The interviews for the study were conducted among social workers working in Labor Service Centres. The study is quantitative, and it was limited to social workers from multiprofessional teams.
S OSIAALITYÖN HISTORIAA
Sosiaalityöntekijöiden varsinaisen ammatillisen koulutuksen voidaan katsoa alkaneen 1940-luvulla, jolloin sosiaaliopistossa aloitettiin sosiaalihuoltajan koulutus Helsingissä.
S OSIAALITYÖN TARKOITUS – IHMISTEN AUTTAMINEN
Työ keskittyy asiakkaan tilanteen ja kulttuuristen ja sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen sekä kohdistamiseen elämää muuttaviin tilanteisiin, selviytymiseen elinympäristössä ja ihmisten vuorovaikutukseen. Metodologia on ollut sosiaalityön keskeinen osa sen ammattimaistumisen alusta lähtien, ja metodologia on edelleen sosiaalityön ehdoton perusta (Karvinen 1993b, 152).
S OSIAALITYÖ T YÖVOIMAN P ALVELUKESKUKSISSA (TYP)
TYP:tä voidaan pitää aikuissosiaalityön ja kuntouttavan sosiaalityön yksikkönä, jossa tuetaan asiakkaiden elämänhallintaa ja parannetaan työoloja (esim. Tuusa 2005).
A SIANTUNTIJUUS KÄSITTEENÄ JA SEN ELEMENTIT
Muodollinen tieto on myös käsitteellisesti ilmeistä todellista tietoa, joka on luonteeltaan näkyvää, julkista ja helposti kommunikoitavaa. Empiirinen tieto tulee tutkimuksesta, jossa kerätään ja tutkitaan tietoa kokemusten dokumentoimiseksi ja kuvaamiseksi, ilmiöiden selittämiseksi ja tulevien tapahtumien ennustamiseksi tai tulosten arvioimiseksi.
A SIANTUNTIJUUS YKSILÖLLISENÄ OMINAISUUTENA
Tällä tasolla päätöksentekoa ei vielä ohjaa tietoinen tavoite, vaan se tapahtuu analyyttisesti ja yksityiskohtaisesti. Taitavalle ammatinharjoittajalle suhde ympäristöön ei ole vielä niin mukana kuin korkeimmalla kehitystasolla eli asiantuntijatasolla.
A SIANTUNTIJUUS YHTEISÖLLISENÄ OMAISUUTENA
A SIANTUNTIJUUS RAJOJEN YLITYKSINÄ
Kun asiantuntemusta tarkastellaan rajoja ylitettäessä, keskitytään osallistumisrakenteisiin, yhteiseen kognitioon ja yhteisöjen toimintaperiaatteisiin yksilöllisten tietorakenteiden ja subjektiivisten merkityksien sijaan (Eteläpelto & Tynjälä 1999, 10). Kehittyneelle yhteiskunnalle tyypillinen verkostoosaaminen voidaan ymmärtää ja selittää sosiaalisesti jakautuneena prosessina, joka muodostuu yksilöiden ja yhteisöjen vuorovaikutuksessa (Hakkarainen ym.
S OSIAALIALAN YKSILÖASIANTUNTIJAN OSAAMINEN JA AMMATTI - IDENTITEETIN MÄÄRITTELY
Ammatti-identiteettiä voidaan pitää syntyneenä, kun ihmisellä on selkeä ja vakaa näkemys omista tavoitteistaan, kiinnostuksen kohteistaan ja kyvyistään. Nykyään ammatillisen identiteetin rakentaminen on haaste monitahoisessa työelämässä, jossa työsuhteet voivat olla lyhyitä ja työnkuvat melko epävakaita (Ruohotie 2000a, 230).
M ONIAMMATILLISUUS KÄSITTENÄ
Monitieteinen yhteistyö painottaa eri tieteenaloja, mikä moniammatillisessa yhteistyössä tarkoittaa, että osallistujat ovat oman alansa asiantuntijoita ja yhteistyöryhmä on kaikkien jäsentensä summa. Tämä tarkoittaa, että tiimin jäsenet antavat toisen ammattiryhmän jäsenten ottaa hoitaakseen perinteiset tehtävänsä.
P ALVELUPARADIGMAN MUUTOS MONIAMMATILLISUUTEEN
Viranomaisten toimintaa ja asiakkaan tilannetta ennen yhteisiä palveluita ja muuttunutta palvelutoimitusparadigmaa voidaan tarkastella seuraavalla Leinon (1995) fordistisella mallilla (Kuva 2). Fordist-mallin mukaan TYP:ien välinen yhteistyö oli vähäistä ennen yhteistä palvelukokeilua ja sen jälkeen.
M ONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN EDELLYTYKSIÄ JA ESTEITÄ
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan moniammatillisen yhteistyön edellytyksiä sekä heikkouksia ja jännitteitä lähinnä yksilön, sosiaalityöntekijän käsityksen näkökulmasta. Metterin mukaan moniammatillista yhteistyötä vaikeuttaa se, että osapuolilla ei ole keskinäistä luottamusta, avoimuutta, toisen työn kunnioittamista, keskinäistä tukea, kykyä kommunikoida toisen ymmärtämällä tavalla, yhteisiä käsitteitä ja yhteinen kieli, toisen työn tuntemus, aika puhua arvoista, yhteinen tavoite ja erityinen oman identiteetin alue ja siihen perustuva selkeä identiteetti.
T IIMI MONIAMMATILLISEN TYÖN TOTEUTTAJANA
Yksilön, esimerkiksi sosiaalityöntekijän, ammatillinen kasvu ja siihen kietoutuva oman ammatillisen identiteetin rakentaminen näyttää tulevaisuuden yhteiskunnassa vieläkin monimutkaisempana (Eteläpelto 1993, 8-9). Ruohotien mukaan yksilöllä tulee olla kykyä, halua ja tahtoa oppia jatkuvasti muuttuvassa työelämässä, ja ihanne olisi jatkuva ammatillinen kasvu ja urakehitys.
A MMATILLISEN KASVUN NÄKÖKULMIA JA KÄSITTEITÄ
Anja Laakkonen määrittelee opinnäytetyössään ammatillisen kasvun työyhteisön, yksittäisen työntekijän ja jopa harjoittelijan kasvuksi ja kehittymiseksi työpaikalla ja työstä ammattialueille. Psykologisesta näkökulmasta ammatillisen kasvun tarkastelu keskittyy organisaatioihin oppimisympäristöinä sekä yksilön ammatilliseen toimintaan ja oppimismotivaatioihin (Heikkinen 1995, 38).
K ONSTRUKTIVISTINEN OPPIMISKÄSITYS
Kasvua käynnistävät tekijät löytyvät työroolista, organisaatiosta, yhteiskunnasta ja yksilöstä itsestään Osaamisen kehittämisen ja ammatillisen kasvun organisatoriset tekijät ovat organisaatiorakenteiden, vastuualueiden ja tehtävien muutokset. Kasvusuuntautuneisuuden kannalta tärkeitä tekijöitä ovat johdon tuki ja rohkaisu, ryhmän toimintakyky, työn kannustava arvo ja työn aiheuttama stressi. Oppimistilanteen fyysiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat myös tuloksena olevaan konstruktioon (Rauste-von Wright 1997a, 33; Ruohotie Ruohotie 2000a, 18-19.) Jotta yksilöllä olisi tarve muuttaa perusoletuksia, hänen on koettava jotain uutta joka ei sovi perusoletuksiin. Tynjälä 1999b, 166.) Tämän tutkimuksen kohteelle, sosiaalityöntekijälle, "jotain uutta" on siirtyminen uuteen moniammatilliseen työympäristöön.
Oppiminen on siis yhteydessä toimintaan, kontekstiin ja kulttuuriin, jossa tietoa opitaan ja käytetään (Ruohotie 1995, 16; Rauste-von Wright et al.
R EFLEKTIO JA REFLEKTIIVINEN ASIANTUNTIJA
Pieni tiimi tai työryhmä voi siis tarjota paikan pohdiskelulle ja emansipatiiviselle oppimiselle. Reflektiivinen asiantuntija on henkilö, joka pyrkii tuntemaan ja kriittisesti lähestymään oman työnsä periaatteet ja lähtökohdat. Reflektiivinen asiantuntija on valmis määrittelemään ja muokkaamaan ongelmatilannetta omakohtaisesti yhä uudelleen ja uudelleen ja valmis joustavaan monitasoiseen dialogiin sen kanssa (Eteläpelto 1992, 11).
Reflection in action kuvaa toimintaan liittyvää ajattelua, kun taas toiminnan reflektio liittyy asiantuntijan kykyyn arvioida toimintaansa jälkikäteen ja kykyyn käyttää näitä kokemuksia tulevissa toimissaan. Reaaliaikainen reflektointi soveltuu harkittuun ryhmässä oppimiseen.
