Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa, eritellä ja analysoida urheilukellon ostoprosessin aikaista tietoylimäärää. Kirjallisuudessa on myös tunnistettu tutkimuskontekstiin liittyvä kapea käsite informaatioylimäärästä, vaihtoehtojen ylikuormitus, jossa informaatioylimäärää tarkastellaan vaihtoehtojen määrän näkökulmasta.
Aiheenvalinnan taustaa
Tämä havainto paljastaa ilmiön markkinoilla: tietoa on paljon, mutta joillekin kuluttajille se on yksinkertaisesti liikaa ja he voivat ylikuormittua. Tietojen ylikuormitus liittyy usein tilanteen hallinnan menettämiseen, koska informaatiota on yksinkertaisesti liian paljon käsiteltävää (Bawden & Robinson 2009, 183).
Tutkimuksen tavoite, rajaukset ja oletukset
Tutkimustehtävä ja -kysymys
Rajaukset ja oletukset
Relevanssi markkinoinnin näkökulmasta
Verkkokauppojen valikoima on vain yksi tapa havainnollistaa urheilukellomarkkinoiden tiedon määrää ja sitä kautta perustella urheilukellojen kontekstin valintaa. Näiden negatiivisten seurausten ymmärtäminen on markkinoinnin kannalta tärkeää, jotta asiaan ymmärretään kiinnitettävä huomiota ja sen mukaisesti ryhdyttävä ratkaisuihin, jotka estävät nämä negatiiviset seuraukset.
Teoreettisen viitekehyksen rakenne
Informaatioylikuorman tutkimuksen historiaa
Vaihtoehtoylikuorma informaatioylikuorman erityistapauksena
Optioiden ylikuormitus viittaa tilanteeseen, jossa vaihtoehtojen määrä ylittää henkilön prosessointikapasiteetin, mikä aiheuttaa ei-toivottuja seurauksia päätöksenteolle (Iyengar & . Lepper 2000, 996). Vaihtoehtojen ylikuormituksen käsite on kuitenkin olennainen, koska tämän tutkimuksen kontekstissa olevaa suurta tietomäärää värittää suuri määrä vaihtoehtoja sekä kaikki muu tieto (esimerkiksi tuotteen ominaisuudet).
Vaihtoehtoylikuorman tutkimuksen historiaa
Iyengar & Lepper (2000) Suuri määrä vaihtoehtoja houkuttelee kuluttajia, mutta voi johtaa negatiivisiin päätösongelmiin, kuten valinnan välttämiseen (Iyengar & Lepper) ja prosessien turhautumiseen (Iyengar & . Lepper. Suuri joukko vaihtoehtoja julkisessa palvelussa voi aiheuttaa asiakas lukkiutuu siihen huonoon palveluntarjoajaan, kun on olemassa parempi vaihtoehto, jota on vaikea valita useista vaihtoehdoista.
Informaatioylikuorma ostopäätöksessä
Informaatioylikuorman kognitiivinen ulottuvuus
Tämän seurauksena jossain vaiheessa tiedon määrä ylittää prosessointikapasiteetin, eikä sitä ole enää järkevää hankkia. Voimme siis pohtia, onko ihmisen rajallinen rationaalisuus syy siihen, että kognitiivista ylikuormitusta voi ilmetä päätöksentekoprosessin aikana.
Informaatioylikuorman affektiivinen ulottuvuus
Voidaan siis todeta, että kun käytetty aika on vähemmän, se vaikeuttaa suuren tietomäärän käsittelyä entisestään ja siten altistaa sinut entistä enemmän tiedon ylikuormitukselle. Toisin sanoen voidaan siis todeta, että kognitiivinen ylikuormitusulottuvuus muodostaisi perustan affektiivisen ylikuormituksen esiintymiselle ollenkaan.
