-opiskelijoiden empiirinen ja rationaalinen tyyli oli hieman vahvempi kuin klassisten opiskelijoiden, joiden metaforinen tyyli oli hieman vahvempi kuin edulink-opiskelijoiden metaforinen tyyli.
Oppimisen ja osaamisen määrittelyä
Tuloksena oppiminen heijastui siihen, kuinka nämä asiat säilyivät muistissa ja etenkin kuinka hyvin niitä voitiin hyödyntää sieltä. Oppijat eroavat toisistaan siinä, miten he tulkitsevat tällaisia kokemuksia ja kuinka he käyttävät niitä hyväkseen oppiessaan ja kehittäessään oppimistaitojaan.
Merkityksellisen oppimisen tunnusmerkkejä
Konstruktivistisen oppimisen käsityksen mukaan oppiminen on tiedon rakentamisen prosessi, jossa oppijalla on aktiivinen rooli ja jossa oppiminen perustuu oppijan omaan kognitiiviseen toimintaan. Opiskelijat työskentelevät yhdessä ja rakentavat uutta tietoa yhdessä, hyödyntäen toistensa tietoja ja taitoja, tarkkailemalla toisiaan, oppien toistensa malleista sekä antamalla toisilleen tukea ja palautetta.
Aikuinen oppijana
Andragogiaa on kritisoitu myös siitä syystä, että Knowlesin katsottiin luopuneen kokonaan pedagogiikan käsitteestä ja nostaneen andragogian ainoaksi aikuiskoulutuksen malliksi. Jokaisella opiskelijalla on myös oma käsityksensä siitä, mitä hän voi oppia ja mitä ei.
Oppimistyyliterminologiaa
Oppimisstrategia
Strategia viittaa toiminta- ja ajattelutapoihin, joita oppija käyttää tietyissä tehtävissä ja tilanteissa (Leino & Leino 1990, 36). Opiskelijat, jotka arvioivat itsesääntelynsä heikoksi, kiinnittävät yleensä huomiota yksityiskohtiin ja muistavat asioita.
Oppimisorientaatio
He ovat saattaneet turhautua oppimistilanteisiin, jotka eivät ole heille sopivia, eivätkä siksi voineet kokea menestystä oppimisessaan. Aikakatsauksessa tilanne ja toimintasuuntaukset menevät menneestä nykyhetkeen ja kehitys ja määrätietoisuus nykyisyydestä tulevaisuuteen.
Lahjakkuus
Järvinen, Koivisto ja Poikela ehdottavat, että työ- ja oppimisstrategioiden ja -tyylien sijaan olisi parempi puhua työ- ja oppimissuuntauksista. Tilanne- ja tavoiteorientaatiot korostavat oppimista ei erillisenä prosessina, vaan tapahtumina ja oivalluksina, jotka synnyttävät tilanteita ja tavoitteellista toimintaa.
Oppimistyylien luokitteluja
Havainto tarkoittaa kaikkia tapoja, joilla henkilö tulee tietoiseksi ympäristöstään (tapahtumat, ihmiset, esineet, asiat ja ajatukset). Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) ja Kolb, Honeyn ja Mumfordin kuvausjärjestelmät luokitellaan persoonallisuusteorioihin perustuviksi järjestelmiksi.
Kokonaispersoonallisuusjärjestelmä
Tyylijärjestelmän tiedonhankinnan tyylit
Metaforinen tyyli perustuu metaforisiin kokemuksiin ja konkreettisten ja abstraktien kokemusten synnyttämiin mielikuviin, jotka luovat uusia näkökulmia ja auttavat analysoimaan ja yhdistämään käsitteitä. Metaforista tyyliä hallitsevan ihmisen mielessä tieto saadaan ensisijaisesti intuition, subjektiivisen kokemuksen tai suoran, selittämättömän tiedon kautta.
Oppimisen konatiivisuus
Oppimiseen sovellettu kaksifaktoriteoria
Herzberg (am) osoitti, että tiettyjen tekijöiden parantaminen voi vähentää tyytymättömyyttä, mutta ei lisätä tyytyväisyyttä, ja että tiettyihin tekijöihin vaikuttaminen voi lisätä tyytyväisyyttä, mutta niiden puuttuminen ei välttämättä aiheuta tyytymättömyyttä.
