuuksia suunnittelukohteissaan ja pohtimaan, miten vihreän infrastruktuurin kehittämistä voidaan parantaa kussakin kaupungissa. Työpajan tavoitteena oli jakaa ja oppia muiden kaupunkien kokemuksia erityisesti vihreän infrastruktuurin suunnittelun esteistä ja haasteista suunnittelun eri vaiheissa.
Laadullisesta tutkimuksesta ja menetelmävalinnoista
- Aineistolähtöinen, temaattinen sisällönanalyysi
- Tyypittely
Toisaalta Tuomi ja Sarajärvi (2009) väittävät, että fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen tulkitsevassa lähestymistavassa ennakkoymmärryksen merkitys tutkimukselle tunnustetaan, ja juuri tulkintaa muotoutuu hermeneuttisessa tutkimuksessa yhä uudelleen ja uudelleen. ympyrä. se on tutkijan tärkein työkalu (Tuomi & . Sarajärvi. Tuomi ja Sarajärvi (2018) jakavat kvalitatiivisen analyysin karkeasti kahteen ryhmään: Toista ohjaa teoreettinen tai epistemologinen lähtökohta, kun taas toinen ei sitoudu sellaiseen, vaan erilainen . Siihen voidaan tarvittaessa soveltaa teoreettisia tai epistemologisia työkaluja.. Opinnäytetyöni jatkuu Tuomen ja Sarajärven (2018) neuvojen perusteella, tematisoi aineiston purkamalla ja strukturoimalla sitä ja lopuksi järjestän teemojen sisällön informatiiviseen tyyppiin kirjoittamalla. esimerkkejä tutkimustehtävään liittyen (Tuomi & Sarajärvi.
Lisäksi Tuomen ja Sarajärven (2018) mukaan analyysiäni voidaan luonnehtia abstraktiksi: etsin yksittäisistä tapauksista yleistettäviä teemoja – tutkimuksessani kaupunkisuunnittelijoiden puheita – pitäen kuitenkin mielessä muodostuneen tiedon. . Tutkimuskirjallisuutta lukiessa (Tuomi & Sarajärvi. Tuomen ja Sarajärven (2008) mukaan sisältöanalyysiä voidaan pitää eräänlaisena analyysin tekemisen sateenvarjomallina, jonka avulla voidaan analysoida erilaisia tekstidokumentteja.
Aineiston läpikäyminen hajottaa sen osiin, jotka voidaan strukturoida uudelleen tutkimuksen tarkoitusta palvelevaksi kokonaisuudeksi (Tuomi & Sarajärvi. Tuomi ja Sarajärvi (2018) myös muistuttavat, että aiheet eivät tule automaattisesti esiin materiaalin tullessa, vaan temaattisia analysointi on aina tutkijan aktiivista toimintaa, ja se riippuu hänen omasta tulkinnastaan, millaisen analyysin perusteella aineisto on tehty. Näin ollen samasta materiaalista voidaan tehdä tutkijasta riippuen hyvin erilaisia tulkintoja (Tuomi & Sarajärvi.
Temaattisen sisältöanalyysin jälkeen luon sen pohjalta materiaalini kolmesta tapauksesta tyyppiesimerkkejä, joiden tarkoituksena on esitellä suunnittelukohteet niissä esitettävien vihreän suunnittelun tyypillisten teemojen kautta.
4 VIHREIDEN RATKAISUJEN HYÖDYT JA LISÄÄMISEN HAASTEET
Viherrakenteen merkitykset
- Viheralueet kaupunkiluonnon selkärankana
- Ekosysteemipalveluilla toimiva ja viihtyisä kaupunkirakenne
- Uusien ratkaisujen imagovaikutukset ja valtavirtaistaminen
Jos se on toiminut eräänlaisena viherrakenteena ja sellaisena haluamme säilyttää, jos sitten lisäämme sen viereen kovaa pintaa, niin ne vedet ovat myös jossain kaukana tuolta alueelta, ja miten se toimii jatkossa. Tehokkuus on siinä, että noita vanhoja pieniä taloja käytetään uudelleen, niillä on 1 000 neliöjalkaa, 1 500 neliöjalkaa tontteja, joten ne on jaettu kahteen, kolmeen, neljään. Kyllä, ja niin se onkin, jos se tietysti oli tarkoitettu ja sen vieressä on asutus, niin sinne on tapana kaata lehtipeikki, niin ehkä kasvillisuus muuttuu pikkuhiljaa.
Ja sille henkilölle, joka löytää itsensä sieltä, se on paikka, kun se on järven rannalla, se on haaste. Se on todella hieno paikka, mutta se, että se on niin kaukana ja tuulee ja se. Tietysti lapsella voi olla myös esteettisiä kokemuksia ja niin erinomaisessa ympäristössä hän etsii siitä inspiraatiota ja ehkä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, tietysti myös lapselle, mutta on myös erittäin tärkeää, että vanhemmat saavat vähän lisävoimia sille lapsiperheelle, sitten ympäristöstä arkeen.