Informaatioylikuorman konatiivinen ulottuvuus
Teoreettisen viitekehyksen synteesi
Kvalitatiivinen tutkimus
Aineiston luonti
- Kontekstin valinta
- Tutkimusaineisto
- Puolistrukturoitu teemahaastattelu
- Retrospektiivinen protokolla-analyysi: Kuluttajien retrospektiiviset
- Suusanallisten kertomusten rajoitteet ja reflektio
- Retrospektiivisten kertomusten rajoitteet ja reflektio
- Critical Incident Technique
Tämä tarkoittaa, että haastateltavat puhuvat aiemmista päätöksistään, joiden sisältöä tässä tutkimuksessa analysoidaan ylikuormituksen näkökulmasta. Kuten edellä jo mainittiin, protokolla-analyysiä voidaan käyttää prosessin jäljittämiseen tai selittämiseen; tämä tutkimus koskee jälkimmäistä. Jos tässä tutkimuksessa jäljitettäisiin kuluttajien päätöksentekoprosesseja, pelkästään tämän lainauksen perusteella, merkittävä osa prosessin kulusta jäisi narratiivin ulkopuolelle, koska osa tiedosta käsitellään alitajuisesti.
Tässä tutkimuksessa luotamme siihen, että kuluttajat ovat antaneet mahdollisimman totuudenmukaisen kuvauksensa tiedon ylikuormitukseen liittyvistä ostoprosessin aikana tapahtuneista asioista. CIT:tä on käytetty tässä tutkimuksessa auttamaan kuluttajia tuottamaan erityisesti ostoprosessin aikana kohtaamiinsa haasteisiin liittyvää tietoa, mikä ilmentää mahdollista ylikuormitusta.
Aineiston analysointi: Hermeneuttinen analyysi
Tässä tutkimuksessa edellä mainittua laajaa kontekstia edustavat olosuhteet, joissa kuluttajat tekevät valintoja, eli suuri tietomäärä. Tämän uuden näkemyksen myötä materiaalia arvioidaan uudelleen ja näyttää siltä, että tyypit d ja e ovat läsnä kaikkialla materiaalissa jo ennen kuin se havaittiin ensimmäistä kertaa. Samat rakenteet ja merkitykset esiintyvät tarinoiden välillä, eli useissa; sekä laajemmat käsitteet ja niihin perustuvat liiketoimintavaikutukset.
Myöhemmissä teksteissä tehdyistä havainnoista saatua ymmärrystä voidaan käyttää myös tätä havaintoa edeltäneissä teksteissä (kuten edellisessä esimerkissä tehtiin tyypeille d ja e). Varsinkin siitä syystä, että Thompsonin (1997) artikkelissa kuvataan viitekehyksen soveltuvuutta markkinoinnin kannalta merkityksellisen tiedon tuottamiseen, voidaan todeta, että myös kuluttajien retrospektiivisten suusta suuhun -narratiivien hermeneuttinen analyysi sopii tähän tutkimukseen. . .
Tutkimusprosessin vaiheet
Koska ylikuormituksen ilmentyminen on myös tässä tutkimuksessa analyysiyksikkö, esikoodauksen toinen kierros loi pohjan myös varsinaiselle aineiston analysoinnille. Tekstinsisäinen koodaus Esikoodauksen jälkeen aineisto analysoitiin haastattelulta haastattelulta (ks. Thompson 1997 hermeneuttisesta analyysistä) analysoimalla esikoodauksen aikana tunnistettuja lainauksia, jotka heijastavat informaatioylimäärän ilmenemistä. Intertekstuaalinen koodaus Yksittäisten haastattelujen analysoinnissa pyrittiin myös tarkistamaan, esiintyykö yhdessä haastattelussa tunnistettuja ilmentymiä myös muissa haastatteluissa (ks. Thompson 1997, 441).
Manifestaatioita kuvaavista koodeista luotiin Atlas.ti-analyysiohjelmistolla käsitteellinen kartta, jonka avulla kaikki koodit voidaan näyttää samanaikaisesti. Jotkut havainnot tiedon ylikuormitusilmiöstä esiintyivät aineistossa vain kerran (ks. liite 1), joten tämä on otettava huomioon tuloksia tulkittaessa.