U UDISTAVAN OPPIMISEN KAUTTA MONIAMMATILLISEN TIIMIN TYÖNTEKIJÄKSI
Hän tuntee tai hallitsee oman alansa ja sitä lähellä olevien alojen viimeisimmän tiedon sovelluksia ja saavutuksia. Oppimista pidetään yhden silmukan oppimisena, jos tavoitteet ja tuotokset ovat tasapainossa tai jos havaittu virhe korjataan vain toimintoja muuttamalla eikä sitä kyseenalaista. Kaksoissilmukkaoppiminen tapahtuu, kun tavoitteiden ja tulosten välinen ristiriita korjataan tarkastelemalla toimintaa määrääviä tekijöitä ja sitten tarkastelemalla ja muuttamalla todellisia toimintoja.
Y KSILÖN OPPIMINEN JA KEHITTYMINEN MONIAMMATILLISEN TIIMIN JÄSENENÄ
Fyysisesti jakautunut kognitio tarkoittaa älyllisen kuorman jakautumista yksilön ja hänen käyttämiensä ajatteluvälineiden välillä. Sosiaalisesti hajautettu kognitio tarkoittaa sitä, kuinka erilaiset ihmiset, joilla on rajalliset ajattelu- ja päättelyresurssit, pystyvät ratkaisemaan monimutkaisempia tehtäviä yhdessä. Asiantuntijoiden välistä yhteistyötä ryhmissä ja tiimeissä tutkitaan yhä enemmän ryhmätiedonkäsittelyn näkökulmasta.
Kollektiivinen, ts. yhteisöäly viittaa henkisen toiminnan prosesseihin, jotka ilmenevät yhteisön toiminnan tasolla.
T UTKIMUSTEHTÄVÄT
T UTKIMUKSEN FENOMENOLOGIS - HERMENEUTTINEN LÄHESTYMISTAPA
Toisen asteen näkökulma korostaa tapaa, jolla muut ihmiset kokevat jotain, ja näkökulmassa suuntautuvat muiden ihmisten ajatuksiin ympäröivästä maailmasta.
T UTKIMUSAINEISTON HANKINTA
Tässä tutkimuksessa haastateltavien täytyi olla TYP-sosiaalityöntekijöitä, jotka siirtyivät kunnan sosiaalitoimistosta moniammatilliseen tiimiin. Vaiheen tarkoituksena on löytää tutkimuksen kannalta oleellisia termejä ja hahmotella tutkimuskohteiden yleistä ymmärrystä tutkimuskysymyksiin liittyen. Tässä tutkimuksessa luokkarajat määriteltiin hankkimalla kategorioiden ryhmä kolmen teeman mukaan; ammattimaisuus, moniammattimaisuus ja ammatillisen kasvun prosessi alakategorioilla.
Näillä alemman tason kategorioilla tulee olla selkeä yhteys ilmiöön, jotta jokainen kategoria kertoo jotain tietystä tavasta ymmärtää ilmiötä, mutta samalla se liittyy muihin kategorioihin osana laajempaa kategorisaatiota.
T UTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS
Vertikaalista kyselyä tukee myös ajatus, että sosiaalityöntekijä ei voi esimerkiksi siirtyä prosessin seuraavalle tasolle ennen kuin hän on esimerkiksi löytänyt uuden roolinsa ja ammatillisen identiteettinsä. Tutkimusaineiston analysoinnissa tutkijan rakentamilla kuvauskategorioilla pyritään kuvaamaan tutkittavien kokemuksia ja käsityksiä parhaalla mahdollisella tavalla. Niikon mukaan tutkija ei voi koskaan sulkea täysin omia näkemyksiään tai ymmärtää tutkittavan ajatusmaailmaa, koska elämme subjektiivisessa maailmassa.
Yritän tietoisesti katsoa koehenkilöiden maailmaa ulkopuolisena ja tutkimushaastatteluja tehdessäni olin tietoinen ennakkokäsityksistäni käsillä olevasta aiheesta.
T UTKIMUSTULOSTEN RAPORTOINTI
Pystyjako on perusteltua, koska esimerkiksi prosessi ei voi siirtyä seuraavalle tasolle ennen kuin se on kulkenut edellisen tason läpi.
S OSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KÄSITYKSIÄ YKSILÖASIANTUNTIJUUDESTA JA SEN RAKENTUMISESTA
- Alan koulutusta ja kokemusta
- Jatkuvaa oppimista
- Teorioiden ja menetelmien tuntemusta sekä uusien opettelemista
- Arvoja ja eettisyyttä
- Reflektiivisyyttä ja oman osaamisen pohtimista
Kun aloitin sosiaalitoimistossa...siellä minulla oli työkumppanina aivan erinomainen henkilö, jolta opin mittaamattoman paljon seuraamalla hänen käyttäytymistään asiakastilanteissa ja miten lakia sovellettiin käytännössä (H2 ). He kuitenkin pitävät uusinta tutkimustietoa sosiaalialalla ja muilla sitä lähellä olevilla aloilla Kehitystyön ja oman osaamisensa jatkuvan kasvun näkökulmasta he pitivät tärkeänä seurata yhteiskunnan viimeisintä tutkimustietoa ja olla tietoisia siitä. kenttä ja muut sitä lähellä olevat kentät. Sosiaalityöntekijät ovat tietoisia tällä hetkellä saatavilla olevista sosiaalityön menetelmistä, kuten työnohjauksesta, aikuisten sosiaalityöstä ja kuntouttavasta sosiaalityöstä.
Kyse on sosiaalityössä ja yleisissä palvelu- ja etujärjestelmissä vallitsevien menetelmien hallitsemisesta.
Y HTEISÖLLINEN ASIANTUNTIJUUS
Yhteinen kieli ja käsitteet sekä dialogi
Sosiaalityöntekijöiden mukaan tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua TIP:ien yhteisten tavoitteiden ja toimintafilosofian löytämiseksi.
Ajatellaan asioista samalla tavalla
Sinun tarvitsee vain katsoa sitä kollegaa tietääksesi mitä hän ajattelee, ja usein käy niin, että sanomme asiakkaalle saman asian samaan aikaan. Mitä pidempään tämän työkumppanin kanssa ollaan, sitä luonnollisemmalta se tuntuu, tavallaan ajattelemme samoja asioita.
Oppimista yksin ja yhdessä
S OSIAALITYÖNTEKIJÄ SEKTORIRAJOJEN YLITTÄJÄNÄ
Y HTEENVETO ERILAISISTA ASIANTUNTIJUUKSISTA JA NIIDEN RAKENTUMISESTA
M ONIAMMATILLISUUDEN PERUSTEET TYP: SISSA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KÄSITYKSISSÄ
- Arvostusta ja kunnioitusta sekä toisen osaamisen tiedostamista
- Yhteistyötä sekä osaamisen ja tiedon jakamista
- Kuuntelua ja kuulemista sekä dialogia
- Yhteistä oppimista – minun ja sinun tiedosta meidän tietoa
- Roolijakoa sekä tilan antamista ja ottamista
Minusta on todella hyvä, kun olemme saman katon alla ja molemmat osapuolet pystyvät tuomaan asiakastietokantansa yhteen ja tuomaan sen saman pöydän ääreen. Kyllä, mielestäni se ylittää jokaisen asiantuntemuksen ja tekee yhteisen johtopäätöksen ja päätyy siihen. Se on sellainen uskomaton rikkaus, ja jos kaikki alkaa hänestä ja sellaisesta ajattelusta, että tämä tehdään yhdessä eikä kukaan ole toista parempi tai parempi näissä asioissa, mutta kun teemme sen, se on enemmän kuin summa. kaikki yhdessä, ja siinä jotain uutta ja nousevaa, toinen tuki.
Minusta on erittäin hyvä, jos olemme saman katon alla ja molemmat osapuolet voivat kerätä omaa tietonsa asiakkaasta ja tuoda sen saman pöydän ääreen.
K OKEMUKSIA YHTEISTYÖN JÄNNITTEISTÄ JA HEIKKOUKSISTA
- Kilpailua ja kateutta
- Päällekkäisyyttä ja resurssien tuhlausta
- Johtamisen ongelma
- Ammattietiikkojen ja asiantuntijuuden sekä toimintatapojen näkemyserot
- Tiedonkulun ongelma
Työkumppanin kanssa se on kuin tila, jossa voit kertoa heille, eikä konflikteja synny. Sosiaalityöntekijöiden puheenvuorossa nousi myös esiin näkemys, että työhallinto omistaa asiakkaat tai osittain pelkää, että sosiaalipalvelut tekevät niin. Joidenkin sosiaalityöntekijöiden käsityksissä moniammatillisen työn tekemisen haaste ilmeni päällekkäisenä työnä ja tarpeettomana resurssien tuhlauksena.
Vaikeimmat ristiriidat olivat arvoihin kohdistuvat oletukset ja siten työnteon perusperiaatteet sekä ihmisten käsityksiin liittyvät erilaiset näkökulmat.