Monimuoto-opiskelu
Tämän määritelmän mukaan multimodaalisen opetuksen peruspiirteitä ovat itseopiskelu, siihen valmistetut oppimateriaalit ja rajallinen vuorovaikutus. Tällainen tilanne "pakottaa" opiskelijan testaamaan "siipiään", kykyjään, ja hän saattaa hyvinkin löytää ratkaisut kysymyksiinsä itse. Yksilöllisyys tarkoittaa sitä, että oppija saa ohjausta ja tukea, kun hän itse osoittaa vuorovaikutuksen tarpeensa (puhelu, sähköposti tai verkkoviesti), kontaktiopiskelupäiviä lukuun ottamatta.
Rajoitettu vuorovaikutus ja itsenäinen opiskelu mahdollistavat todennäköisemmin syvälle suuntautuvan oppimisen kuin pelkän tiedon vastaanottamisen ja sen pintasuuntautuneen lyhyen aikavälin assimilaatiota. Multimodaalinen oppiminen konseptina korostaa siirtymistä luokkahuoneoppimisesta muihin oppimisympäristöihin sekä opettajien ja opiskelijoiden roolien muuttumista.
Perinteinen etäopiskelu
Vaikka etäopiskelu on itseopiskelua, opiskelijat eivät ole yksin, sillä heitä tukee paitsi itse koulutusohjelma, myös vuorovaikutus koulutusorganisaation edustajien ja mahdollisuuksien mukaan muiden opiskelijoiden kanssa. Oppimisprosessin aikana opiskelija ja opettaja eivät ole samassa tilassa kuin kasvokkain oppimisessa. Opiskelijan ja opettajan välisessä viestinnässä käytetään teknisiä apuvälineitä, kuten tulostus-, ääni- ja videotuotteita sekä tietokonetta.
Oppijan ja opettajan välisen kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan motivaatiota ja kiinnostusta aihetta kohtaan rohkaisemalla kontaktia, auttaa soveltamaan tietoja ja taitoja sekä arvioida oppijan edistymistä kommenttien, selitysten ja selitysten muodossa. ehdotuksia myös siten, että ne kehittävät oppijan omia mahdollisuuksia arvioida oppimistaan. Perinteisessä etäopetuksessa voidaan kiinnittää huomiota opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen lähioppimisjaksojen aikana ja oppijoita voidaan kannustaa omaan vuorovaikutukseen etävaiheessa.
Verkko-oppimisympäristö
Verkko-opiskelu
Verkosto tarjoaa paitsi ajasta ja paikasta riippumatonta oppimisympäristöä, myös mahdollisuuden kommunikointiin kahden tai useamman henkilön välillä (sähköposti, ilmoitustaulu, keskustelut). Ainakin periaatteessa heidän tulisi tehdä aloitteita, kommentoida muiden ajatuksia ja arvioida omaa mielipidettään muiden kommenttien perusteella. Vaatimus olla lähes aina käytettävissä voi olla yhdelle miellyttävä, mutta toiselle häiritsevä vaatimus.
Verkko-oppimisympäristöön siirtyminen
Tässä vaiheessa opiskelijoiden itseopiskelutaidot ovat sellaisella tasolla, että he voivat nousta ja mennä opettajaa tai ohjaajaa pidemmälle saavuttaessaan oppimistavoitteitaan. Itseohjautuvuus voitaisiin toteuttaa siten, että kun tietyn koulutusohjelman yhteiset tavoitteet on yhdessä sovittu, opiskelijat itse päättävät, miten tavoitteita kohti edetään. Verkko-opintojen suunnittelijaa ja ohjaajaa auttaa, jos hän osaa opintojakson sisältötarpeiden lisäksi arvioida tai selvittää opiskelijoiden verkko-oppimisympäristöön liittyvää taustaa: aiempia kokemuksia verkko-oppimisesta, mahdollisuuksia käyttää tietokone kotona tai työpaikalla, asenteet verkko-opiskelua kohtaan ja itseopiskelukyky.
