Teoreettinen tausta
Tutkimusongelman määrittely
Merkittäviä parannuksia erityisesti laadussa ja tuottavuudessa voidaan saada aikaan, kun yhtenäinen ja integroitu toimintatapajärjestelmä voidaan toteuttaa, mutta sen tulee koostua juuri oikeasta käytäntöjen yhdistelmästä ollakseen tehokas. Vaihtoehdot "virallisesti käytetty" ja "epävirallisesti käytetty" helpottaisivat vastaajan tunnistamista käytännön olemassaolosta ja valottaisivat sitä, että käytäntö voi yrityksestä riippuen olla osa virallista ja tunnustettua toimintamallia. tai epävirallisesti ja mahdollisesti vain osittain tietoinen toiminnasta. Tämä raja perustui olettamukseen, että innovatiivisia käytäntöjä käytetään useimmiten suurissa yrityksissä ja että melko suuri osa tutkimukseen sisältyvistä käytännöistä ei ole käytössä pienissä yrityksissä, ei ainakaan muodollisesti samalla tavalla kuin suuremmissa yrityksissä. haarat (katso Neumark & Cappelli 1999).
Ajoneuvotuotanto on Suomessa pieni toimiala, mutta sen mukaan ottamista voidaan perustella autoteollisuuden suurella kansainvälisellä merkityksellä ja mahdollisuudella tulosten kansainväliseen vertailukelpoisuuteen. Suurimmat erot ovat massa- ja paperiteollisuuden aliedustus sekä kumi- ja muoviteollisuuden yliedustus suhteessa peruspopulaatioon. Kokoonsa mitattuna pienimmät 50-99 henkilöä työllistävät yritykset ovat aliedustettuina, kun taas 100-249 henkilöä työllistävät yritykset ovat hieman yliedustettuina ja jossain määrin myös yli 500 henkilöä työllistävät yritykset (ks. taulukko 2.1.).
Aineiston muokkaus analyysia varten
- Lineaarinen regressiomalli ja pienimmän neliösumman es-
- Neliösummahajotelmat ja selitysasteet
- Hypoteesien testaus
- Muita mallin arvioinnin kriteerejä
Luokka "epävirallisesti käytetty" on kuitenkin tässä hieman ongelmallinen, koska kaikkien käytäntöjen suoritusmuuttujien (asteikolla 1-5) vastearvot eivät eronneet paljoa "epävirallisesti käytetty" ja "virallisesti käytetty" luokissa. "Käytetty epävirallisesti" -kategoriassa vastauskeskiarvot olivat yleensä alhaisemmat. Vastausvaihtoehtoina käytettiin viiden pisteen Likert-asteikkoa: 1 = "merkittävästi huonontunut", 2 = "jonkin verran huonontunut", 3 = "ei muutosta", 4 = "jokseenkin parantunut" ja 5 = "parantunut huomattavasti". mainitsi kolme selittävää keskimuuttujaa, jotka on kuvattu taulukossa 2.2. Yrityksen tuoteinnovaatiokykyä kuvaavaa muuttujaa ei ole mukana taulukossa, koska se muodostuu eri tavalla (ks. kohta 2.1.).
Suoritusmuuttuja "joustavuus" koostuu kolmesta eri liiketoimintaindikaattorista, "työhyvinvointi" kahdesta ja "kokonaissuoritus" seitsemästä eri liiketoimintaindikaattorista. Puuttuvien tietojen korvaamista (imputointia) ei kuitenkaan tehty, koska suuri osa mukana olevista muuttujista on binaarisia ja jatkuvia muuttujia on melko vähän (ks. liite 2). Kuten regressiokertoimet ja vakiotermi, σ2 on tuntematon malliparametri, joka voidaan arvioida tiedoista (Weisberg 1985, 42; Puntanen 2007).
Selittäviä muuttujia on 30, joista yksikään ei ole merkitsevä 5 %:n merkitsevyystasolla (ja vain kaksi muuttujaa on merkitsevä 10 %:n merkitsevyystasolla). VIF-arvoille ei ollut tarkkoja rajoja, mutta yleisesti tilanteessa, jossa VIF ≥ 10, voimme jo epäillä, että multikollineaarisuus on melko vahvaa (Hair ym. 1998).