Y HTEENVETO MONIAMMATILLISUUDESTA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYSTEN POHJALTA
S IIRTYMINEN TYP: SIEN MONIAMMATILLISIIN TIIMEIHIN - M UUTOSVAIHE
Tyytyväisyys uuteen tehtävään ja työympäristöön
Uudessa moniammatillisessa toimistossa sosiaalityöntekijät joutuivat tilanteeseen, jossa heidän oli vaihdettava roolejaan, työtapojaan ja uusia taitojaan. Kaikki olivat tyytyväisiä siihen, että he olivat päässeet siirtymään kuntien sosiaalipalveluista uusiin eri hallituksia edustaviin TYP:ihin. Sosiaalityöntekijät olivat vakaasti sitä mieltä, että he eivät missään tapauksessa halua palata kunnan sosiaalipalveluun tekemään yksittäisen asiantuntijan työtä.
Sosiaalityöntekijät olivat kyllästyneet sosiaalitoimiston perustyöhön, koska he kokivat, ettei heillä ollut aikaa kunnolliseen sosiaalityöhön ja asiakkaiden kohtaamiseen sosiaalityön etiikan mukaisesti.
Ihanaa, nyt saan tehdä oikeaa sosiaalityötä
Perustelut entiselle työyhteisölle
K YSYMYKSIÄ MUISTA JA ITSESTÄ - M YRSKYÄMISVAIHE
Mitä on muiden tiimin jäsenten asiantuntijuus
Mikä on sosiaalityön rooli ja perustehtävä TYP:sissa?
Tavallinen sosiaalityöntekijä ei tiedä juuri mitään työvoimatoimistosta ja siitä, miten työhallinto kohtaa asiakkaat ja mikä on heidän työnsä perusta (H6). Välillä pohdittiin, onko tällaisessa järjestelmässä paikka sosiaalityölle, ja välillä mietittiin, että sieltä pitäisi lähteä, ettei siitä tule mitään ja että arvoihin perustuvaa työtä ei voi tehdä. sosiaalityöstä tämän tyyppisessä mallissa. Ajattelin, että voisiko tätä työtä tehdä ilman fyysistä yhdessäoloa.
Sosiaalityöntekijän puheessa heräsi ajatus, voisiko syvällinen yhteistyö onnistua ilman fyysisesti samoissa tiloissa.
Onko meillä riittävästi oikeanlaista osaamista
Kyllä, olin itsekin hieman epävarma, onko minulla nyt tarpeeksi asiantuntemusta alaltani.
U UDEN ROOLIN JA TOIMINTATAPOJEN ETSIMISTÄ JA AMMATTI - IDENTITEETIN RAKENTAMISTA
Sosiaalityön uuden roolin etsimistä
Alussa jouduimme keskustelemaan työparin kanssa, mikä on jokaisen vastuu ja että sosiaalityöntekijä on luopumassa työstä sosiaalialalla. Olin kuukauden ilman tietokonetta, oli hyvä hetki miettiä, miten tämä työ tehdään.
Uuden ammatillisuuden etsimistä
Sosiaalityöntekijät eivät vain muuttaneet toimintaansa tai toiminnan lähtökohtaa, vaan heille rakennettiin täysin uusi ammatillinen identiteetti. Nyt kun hän on ollut pidempään, hän tietää, että hän todella tietää nämä asiat ja sitten on helpompaa ja sitten hän voi itsevarmasti osallistua...(H1). Kun tämä ryhmä työnarkomaaneja on rinnallasi, on melko vaikeaa pitää kiinni eettisistä näkemyksistäsi.
T OIMIVA YHTEISTYÖ JA TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN
Työllisyydenhoito ja uudenlainen tuloksellisuus sosiaalityöhön
Minulta ei ole koskaan kysytty, missä asiakkaani sijaitsevat ja kuinka moni on töissä ja kuinka moni on eläkkeellä.
Sosiaalityöntekijä käsityksiä opitusta
Y HTEENVETO SOSIAALITYÖNTEKIJÄN AMMATILLISEN KASVUN PROSESSISTA
Sen sijaan eroja havaittiin käsityksissä moniammatillisuudesta ja sen jännitteistä sekä muutosprosessista, jossa sosiaalityöntekijät ovat työkavereidensa kanssa sen eri vaiheissa. TYP:n sosiaalityöntekijöillä on edelleen valtaa ja vastuuta, mikä liittyy heidän syvään sosiaalialan tuntemukseensa ja metodologiansa. Tässä vaiheessa voin sanoa, että kun olin sosiaalityöntekijöiden ja työparien parissa, en ollut huomannut heidän läpikäymää muutosprosessia ja sen eri vaiheita.
Kasvatustieteen lisätutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi koko moniammatillisen tiimin toimintaa ja sen oppimista koskeva tutkimus.