Tossalla on naapuri, eli Helsingin puolella, Kuninkaantammen alue, jota olemme jo alkaneet rakentaa, ja se on helsinkiläisille hulevesien hallinnan mallialue, niin ainakin meillä. En halua olla huonompi nyt. No, se on vähän ylivoimainen konsepti tälle koko jutulle, jossa on kestävä liike ja aurinkoenergia ja autot, ne ovat tavallaan yhteydessä toisiinsa. En tiedä..ehkä prosentteina enemmän kuin missään muualla alueella, mutta riippuu kuitenkin lopulta siitä, kuka siellä muuttaa.
Että ei riitä, että on hiilineutraali, mutta sen pitäisi olla, perustuen siihen, että se on omavarainen.
Kaupunkivihreän suunnittelun ja lisäämisen haasteet
- Kilpailu arvokkaasta kaupunkitilasta
- Taloudellinen tehokkuusdiskurssi ja elinkaariajattelu
- Tiedonkulku ja sitouttaminen suunnittelusta loppukäyttöön
Kyllä, ja se, että jos tiettyä rahaa on olemassa, arvon valinta on se, mihin se laitetaan. On yksinkertaisesti helpompaa kaataa puita ja sijoittaa siihen parkkipaikka kuin poistaa parkkipaikkoja ja laittaa puita siihen. Kustannusvastuuhenkilön epäily uusista ratkaisuista on tavallaan hyvin ymmärrettävää.
Esimerkiksi viherkattojen tutkimuksessa on havaittu, että viherkatoilla on monia yleisiä etuja, mutta kustannukset jäävät rakentajien maksettavaksi, eikä se ole heille kätevää, koska on ilmeistä, että he eivät halua rakentaa. niitä. Tietyssä mielessä se ei ole kustannustekijä, vaan pikemminkin näkökulma, joka otetaan huomioon. Ja yleisessä kaavassa se nähtiin ekologisena yhteytenä, jolloin luonto muuttuu tavallaan, koska se tieto ei siirry.
Sillalla on tavallaan jo kaksi asiaa, että se on virkistysalue ja sillä on reitti. Kyse ei ole siitä, että olet vieraantunut uusista asioista, vaan siitä, ettet ole vähemmän kiinnostunut. Se on luultavasti suuri kysymys, kun mennään toteutukseen, menevätkö ne ideat myös sinne ja selviävätkö ne siellä.
Että se toteutetaan juuri niin kuin on suunniteltu, että jos meillä on tavoitteet siellä, mutta valvontamme epäonnistuu, se on täysin turhaa työtä.
Erilaisia, mutta tyypillisiä – kohteet tyyppiesimerkkeinä
Hiedanrannan kaupunkia suunniteltaessa näimme tyhjältä pöydältä aloittamisen mahdollisuutena luoda alueelle strategisesti suunniteltu viherympäristö, jonka toivomme tarjoavan paitsi viihtyisyyttä, myös vahvan avun Hiedanrannan kaupungin markkinoinnissa kestävä ja innovatiivinen alue. Alue haluaa hyödyntää ennakkoluulottomasti uusia viherinfrastruktuuriratkaisuja, esimerkiksi viherkattojen ja -seinien muodossa, ja viheralueet haluavat toimia alustana monipuoliselle kulttuuri- ja yritystoiminnalle. Tilassa on mahdollista testata uusia vihreitä infrastruktuuriratkaisuja, joiden vaikutus ulottuu myös jo käytettyihin pintoihin.
5 TULOSTEN TARKASTELUA
Tunnistetut hyödyt
2015) vihreän infrastruktuurin mukaan parantaa ekosysteemipalvelujen toimivuutta ja sen lisääminen on välttämätöntä kaupunkien kasvaessa varmistaakseen ekosysteemipalveluiden toimivuuden (Maes ym. 2016), mutta ne muistuttavat, että ekosysteemipalveluita tuottavan vihreän infrastruktuurin toteuttaminen lisää Tarkkoja käytäntöjä tarvitaan nykyistä, jotta niiden merkitys luonnon monimuotoisuuden suojelussa tehostuisi (Salomaa ym. 2016). Betonipihojen vaikutus kasvillisuuden vähenemiseen ja kaupunkipuiden lisääntymiseen on tunnistettu ongelmaksi, joka liittyy kaupunkitilan arvostusta koskevaan laajempaan keskusteluun ja erityisesti autojen ja parkkipaikan sekä viheralueiden väliseen "taisteluun". että se vaatii
Myöhemmin työpajoissa tunnistettiin ekosysteemipalvelujen monimuotoisuuden ja toiminnan välinen yhteys, ja ekosysteemipalvelujen ja vihreän infrastruktuurin avulla saavutettavat hyödyt kaupunkirakenteelle ja elämälle nousivat tärkeäksi teemaksi. Pilottikokeilut mahdollistavat tutkimuksen mukaan tiedon keräämisen ja onnistuneiden kokeiden rakentamisen, ja vaiheittainen toteutus helpottaa oppimista ja ratkaisuihin sitoutumista (Zhang ym. 2017). Varsinkin Tampereen osalta viherkatoilta ja muilta viherinfrastruktuuriratkaisuilta odotettiin jotain uutta ja ennennäkemätöntä, jonka voidaan nähdä liittyvän Hiedanrannan markkinointiin kestävänä ja innovatiivisena alueena.