Logistinen regressio
Logistinen regressiomalli
Yleistetyissä lineaarisissa malleissa, kuten logistisessa regressiossa, selittävien muuttujien X1, X2 linkkifunktion gµ arvo mallinnetaan selittävän muuttujan Y odotusarvosta E(Y) = µ. Koska odotusarvot logistinen regressio ovat todennäköisyyksiä, ts. 0 ≤ µ ≤ 1, käytetty linkki on tällöin muotoinen (emt.) logit-linkki. Muuttujan "korkean koulutetun henkilöstön prosenttiosuus" (high_edu3) todennäköisyyssuhde on Exp(B)-sarake e-tuotannossa).
Kun osuus kasvaa 5 prosenttiyksikköä, saadaan kerroinsuhteelle uusi arvo, ts. prosenttiosuuden kasvaessa todennäköisyys, että yritys on tuonut markkinoille uusia tuotteita, kasvaa.
Suurimman uskottavuuden estimointi
Usein ratkaisuyhtälöillä ei ole suljetun muodon ratkaisua, ja silloin ne on ratkaistava numeerisesti esimerkiksi Newton-Raphsonin tai Fisherin pisteytysmenetelmillä.
Logistisen regressiomallin arviointi
Arvioidulla mallin varianssilla ˆσ2(logit(ˆπ(x))) =x0β±zα/2qx0cov(d β)xˆ voidaan muodostaa luottamusväliarvio vastetodennäköisyydelle π(x) seuraavasti (mainittu). Muita mallin arvioinnissa käytettyjä selitystasoja ovat McFaddenin ja Cox & Snellin selitystasot, joiden arvoalueet eivät yletä 1:een, jolloin näiden selitystasojen arvot ovat yleensä pienempiä kuin Nagelkerken selitystaso. Esimerkiksi eteenpäin askelmenetelmä käyttää todennäköisyyssuhdetestiä, joka käyttää -2 log-todennäköisyysarvoa testatakseen, tuovatko uudet muuttujat lisäarvoa malliin.
Mallin sopivuutta dataan voidaan tarkastella jäännös- ja selitysmuuttujien pisteparvikuvioilla tai sovitusarvoilla ˆπ(xi) (esimerkiksi R-ohjelman plot-funktiolla). Siten sekä Cox & Snellin että McFaddenin selitysprosentit ovat selvästi alhaisemmat kuin Nagelkerken selitysprosentti.
Pääkomponenttianalyysi
Pääkomponentit
Koordinaatiston kierto
Pääkomponenttien estimointi
Rakenneyhtälömallit
Usean yhtälön regressiomallit
Rekursiiviset ja simultaaniset regressiopolkumallit
Jos malli ei ole kyllästynyt, estimointi on iteratiivinen, mikä johtaa regressiokertoimen arvioihin, t-arvoihin ja virhetermiestimaateihin.
Mallin arviointikriteerejä
Työn rikastaminen Osastojen väliset kehittämisryhmät Työn laajentaminen JIT-periaate Työkierto Laadunhallinta (TQM) Hierarkiatasojen alentaminen Laatutyökalut Jatkuva parantaminen Aloitejärjestelmä Ryhmä/ryhmätyö. Selvityksen mukaan yli puolet vastaajista virallisesti käyttämät yleisimmät innovatiiviset käytännöt valmistuksessa ja työn organisoinnissa olivat tiimityö, henkilöstön oma-aloitteisuusjärjestelmät ja jatkuvan kehittämisen ohjelmat. Ryhmätyö on selvästi yleisimmin käyttöön otettu uusi työskentelytapa, kun taas noin 30 prosentissa yrityksistä on omaksuttu työkierto, hierarkiatasojen alentaminen ja työn laajentaminen.
Työn rikastamista, jossa pyritään kehittämään työtä lisäämällä siihen suunnittelu- ja päätöksentekotehtäviä, on sen sijaan virallisesti käytössä vain noin viidennes vastaajista. Valituista käytännöistä virallisesti käytettiin tuotantokatkos- ja konevikatilanteisiin liittyvää kokonaisvaltaista tuotantohuoltoa (TPM, virallisesti käytössä 16 prosenttia vastaajista eli 29 paikkakuntaa). Tässä tutkimuksessa eniten käytettyjen käytäntöjen osalta toimialakohtainen analyysi tuottaa melko johdonmukaisen tuloksen, sillä työntekijöiden oma-aloitteisten järjestelmien, jatkuvan parantamisen ohjelmien ja tiimityön prosenttiosuudet ovat korkeimmat kaikilla toimialoilla.
