4. Tutkimustulokset
4.2. Rakkauden ja armollisuuden välittyminen Hiljaisuuden joogan® kautta
Haastattelumateriaalin analyysista oli nähtävissä se, kuinka haastateltavat näkivät Hiljaisuuden joogan sellaisena kristillisen spiritualiteetin muotona, jolla voisi olla paljon annettavaa ihmisille. Hiljaisuuden jooga nähtiin kokonaisvaltaisena ja hyvinvointia lisäävänä harjoitusmuotona, joka voisi tarjota ihmisille hiljentymistä, rauhaa ja lepoa kiireisessä arjessa.
Rauhoittuminen ja hoitavuus korostuivat, kun harjoittajat miettivät, mitä Hiljaisuuden jooga voi tarjota ihmisille.
Se voisi olla niinku tän päivän ihmiselle kyllä todella hyvä, koska se antaisi sitä rauhoittumista, mitä musta tuntuu, et me tarvitaan ihan hirveesti kaiken kiireen keskellä ja semmoista levollisuutta ja sitten toinen mitä sitten huomaa – – on se riittämättömyyden tunne vahvana koko ajan tässä arjessa. Niin tää antaa sitten sen, että mä riitän. (H4)
Myös muissa tutkimuksissa on korostunut, että ihmisille nykypäivän uskonnollisuudessa on keskeistä aito kokemus, yksilöllisyys, itsensä löytäminen sekä omien arvojen mukainen toiminta. Evankelis-luterilaiselta kirkolta on myös toivottu, että se voisi tarjota nimenomaan kokemuksia, arvoja ja aitoutta oman itsensä ja yksilöllisen uskonnollisuuden etsimisessä ja toteuttamisessa. 166
Hiljaisuuden joogan harjoituksessa. Kun haastateltavia pyysi kuvailemaan Hiljaisuuden 167 joogaa yksittäisillä sanoilla, kaikilla haastateltavilla armollisuus korostui. Armollisuus ja hyväksyvyys kietoutuivat haastatteluissa myös siihen, kuinka armollisuus poisti
vaativuutta. 168
Se on tosi hoitava. jotenkin lempeä ja armollinen. Siinä on toivoa. (H4)
Armollisuus:saadaan tulla Jumalan eteen sellaisena, kun tässä nyt ollaan eikä tarvitse peitellä tai naamioitua jonkin taakse.
Ja voidaan luottaa, että ollaan hyväksyvän ja rakastavan Jumalan edessä. (H1)
Saamme olla Jumalan edessä sellaisena kuin olemme tässä tällä hetkellä, että tää korostuu täällä. Ei tarvi tavallaan näytellä et ollaan tässä tämmönen näin, et on oikeus olla semmonen ku on. Joo, se on kai lähinnä se, mikä kolahtaa. (H2)
Heli Harjunpää on halunnut nostaa tärkeimpänä Hiljaisuuden joogan keskiöön armollisuuden kokemuksen, joka välittyisi harjoituksesta monin eri tavoin. Armollisuuden hän on halunnut välittyvän kehollisesti niin, että ohjaajan tulisi muistuttaa jokaista Hiljaisuuden joogan harjoittajaa siitä, kuinka kaikki liikkeet tulee tehdä itseään kuunnellen ja itselle sopivalla tavalla. Vaihtoehtoisia mahdollisuuksia joogaliikkeille on pyritty myös tarjoamaan. Tämän lisäksi ohjaajan tulisi muistuttaa, että kesken harjoituksen voi myös siirtyä lepäämään.
Harjunpää on halunnut nostaa esiin myös sen, että Hiljaisuuden joogassa ei myöskään pyritä kehittymään paremmaksi, vaan keskitytään hoitamaan, vahvistamaan ja rentouttamaan kehoa jokainen itseään kuunnellen. Harjunpään haluaakin vahvistaa Hiljaisuuden joogassa ajatusta, että jokainen löytäisi ja kokisi jooga-asentojen hyvää tuovat vaikutukset itse
sisältäpäin kokien ja oman hengityksen levollista virtausta kuunnellen. 169
Harjunpää nostaa esiin, että kehollisen armollisuuden välittymistä on tarkoitus tukea Hiljaisuuden joogassa ohjaajan välittämän kehon kielen kautta, mutta myös verbaalisesti korostaen, ettei kukaan kokisi jäävänsä ulkopuoliseksi myöskään kehollisessa
harjoituksessa. Erilaiset kiputilat ja rajoitteet pyritään harjoitusta ohjatessa huomioimaan
H1–H5, 28.6.2022–30.6.2022.
