7.1.1 Alan koulutusta ja kokemusta
Sosiaalialan perusosaaminen on erilaisten asiakkaiden kokonaisvaltaista kohtaamista käytän- nön työssä. Asiakkaiden avuntarpeet ja ratkaistavat ongelmat vaihtelevat tapauskohtaisesti hyvinkin paljon. Sosiaalityöntekijät saavat peruskoulutuksessa valmiudet käytännön asiakas- työn tekemiseen. Käytännön työssä sosiaalityöntekijät käyttävät tapauskohtaisesti eri lähesty- mistapoja ja teorioita. Sosiaalialan osaamiseen sisältyy myös yhteiskunnallisen viitekehyksen hallinta.
Sosiaalityön yksilöasiantuntijuus on laaja-alaista ja asiantuntijuutta voidaan tarkastella myös kasvamisena noviisista ekspertiksi. Sosiaalityöntekijät määrittelivät asiantuntijuuden syntyvän alan muodollisen koulutuksen jälkeen käytännön työtä tekemällä muissa kuin rutiinitehtävissä.
Tutkittavat pitivät tärkeänä työuriensa alkuvaiheissa ja noviiseina pätevän, pitkän työuran teh- neen työtoverin tai esimiehen ohjausta ja neuvontaa.
Koulutuksen kautta tulee se perusraamitus ja pitää tietää ne teoriat, jonka mukaan toimii, mutta kyllä sitten sen kokemuksen kautta se asiantuntijuus kasvaa. (H6)
Asiantuntijan ensimmäinen kriteeri kyllä on kokemus, ja sitten on se koulutus; asiantuntijuus tulee koulutuksesta ja kokemuksesta. Suurin
osa alan työntekijöistä on korkeasti koulutettuja ja sitä koulutusta on kerätty aika monelta alalta. (H3)
En kyllä rehvastelisi vastavalmistuneena ilman kokemusta. (H5)
Silloin kuin aloitin sosiaalitoimistossa…siellä mulla oli työparina ai- van erinomainen henkilö, jolta opin suunnattomasti seuraamalla kuinka hän käyttäytyi asiakastilanteissa ja sitä miten sitä lakia käy- tännössä sovelletaan.(H2)
Sosiaalityöntekijöiden käsityksissä asiantuntijuus rakentui dynaamisen, reflektiivisen asian- tuntijuuden ympärille ja he olivat tietoisia asiantuntijuuden eri elementeistä. Sosiaalityönteki- jät kokivat, että oikea, syvällinen sosiaalityön asiantuntijuus ei kasva rutiinityössä. Ennen TYP:siin siirtymistään sosiaalityöntekijät työskentelivät yksilöasiantuntijoina sosiaalitoimis- toissa tehden lähinnä kirjallisia toimeentulotukipäätöksiä. Toimeentulotukipäätösten tekoa he eivät kokeneet oikeana sosiaalialan asiantuntijan työnä. Tutkittavat pitivät sitä sosiaalitoimis- ton rutiinityönä, jota voisi tehdä toimistotyöntekijän koulutuksen saaneet henkilöt esimerkiksi merkonomit tms. Asiantuntijan rutiinityössä on uhka, että ammatillisen kasvun prosessi voi katketa. (Ruohotie, 1995, 125.) Sosiaalityöntekijöiden puheessa tulevat esille koko sosiaali- työn tekemisen kriisi ja vähät henkilöstöresurssit sosiaalitoimistoissa. Lisäksi he kokivat vä- symystä ja riittämättömyyden tunteita, koska eivät voineet palvella asiakasta resurssien vä- hyyden vuoksi niiden eettisten ohjeiden mukaan, joita he pitivät sosiaalityön perusteina.
Sosiaalitoimistossa oli vähän semmoinen olo, kun laski 8 tuntia päi- vässä toimeentulotukea, että mikä tässä on sitä sosiaalityötä. Kyllä aika monesti oli turhautunut olo vaikka saikin hieman muokata omaa työnkuvaa. Siellä toimeentulotuessa tehdään töitä vain hyvin pinnal- lisesti ja rahan kanssa ja vain kirjallisia töitä. Asiakasvastaanotto voi olla vain kerran kuukaudessa tai sitten pahimmillaan kerran puo- lessa vuodessa. (H5)
Kun tein perusturvassa yksin töitä olin tämmöinen rahanlaskija ja etuuskäsittelijä. Ei se ollut oikeaa sosiaalityötä ja sitä voisi tehdä vaikka merkonomi. (H1)
7.1.2 Jatkuvaa oppimista
Sitoutuminen jatkuvaan oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen ovat avainedellytyksiä asiantuntijalle. Sosiaalityön muuttuneet toimintaympäristöt ja asiakkaat edellyttävät tekijöil- tään uutta osaamista. Sosiaalialan työssä ja sen perustana on kyky ja halu ihmisten kohtaami- seen ts. asiakaspalveluosaaminen. Nykyään sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän muun muussa yhteistyöosaamista, yhteiskuntaosaamista ja itseohjautuvuutta sekä aktiivisen vaikuttamisen osaamista (Metsämuuronen 2000a). Sosiaalityön asiantuntijuuden yksi uusi toimintaympäristö ovat TYP:set, joissa sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan uudenlaista osaamista.