Tulokset vahvistavat myös oletuksen, että koon suhteen suurimmat yritykset ovat ahkereimpia innovatiivisten käytäntöjen toteuttajia (ks. taulukko 4.1.). Kokoryhmittäin tarkasteltuna pienimmässä kokoryhmässä (50-99) yleisimmät innovatiiviset käytännöt ovat järjestyksessä ryhmätyö, jatkuvan kehittämisen ohjelmat ja aloitejärjestelmät, keskikokoisissa aloitejärjestelmissä jatkuva parantaminen ja tiimityö sekä suurissa aloitejärjestelmissä, tiimityötä ja jatkuvaa parantamisohjelmia. Vaikutus kokonaissuorituskykyyn johtuu suurelta osin siitä, että kolme joustavuutta kuvaavaa osatavoitetta sisältyvät myös kokonaissuoritusta kuvaavaan muuttujaan (katso taulukko 2.2.).
Lineaarisissa regressioissa eri suoritusmuuttujien selitysasteet ovat noin 0,25 ja 0,36 välillä, mutta korjatut selitysasteet ovat käytännössä nolla, koska analyysitulosten mukaan suurin osa selittävistä muuttujista on merkityksettömiä. Lisäksi F-testin tulokset ovat epämerkittäviä 5 prosentin merkitsevyystasolla, minkä vuoksi tilastollisina malleina saatuja regressiotuloksia ei voida pitää hyödyllisinä (ks. esimerkit 3.1.1. ja 3.1.2. sekä analyysi tulokset liitteessä 3). Lisäksi Hosmer-Lemeshow-testin mukaan malli olisi riittävä, mutta tässäkin tapauksessa suuri osa selityksistä on merkityksettömiä.
Lineaarisissa regressioanalyyseissä korkeimmat VIF-arvot olivat työn sisältöä rikastavilla (VIF: 4,325 ja toleranssiarvo: 0,231) ja työtä laajentavilla (VIF: 4,002 ja toleranssiarvo: 0,250) työtavoilla.1 Spearmanin korrelaatiokerroin . näiden käytäntöjen välillä on 0,784. Koska VIF-arvot ovat ≤5, nämä käytännöt voidaan sisällyttää analyysiin ottaen huomioon, että yksittäisten käytäntöjen analyysien tuloksia ei käytetä tässä dokumentissa tilastollisen mallin rakentamiseen. Logistisen regression tulosteissa korotetut jäännösarvot on lueteltu suorituskykymuuttujalle "tuoteinnovaatiot", jonka absoluuttinen arvo on suurempi kuin 2.
Pääkomponenttianalyysi yksittäisille käytännöille
Se liittyy vahvasti työntekijöiden monitaitotyön käytäntöihin ja työn rajojen rikkomiseen, joten se mainittiin työn rajojen rikkomisen osana (komponentti 1). Tämä näyttää olevan yritystä kohti monipuolista ja laaja-alaista jatkuvaa kehitystyötä, johon myös työntekijät pyrkivät mukaan. Tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että komponentin (komponentti 4) nimeksi annetulle komponentille on tärkeintä lisätä työntekijöiden päätösvaltaa.
Käytäntökomponentit ja yrityksen suorituskyky
Lisäksi joukko käytäntöjä, joilla lisätään työntekijöiden päätösvaltaa, vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin, ts. tiimityö ja hierarkkisten tasojen alentaminen yrityksissä näyttäisi lisäävän työhyvinvointia. Kontrollimuuttujista liiketoimintastrategia "uusien tuotteiden kehittäminen" oli positiivisesti merkittävä yhden prosentin merkitsevyystasolla, korkeasti koulutettujen osuus yhtiön koko henkilöstöstä viiden prosentin merkitsevyystasolla ja autoteollisuus merkitsevyystaso. merkitsevyystaso 10 prosenttia (ks. liite 4). Kontrollimuuttujista ehkä yllättävin tulos on se, että vaikka korkeasti koulutetun henkilöstön osuus koko työvoimasta selittää merkittävästi tuoteinnovaatiota, T&K-henkilöstön osuus ei.
Tämä johtuu osittain muuttujan jakaumasta, koska tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstön määrät ovat prosentuaalisesti suhteellisen pieniä (mediaani kolme prosenttia) ja yli 10 prosentin arvot ovat harvinaisia, eli jakauma painottuu pieniin prosenttiosuuksiin. .