Etätehtävien tehtävät ovat verkossa ja opiskelijat lähettävät etätehtävien ratkaisut verkon kautta ohjaajalle, joka lähettää arvioidut ja kommentoidut ratkaisut takaisin verkon kautta. Markkinointiinstituutin nykyinen verkostovaihe vastaa sekä Kivinimen että Lehto ja Tervan ensimmäistä ja toista vaihetta.
Oppimisympäristön ulottuvuuksia
-muodollinen, arkioppiminen tarkoittaa muodollisen koulujärjestelmän ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta, kuten henkilökunnan koulutusta tai esimerkiksi koulutusta työopistossa. Arkioppimisellä tarkoitetaan järjestäytyneen koulutuksen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, kuten työssäoppimista tai muussa elämässä tapahtuvaa oppimista. Arkioppiminen on ensisijaisesti kokemuksellista oppimista, mutta kokemuksellista oppimista tapahtuu myös muodollisesti. elämänkokemuksiin, joita ei aina tarkastella oppimisen näkökulmasta.
Koska oppiminen on yksilöllisesti erilaista, mikään oppimisympäristö ei ole samanlainen kaikille siihen osallistuville opiskelijoille. Opiskelijoiden aiemmat tiedot, kokemukset, kiinnostuksen kohteet, motivaatio ja yleinen käsitys oppimisesta johtavat siihen, että jokaisen opiskelijan oppiminen on yksilöllisesti erilaista.
Tiedonhankinta
KAMI-tiedonhankintatyylimittari
Numero yksi annetaan sille vaihtoehdolle, joka kuvaa tai vastaa parhaiten vastaajaa, numero kaksi häntä parhaiten kuvaavalle vaihtoehdolle ja numero kolme vaihtoehtolle, joka kuvaa häntä vähiten tai sopii hänelle parhaiten. Tavoitteena on listata kolme esitettyä vaihtoehtoa oman harkintasi mukaan, eikä harkita muita mahdollisia vaihtoehtoja. Koska jokainen vaihtoehto edustaa tiettyä tiedonhankintatyyliä, vastaajan tiedonhankintatyylin dominanssi voidaan määrittää summaamalla kunkin tiedonhankintatyylin pisteet.
Opiskelija vastasi kokeen ensimmäiseen lauseeseen: a) 2, b) 1 ja c) 3. Koska kohta a) viittaa empiiriseen tyyliin, hän saa siitä kolme pistettä, kohta b) viittaa rationaaliseen tyyliin, hän saa viisi pistettä siitä, ja c) -piste viittaa metaforiseen tyyliin, hän saa siitä yhden pisteen. Opiskelija vastasi seuraavasti: a) 3, b) 1 ja c) 2. Tässä kohta a) tarkoittaa rationaalista tyyliä, kohta b) metaforista tyyliä ja kohta c) empiiristä tyyliä, joten hän saa yhden pisteen kohdasta a) - .
Tutkimusjoukko
Aluksi ero näiden menetelmien välillä liittyi kotitehtävien lähettämiseen: klassiset opiskelijat käyttivät postipalvelua ja edulink-opiskelijat Internet-palvelua MDC edulink -verkkooppimisympäristössä. Markkinointiinstituutin kaikkien opiskelijoiden keski-ikä on 35 vuotta, joten tutkimusryhmän opiskelijoiden keski-ikä jäi hieman sitä alhaisemmaksi. Klassikoista viisi opiskeli ammattikoulua, yksi suoritti ammattitutkinnon, yksi kauppias ja yksi ammattikorkeakoulututkinnon muulla kuin liiketalouden alalla.
Yli puolet (noin 57 prosenttia) valmistuneista oli edulink-opiskelijoita, ja kolme neljästä kauppiaista oli edulink-opiskelijoita. Yksi klassisen alan opiskelija oli suorittanut myynnin ammattitutkinnon, yksi mainonnan ammattitutkinnon, yksi kiinteistöalan tutkinnon ja yksi myyntiteknikon tutkinto oli jäänyt kesken.