Sosiaalityöntekijät ovat tietoisia uudenlaisista osaamisvaatimuksista, joita heiltä odotetaan.
TYP:sien sosiaalityöntekijät ovat halukkaita oppimaan ja kehittämään itseään.
Kyllähän sitä ajattelee, että asiantuntijuus on kokemusta siitä työstä, mutta myös sellaista itsenä jatkuvaa kehittämistä. Se on sellaista jat- kuvaa oppimista. (H2)
Sosiaalityöntekijät toivat esiin jatkuvan halunsa uuden oppimiseen ja ammatillisen osaamisen syventämiseen. Muutamalla epäpätevällä sosiaalityöntekijällä olivat käynnissä yliopistolliset sosiaalityön opinnot. Sosiaalityöntekijät täydensivät osaamistaan myös erilaisilla alan täyden- nyskursseilla. Sosiaalityöntekijöiden mielestä työnantajat suhtautuivat vaihtelevalla mielen- kiinnolla ja tuella opiskeluun. Kaikki eivät kokeneet kuntatyönantajansa tukevan ja kannusta- van heitä hankkimaan lisää tietoa ja pätevyyttä. Kuitenkin he pitävät sosiaalialan ja sitä lähellä olevien muidenkin alojen uusinta tutkimustietoa Kehittämistyön ja oman osaamisen jatkuvan kasvamisen näkökulmasta he pitivät tärkeinä sosiaalialan ja sitä lähellä olevien muidenkin alo- jen uusimman tutkimustiedon seuraamista ja tiedostamista.
Kyllä TYP:in aikana on satsattu enemmän koulutukseen. (H4)
No mä lähdin sitten opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi, kun tulin tänne, mutta mä koen, että mun työnantaja ei tue siinä opiskelussa.
(H3)
Kyllä mä itse olen kiinnostunut koulutuksesta, että on tietynlaista jatkuvuutta siinä tiedon päivityksessä…(H1)
Koulutusta, oppimista ja eri alojen uusimpien tutkimusten ja teorioiden tuntemista voidaan pi- tää tärkeinä, kun suunnitellaan, käynnistetään sekä kehitetään uudenlaista moniammatillista toimintaa, jollaisesta ei kenelläkään ole aikaisempia kokemuksia.
7.1.3 Teorioiden ja menetelmien tuntemusta sekä uusien opettelemista
Tutkittavilla oli sosiaalialan asiantuntijuudesta hyvin samantyyppiset näkemykset. Sosiaa- lialan ammatillisen työn perustana ovat sitä ohjaavat teoriat ja menetelmät. (Karvinen 1993b, 152). Sosiaalityöntekijöiden mielestä käytännön työssä on tärkeää työtä ohjaavien teorioiden ja menetelmien tunteminen. Asiakkaiden kohtaaminen perustuu teorioihin ja menetelmiin, ja sosiaalityöntekijät valitsevat kulloinkin tilanteeseen sopivan menetelmän. Sosiaalityöntekijöil- lä on myös halukuutta oppia jatkuvasti uusia menetelmiä, jotta heillä olisi työkaluja uudenlais- ten asiakasryhmien ja heidän ongelmiensa kohtaamiseen. Sosiaalityöntekijät ovat tietoisia täl- lä hetkellä esillä olevista sosiaalityön menetelmistä, kuten esimerkiksi palveluohjauksesta, ai- kuissosiaalityöstä sekä kuntouttavasta sosiaalityöstä. Aikuissosiaalityön kohteena TYP:sissa ovat pitkään työttömänä olleet viranomaisten yhteiset aikuisasiakkaat. TYP:sissa tehtävä sosi- aalityö painottuu työllistymistä tukevaan ohjaukseen sekä työllistymisen esteiden raivaami- seen. Sosiaalityöntekijöiden puheessa tuli esiin kritiikkiä vastaavien menetelmien puuttumi- seen työhallinnossa.
...pitää hallita niitä menetelmiä mitä sosiaalityössä on. (H5)
… pitää tietää teorioita, joiden mukaan toimii. (H6)
Se on sitä, että hallitsee niitä menetelmiä mitä sosiaalityössä on ja yleensä palvelujärjestelmiä sekä etuuksia. Sitten on tietysti se asiak- kaan kohtaaminen. Se on kaiken A ja O. (H5)
Joskus kuule oikein mietin, että mitä se asiantuntijuus työhallinnossa oikein on. Mä en aina sitä löydä. (H4)
… nyt teen sitä sosiaalityötä jota mainostetaankin, sanoisin kuntoutta- vaa aikuissosiaalityötä. (H2)
7.1.4 Arvoja ja eettisyyttä
Sosiaalityön asiantuntijuutta sosiaalityöntekijät määrittelivät pitkälti asiakkaiden ja käytännön työn kautta. Sosiaalityöntekijöille näyttää olevan luonnollista puhua ja käsitellä asiantuntijuut- ta asiakastyön kautta. Puheessa tulee näkyviin sosiaalityöntekijöiden käsitys alan laajuudesta ja syvällisyydestä. Eettiset näkemykset tulevat esille jokaisen haastatellun sosiaalityöntekijän määrittelyssä asiantuntijuudesta. Sosiaalityön tehtävänä on auttaa ja tukea asiakasta ja hänen selviytymistään yhteiskunnassa.