167
H1-H5 28.6–30.6.2022; Harjunpää 28.6.2022.
168
Harjunpää 2022, 23.
169
myötätuntoisesti ja ymmärtäen. Kenttäpäiväkirjan analyysin perusteella kehollisen 170 armollisuuden kokemuksen voi helposti saavuttaa tilanteessa, jossa fyysisiä vaivoja ei juurikaan ole, liikunnallisuus on osa arkipäivää sekä oma suhde kehoon on myönteinen. 171 Kuitenkin vaikka Hiljaisuuden joogan harjoituksen tarkoitus on välittää myös kehollista armollisuutta, ihmisen mieli ei aina välttämättä tavoita tätä samalla tavalla. Jos esimerkiksi harjoittajalla oli iän mukanaan tuomia fyysisiä vaivoja, saattoi hän kokea osan harjoituksista haastaviksi ja kadottaa hetkellisesti hengellisen fokuksen fyysisen harjoituksen haastavuuden alle. 172
– – pikkuisen vaikea on mulle, että koen vähäsen ja oon ajatellut sitäkin, että et jos ihmisillä on jotain tällasia vaivoja tai joku muu homma, niin ei voi tehdä sitten kaikkea. – – niin et siinä voi tulla pikkusen semmoinen ristiriita. (H2)
Haastattelumateriaalia analysoidessa huomasi, että suuri osa harjoittajista koki
armollisuuden ulottuvan myös kehollisuuteen ja fyysisen hyvinvoinnin ulottuvuuteen. Osa 173 koki Hiljaisuuden joogan kokonaisvaltaisuuden lisäävän oman, vähitellen ikääntyvän, kehon hyväksyntää ja huoltamista. 174
Voi varmaan liittyä ikäänkin, että henki ja keho ja sen yhdistäminen viehättää. Sellainen ajatus, että on kotona omassa kehossa ja kehollisuus. Kun huomaa, että keho ikääntyy, se muuttuu ja varmaan se mielikin sitten muuttuu ja sitten etsii myös sitä henkistä tai hengellistä kotia tai semmosta hengellistä kokemusta. (H3)
Heli Harjunpää on halunnut, että armollisuus näyttäytyisi Hiljaisuuden joogassa myös mielen ja hengellisyyden ohjaamisen tasolla. Mielen ohjaamisen tasolla armollisuutta voi välittää muun muassa siten, että ohjaaja ohjaa usein harjoituksen tekijää kuulostelemaan
harjoituksen vaikutuksia omassa kehossa sisältäpäin kokien sekä kuuntelemaan omaa hengitystään ja sen virtausta, koska näillä toimilla on usein myös mieltä hiljentävä ja
Harjunpää 2022, 24.
170
Havainnointipäiväkirja Ojala 28.6.2022.
171
H 2, 28.6.2022.
172
Esim. H1, H4. 28.6–29.6.2022.
173
H3, 29.6.2022.