Lopullinen malli
Tämä tulos on itsestään selvä, koska kolme joustavuutta kuvaavaa alimuuttujaa sisältyy kokonaissuorituskykymittaan (katso taulukko 2.2.). Selittävistä muuttujista joustavuuden välillinen vaikutus kokonaissuorituksen kautta työhyvinvointiin on myös tilastollisesti merkitsevä (t-arvo 2,90).5. Vaikka SRMR-arvo on lähellä kriittistä arvoa, riittää tämäkin arvo yleisesti käytetyn kriteerin mukaan (SRMR ≤ 0,05) (ks. Liite 5 "Sovitustilastot").
Hieman yllättävää, mutta toisaalta vahvasti joitain tutkimustuloksia tukevia, parhaat suoritusvaikutukset näyttävät tulevan melko perinteisistä työnsuunnittelukäytännöistä (ks. taulukko 5.2.). Näistä ensimmäisellä käytännön osatekijällä oli tilastollisesti merkittävä positiivinen vaikutus yhtiön yleisen teknisen ja taloudellisen suorituskyvyn, hyvinvoinnin ja työn joustavuuden parantamiseen. Analyyseihin sisältyvistä kontrollimuuttujista tärkeä tulos oli suuren yrityksen koon tilastollisesti merkitsevä negatiivinen vaikutus joustavuuteen ja joustavuuden kautta yrityksen kokonaissuorituskykyyn käytännön komponenteilla saaduissa regressiotuloksissa.
Myös kontrollimuuttujista korkeasti koulutetun henkilöstön prosenttiosuudella yhtiön kokonaishenkilöstöstä oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus yhtiön yleiseen teknis-taloudelliseen tulokseen (ks. liite 4). Käytännössä hierarkioiden ja tiimityön purkaminen yhdessä toteutettuina johtaa usein oman ja muiden organisaatioiden välillä välittävien toimihenkilöroolien katoamiseen, kuten tiettyjen esimiesten ja suunnittelijoiden poistamiseen organisaatiosta ja samalla. aika lisää työntekijöiden yhteistyötä ja viestintää sekä mahdollisuuksia ymmärtää kaikkea liiketoimintaa (ks. Järvensivu & Koski 2009). Analyysien tärkein tulos on varovainen johtopäätös, että käytännöillä on tietyllä tavalla yhdistettynä tilastollisesti merkitsevä vaikutus yritysten tulokseen, mutta ei paljoa erikseen käytettynä.
Tästä syystä tämä tutkimus tarjoaisi tapauskohtaista tukea Ichniowskin (1990) vastaaville tuloksille. 1990), Categorical Data Analysis, New York: Wiley. 2009), Yleiset lineaariset mallit I, Tampereen yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, kurssimateriaali. 2010), Yleiset lineaariset mallit II, Tampereen yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, kurssimateriaali. Organisaatioinnovaatioiden, työelämän laadun ja työn mielekkyyden tutkimus, Työllisyystutkimuskeskuksen työraportit 84/2009, Tampere: Tampereen yliopisto. 2002), Applied Multivariate Statistical Analysis, 5. painos, New Jersey: Prentice Hall. 2008), Työpaikan innovaatiot ja työntekijöiden tulokset:. 2007), The Incident of High Performance Work Systems: Evidence from National Representative Employee Survey, s. toim.), Essays on Empiirical Personnel Economics, Acta Universitatis Oeconomicae Helsingiensis A-305, Helsingin kauppakorkeakoulu: HSE Print. 1993), Beyond Mass Production: The Japanese System and its Transfer to U.S., New York: Oxford University Press.
International Journal of Operations & Production Management, Voi. 2009), LISREL Models (rakenneyhtälömallit), Yliopistoliitto: Jyväskylän yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto, kurssimateriaali. 2008), Multivariate Methods, Tampereen yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, kurssimateriaali. 2002), Generalised Linear Models with Applications in Engineering and Science, New York: Wiley. 1999), Do High Performance Work Practices Improve Establishment-Level Outcomes?, Cambridge MA: National Bureau of Economic Research. 2007), Regressioanalyysi, Tampereen yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, kurssimateriaali. 1996), Applied Multivariate Techniques, New York: Wiley.
Saatavilla osoitteessa: http://www.helsinki.fi/~kvehkala/. 1985), Applied Linear Regression, Second Edition, New York: Wiley. Summary Statistics for Standardized Residues Smallest Standardized Residue = -1.45 Median Standardized Residue = 0.00 Largest Standardized Residue = 1.15 MALLI 1.
