9.1.3 Perustelut entiselle työyhteisölle
Kuvailleessaan siirtymisvaihetta ja aikaa toiminnan käynnistyessä, lähes kaikki sosiaalityön- tekijät toivat esille siirtymävaiheeseen kuluvana arvostelun ja toiminnan koko tarpeellisuuden kyseenalaistamisen. Näitä viestejä sosiaalityöntekijät saivat entisiltä työtovereiltaan kunnalli- sista sosiaalitoimistoista. Syynä tähän nähtiin kokonaan uudentyyppisen toiminnan käynnis- tymisen ja sen, ettei kenelläkään ollut aikaisempia kokemuksia tai tietoa TYP:sista. Sosiaali- työntekijät pyrkivät hälventämään epäilyjä tiedottamalla toiminnasta omalle taustaorganisaa- tiolle.
Joka sieltä stressaavasta ja kiireestä irtautuu,on pahis. Sellaista jon- kinlaista vihjailua oli. On se jännä miten kova mahti sillä toimeentulo- tukihakemus-kasalla on.(H5)
Mä olen huomannut, että ei ne oikein tiedä mitä me tehdään ja teh- däänkö me mitään ja onko meistä hyötyä. (H3)
Yleensä sosiaalityöntekijät ajattelevat, että mitä me touhutaan ja var- maan alkuun oli ajatuksia, että mitähän tuostakin tulee.(H2)
On luonnollista, että taustaorganisaatioista tulevat epäilykset, arvostelut ja toiminnan kyseen- alaistamiset vähensivät positiivista kokemusta siirtymisvaiheen aikana. Tämä ei kuitenkaan tullut esille sosiaalityöntekijöiden äänessä prosessin myöhemmissä vaiheissa.
9.2.1 Mitä on muiden tiimin jäsenten asiantuntijuus
Sosiaalityöntekijät tarkastelivat tiimin muiden jäsenten ja työpariensa toimintaa luonnollisesti sosiaalityön menetelmien, teorioiden ja eettisten sääntöjen ohjaamina. Eri taustaorganisaatioi- ta edustavilla tiimin jäsenillä olivat erilaiset lähtökohdat työn tekemiselle. Lisäksi tavoitteet, työmenetelmät ja arvot olivat erilaisia. Tämä ristiriita toi omalta osaltaan jännitteitä työhön.
Sosiaalityöntekijät pohtivat eniten tärkeimmän yhteistyökumppaninsa, työhallinnon asiantun- tijuutta, koska TYP:sien perustyöpari koostuu sosiaalityöntekijästä ja työvoimaohjaajasta.
…. että mitä se on se työhallinnon asiantuntijuus. Mä en löydä sitä ai- na välttämättä ja mitä se tuo tähän asiakkaan tarinaan.. (H4)
…onhan niitä tilanteita, että ei ymmärrä työhallinnon juttuja ja ne tun- tuvat sosiaalityön näkökulmasta sellaisilta kaavamaisilta ratkaisuilta.
Sen kanssa tässä tilanteessa on työskentelemistä. (H5)
Työhallinto menee aika kaavamaisesti ja ne menevät nopeasti eteen- päin. (H3)
Sosiaalityöntekijöillä oli työpareina työvoimaohjaajien lisäksi myös esimerkiksi terveydenhoi- tajia. Kukaan sosiaalityöntekijöistä ei pohtinut terveydenhuollon asiantuntijuuden elementtejä ja arvoja, eikä kritiikkiä terveydenhuollon työpareja vastaan esiintynyt. Tutkija tulkitsen se johtuvan siitä, että terveydenhuollon eettiset näkökulmat ja työtä ohjaavat arvot ovat lähem- pänä sosiaalityötä kuin esimerkiksi työhallinnon vastaavat.
Moniammatillisen yhteistyön käynnistyessä sosiaalityöntekijät tutustuivat syvällisemmin työ- hallinnon palveluihin ja toimintaperiaatteisiin. He eivät olleet aikaisemmin juurikaan olleet yhteydessä työhallintoon. Osaltaan se, että sosiaalityöntekijät eivät tunteneet työhallintoa ja tapaa toimia, vaikutti työhallinnon asiantuntijuuden kyseenalaistamiseen.
Ennen tätä se yhteistyö oli niin vähäistä, että jos nyt puhelimella soitti työvoimatoimistoon kerran kuukaudessa. Ei siitä työvoimatoimistosta tavallinen sosiaalityöntekijä juuri tiedä mitään ja miten työhallinto kohtaa asiakkaita ja mikä on niiden työn perusta.(H6)
…aikaisemmin se on vain ollut se iso työvoimatoimisto jossakin jossa on hahmottomia ihmisiä ja kasvottomia työntekijöitä. Nyt se organi- saation on saanut kasvo ja olen oppinut ymmärtämään niiden toimin- tatavat ja pelisäännöt.(H2)
Yhteistyön käynnistyessä sosiaalityöntekijät tutustuivat heille aikisemmin vieraana ja etäällä olleeseen organisaatioon. He tulivat tietoisiksi työhallinnon toimintatavoista ja pelisäännöistä ja tiedostivat sen erilaisuuden. Tutustuminen työparin toimintaan ja käsitteisiin on peruste yh- teistyölle.