174
rauhoittava vaikutus. Harjoittajien on luultavasti haastavinta sisäistää mielen hiljentäminen 175 ainakin harjoitusten alkuvaiheessa. Havainnointimateriaalia ja kenttäpäiväkirjaa
analysoidessa armollisuuden pystyi tunnistamaan. Mielen hiljentämistä ei pysty pakottamaan, vaan se vaatii nimenomaan hellittämistä suorittamisen ajatuksesta, keskittymistä ja sisäisen hiljaisuuden kuuntelemista. Armollisuuden kokemuksen koko harjoitukseen voi kuitenkin 176 saada jo perusharjoituksen alkuhiljentymisessä , jossa ohjaaja lausuu sanat: ”Ajatukset ja 177 tuntemukset saavat tulla ja mennä, niihin ei tarvitse tarttua. Kiinnitä huomio ennemmin ajatusten välisiin taukoihin, mielen hiljaisuuteen” . Hiljaisuuden joogan perusharjoitus on 178 siis toisaalta myös haastava, vaikkei harjoitus itsessään ole fyysisesti vaikea eikä vaadi harjoittajaltaan tietynlaista aloitustasoa, vaan se pyrkii tarjoamaan harjoittajalleen lepoa ja hyväksyntää. 179
Heli Harjunpään mukaan armollisuuden välittyminen tulee näkyväksi kaikessa, myös hengellisyyden ohjaamisessa, ja on Hiljaisuuden joogan teologian ytimessä. Tätä pyritään hänen mukaansa välittämään niin, että harjoituksen tekijää ohjataan hiljaiseen ja
vastaanottavaiseen rukoukseen. Tarkoitus on asettua ”Jumalan eteen ilman vaatimuksia, luottamuksessa siihen, että Hän tietää, mitä tarvitsemme”. Ohjaaja pyrkii luomaan rukousten ja Raamatun tekstien avulla ilmapiirin, joka antaa tilaa jokaisen hengellisyydelle
mahdollisimman avarasti. Keskeiseksi nousee ajatus, ettei kukaan kokisi itseään
ulkopuoliseksi. Haastattelumateriaalia analysoidessa huomasi, että tämä kokemus tuntui 180 välittyvän vahvasti Hiljaisuuden joogan harjoittajille. Kenttäpäiväkirjaa ja
haastattelumateriaalia vertaillessa kokemukset ja niiden kuvailut olivat lähellä toisiaan.
Haastattelu- ja havainnointimateriaalin analysoinnin perusteella Hiljaisuuden joogan ydinajatus armollisuudesta välittyi harjoituksen tekijälle. 181
Harjunpää 2022, 24.
175
Havainnointipäiväkirja Ojala, 27.6.2022–28.6.2022.
176
Havainnointipäiväkirja Ojala, 28.6.2022.
177
Harjunpää 2022, 38.
178
Havainnointipäiväkirja Ojala, 27.6–1.7.2022.
179
Harjunpää 2022, 25.
180
Havainnointipäiväkirja Ojala 27.6.2022–1.7.2022.
181
Mun kyllä tekis mieli sanoa, että se (Hiljaisuuden jooga) on mulle jotenkin niin kuin annettu ihan - - vaikka tää siis onkin mun (kehittämä), mutta se on kuitenkin jotenkin tullut jostain ihan syvemmästä lähteestä. Tähän joogaan voi niinku näin saumattomalla tavalla liittää tän kristillisyyden. Sillä tavalla, että se mystiikan teologia, jossa tää kokemuksellisuus on keskeistä. Ja sitten hiljaisuuden viljely ja sitten se armollisuus. Kun joogalajit on usein kuitenkin sellaisia, missä pyritään tulemaan paremmaksi ja toisaalta kauniisti sanottuna kehittymään, mutta mulle tuli sellainen, että jos meillä on kristillinen jooga, niin sen ytimessä on armollisuus. Se, että meidän ei tarvitse yrittää tulla miksikään, vaan itseasiassa toisinpäin:
luopua kaikesta yrittämisestä ja paremmaksi tulemisesta ja hellittää, enemmänkin hellittää oikeastaan, niin kuin siinä harjoituksen alussa on, hellittää peräti ihan ajattelemisesta ja asioiden pyörittämisestä, hellittää menneestä, hellittää tulevasta ja keskittyä siihen kohtaan, missä elämä on. (Harjunpää 28.6.2022)
Haastattelumateriaalia analysoidessa keskeisenä toistui myös Jumalan rakkauden
välittyminen Hiljaisuuden joogan kautta. Joillakin haastatelluista saattoi olla kokemusta kirkon toiminnasta etäisenä ja muodollisena, mutta Hiljaisuuden jooga näyttäytyi heille
henkilökohtaisena, kokemuksellisena ja yksityisenä, mutta toisaalta myös yhteisöllisenä.