Opiskelijoiden tiedonhankintatyylit
Empiirinen tyyli hallitseva
Kaikkien opiskelijoiden empiiristen tyylipisteiden vaihteluväli oli 36 pistettä ja sekä rationaalisten tyylipisteiden että metaforisten tyylipisteiden vaihteluväli oli 46 pistettä. Data- Maksimi- Minimi- Vaihtelu- Maksimi- Minimi- Vaihtelu- Vaihtelu- hankinta-piste-piste-keskipiste- piste-piste- midpoint- midpoint-tyyli määrä määrä määrä määrä määrä määrä määrä määrä määrä. Klassisten oppijoiden empiiristen ja rationaalisten tyylipisteiden vaihteluväli oli pienempi kuin edulink-opiskelijoiden vastaavien tyylien pistemäärät.
Klassisen ryhmän kunkin opiskelijan tiedonhankintatyylien korkeimman ja alimman pistemäärän eron perusteella laskettu keskiarvo oli 26,8 pistettä.
Oppiaineet ja tiedonhankintatyylit
Tämä voi tarkoittaa sitä, että näiden opiskelijoiden ja näissä tehtävissä työskentelevien tavoitteellisten tiedonhankintatyylien käyttö heijastuu tilanteen tyylillisessä joustavuudessa. Ne opettajat, joiden hallitseva tiedonhankintatyyli on metaforinen, kiinnittävät huomiota ihmisten välisiin kontakteihin, luovuuteen ja analogiseen opetukseen (Rancourt 1990, 18). Markkinointiinstituutin opetus- ja oppimismenetelmä ainakin liiketalouden perustutkinto-opinnoissa näyttää kiinnostavan ja suosivan opiskelijoita, joiden hallitseva tiedonhankintatyyli on empiirinen.
Empiirisille oppijoille tulisi antaa esimerkkejä ja havainnoitavaa materiaalia, rationaalisille oppijoille opetetaan ensin säännöt ja sitten sovellukset, ja metaforisten oppijoiden tulisi pystyä puhumaan omista kokemuksistaan. Empiirisen tyylin vallitessa toiminnalliset menetelmät ovat usein parhaita, kun rationaalinen tyyli vallitsee, opiskelijoille on tarjottava jäsennelty ja looginen tapa oppia, ja metaforisen tyylin vallitessa opiskelija odottaa metaforista, usein koskettavaa kuvausta.
Opintomenestys
Arvosanat ja suoritusaste
Klassisten opiskelijoiden akateeminen suoritus oli hieman parempi kuin edulink-opiskelijoiden, jos myös virheelliset arvosanat huomioidaan. Kun keskiarvo laskettiin uudelleen siten, että hylätylle arvosanalle annettiin luku nolla, klassisen ryhmän keskiarvo oli 7,43 ja edulink-ryhmän keskiarvo 7,26. Classic- ja edulink-opiskelijoiden ensimmäisen vuoden kuvakaappausten numeeriset keskiarvot ja suoritustasot siten, että epäonnistuneet suoritukset rinnastettiin ei-suorituksiin ja epäonnistuneiden suoritusten määrä laskettiin nollaksi.
Tämä saattaa olla selitys sille, että edulink-opiskelijoiden arvosanat olivat hieman huonommat kuin klassisten opiskelijoiden. Se, että Edulink-opiskelijat suoriutuvat hieman paremmin kuin klassiset opiskelijat, voi johtua myös siitä, että Edulink-opinnot olivat uutta tämän ohjelman opiskeluhetkellä.
Tyytyväisyys opintomenestykseen
Tämä voi johtua siitä, että edulink-opiskelijat yrittävät pitää aikataulunsa tiukemmin kuin perinteiset klassiset vaihtoehdot. Syy siihen, että verkko-opiskelijat pysyvät aikataulussa paremmin kuin perinteiset opiskelijat, voi olla "uutuuden vetovoima", jolla ei ole myöhemmin samaa merkitystä. Tähän saattoi vaikuttaa myös se, että metaforinen oppimistyyli oli vahvempi klassisilla opiskelijoilla kuin edulink-opiskelijoilla.