Sosiaalityön asiantuntijuus on sitä, että on ensi sijassa ihminen ja tie- tää ihmisen normaalin elämänkulun ja kunnollisen kasvun ja erottaa siitä poikkeamat. (H1)
Se on ihmisen kokonaisuuden ymmärtämistä siinä ympäristössä elää ja toisaalta yhteiskunnallisen systeemin ymmärtämistä. (H2)
Meillähän sosiaalityössä on määritelty ne arvot ja eettiset ohjeet, joi- hin työn pitäisi perustua. (H6)
Sosiaalityöntekijät määrittelevät työtään TYP:sissa oikeaksi sosiaalityöksi. He pyrkivät teke- mään työtä alan arvojen ja eettisten ohjeiden mukaan yhdessä työvoimaohjaajien sekä muiden
työpariensa kanssa. Toisaalta sosiaalityöntekijät kokivat, että kaikilla TYP:sissa mukana olevil- la organisaatioilla ovat erilaiset arvot. Tämä aiheutti ristiriitaa käytännön asiakastyössä.
Täällä teen sitä ihan oikeaa ja syvällistä sosiaalityötä ja asiakkaan ti- lanne käydään tarkasti läpi. (H5)
Musta tuntuu, että nyt teen ensimmäistä kertaa sitä työtä mihinkä kou- lutus on antanut pohjan ja valmiuksia.(H4)
Eettiset periaatteet ovat vahvoja sosiaalialan työssä ja määrittävät pitkälle sosiaalityöntekijöi- den ammatillista käytännön työtä.
7.1.5 Reflektiivisyyttä ja oman osaamisen pohtimista
Reflektiivinen asiantuntija on henkilö, joka pystyy aktiiviseen muutoksen hallintaan ja jousta- vuuteen. Aktiivinen muutos ja oppiminen ovat sosiaalialan asiatuntijoille tärkeitä. TYP:set ovat sosiaalityöntekijöille uusi toimintaympäristö, jossa työn kohde ja työskentely on rajattava uudelleen.
Siirtyessään yhteispalveluun sosiaalityöntekijät epäilivät omaa yksilöasiantuntijuuttaan ja sen riittävyyttä lähellä muita asiantuntijoita. Reflektiivinen asiantuntija uskaltaa kuitenkin kohdata ja myöntää rajallisuutensa asiantuntijana. Tällöin on mahdollisuus kääntää epävarmuus omak- si hyödyksi ja nähdä tilanne uuden oppimisen mahdollisuudeksi. Epävarmuuden sieto on edel- lytys asiantuntijana toimimiselle.
Sosiaalityöntekijät kokivat, että ei juuri ollut ketään keneltä kysyä neuvoa vaan oli luotava oma toimintamalli. Yksi sosiaalityöntekijä koki menettäneensä aikaisemman turvallisen toi- mintaympäristönsä. Sosiaalityöntekijät tunnustivat, etteivät tiedä paljon työhallinnon palve- luista ja tehtävistä sekä työvoimaohjaajien työnkuvista. Reflkektiivinen asiantuntija voi tun- nustaa olevansa toisella alalla noviisiasemaassa olemalla samanaikaisesti oman alansa erikois- asiantuntija. Sosiaalityöntekijät tunnustivat reilusti noviisiasemansa suhteessa työhallinnon osaamiseen. Yksi sosiaalityöntekijä kaipasi myös sosiaalialan keskustelukumppania.
Kyllä minulla on ollut vähän sellaista epävarmuutta, että onko minulla nyt riittävästi sen oman alan asiantuntijuutta… mutta kyllä mä sen muitten asiantuntijoiden lähelle tulon koin myönteisenä oppimiskoke- muksena (H1)
Kyllä alkuun tuntui että voi hyvänen aika, mihin sitä oikein on tul- lut.(H2)
Jollakin lailla mulla se (osaaminen) tuntui niin kuin riittämättömältä ennen kuin löysin työparin. (H3)
Ei siitä työvoimatoimistosta tavallinen sosiaalityöntekijä tiedä mitään ja miten työhallinto kohtaa asiakkaita ja mikä on niiden työn perusta.
(H6)
Sosiaalityöntekijät ovat oppineet reflektoiviksi asiantuntijoiksi. Heillä on kykyä jatkuvaan oman toiminnan arviointiin ja muuttamiseen kulloisenkin tilanteen mukaan.