Informaatioylikuormaa aiheuttavat tekijät haastateltavilla
Se, että optioiden suureen määrään viitataan negatiivisena asiana, vastaa hyvin niitä havaintoja, jotka esitettiin vaihtoehdon ylikuormituksen taustateoriassa luvussa 2.2.2. Toisaalta ne heijastavat myös johdannossa käsiteltyä tutkimusilmiötä: vaihtoehtojen suuri määrä ei ole aina hyvä asia. 2015) vaihtoehtojen ylikuormitukseen altistavien tekijöiden meta-analyysin mallissa on todettu, että kun mieltymykset ovat epäselviä, vaihtoehtojen suuri määrä ei välttämättä ole hyvä asia kuluttajan näkökulmasta. Toisaalta, jopa tässä pienessä vaihtoehdossa, ominaisuuksia oli niin paljon, että en edes vaivautunut tutustumaan niihin.
Jos tätä verrataan esimerkiksi haastateltavan A:n huomautukseen tarkoituksettomasta tiedonhausta, voidaan sanoa, että tiedon suuri määrä ei välttämättä ole kuluttajan kannalta optimaalista. Ostokanavien määrä nousi esiin haastattelussa N, jossa haasteena koettiin suuri määrä mahdollisia kanavia, joista kellon voi ostaa.
Kognitiivinen ulottuvuus
Huomioimattomuus
Valinnan vaikeus
Kognitiivinen kuormittuminen
Ehkä tuollainen vertailu ominaisuuksista, joilla kaikilla on hirveän erilaiset ominaisuudet ja kestäisi aika kauan laittaa ne samalle linjalle niin että akun kesto ja sitten soveltuvuus eri urheilulajeihin, että toki sopisi paremmin toiseen " (HO). Toisaalta vaihtoehtojen suuri määrä vaikeuttaa kiinteistöjen muodostamien kokonaisuuksien vertailua, ja toisaalta kiinteistöjen suuri määrä vaikeuttaa vertailua siinä mielessä, että on olemassa hyvin monia asioita Vastaavasti Herbig ja Kramer havaitsivat tutkimuksessaan, että innovaation nopeus (eli teknologinen kehitys) voi olla niin nopeaa, että kuluttajat eivät pysty pysymään kaiken kehityksen mukana (innovaatioiden ylikuormitus).
Heidän mukaansa tämä heijastuu lähinnä teknologian kehityksen nopeuteen: uusia teknologisia innovaatioita kehitetään peräkkäin. Samalla he kuitenkin kohtaavat tämän tilanteen, kun he vertaavat suurta määrää vaihtoehtoja, tai kuten haastateltava O sanoi, "tavassa ominaisuuksien vertailu on [vaikeaa], koska ne ovat kaikki kauheita.
Affektiivinen ulottuvuus
- Ahdistus
- Turhautuneisuus
- Pelko
- Sekavuus
- Häkeltyneisyys
- Epävarmuus
Haastateltava N:n kommentti oli vastaus kysymykseen, mitä tunteita vaihtoehtojen, ominaisuuksien ja tiedon suuri määrä aiheutti. Mitä tulee turhautumiseen, hän mainitsi, että vaikka eri vaihtoehdot voivat olla miellyttäviä katsoa, ominaisuuksien ja vaihtoehtojen suuri määrä aiheuttaa myös turhautumista. Yhdistettynä korkean teknologian tuoteryhmään, nopeaan kehitykseen ja ominaisuuksien suureen määrään, hänestä tuntui pelkältä, että hän ei lopulta pääse käyttämään tuotetta ja siitä tulee ns.
Sekä todelliset tiedot että toissijaiset tiedot hämmennystä osoittavat selvästi, että suuri määrä ominaisuuksia ja vaihtoehtoja on ns. Tässä tutkimuksessa hämmennys tulkittiin yllätykseksi tai yllätykseksi siitä, että vaihtoehtoja tai ominaisuuksia on suuri määrä.