Täysin tyytyväisten opiskelijoiden keskiarvo oli yli numeron korkeampi kuin melko tyytyväisten opiskelijoiden keskiarvo. Kun verrattiin klassisten opiskelijoiden ja edulink-opiskelijoiden arvosanojen keskiarvoja ja suoritustasoja, erot eivät olleet yhtä selkeitä kuin koko opiskelijajoukossa.
Oppimiskokemukset
- Menestymisen ja onnistumisen kokemus
- Monimuoto-opiskelumenetelmä
- Oppimisen ohjaus ja opiskelutavat
- Oppiaineet
- Muita oppimiskokemuksia
- Herzbergin kaksifaktoriteoria tutkimustulosten valossa
Edulinkin opiskelijat mainitsevat etätehtäviä ja pareittain viittaavat edulinkin käyttömahdollisuuksiin ja toiveisiin esimerkiksi ryhmätyö- ja keskustelutehtävien muodossa. Seitsemän klassisen ja kaksi edulin-opiskelijaa mainitsi suulliset esitykset epämiellyttävinä, stressaavina ja pelottavia tilanteita. Kuusi klassisen ja kuusi edulink-opiskelijaa, jotka ilmoittivat opiskelevansa yksin, eivät valinneet muuta vaihtoehtoa.
Viisi klassisen opiskelun opiskelijaa ja kaksi edulink-opiskelijaa toivat esiin ruotsin opiskelun hyvät puolet. Seuraavissa opiskelijaryhmissä lähes kaikki olivat jo opiskelleet kokonaan verkossa, joten samanlaista mahdollisuutta vertailla klassisen ja edulinkin opiskelijoita ei enää ollut.
Tutkimustulosten tarkastelua
9 Heijastus . 1) Ensimmäinen tutkimuskysymys koski opiskelijoiden tiedonhankintatyylejä: Millä tavalla ja missä määrin klassisen ja edulink-opiskelijoiden oppimisprofiilit eroavat toisistaan. Kun hylätyt suoritukset sisällytettiin keskiarvon laskemiseen nollaksi, klassisen ryhmän keskiarvo oli 7,43 ja edulink-ryhmän keskiarvo 7,26. Jos hylätyt esitykset rinnastettiin jääneisiin esityksiin, klassikkoryhmän suoritusprosentti oli 89,3 ja edulink-ryhmän 90,4 prosenttia.
Mitä paremmin opinnot sujuivat ja mitä paremmat arvosanat olivat, sitä tyytyväisempiä opiskelijat olivat oppimenestykseensä. Markkinointiinstituutin monimuotoista menetelmää kutsutaan etäopetukseksi, mikä tarkoittaa, että oppimistehtävien eräpäivät asetetaan ja ilmoitetaan opiskelijoille etukäteen ja niiden noudattamista myös seurataan jatkuvasti.
Verkkopedagogiikan haasteita
Nevgin ja Tirrin tutkimuksessa tarkasteltiin myös verkko-oppimista estäviä tekijöitä, joita pidettiin yleisesti vähäisinä. Näitä verkkokyselyjä estivät ajanhallintaongelmat (keskiarvo 2,5) ja henkilökohtaisen ohjauksen puute (keskiarvo 2,2). Nevgi & Tirri Tähän tutkimukseen osallistuneet merkonomia-opiskelijat - sekä klassikko- että edulink-opiskelijat - pitivät ajanhallintaa vaikeimpana tekijänä opintojensa etenemisessä. Tervetuloa suunnittelemaan konstruktivistisia oppimisympäristöjä (CLE). http://www.coe.missouri.edu/~jonassen/courses/CLE/documents.html.
Lähestymistavat työpaikkaoppimisen tutkimukseen. http://www.trainingplace.com/source/research/learningorientations.htm. OKKA-säätiön Opetus- ja koulutussäätiön julkaisuja. http://matwww.ee.tut.fi/kamu/loppurportti/loppuraportti.html.