9.2.2. Mikä on sosiaalityön rooli ja perustehtävä TYP:sissa?
Sosiaalityön paikka TYP:issa perustuu työministeriön rahoituksella toteutettuun yhteispalve- lukokeiluun ja sen jälkeen tehtyihin päätöksiin perustaa palvelukeskuksia, jotka ovat osa työ- hallinnon rakennemuutosta. Työhallinto, Kuntaliitto ja Kela ovat päättäneet, että viranomaiset ryhtyvät tekemään tiivistä moniammatillista yhteistyötä. Kuntasektorin edustajia TYP:sissa ovat muun muassa sosiaalityöntekijät ja terveydenhoitajat. Toiminnan käynnistymisen alku- aikoina sosiaalityöntekijät pohtivat ja etsivät vastausta kysymykseen; mikä meidän rooli täällä on? Ennen selkeiden roolien sekä yhteisten tavoitteiden ja käsitteiden löytymistä sosiaalityön- tekijät kokivat, että heidän tehtävänsä oli olla jarru työhallinnon asiakkaille suunnittelemille toimenpiteille.
Me niinku hangataan vastaan ja aina välillä jarrutetaan toimintaa, et- tä kuunnellaanpas mitä se asiakas itse haluaa. (H3)
… itse olen tietynlainen jarrupalakin ja en haluaisi olla täällä ma- sinoimassa asiakkaita aktiivitoimenpiteisiin sen takia, että se on nyt osa työllistämispolitiikka. Tämä homma pitää olla asiakaslähtöistä.
(H4)
Sosiaalityöntekijöiden kokemuksista tuli esille heidän vahva asiakaslähtöinen työskentely- orientaatio. He kokivat, että heidän tehtävänä oli muun muassa asiakkaan puolustaminen. Yh- teistyön käynnistymisen jälkeen yhdessä toimipaikassa sosiaalitoimi pohti jopa kokonaan pois jättäytymistä TYP:n toiminnasta.
Välillä käytiin keskusteluja onko sosiaalityölle paikkaa tämmöisessä systeemissä ollenkaan ja välillä mietittiin, että lähdetään sieltä pois, että ei tästä tule mitään ja meidän on mahdotonta työskennellä sosiaa- lityön arvojen pohjalta tämmöisessä kuviossa. (H4)
Mä olen miettinyt, että voisiko tätä työtä tehdä niin, että ei oltaisi fyy- sisesti yhdessä. (H4)
Sosiaalityöntekijät kokivat hämmennystä ja pohtivat sosiaalityön roolia, sopivuutta ja tarpeel- lisuutta palvelukeskuksissa. Omalta osaltaan ristiriitaisten ajatusten taustalla olivat toisistaan poikkeavat työmenetelmät ja arvot. TYP:sien toiminnan ja käytännön asiakastyön myötä sosi- aalityöntekijät olivat hämmentyneitä työparien asiantuntijuuden erilaisuudesta ja sen sopivuu- desta sosiaalialan arvomaailmaan ja työotteeseen. Yhden sosiaalityöntekijän puheessa tuli esille ajatus siitä, että voisiko syvällinen yhteistyö onnistua siten, että ei oltaisi fyysisesti sa- moissa tiloissa.
9.2.3 Onko meillä riittävästi oikeanlaista osaamista
Sosiaalialan osaaminen koostuu useista eri osaamisalueista ja yksi tärkeimmistä on asiakkai- den kohtaaminen. Sosiaalialan koulutuksen ja käytännön työkokemuksen pohjalta TYP:siin siirtyneet sosiaalityöntekijät olivat osaavia sosiaalialan asiantuntijoita. Uuteen moniammatilli- seen työyhteisöön siirtyessään sosiaalityöntekijät kuitenkin pohtivat omaa osaamistaan ja sen riittävyyttä. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden puheessa tuli esille kysymyksiä siitä, mitä osaa osaamisestaan heidän tulisi käyttää.
Kyllä mulla itsellä on ollut sellaista pientä epävarmuutta, että onko minulla itsellä nyt riittävästi oman alan asian- tuntijuutta. (H1)
Että vähän oli sellaista epävarmuutta siihen työhön (H2)
Mä luulen, että sosiaalityöntekijän pitää tietää hirmuisen paljon, enemmän ja osata enemmän… ja kyllä mulla oli siinä epävarmuutta…(H5)
Epävarmuutta herätti oman asiantuntijuuden suhteuttaminen toisten asiantuntijoiden rinnalla.
Sosiaalityöntekijät tiedostivat oman ammattinsa laajuuden esimerkiksi suhteessa asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin. Toisaalta työvoimaohjaajat tekevät samaa työtä, mutta erilaisista näkökulmista.
9.3 Uuden roolin ja toimintatapojen etsimistä ja ammatti-identiteetin rakentamista