Konatiivinen ulottuvuus
- Päätöksen tai selvityksen oikominen
- Avun pyyntö
- Päämäärättömyys
- Ulkoisiin tekijöihin nojaaminen
- Myyjästä riippuvaisuus
Joten minulla on tämä kello, jotenkin olen jo hämmentynyt, en voinut keksiä miten saan sen, kuinka laitan sen takaisin, joten vaihdoin jotain, vaihdoin jotain, näyttö näyttää todella hauskalta ja niin edelleen, mutta minä älä käytä sitä kelloa enää kuin silloin, kun menen lenkille tai jotain, joten en voi edes istua alas, jos yritän laittaa sen takaisin näin” (HH). Vastaavasti havainnot voidaan tulkita omien mieltymysten epävarmuudeksi ("Kysyin -- --- mikä oli niin hyvää"; "en edes välttämättä tiedä mitä tarvitsen"). Tämä voidaan tulkita sekaannuksen ja päämäärättömän vierityksen kierteeksi, joka alkoi vertailun alkuvaikeudesta ja joka näyttää ruokkivan itsestään: vertailun vaikeus aiheutti hämmennystä, joka puolestaan johti tarkoituksettomaan vieritykseen, joka jatkoi hämmennystä. .
Kyllä, se on totta, jos sillä Gigant-myyjällä se luultavasti olisi ollut, se olisi voinut maksaa minulle sata nollaa myyntitilanteessa, jossa minulla olisi voinut olla kädessäni seitsemänsadan euron [kello], jota en todellakaan tekisi. ei ole Tein jotain, jos halusin" (HD). Taustana voi olla esimerkiksi se, että valtaosa tietoylimäärän tutkimuksesta on ollut kokeellisia ja kvantitatiivisia tutkimuksia, joissa oletettavasti ei ollut myyjiä.
Tulosten yhteenveto
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa, eritellä ja analysoida urheilukellon ostoprosessin aikaista tietoylimäärää. Analyysin perusteella ylikuormitus ilmeni koehenkilöissä 15 eri tavalla, jotka voitiin jakaa edelleen kolmeen abstraktiin kategoriaan.
Preferenssien epäselvyys ylikuorman taustalla
Kognitiivinen ylikuorman ulottuvuus affektiivisen ja konatiivisen taustalla
Tulosten ja johtopäätösten synteesi
Havaintona hän oli materiaaliltaan niin kattava, ja sitä kautta tiedon ylikuormituksen ilmenemismuoto on hyvin monipuolinen, että sitä kannattaa pohtia enemmän. Niissä haastatteluissa, joissa haastateltava ei ollut kokenut ylikuormitusta, oli selkeä yhdistävä tekijä: mieltymysten selkeys. Voidaan esimerkiksi harkita Tšernevin tutkimuksen havaintoa, että kuluttajat, joilla ei vielä ollut selkeää ominaisuusmieltymysten jakautumista, olivat alttiita kognitiiviselle ylikuormitukselle.
Hämmennystä. sitten aloin tutkia eri vaihtoehtoja, huomasin, että ominaisuuksia on paljon, sitten käännyin heidän puoleen miettimään, mikä voisi olla sinulle hyödyllistä -- -- -- se oli lähinnä hieman hämmentävää, koska toimintoja on niin monia että et käytännössä tiedä mitä ne tarkoittavat, jos. sillä sanotaan olevan hyvä funktio, että ei oikein tiedä mitä kyseisen funktion pitäisi tehdä, mikä on hyvä, joten oli vähän vaikea vertailla, ---- sitä tulee luultavasti enemmän ja enemmän eri vaihtoehtoja käytyäni läpi, kun menee niin hämmentäväksi, että mitä helvettiä se on mitä se on mitä se on mitä voit tehdä, se on kuin toinen vaihtoehto, aina on enemmän, mutta sitten siitä tulee turhaa kuin tiedon etsiminen sitten --- -- lähinnä siksi, että sanoin jossain vaiheessa, että se on vaikeaa, täytyy tehdä sellaiset valintakriteerit valita niin monen vaihtoehdon välillä" HA. A näkyy selvästi kuvan 4 raportista. Alussa ei ollut selvää mikä olisi hyödyllistä oman kellon näkökulmasta, eli mieltymykset sen ympärillä eivät olleet aivan selvät.