Samalla harjoituksessa esiin tuotu yhteys luomakunnan kanssa resonoi harjoitusten tekijöille. 182
Kyllä siinä vahvasti välittyy se, että Jumala rakastaa. (H4)
Autoetnografista lähestymistapaa hyödyntäen koin tässä vahvana yksityisten ja yleisten kokemuksien yhtäläisyydet. Kenttäpäiväkirjassa korostuvat haastattelumateriaalin kanssa yllättävän samankaltaiset kokemukset. Henkilökohtainen yhdistettynä yhteisöllisyyteen mutta myös ympäröivään luomakuntaan oli yllättävän voimakas kokemus. Tässä on nähtävissä 183 yhteyttä ilmiöön, mikä näkyy viime vuosikymmenten hiljaisuuden viljelyn suosion nousussa ylipäänsä sekä luontohengellisyyden ja pyhiinvaellusten suosion nousussa. Näissä
korostuvat tasavertaisuus erilaisiin kristillisiin perinteisiin sitoutuneiden sekä hengellisten etsijöiden välillä, mutta samalla se yhdistyy myös vanhaan kristilliseen traditioon. 184
Hiljaisuuden joogassa lähestytään teologiaa myös ikään kuin viisausteologiana, jota
läntisessä perinteessä on kutsuttu enemmän mystiikan teologiaksi. Kokemuksellisuus ja sen
H1 28.6.2022; H4–H5 29.6–30.6.2022.
182
Havainnointipäiväkirja Ojala esim. 30.6.2022
183
Pajunen 2020, 166–168.
184
rooli korostuvat. Tarkoitus on samalla hahmottaa maailmaa ja saada sille merkityksiä. Kun yksilölliset, ihmisen sisäiseen kasvuun liittyvät merkitykset korostuvat, vierellä kulkee toisaalta koko luomakuntaa ja suurempaa todellisuutta ymmärtävä ulottuvuus. Hengellinen kasvu ja ihmisen matka tässä todellisuudessa korostuvat. Tämä oli nähtävissä myös 185 Hiljaisuuden joogan harjoittajien ja Heli Harjunpään haastattelumateriaaleja analysoitaessa, mutta myös kenttäpäiväkirjan analysointi luo kuvan tämän ajatuksen voimakkaasti
välittymisestä. 186
Koen että eletään kauhean nopeatempoisessa yhteiskunnassa tai maailmassa, niin yhä tärkeämmäksi tulee, että olis kiinnittyneenä siihen että mitäs mä nyt oikeestaan tunnen tai ajattelen ja myös sitten kiinnittyneenä siihen ikuisuuden aspektiin, että ei ei vaan jotenkin elä koko ajan reagoiden ja siis sellaisessa touhussa mennen ilman että jotenkin ajattelee, mitä tekee. semmoista ehkä elämän kirkastamista. (H1)
Tää on ollut tosi hoitava. Mä koen sen tosi tärkeänä ja ja semmoisena, että se on antanut jotain uutta ajatusta ja vähän niinkuin semmoisen uuden matkan ois aloittanut. (H4)
Mystiikan teologia ja sille ominainen jumalakäsitys, panenteismi , oli myös jossain määrin 187 huomattavissa haastattelumateriaalia analysoidessa niin Hiljaisuuden joogan harjoittajien kuin Heli Harjunpään kokemuksissa. Harjunpää kertoo, että hän on aina kokenut luonnon 188 ja luomakunnan vahvan yhteyden elämässään. Hän on ajatellut, että se ehkä myös jollain tapaa välittyy Hiljaisuuden joogan kautta ja vahvistaa ihmisen yhteyttä itseensä, Jumalaan ja koko luomakuntaan. 189
Mä oon jostain syystä syntynyt sellaiseksi, että oon nähnyt eläimissä ja kasvikunnassa elämän pyhyyden ihan lapsesta asti.–
– Tää kietoutuu sillä tavalla, että Hiljaisuuden joogan ytimessä on se, et me löydetään itsestämme niiden harjoitusten kautta myös toiset luodut olennot, eri asentojen kautta kissa, mutta on myös koira, puu, kurki, mitä meillä on tässä mukana.
Tarkoitus on myös se, että että me ymmärretään, että myös muut lajit maailmassa on arvokkaita ja heillä on elämä. – – (Harjunpää 28.6.2022)
Kainulainen 2006, 220.
185
H1–H5, Harjunpää 28.6.2022, havainnointipäiväkirja Ojala 27.6.2022 –1.7.2022.
186
”Panenteismissa korostestetaan Jumalan intiimiä läsnäoloa kaikessa luodussaan, mutta samalla katsotaan, että Jumala on
187
jotain enemmän. Tuonpuoleisuus ja tämänpuoleisuus kietoutuvat erottamasti yhteen.” Kainulainen 2006, 223.