Viheraluesuunnittelulla voidaan saavuttaa myös kaupunkien asettamat hiilidioksidin sitomistavoitteet, mikä voidaan nähdä myös imagoa parantavana tekijänä. 2014), jonka mukaan valtavirtaistaminen edellyttää monitasoista ja verkottunutta yhteistyötä, jonka tavoitteena on sekä säännösten ja käytäntöjen uudistaminen että akateemisen ja käytännön tiedon vaihto horisontaalisella tasolla, mikä puolestaan mahdollistaa mahdollisimman laajan horisontaalisen käyttöönoton. uudistukset (Wamsler ym.
Tunnistetut haasteet
2018), jotka tarvitsevat käyttäjäystävällisiä arviointityökaluja antaakseen tarkkoja ja viitearvoja suunnitteluun, rakentamiseen ja seurantaan (Calvert ym. Kolmantena alateemana löysin materiaalista keskustelun tiedonkulun haasteista ja sitoutuminen suunnittelu- ja rakentamisprosessin eri vaiheiden aikana ja välillä. Riskinä nähtiin viherelementtien tarkoituksen hämärtyminen suunnittelun siirtyessä tekijästä ja askeleesta toiseen, jolloin halutut toiminnot eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla. 2015) ovat myös tunnistaneet riskin, joka liittyy uusien käsitteiden ja niiden tavoitteiden epäselvyyteen sekä polkuriippuvuuteen, jossa aiemmilla suunnittelutavoilla ja -rooleilla on merkittävä vaikutus uusien kokeilujen tasoittamiseen suunnittelu-asian- tavallinen suunnittelutyyppi (Matthew et al.
2016) ovat löytäneet tapaustutkimuksissaan toteuttamiskelpoisia ja siirrettävissä olevia esimerkkejä siitä, kuinka ekosysteemipalvelujen moninaiset hyödyt voidaan yhdistää luonnon monimuotoisuuden suojeluun alueen erityispiirteiden mukaan suunniteltuna (Connop ym. 2016). Asukkaiden kuuleminen suunnittelun ja uusien elementtien tarkoituksen selvittämisen yhteydessä luo perustan sitoutumiselle siihen, että uusista pinnoista tulee luonnollinen osa kansalaisten elämää ja niiden erityispiirteet ja merkitys ymmärretään.
6 LOPUKSI
Tulosten valossa tunnistan lisätutkimuksen tarpeen erityisesti ekosysteemipalvelujen ja vihreän infrastruktuurin hyötyjen arvioinnin kehittämiseksi ja niiden yhteismittaukseksi perinteisten ratkaisujen kanssa. Akateemisen ja käytännön vuoropuhelun helpottaminen on minulle tärkeä aihe, ja ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen vihreän infrastruktuurin ratkaisuilla on juuri se tapa, jolla tämä käyttöliittymä toimii.
LÄHTEET
Global warming of 1.5°C. An IPCC special report on the impact of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development and efforts to eradicate poverty to row [Masson-Delmotte, V., Zhai, P., Pörtner, H.-O., Roberts, D., Skea, J., Shukla, P.R., Pirani, A., Moufouma-Okia, W., Péan , C., Pidcock, R., Connors, S., Matthews, J.B.R., Chen, Y., Zhou, X., Gomis, M.I., Lonnoy, E., Maycock, T., Tignor. , M., & Waterfield, T. Multidisciplinary collaboration and understanding of green infrastructure results from the cities of Tampere, Vantaa and Jyväskylä. Saatavilla: https://bios.fi/sadan-vuoden-urakka-miten-ilmaston- kansna-eletaan Nature-based solutions for Europe's sustainable development.
Reconceptualizing green infrastructure for climate adaptation: Barriers and drivers for physical planner uptake. Balancing the value of environmental resources in an evaluation of urban investments in Green Infrastructure in Northwest Europe. Valuing the development of green infrastructure investment in the inner city of Manchester, UK.
Green infrastructure as a policy intervention for climate change adaptation: muddy the waters or clear a path to a safer future.