Kontribuutio
Tieteellinen kontribuutio
Tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen perusteella tutkimustulokset päätöksentekoprosessin aikana koetuista tietoylimäärästä ja sen ilmenemisestä ovat usein päälöydön satunnaisia havaintoja. Tämä tarjoaa siis uuden tavan tulkita tiedon ylikuormitusta: tämä tutkimus vahvistaa, että informaatioylimäärä ostoprosessin aikana voi ilmetä myös affektiivisina, kognitiivisina ja konatiivisina tavoina urheilukellojen ostamisen yhteydessä. Aineiston ja muiden tutkimussuuntausten ohjaamana aikaisemmat havainnot on yhdistetty ja samalla on syntynyt uusi tapa tarkastella tietoylimäärän ilmenemistä.
Maltillisen konstruktionismin mukaan totuus on mahdollista ymmärtää, mutta siihen on olemassa useita eri näkökulmia, ja tutkimuksen tarkoituksena on näiden uusien näkökulmien muodostaminen (ks.
Metodologinen kontribuutio
Liike-elämän kontribuutio
Kuten Simonson ja Rosen (2014) sanovat, nykyään erityisesti korkean teknologian toimialoilla O:n merkitys korostuu mieltymysten muodostumisessa ja ostopäätöksissä: mitä muut sanovat tuoteryhmästä. Toisaalta kolmansilta osapuolilta tulevan tiedon määrä aiheutti joillekin haasteita, mikä korostaa erityisesti sitä, että O:n merkitystä korkean teknologian aloilla ei pidä jättää toissijaiseksi. Toiseksi tiedot mieltymyksistä, joita yritykset saavat tämän kautta, voivat olla autenttisempia, mikä tarkoittaa, että M vastaa paremmin kuluttajien toiveita.
Voidaan myös pohtia, miksi on tärkeää estää ylikuormitusta ylikuormituksen aiheuttamien negatiivisten tunteiden kautta. Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että kuluttajien negatiivisilla tunteilla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia yritysten liiketoimintaan ja asiakasarvoon.
Tutkimuksen rajoitteet
Vaikka haastateltavat pystyivätkin ajan kulumisesta huolimatta kuvailemaan hyvin, mitä ostoprosessin aikana tapahtui, on silti mahdollista, että osa tiedoista on sekoittunut muihin asioihin tai osa vastauksista on päätelty. Vaikka haastatteluja oli lukuisia, on mahdollista, että suuremmalla materiaalilla olisi syntynyt vielä enemmän erilaisia ilmenemismuotoja. Näillä tiedoilla oli jo löydetty 15 eri ilmenemismuotoa, joten suuremmalla tiedolla olisi mahdollista, että erilaiset ilmenemismuodot toistuisivat tiedoissa useammin ja niitä löytyisi lisää.
On mahdollista, että tuloksia voidaan tulkita laajemminkin korkean teknologian kontekstissa, jossa ostopäätökset voivat usein värjäytyä mieltymysten ja ostoprosessien epäselvyydellä, johon liittyy harkintaa. Yleistettävyyttä rajoittaa myös se, että varsinaisia tietoylimäärän ilmenemistä havainnollistavia haastatteluja oli 9, ei esimerkiksi useita kymmeniä.
Jatkotutkimusmahdollisuudet
When more is less and less is more: The role of ideal point availability and variety in consumer choice. The influence of information overload on the development of trust and purchase intention based on online product reviews in a mobile phone vs. Testing the limits of the choice overload phenomenon: The effect of number of options and time pressure on decision-making difficulty and satisfaction.
Context matters: the impact of product type, emotional attachment and information overload on choice quality. The "visual preference heuristic": the influence of visual versus verbal representation on assortment processing, perceived variety, and choice overload.
Sitaattien esiintyvyysmäärät ulottuvuuksittain