H1–5, Harjunpää 28.6.2022.
188
Harjunpää 28.6.2022.
189
Haastateltavien kokemuksissa ja haastattelumateriaalin analyysissa oli nähtävissä, kuinka Jumalan rakkaus ja armollisuus ulottui myös koko luomakunnan kunnioitukseen. Tätä tuki 190 myös havainnointimateriaalin kenttäpäiväkirjamateriaali heti ensimmäisestä päivästä lähtien.
Mitä useampia harjoituksia tein, sitä enemmän kenttäpäiväkirjassa korostui sisäinen
kokemus panenteismista ja yhteydestä luomakuntaan. Tällaista näkemystä on nähty myös 191 monilla feministiteologeilla. Usein tähän jumalakäsitykseen on liittynyt vahva luontosuhde.
Luonnon moninaisuus ja kauneus vahvistavat kokemusta pyhyyden läsnäolosta kaikessa luodussa. Toisaalta suomalaisen uskonnollisuuden trendeissä on näkyvissä vastaavaa 192 kaipuuta sellaiseen kokonaisvaltaisuuteen, jossa myös luonnon hyvinvointi ja ilmastokriisi on huomioitu. Hiljaisuuden joogassa on siis havaittavissa ekofemininististä ja mystiikan 193 teologiaan liittyvää painotusta.
Semmoinen johdatukseen luottaminen on tärkeää ja sitä harjoitellaan niissä rentoutumisissa esimerkiksi, että voidaan turvallisesti jättäytyä Jumalan varaan ja toisaalta sitten luomakunnan kunnioitus, ja se et ollaan osa luomakuntaa ja ja voidaan muistaa harjoituksissa myös myös eläin- ja kasvikuntaa. Esimerkiksi tehdään puuharjoitus ja alaspäin katsova koira ja voidaan kokea yhteyttä siihen muuhun luotuun maailmaan.(H1)
Toisaalta Hiljaisuuden joogan harjoittajien spiritualiteettikokemuksissa on nähtävissä yhtymäkohtia uskontotieteilijä Paul Heelasin kuvaamiin elämän kokonaisvaltaisiin
spiritualiteettikokemuksiin. Spiritualiteetti ja luonto voidaan nähdä osaksi elämää, joka virtaa ihmisen mielen ja kehon läpi, eikä ihmisen tulekaan asemoida itseään muusta luonnosta erilliseksi tai sen yläpuoliseksi. 194
Armollisuuden ja rakkauden lisäksi keskeisiksi Hiljaisuuden joogan kokemuksissa
havainnointimateriaalia analysoidessa nousivat myös kannateltuna oleminen, levollinen ja hoitava hiljaisuus sekä kiitollisuus kaikesta. Harjunpään haastattelun analysoinnista käy 195
H1, 28.6.2022.
190
Havainnointipäiväkirja Ojala 27.6.2022–1.7.2022.
191
Kainulainen 2006, 223; 230.
192
Komulainen 2022, 292.
193
Heelas 2008, 26–27.
194
H1–H5, 28.6.22–30.6.2022.
195
ilmi, että Hiljaisuuden joogan tärkein anti on harjoituksen lopussa, jossa parhaimmillaan harjoituksen tekijä voisi kokea Jumalan läsnäolon mielen hiljaisuudessa. 196
Hiljaisuus on tässä nyt vähän niinku semmoinen tienviitta tai se ohjaa ymmärtämään jotakin, mitä ei voi siinä mielessä sanoittaa, koska se hiljaisuus, se ei oo tyhjyys tai se ei oo, että ei oo ajatuksia, vaan se on, missä Jumalan läsnäolo on, sen voi kokea niin vahvasti omassa itsessään: Luoja ja Luotu löytää, tunnistaa, siinä hetkessä toisensa. (Harjunpää 28.6.2022)
Yleisesti voidaankin huomata haastattelu- ja havainnointimateriaalin analyysien perusteella, että haastateltavien kokemukset Hiljaisuuden joogan teologiasta ovat hyvin lähellä sitä, mitä Heli Harjunpää on halunnut Hiljaisuuden joogan teologiassa korostaa.